Liiketoiminta Kankaanpään kirjaston muutto

Paljon on vielä asioita tekemättä tämänkin suhteen, mutta yhtä kaikki:

Liiketoiminta Kankaanpään kirjasto sulki ovensa 15.5. Tämän jälkeen kirjasto on tyhjennetty ja aineisto muutettu SAMKin kirjaston muihin toimipisteisiin. Hyvällä yhteistyöllä ja talkoohengessä kirjasto tyhjeni muutamassa päivässä ja aineistokin kuljetettiin suurimmalta osaltaan uusille kampuksille. SAMKille tarpeettomia kirjoja ja lehtiä lahjoitettiin myös Kankaanpään kaupunginkirjastoon ja PSAI:lle, toki tehtiin myös paljon poistoja.

Aineiston loppusijoituspaikkaa mietittäessä pohdittiin kampusten koulutusohjelmia ja kirjastojen kokoelmien aukkoja, jotta aineisto saatiin oikeaan paikkaan.

Kesän aikana kirjastojärjestelmässä tehdään vielä erinäisiä aineiston muuttoon liittyviä toimenpiteitä Tehtiin käytännössä niin, että siirrettävien niteiden viivakoodit luettiin tiedostoihin ja muutettiin järjestelmässä uuteen kokoelmaan. Sitten vain siivoillaan tupla-holdingseja ja korjaillaan nidetietoja ... Kirjastoillamme riittää myös mukavasti tekemistä tarroittamista ja hyllyluokkien muutoksissa yms.

Tämän (tähän asti) sutjakkaasti sujuneen muuton jälkeen olemme taas hieman viisaampia myös sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjastomme muuton suhteen. Alustavan suunnitelman mukaan se kirjasto suljetaan marraskuun lopussa, vaan se onkin ihan eri juttu se.

Jussi

Kirjan ja ruusun päivä

Tiistaina 5.5. vietettiin kirjan ja ruusun päivää Tekniikan ja liiketoiminnan Porin kampuskirjastossa. Tarjolla oli kahvia, keksejä ja karkkia, mutta myös tietoa Digmasta, verkkolehdistä, e-aineistojen koekäytöstä, SAMKin julkaisuista, Urkundista ja verkossa olevista opinnäytetöistä. Kirjastosalissa oli esillä SAMKin julkaisuja tutustuttaviksi ja mukaan otettaviksi sekä näyttely Porin murteesta.

Näyttely pyrki valaisemaan Porin murteen olemusta suomentamalla porilaisia sanoja ja sanontoja sekä kertomalla hieman siitä, miten Porin murretta puhutaan ja miten lauseita muodostetaan. Porin murteeseenhan on oleellisesti vaikuttanut ruotsin kieli, joten porilaisista sanoista oli suomennosten lisäksi esillä myös niiden ruotsinkieliset vastineet.

Näytteille oli laitettu myös porilaista murrekirjallisuutta sekä Porin murretta kuvaavia sanakirjoja. Murretekstien tuottajana Porissa on kunnostautunut etenkin Porin työväenopiston alainen murrepiiri, joka on kokoontunut jo 25 vuoden ajan. Piiriin kuuluu 15–20 jäsentä. Heidän uusin tuotoksensa on Porin murteen sanakirja Pootoora - sanakirja tuttuu porilaist vuodelta 2008. Murrepiirin vetäjän Ulla Leinon murretekstejä on luettavissa aina perjantaisin Uudesta Ajasta, porilaisesta paikallislehdestä.

Kirjan ja ruusun päivä yllätti kirjastolaiset menestyksellään. Erityisesti ilahdutti Tekniikan ja liiketoiminnan Porin yksikön henkilökunnan aktiivisuus, sillä päivän ohjelmassa oli paljon juuri henkilökunnalle suunnattua ohjelmaa.

Maiju, harjoittelija

E-kirja - voiko sitä lukea?

Osallistuin 27.4.2009 STKS:n E-kirja-seminaariin Tieteiden talossa Helsingissä. Päivä oli tarkotettu päivitysseminaariksi jo kuusi vuotta sitten pidettyyn edelliseen vastaavaan seminaariin.

Päivän aikana eri kirjastosektorien ja kaupallisten toimijoiden joukko esitteli kokemuksiaan e-kirjoista ja/tai niiden käytöstä omissa kirjastoissaan. Erilaiset e-kirjan formaatit (mm. pdf, html, daisy, yms.) tulivat tutuksi päivän aikana. Käteviä ekirjojen lukulaitteita pääsimme katsomaan päivän viimeisessä esityksessä, ja siitä kuulemme varmaankin Lehtimarketin suunnalta vielä lisää.

Päivän parasta antia olivat eri kirjastosektoreiden pitkälle yhtenevät kokemukset kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä. Opiskelijakirjasto oli kirjannut oikein kurssikirjastrategiaansa e-kirjojen hankinnan aina, kun se vain on mahdollista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on ollut oma e-kirja projekti, jonka tuloksia esiteltiin seminaarissa.

Päivän annin voi mielestäni kiteyttää kolmeen lauseeseen:

1) Kaikkien kirjojen, etenkään kotimaisten, hankinta e-kirjana ei ole edelleenkään mahdollista.

2) Jo hankittujen e-kirjojen löydettävyyttä on parannettava luetteloimalla ne kirjastotietokantaan.

3) Opiskelijat käyttävät e-kirjoja ja pitävät siitä, että ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Kannattaa tutustua seminaarin esityksiin, niistä saa paljon ideoita miten voisimme lisätä e-kirjojen käyttöä.

Urkund-koulutuksia

Talvella käyttöömme hankitun Urkund -plagioinninvastaisen verkkopalvelun käyttäjäkoulutukset pyörähtivät käyntiin. Pelkästään kirjaston asia tämä ei onneksi ole, vaan meillä on muutaman hengen kouluttajatiimi kiertämässä maakuntaa toukokuussa ja uudestaan vielä elokuussa.

Koulutuksissa käsitellään aika tavalla keskustelevassa hengessä Urkundin lisäksi paljon muutakin opinnäytetöihin liittyvää. Theseus-verkkokirjasto on koplattu mukaan teemaan, joten verkkojulkaiseminen ja Open Access tulevat puheenaiheiksi luonnostaan. Opettajia tuntuu kiinnostavan kovasti Urkundin mahdollinen hyödyntäminen vaikkapa lähdeviitteiden tarkistustyökaluna ja sitä kauttahan saadaan osaltaan opinnäytetöiden laatuakin nostettua - johtuisikohan keskustelun viriäminen osaltaan kouluttajan näkökulmasta. Theseuksen osalta ikuisuuskysymyksenä on se, voidaanko sinne laittaa töitä pelkästään opiskelijoiden suostumuksen mukaan vai olisiko syytä rajata esim. arvosanojen mukaan. No, tuohan ei oikein istu OA-henkeen, joten ainakaan kirjastolla ei ole mitään syytä miettiä rajauksia, onneksi emme edes tiedä arvosanoja.

Yhtä kaikki, opinnäytetyö on iso osa opiskelua ja verkossa vapaasti nähtävät työt näkyvä näyteikkuna, joten kaikki keinot tason/laadun parantamiseksi on otettava käyttöön. Opinnäytetyöprosessistamme lisää SAMKin nettisivujen Opinnäytetyö-osiosta.

Jussi

Informaatiolukutaitoseminaari Tampereella 15.4.

Tampereella pidettiin 15.4. Information literacy seminar, jossa Sonja Härkönen ja Nigel Morgan Cardiffin yliopiston kirjastosta kertoivat eläväisesti informaatiolukutaidon opetuksesta. Paikalla oli reilut 30 osallistujaa ja etenkin Tampereen kirjastot hyvin edustettuina.

Aluksi Sonja ja Nigel esittelivät itsensä ja organisaationsa käyttäen Pecha Kucha -formaattia, joka on hyvin visuaalinen ja hauska sekä auttaa esiintyjiä pysymään tiukasti aikataulussa :-). Sen jälkeen he kertoivat IL-opetuksesta Cardiffin yliopistossa. He esittelivät myös IL-työkalujaan, joista osa on suunnattu opettajille, osa opiskelijoille ja osa kirjaston henkilökunnalle. Keskiössä on tietysti IL-käsikirja, josta on valmistunut vastikään tuore suomennos. Muita työkaluja ovat mm. IL-materiaalien resurssipankki, josta informaatikot ja yliopiston henkilöstö voivat hyödyntää aineistoja opetuksessaan, IL-taitojen paketti etäopiskelijoille ja podcastit.

Sitten Nigel esitteli kefallonialaista metodia (minun piti nähdä ja kokea se itse ennen kuin se kunnolla aukeni minulle :-). Tämän metodin käyttö elävöittäisi paljon kirjastoesittelyjä. Sitä voi käyttää eri konteksteissa, ei vain kirjastoesittelyissä. Keskustelussa tuli joitakin vinkkejä eli kirjastoesittelyä varten voi tehdä yhden joukon kysymyksiä (joita osallistujat pääsevät esittelijöiltä kysymään), joissa voi aihealueesta riippuen olla hieman vaihtelua. Esittelyssä ei kannata käyttää yli 16:a kysymystä (seminaarissa 15.4. niitä oli kahdeksan). Jos ryhmä on pieni, ei kannata antaa kysymystä jokaiselle opiskelijalle, jottei tilanteeseen tulisi pakon tunnetta. Esittelyn pituus kannattaa pitää maksimissaan noin 40 minuutissa. Esiintyjää helpottaa diakartta, jossa diat on numeroitu. Painamalla esityksessä halutun dian numeroa ja Enter saadaan oikea dia nopeasti vastaukseksi osallistujan lukemaan kysymykseen.

Kahvitauon, jolla saimme nauttia mm. walesilaisista leivoksista (Welsh cakes), jälkeen Sonja kertoi IL-opetuksen erilaisista liittämistavoista muuhun opetukseen ja opiskelijoiden palautteesta. Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin myönteistä. IL-workshopeihin osallistuneet opiskelijat saivat tehtävistään myös parempia arvosanoja kuin niihin osallistumatta jättäneet opiskelijat. Keräämällä ja saamalla tällaista palautetta henkilöstöltä on IL-opetuksenkin tarpeellisuus ja hyöty helppo perustella.

Lopuksi oli workshop-osio, jossa pohdimme pienissä ryhmissä toimisivatko Pecha Kucha - ja Kefallonian metodit omissa organisaatioissamme ja miten voisimme niitä hyödyntää, ideoita kirjastoesittelyjen/IL-opetuksen piristämiseksi ja IL-opetuksen liittämisen/upottamisen (embedding) haasteita/ongelmia ja niiden voittamista. Kaiken kaikkiaan seminaari oli mielenkiintoinen ja antoisa :-).

Linda-päivä

Osallistuin Linda-päivän viettoon Helsingissä.

Kovasti pahoiteltiin sitä, että Marc21 -projekti ei ollut sujunut toivotulla tavalla eri syistä johtuen. Pääosin käsiteltiin erilaisia Alephiin liittyviä havaintoja ja ongelmia, jotka eivät meillä ole ainakaan vielä ajankohtaisia, mm. tuplia (luetteloijat eivät olleet kovinkaan innostuneita siitä, että tuplien siivoustyö on siirtynyt KK:lta heille) ja tietueiden väärinyhdistymisiä. Kehitystyötä tehdään kuitenkin koko ajan ja uusi versio Alephista tulee yo-kirjastoille ensi kesänä. Amkien suhteen toivottiin että jo ensi vuoden alusta ensimmäiset amkit tulisivat mukaan (tai kaikki eivät sitä ehkä toivo, jotkut aleph-luetteloijat kai pelkäävät tason laskua??). Yleisestikin luettelointityön arvostusta ja ammattitaidon hallintaa perättiin, haluttiin lisäkoulutusta luetteloijille ja myös ajatus luetteloinnin suuremmasta keskittämisestä tuotiin esille.

Mielenkiintoisinta antia näin amk-näkökulmasta oli Lindan opacin esittely, ilme on modernimpi ja hakumahdollisuudet monipuolisemmat, sekä Marc21 -sovellusohjeen läpikäynti, jossa ei tosin tullut mitään olennaisen uutta esille. Ari Rouvari esitteli asiakasliittymäprojektia melko hengästyttävällä vauhdilla ja ilmoitti sellaisen harvinaisen seikan että jos projektin edetessä käy ilmi ettei siitä tulekaan onnistunutta lopputulosta sen voi OPM:n luvalla jättää kesken. Ei siis tarvitse väkisin väkertää loppuun asti, jos huomataan että susi tulee! Rouvari kumppaneineen tulee marraskuussa Satakunnan kirjastopäivään esittelemään ko. projektia.

Ja Onnea Annelille (Korhoselle)! Hän sai Linda-mitalin, ei tosin päässyt itse paikalle sitä vastaanottamaan.

Anne

Kirjaston tavoitekuvaa rakentamassa

Meitä oli 16 aktiivista osallistujaa Markkinointi ja tiedottaminen kirjastoissa -koulutuspäivään Tampereella 10.-11.3.09. Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia vaihdettiin niin maakunta-, ammattikorkeakoulu- kuin erikoiskirjastojen henkilöstön kanssa. Toistaiseksi kirjastojen tiedotus- ja markkinointitehtävät näyttävät hoituvan enemmän ja vähemmän oman työn ohessa.

Kirjaston tavoitekuvaa voi rakentaa vaikkapa tilan kautta. Kirjasto on tila, jolla on tietty toimintakonsepti ja palvelukokonaisuus. Joissakin kirjastoissa palvelukokonaisuutta on laajennettu niin, että lainataan kävelysauvoja ja suksipaketteja. Miten on oman amk-kirjaston palvelukokonaisuuden laita, pitäisikö meidänkin tarjota kävelysauvoja tai miniläppäreitä lainaan?

Viestinnän avulla voimme tehdä osaamistamme näkyvämmäksi. Viestintästrategia on arjen apuväline, jolla voidaan vaikuttaa julkisuuskuvaamme. Viestintästrategialla haetaan suuntaviivoja toiminnalle ja vastauksia kysymyksiin: mihin ja miksi pyrimme ja miten sen saavutamme. Viestinnän keinoin voidaan parantaa myös työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Johdon tuki on välttämätön tässäkin asiassa.

Kirjaston tuote tuntuu olevan kunnossa, mutta näkyvyyttä pitäisi lisätä. Matkailualan yritykset tarjoavat valmiita matkailupaketteja erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Pitäisikö kirjastojenkin paketoida tietopaketteja yritysten, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön käyttöön? Kaikkea kaikille -aikakausi on auttamattomasti ohi. Nyt tarvitaan täsmämarkkinointia ja kimalletta kääreisiin, jotta saadaan se asiakaskin liikkeelle.

Sussa

Sisäinen auditointi

Osana SAMKin laadunhallintajärjestelmää meillä tehdään säännöllisesti myös sisäisiä auditointeja. Maaliskuun puolivälissä auditoitiin kirjasto- ja tietopalvelut, ensimmäinen kerta monelle meistä. Auditoinnin kohteina oli viisi kirjastoamme Porissa ja Raumalla, mutta kyllähän nämä ovat hyvin yleistettävissä kaikkiin kirjastoihimme.

Yhteenvetona, että vahvuuksia oli enemmän kuin kehittämiskohteita ja poikkeuksia. Tämän perusteella menettelyohjeita ja yhteisesti sovittuja asioita noudatetaan siis kirjastoissa erittäin hyvin, mikä ei kyllä sinänsä ollut kummoinenkaan yllätys.

Vahvuuksina löydettiin ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, monipuolinen ammattitaito, verkostoituminen, asiakaslähtöisyys jne. Siis kaikkineen henkilökunta on ihan loistavaa. Kehittämiskohteita löydettiin jonkin verran, mm. tilat eivät ole ajan tasalla ja henkilökuntaa on liian vähän. Nuo vaikuttavat puolestaan muihin havaittuihin kehittämiskohteisiin (työtilat, aukioloajat), niin että tiukassa on korjaavat toimenpiteet, ainakin mietittävää riittää.

KKA:n auditoinnissa koko SAMKin tasolla läpäistiin kirkkaasti, jopa kohtalaisen hyvin arvosanoin. Raportti löytyy verkosta KKA:n sivuilta.

Jussi

Arpajaiset suoritettu

Vuosittaiset tieteellisten kirjastojen arpajaiset eli siis tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilaston lukujen syöttämiset on meidän osalta nyt tehty. Tietojen syöttämisen jälkeen seuraa tietenkin tarkistusvaihe ja virallisesti v. 2008 tilastot julkistetaan 2.5.2009.

Tällä kerralla ei onneksi tullut isompia muutoksia tietojen keräämiseen, vaan tehtiin ihan edellisvuoden ohjeilla. Marc21-formaattiin vaihto kyllä aiheutti järjestelmästä saatavien tietojen kohdalla muutoksia, mutta ensikatselussa ei mitään dramaattista näyttäisi olevan. Talousluvut yms. on otettu joka vuosi samalla kaavalla, joten meidän kohdalla ne ovat vertailukelpoisia.

Se, missä tilastot heittävät, on sähköisten aineistojen käyttö. Vuosittain tulee paljon heilahteluja, kun FinELibin tilastoinneissa aineistojen kohdalla välillä saadaan tiedot yhteydenotoista ja taas seuraavana vuonna hakujen perusteella - näitä lukuja ei siis käytännössä voi käyttää kirjaston mittareina. Toinen ongelma on Tyrni-tietokannan tilastot, niissä oli uuden laskutavan mukaan jopa kymmenkertainen käyttö edellisvuosiin verrattuna. Tuo olisi tietenkin mairittelevaa, mutta en minä ihan täysin jaksa siihen uskoa vaan tilastossa on nyt vanhalla kaavalla otetut luvut, jotta olisi edes jotain vertailupohjaa menneisiin vuosiin.

Palataanpa asiaan toukokuun alussa, kun tilastot julkistetaan virallisesti.

Jussi

Uudet nettisivut

Osana SAMKin visuaalisen ilmeen uudistamista myös kirjaston nettisivut saivat uuden ulkonäön - ja ainakin kirjaston tapauksessa myös sisältöä uudistettiin. Ihan kaikkea haluttua ei sivuille saatu, paljon uutta toki laitettiin näkyville jo tässä vaiheessa - edellisiin sivuihin verrattuna mm. lomakkeita ja chattia tuli mukaan.

Talven aikana tekstejä väännettiin monessa eri porukassa ja hyvinhän tässä aikataulussa pysyttiin kun yhdistettiin viisaat päät yhteen - aktivisteina kunnostautuivat erityisesti Harri ja Susanna. Toki paljon jäi vielä keskenkin ja uusien sivujen selaamisen/kommenttien jälkeen varmaan muutoksia tehdään vielä kevään aikana.

Sivujen teknisen toteutuksen teki Innofactor Oy. Järjestelmän mahdollisuuksissa ja rajoituksissa oli tietysti paljon opettelemista ja osin nielemistäkin, mutta eipä tästä mitään isoa jäänyt hampaan koloon. Rakenteeseen sun muihin tulee myöskin vielä viilauksia.

Jussi

Urkund käyttöön

Joulukuussa ostettiin SAMKin käyttöön Urkund-plagioinninvastainen järjestelmä. Tällä on tarkoitus metsästää opinnäytetöistä (ja miksei muistakin raporteista) mahdollisesti löytyviä plagiaatteja. Urkundin käyttöönotto on siinä vaiheessa, että testimielessä on lähetetty tarkastettavaksi kymmenkunta opinnäytetyötä.

Homma toimii käytännössä näin: opinnäytetyö lähetetään ohjaavan opettajan henk.koht. Urkund-osoitteeseen sähköpostin liitetiedostona. Seuraavana päivänä tulee ohjaajalle viesti analyysin valmistumisesta ja linkki siihen. Urkundin sivuilla analyysit myös säilyvät ja niitä voi järjestellä haluamiinsa kansioihin yms.

Analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa ja jo tähän mennessä on selvinnyt, että Urkund löytää aika hyvin suomalaisissakin osoitteissa olevia töitä. Laitoin mm. kokeeksi yhden Theseuksessa olevan työn ja siitä löytyi 100 % vastaavuus, samoin löytyy (avoimesti) netissä olevia opintojaksoja ja muuta mielenkiintoista. Kirjastoihmisen silmin näkee oheistuotteena myös käytettyjen lähteiden tason ja lähdeviittausten oikeellisuuden- Wikipedia näyttää jylläävän (amk-opinnäytetyön kriteerit täyttävä lähde?).

Urkundin käyttöönotto etenee testausvaiheen jälkeen niin, että päävastuu on SAMKin opinnäytetyön kehittämisryhmällä ja opetusneuvostolla, kirjasto on enemmänkin konsultoivana asiantuntijana. Tällaisen ohjelman käyttöönotto yhdessä Theseuksen kanssa taitaa vaikuttaa aika moneen kohtaan opinnäyteprosessissa, joten asiat on syytä tehdä harkiten. Tämä kevät testataan ja syksystä lähtien otetaan laajempaan käyttöön, näin kai tämä menee.

Jussi

Satakunnan korkeakoulun kehittäminen

Selvitysmies Markku Linnan raportti SAMKin ja koko Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämiseksi julkistettiin tänään.

Täytyy nyt rauhassa lukea koko raportti ennen isompia johtopäätöksiä, mutta pikaisesti silmäiltynäkin kirjaston näkövinkkelistä selvityksessä esitetään aika radikaaleja ehdotuksia: Porissa siirrytään yhdelle kampukselle, johon tulee niin molemmat SAMKin toimipisteet kuin Diakin Porin kirjasto ja Porin Yliopistokeskuksenkin kirjastot. Raumalla kirjastot muuttavat Satamakadulle yhden katon alle. Huittisista loppuu koulutus ja sitä myöten myös kirjasto, Kankaanpään kuvataide sen sijaan jää. Maakunnan korkeakoulukirjastojen tietokannat yhdistetään yms.

Ehdotuksiahan nämä vielä ovat ja nyt aletaan sitten katsoa, mitä näistä oikeasti toteutetaan. Lehtitietojen perusteella kaupungin edustajat jo epäilivät taloudellisten panostusten mahdollisuuksia - no meidän kohdallahan on jo totuttu siihen, että kaupungilta ei rahaa tipu.

Koko selvitys löytyy verkkoversiona SAMKin sivuilta ja toki myös Tyrni-tietokannasta.

Jussi

Luetteloinnin tiedotuspäivä

Luetteloinnin tiedotuspäivä -tilaisuudessa Hesassa kuultiin hieman väliaikatietoja Marc21:stä. Korjattu suomennos tulee vielä tämän kuun aikana ja sovellusohjeesta ensimmäinen versio myös lähiaikoina. Linnea-luettelointiryhmän (keskeneräinen) sovellusohje ilmestynee Linnea2-sivuille helmikuussa ja lopullinen versio tullee kevään aikana.

Varsinainen tiedotuspäivän anti oli laihanlainen (sehän on tarkoitettu koko kirjastosektorille ja on siksi aika kaukana käytännön työstä): selostettiin mm. Fennican ongelmia Aleph-tallennuksessa sekä ONIX-formaattia (tarkoitettu julkaisijoiden ja kirjastojen yhteistyöhön). Enemmän kiinnosti sensijaan ISBD ja verkkojulkaisujen luettelointi (esim. KK ei tällä hetkellä käytä lainkaan 006-kenttää, kun on kyse verkkojulkaisusta) sekä RDA (uusi tulossa oleva luettelontistandardi, joka korvaa nykyisen AACR 2:n). Lisäksi vertailu YSA:n ja YSO:n välillä oli mielenkiintoinen, YSO on vielä osin raakile eikä päivityksiä ole tapahtunut vuoden 2005 jälkeen, joten sitä ei kannata vielä käyttää sisällönkuvailussa. Päivän esitykset löytyvät Kansalliskirjaston sivuilta.

Anne

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Jaha, uusi vuosi alkoikin hyvin vauhdikkaissa merkeissä konversion jälkipyykkiä siivotessa ja uusia nettisivuja miettiessä.

Konversion jälkeen oli hetken aikaa niin, että esim. nimeke-haku ei toiminut nettiliittymän puolella. Vaan indeksejä värkkäilemällä ne saatiin kuitenkin takaisin. Tällä kerralla KK:lta tuli aika selkeät ohjeetkin, tosin onnistuin kyllä saamaan tuplakontrollin sekaisin, mutta löytyihän siihenkin ratkaisu.

Kirjastoväen kesken pidettiin Marc-koulutuspäivä 20.1. Kyllä oli mukava perustella luetteloijille, miksi palattiin ajassa 20 vuotta takaisin ja ryhdyttiin taas tallentelemaan välimerkkejä yms. turhanpäiväisyyksiä. Ihan oikeasti, eikö tosiaankaan kirjastojärjestelmään saada automatiikkaa, joka lisäisi nuo? Eipä tuo edellinen formaattikaan niitä vaatinut, koska nettiliittymässä ne saa lisättyä. No, ymmärränhän minä että tietueiden vaihtomuoto on tärkeä, mutta ollaankos tässä nyt taas menty ojasta allikkoon.

Kirjaston uudet nettisivut julkistetaan joskus helmikuun loppupuolella, jolloin niistä sitten tarkemmin. Joka tapauksessa alustana on Innofactorin Prime-järjestelmä. Tuolla saa toteutettua jotain asioita fiksummin kuin ennen ja joitakin juttuja joudutaan ajattelemaan uudella tavalla.

Jussi

85574 Converted Records

No niin, tietokanta on nyt sitten konvertoitu Marc21-formaattiin.

85574 bib-tietuetta laitettu uuteen uskoon. Nyt sitten odotellaan, että Kansalliskirjaston teknoihmiset importeeraavat tietueet Tyrniin.

USEMARCON v3.12 started at Fri Dec 19 11:24:32 2008
85574 Converted Records: 85574 without error and 0 with error(s)

Holdingseille tehtäneen talven aikana muokkauksia, koska niitähän ei nyt tässä yhteydessä konvertoitu ... ja tietenkin tammikuussa siivotaan tietokannasta yllätyksenä löytyviä virheitä... web-liittymää ... indeksejä ...

Tammikuussa sitten uudella formaatilla, aloitetaan kuitenkin koko väen koulutuspäivällä, jotta saadaan tutustuttua kimpassa Marciin.

Jussi

Lontoon Online 2008 messuilla

Online 2008-messut Olympia Grand Hallissa olivat tänäkin vuonna mielenkiintoiset. Kuuntelimme luentoja mm. kirjaston strategisesta suunnittelusta. Paikan päällä oli todella paljon yleisöä, hallissa kaikui jatkuva korvia huumaava puheen sorina. Suosituimpiin luentoihin oli jopa kymmenien metrien jonot. Esimerkiksi ”20 search tips in 30 minutes”, oli niin varattu jo 20 minuuttia ennen varsinaisen session alkamista, että emme päässeet mukaan. Näytteilleasettajia oli lukuisia ja nähtävänä oli paljon mielenkiintoista materiaalia. Tuttuja nimiä olivat mm. Taylor&Francis, Oracle, ProQuest ja Dawson. Näyttelyalueella kierteli myös ”Super Librarian.

Tapasimme messuilla myös Emeraldin Euroopan edustajan Jennifer Hughesin. Hän kertoi, että on jo käynyt Suomessa ja on tulossa taas keväällä, jolloin hän mahdollisesti tulisi järjestämään meille Emeraldin käyttäjäkoulutusta. Messuilta saimme uusia ideoita omaan työhön ja kehittämiseen. Kannattaa siellä kyllä käydä!

Olo Lontoossa oli todella turvallisen tuntuista, poliiseja pyöri paljon kaupungilla. Syytä ihmetellessämme saimme kuulla tiistaina, Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleezza Rice oli tullut Lontooseen tapaamaan Britannian ulkoministeri David Milibandia, ja vierailun takia kaupungissa oli tehostettu turvajärjestelyjä. Keskiviikkona puolestaan kaupungilla liikkuvat kuninkaalliset ja poliitikot laittoivat liikennejärjestelyt kokonaan uusiksi. Itse kuningatar Elisabeth oli aamupäivällä matkalla avaamaan parlamenttia, ja osa kaupungin kaduista oli kokonaan suljettu liikenteeltä. Puolen päivän aikaan näimmekin Buckinghamin palatsin läheisyydessä kuninkaalliset hevosvaunut palaamassa kotiin kaupungilta. Liikennejärjestelyjen takia kiertoajelumme venyi lopulta peräti neljän ja puolen tunnin mittaiseksi.

Ohjelmaamme kuului myös vierailu London College of Communicationissa. Tapaamisen isäntänä toimi Mr Ray Delahunty, joka työskentelee yliopistossa Voyagerin pääkäyttäjänä. Hän oli kiinnostunut Tyrni-tietokannastamme ja erityisesti web-liittymästä. Harrin avustuksella hän onkin viritellyt uusia kuviota heidän tietokantaansa.

Vierailun ehdoton kohokohta oli tutustuminen Stanley Kubrick-näyttelyyn ja arkistoihin. Tekijänoikeudellisista syistä emme valitettavasti saaneet valokuvata näyttelyyn kuuluneita esineitä ja dokumentteja. Arkistossa pääsimme tutustumaan Hohto -ja Kellopeliappelsiini-elokuvien alkuperäisiin kuvausmateriaaleihin. Hohto-elokuvasta näimme mm. paperipinkan, jonka päänäyttelijä Jack Nicholson oli kirjoittanut täyteen lausetta ”All work and no play makes Jack a dull boy”. Yliopiston Kubrick-tutkija esitteli meille myös elokuvan pienen Danny-pojan kuvausasuja. Pienen toppatakin vetoketjussa oli vieläkin jäljellä elokuvassa käytettyä tekolunta.

Vierailu jatkui kirjastokierroksella. Tilat oli jaettu kahteen osaan: toisessa osassa opiskelijat voivat keskustella vapaasti, tehdä ryhmätöitä ja vaikka syödä omia eväitään. Toinen osa kirjastosta on pyhitetty perinteiselle ”hiljaiselle” toiminnalle. Kirjaston kokoelma on mittava, niteitä on yhteensä n. 110 000 kpl. Verrattuna suomalaisiin tieteellisiin kirjastoihin oppilaitoksen kirjasto ei ole ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä. Tämä on ymmärrettävää, koska opiskelijoita on todella suuri määrä eikä henkilökunnalla välttämättä olisi resursseja palvella ulkopuolisia asiakkaita. Kirjastokierroksella kiinnitimme huomiota asiakaspäätteiden valtavaan määrään; kirjaston tiloissa oli yhteensä n. 600 tietokonetta, yksi 15 opiskelijaa kohden. Turvajärjestelyt sielläkin olivat tosi tarkat, sisään pääsi vain kulkukortilla.

Matkajärjestelyt sujuivat hyvin ja liikkuminen kaupungilla onnistui helposti. Lisäksi sää suosi meitä koko matkan ajan, ja aurinkokin pilkahteli välillä taivaalta. Erikseen on vielä mainittava, että lontoolaiset olivat todella kohteliaita ja avuliaita.

Matkalla olleet Tarja ja Katja.

Turun amkin kirjaston vieraana

Käytiinpä sitten 12.12. oikein joukolla kylässä naapurissa, elikkä siis Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa.

Viralliseen ohjelmaan sisältyi vierailu Turun uudessa kaupunginkirjastossa ja sen jälkeen yhteisen lounaan lisäksi seminaari. Ohjelma oli kohtalaisen vapaamuotoista, joskin asiapitoista: samkilaisten kokemuksia auditoinnista, Turun korkeakoulukirjastojen kehittämishanke sekä syksyn kestopuheenaihe Theseus. Tärkeintä antia taisi kuitenkin olla kuulumisten vaihto ja tuttujen tapaaminen - itse asiassa ehdimme omankin kirjaston sisällä tapaamaan toisiamme ihan liian harvoin.

Tapaamisen järjestelyistä Eijalle Turkuun ja Katjalle SAMKiin. Ensi vuonna sitten turkulaiset Satakuntaan!

Jussi

Jupiteriin ja takaisin

Marraskuisessa aamuhämärässä bussi lähti kohti Helsinkiä ja Jupiteria. STKS:n IL-ryhmän 27.11.2008 järjestämä Kohti Jupiteria? IL OPSiin -seminaari ei jättänyt kysymysmerkkejä, se paremminkin vahvisti huutomerkkejä. Tällä tiellä ollaan oltu meillä SAMKissa jo kymmenkunta vuotta, ollaan ehkä päästy polusta maantielle, välillä vedetty valtatietäkin. Joskus on polttoaine loppunut ja ollaan jääty vähäksi aikaa tien viereen, toisaalta välillä päästelty ylinopeuttakin ja ohitellen. Menty kummiskin.

Aamupäivän loistavat puheenvuorot opiskelijan arjesta, muuttuneesta opettajuudesta ja ohjauksen tärkeydestä antoivat pohtimisen aihetta, mitä näistä voimme oppia omaan työhömme ja oppilaitokseemme? Kirjaston ja opettajakunnan yhteistyön merkitys korostuu entisestään, mm. nykyisen moduuliopetuksen, PBL-opetuksen ja verkko-opetuksen kautta. Tämä tuli varsin kattavasti esille meidän oman Kaisankin esityksessä. Ja Rauma kans :)

Päivin blogin luentolinkkeineen - kiitos siitä Päivi :) - laitoinkin heti talomme opettajakunnalle ja muulle henkilöstölle tiedoksi. Toivottavasti joku muukin kuin minä valaistui, yhteistyössä ja opettamisessa riittää aina kehittämistä, valmiita ei olla ikinä. Opiskelijat ovat meidän kaikkien asiakkaita, heidän tarpeensa, asiantuntijuuden kehittyminen ja oppiminen on meidän yhteinen asia.

Päivän ohjelma luentomateriaaleineen löytyy http://www.helsinki.fi/infolukutaito/seminaarit/IL2008.htm

Elina, päivässä mukana myös Kaisa ja Katrin

Theseus-verkkokirjasto

AMK-kirjastojen yhteistuumin rakentamassa Theseus-verkkokirjastossa ollaan SAMKin osalta siinä pisteessä, että likimain kaikki vanhat työt on tallennettu ja nyt siirrytään ajantasaiseen tallennukseen. Tähän mennessä olemme tallentaneet 550 opinnäytetyötä, joista vanhimmat on vuodelta 2006.

Prosessi etenee käytänössä niin, että painetun työn tullessa kirjastoon perätään myös sähköiseen julkaisemiseen suostumus. Tuon jälkeen kirjastoväki tallentaa työn Theseukseen ja linkittää sen omassa Tyrni-tietokannassamme olevan painetun opinnäytetyön luettelointiin. Kun kerran kunnollista muutakaan hakumahdollisuutta ei ole (Nellistä ei tähän ole!), niin tuo on meidän asiakkaillemme helpoin tapa törmätä opinnäytetöiden kokotekstiversioihin. Koska SAMKissa tullaan tästä eteenpäinkin luetteloimaan painetut opinnäytetyöt Tyrni-tietokantaamme, ei meillä ole mitään syytä muuttaa nykyistä käytäntöä. Mietitään asiaa uudestaan sitten, jos talossa tehdään jotain muunlaisia päätöksiä.

Vielä kun saataisiin muidenkin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä Theseukseen ...

Jussi

Ei kai taas ... Marc21

Nyt kun lopullinen (viimeisin?) versio Usemarconista tuli jakoon, niin ajettiin taas kerran tietokannan konversio. Nyt näyttää ihan hyvältä, kun ei tullut enää yhtään virheilmoitusta! Tokihan tässä on vielä edessä muutamia pieniä siivousoperaatioita, mutta isompaa hätää ei näyttäisi olevan.

Tällä hetkellä mennään siis sillä oletuksella, että 19.12. lopetetaan luettelointi ja sujautetaan konversio menemään. Tammikuun alusta pääsemme sitten kokeilemaan uudella luettelointiformaatilla töiden sujumista. Tarkoitus olisi käydä Marc21:tä läpi porukalla, yhdessä pähkäilemällähän sitä saadaan enemmän aikaiseksi.

Sinänsä kyllä olen pitkin syksyä miettinyt, että minkä ihmeen takia me kirjastoissa käytämme järjettömän paljon työaikaa Marceihin sun muihin luettelointeihin, kyllä ne aineistot saataisiin tarjolle jollain nykyaikaisillakin menetelmillä ja standardeilla. Mehän toimimme edelleen ikään kuin kirjaston tehtävä olisi tuottaa mahdollisimman laadukkaita kortistoluetteloita!

Jussi

Kirjasto siellä missä asiakkaatkin

Niinhän se on, että kirjaston pitäisi olla mukana siellä missä asiakkaammekin liikkuvat. Varttuneemmallekin väelle tekee ihan terää tutustua Facebookiin ja Deliciousiin yms. sosiaalisen verkon välineisiin. Mene ja tiedä, onko näistä mitään isompaa iloa ammattilaisille, mutta ehkä sentään joku asiakkaistamme voi löytää kirjaston tai SAMKin tuotakin kautta.

SAMKin kirjasto on nyt myös jollain profiilina Facebookissa. Kokeiluahan tämä vielä pitkälti on, mutta voihan tuonne jotain sisältöäkin laittaa ajan myötä, jos tarvetta tuntuisi ilmenevän. Tyrni-kokoelmatietokannan Facebook-kelpoinen hakuliittymä löytyy myös tuolta samalta profiilisivulta. Facebook tietenkin edellyttää kirjautumista, niinkuin yleensäkin nämä sosiaalisen verkon palvelut.

Kirjaston sivuilla olevien tietokantalistojen linkitykset (etusivulta klikkaa "Tiedonhaku") menevät tällä hetkellä Deliciousiin värkätyn listauksen kautta. Hakumahdollisuuksia siellä ei juuri ole, mutta nettisivuille tuollaisten upottaminen on kohtalaisen yksinkertaista. SAMKin nettisivujen suur-uudistuksen yhteydessä loppuvuodesta täytyykin sitten katsoa, miten tuo suhteutuu uuden julkaisujärjestelmän tarpeisiin. Kokeiluna kuitenkin ihan mielenkiintoinen. Harrihan näitä pääasiassa on viritellyt, sinne suuntaan kiitoksia.

Ja seuraavaksi Meebolla "Kysy kirjastosta-palvelu" pystyyn kirjaston sivuille...

Jussi

Triangelipäivät 2008

Triangelipäiviä vietettiin tänä vuonna Turussa 29.-31.10. Esitykset tulevat ajan myötä verkkoon, tässä kuitenkin jotain muistumia päivien kulusta.

Nelli-päivään en osallistunut. Muutamissa esityksissä, mm. ExLibriksen Oren Beit-Arie kertoi mielenkiintoisia visioitaan tulevaisuuden kirjaston tarpeista. Orenin yksi pääasia oli "meet-users-where-they-r" eli siis kirjastojen on mentävä sinne, missä asiakkaatkin ovat. Tarvitaan uusia palveluja, räätälöintiä jne. siis jotakuinkin sosiaalisen median käytäntöjä olisi omaksuttava kirjastoissa. Ylipäänsä järjestelmien kehittämisessä asiakaslähtöisyys olisi vihdoinkin otettava ihan oikeasti lähtökohdaksi - nykysysteemit ovat kieltämättä kirjasto- tai tekniikkalähtöisiä, tästä puhuttiin mm. Kansalliskirjaston asiakaskäyttöliittymän esittelyssä. Hauska esimerkki tästä tulikin päivien lopuksi, kun Aleph-Lindan tulevaa käyttöliittymää esiteltiin - salissa ketään ei tuntunut kiinnostavan esitelty "googlemainen" yhden rivin hakulomake vaan heti piti alkaa vaatimaan monimutkaisempia, ammattilaisille tarkoitettuja hakuja. Hoh hoijaa, siinä se asiakasnäkökulman ajattelu taas puhkesi kukkaan.

Paluumatkalla laitettiinkin bussissa kirjastollemme profiili ja ryhmä Facebookiin, vaan siitä myöhemmin lisää.

Jussi

Jussi

Oi, kirjoja :-)!

Löytyi ylenpalttisesti tänäkin vuonna Helsingin kirjamessuilta (23.-26.10.2008). SAMKin kirjastosta Katrin ja minä kävimme messuilla YK:n päivänä eli perjantaina 24.10. Kiitokset Katrinille vielä kerran kyydistä ja matkaseurasta! Perille löysimme viimein onnellisesti, vaikka navigaattori ohjasikin meitä Pasilan asemesta keskustaan - mahtoiko kone tulkita Messuaukion Asema-Aukioksi tms. Messukeskuksen pysäköintialueella navigaattori pyysi tekemään U-käännöksen, mutta onneksi olimme jo löytäneet perille perinteisesti navigoimalla :-).

Messuilla oli mukavaa, noin neljä tuntia tulin kierrelleeksi Messukeskuksessa, mikä tuntui sitten jaloissa ja lompakossakin :-). Paljon kiinnostavia teoksia jäi valitettavasti myös ostamatta, koska kassini olivat jo hankittujen kirjojen ja levyjen painosta koetuksella. Niin innokkaasti kiertelin, että ohjelmatarjonnasta ehdin seurata vain klo 14 alkanutta Viihdekeskus nimeltä Eduskunta -tilaisuuden loppupuolta. Ammatilliseen käyttöön haalin kirjaesitteitä ja niiden perusteella tulikin jo tilattua hieman aineistoa omaan kirjastotoimipisteeseen. Messut keräsivät tänä vuonna yli 69000 kävijää eli vilkasta oli. Suosittelen kirjojen ystäville!

Jussin pyynnöstä lyhyet messumatkakuulumiset kirjoitti,
Irina

Marc21-konversion kokeiluja taas kerran

Tällä kerralla kokeilin holdings-tietueiden siirtoa ulos tietokannasta ja konversion tekemistä Usemarconilla, import-vaihe jäi vielä kokeilematta.

Marc21-konversion toteuttaminen amk-kirjastoissa näyttäisi toteutuvan tällä tavalla:

- kirjastot ottavat exportilla tietueensa ulos tietokannasta (sekä bibit että holdingsit)
- kirjastot ajavat Usemarconilla konversion
- kirjastot laittavat konvertoidun tiedoston Armakselle sovittuun hakemistoon ennen joulua
- Armas-palvelin poissa käytöstä 22.12.2008 - 6.1.2009 (clientit ja WebVoyage)
- Kansalliskirjaston Voyager-toimisto tekee Marc-importin
- CSC/ExLibris poistaa nykyiset indeksit ja luo uudet tilalle
- kirjastot laittavat WebVoyagensa kuntoon

Holdings-tietueiden osalta konversiopaketti tuli aika hiljattain ja ehdin vasta nyt ensimmäistä kertaa kokeiluihin. SAMKin tietokannasta löytyi 126 893 holdings-tietuetta. Datan uloslukuun meni aikaa alle 10 minuuttia. Tuon jälkeen tein konversion Usemarconilla, siihen meni työasemallani aikaa 4 minuuttia. Yhtään erroria ei löytynyt, warning-osastolle tuli sen sijaan viestejä 014-kentistä, joita meille tuli pari vuotta sitten tietokantoja yhdistettäessä. No, tuon kentän poistaminen on tietenkin aika yksinkertainen juttu. Tietueiden vieminen takaisin tietokantaan onnistunee mfhd-id:n perusteella tehtävän import rulen kanssa, täytyypä kokeilla seuraavaksi, josko indeksi 001A olisi se oikea.

Usemarconin .rul -tiedostoa selailemalla näkyi muuten, että holdingseihin tehdään vain vähäisiä muutoksia eli tämä on se helpompi osuus konversiosta.

Jussi

Ota selvää -päivä SAMKin kirjastossa

8.10. otetaan kirjastossamme selvää koekäytössä olevista aineistoista, pääosin e-kirjoja:

- EuroMonitor (- 2.11.)
- MyiLibrary (- 31.10.)
- WSOY Pro (käyttäjätunnuksen ja salasanan saa kirjastosta)
- Wiley-Blackwell e-books
- MarketLine (- 10.10.)
- Theseus-verkkokirjasto
- Springer e-books
- Ovid e-books (- 31.10.)
- Thieme Electronic Book Library

Jussi

Porin kaupunginkirjasto 150 vuotta

Naapurimme ja yhteistyökumppanimme, Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto, täyttää tänään 150 vuotta. Historiaan voi tutustua tästä!

Onnittelut!

Jussi

Theseus-verkkokirjasto

Theseus-verkkokirjasto alkaa olla siinä kunnossa, että rohkenemme esitellä sitä asiakkaillemme ihan julkisesti. 8.10. pidetään SAMKin kirjaston toimipisteissä OtaSelvää -päivä, jonka yhtenä teemana on Theseuksen esittely.

Meidän tapamme tallentaa viitteitä Theseukseen on toistaiseksi tämä: palvelimellamme on opinnäytetöitä vuodesta 2006 alkaen. Näistä siirräämme Theseukseen ne, joiden tekijät ovat antaneet julkaisemiseen suostumuksensa. Syksyn aikana yksi osa-aikainen työntekijämme tekee päätyönään viitteiden tallennuksia. Theseuksesta syntyvä URN-osoite (esim. tällainen) linkitetään tallennuksen jälkeen myös Tyrni-tietokannassamme olevaan painettuun opinnäytetyöhön, näin asiakkaat löytävät molemmat versiot samalla haulla (ja näyttää tältä). Tästä tallennusprosessista on tehty tallennusta ja Tyrni-luettelointia silmälläpitäen ohjeistus, jota opiskelemme koko kirjastoväen kesken vielä lokakuun aikana.

Jussi

Marc21-konversion kokeiluja

Konversion lähestyessä teimme Tyrni-tietokannassamme pieniä kokeiluja aineistojen ulos- ja sisäänluvusta. Esittelin konversion käytännön toimia myös AMK-kirjastonjohtajien kokouksessa Hämeenlinnassa 17.9. Koeaineistomme sisälsi 10 000 tietuetta ja ne otettiin tietokannasta ulos ja vietiin sisään harjoitustietokantaan. Vertailun vuoksi otettiin kaksi otosta, tietokannan vanhimmat ja toisaalta uusimmat tietueet, uusimmissahan on mukana tiivistelmiä yms. Vanhimpien tietueiden ryhmässä tiedoston koko oli 7 Mt ja uusimpien 16 Mt.Tuplakontrollissa katsottiin vain bib_id:tä ja uusi tietue korvasi vanhan.

Tietueiden ottaminen ulos tietokannasta vei MarcExportilla vain pienen hetken. Tuo ei siis aiheuta ongelmia, eikä myöskään seuraava vaihe eli tietueiden konvertointi Usemarconilla Marc21Finistä Marc21:een.

Kriittinen kohta onkin tietueiden vienti takaisin tietokantaa Import-toiminnolla. Ensimmäinen testi tietokannan vanhimmilla tietueilla kesti 20 minuuttia ja uusimmilla 65 minuuttia. Pari tuntia myöhemmin sama ajo uusilla tietueilla vei 50 ja seuraavana päivänä 34 minuuttia. Ajoon kuluvaan aikaan vaikuttaa ilmeisesti siis huomattavan paljon palvelimella tapahtuva muu liikenne. Testin jälkeen huomattiin kuitenkin (kiitos Kansalliskirjaston fiksun väen), että olimme tehneet tuossa import-vaiheessa samalla hakuindeksien regeneroinnin. Kun laittaa ajon ilman parametrejä, aika lyhenee huomattavasti, tuo isompi tiedosto menee läpi 7 minuutissa. Jos lasketaan, että meidän tietokannassamme on 150 000 bibiä, niin koko tietokannan konversion ehtii siis ainakin teoriassa tekemään yhden työpäivän aikana. Holdingsithan ovat niin paljon pienempiä tietueita, että niiden ajot kestävät huomattavasti vähemmän kuin bibien.

Mitä sitten käytännössä tapahtuu, kun kaikki muutkin ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat yhtä aikaa viemässä tietueitaan palvelimelle? Ja millä aikataulutuksella tietokantojen hakuindeksien regenerointi tehdään konversion jälkeen? Näistä ja monista muistakin käytännön asioista riittääkin sopimista siellä ja täällä syksyn kuluessa. Ohjeistustakin kaivataan, sitä taitaa tulla enemmälti lokakuun lopun Triangeli-päivistä lähtien.

Webbiliittymäkin täytyy päivittää heti konversion jälkeen, samoin uutuusluettelo ja julkaisuluettelo ja varmaan pitäisi opetella uuden formaatin mukaiset luettelointikäytännötkin ...

Jussi

Tietokantojen käyttöohjeita verkkoon

Asiakkaiden toivomuskaivoon heittämissä toiveissa yksi tärkeimmistä taitaa olla tietokantojen käytön hankaluus. Yksi vastaus tuohon voisi olla tietokantojen käyttöohjeiden saaminen verkkoon.

Kirjastoomme hankittiin lisenssi Camtasia Studio -ohjelmaan ja Harri alkoi tietty innolla kokeilemaan sitä. Camtasialla saa tehtyä näppäriä ohjeita Flash- ja wmv-muodossa. Flashit on hiukan laadukkaampia, mutta wmv aukeaa varmemmin koneilla, kun Media Player taitaa tulla Windowsin mukana oletuksena. Onhan näitä toki muitakin vastaavia ohjelmia esim. Adobella, mutta Camtasiaan sattui olemaan SAMKin tietohallinnossa lisenssit jo muutenkin ja ohjeistustakin löytyi verkosta.

Näitä ohjeita alkaa tulla pikku hiljaa kirjaston nettisivuille, tällä hetkellä muutama ensimmäinen löytyy toistaiseksi You Tubesta. Eipä muuta kuin kiitetään Harria, odotellaan lisää ohjeistuksia ja asiakkaiden palautetta.

Jussi

Kansallinen ontologiakirjastopalvelu ONKI julkistettu

Perjantaina 12.9. Teknillisellä korkeakoululla julkistettiin semanttiseen webiin liittyvä ONKI-ontologiakirjastopalvelu. Ohjelmasta löytyy tarkempia tietoja ja linkkejä sovelluksiin. Tilaisuuden esitykset tullevat myöhemmin hankkeen sivuille. Lisätietoa kansallisesta semanttisen webin sisältöinfrastruktuurista löytyy tilaisuudessa jaetusta artikkelista. Ohjelma oli runsas, seuraavassa joitakin pikaisia poimintoja.

ONKIn koekäyttöä kaivataan eli kaikki kiinnostuneet kokeilemaan - voit toimia tiedon hakijana, indeksoijana ja/tai kehittäjänä. Luetteloivia kirjasto- tietopalveluammattilaisia kiinnostanee etenkin ONKIin perustuva YSA. Nykyisen verkko-YSAn ohjelmisto on vanhentunut ja vaikeasti ylläpidettävissä, ja se on korvattava uudella ohjelmistolla. Uusi ja vanha YSA toimivat verkossa rinnakkain ainakin vuoden 2008 loppuun asti. Rinnakkaiselo alkaa, kun ONKI-YSA on Kansalliskirjaston näkökulmasta kunnossa. Kansalliskirjastosta tiedotettaneen vielä erikseen, kun ONKI-YSA on täysin ajantasainen ja uusimpien asiasanojen pieni päivitysviive ratkaistu.

ONKI-palvelin voidaan integroida käsitevalitsimella (widget) omaan kirjastojärjestelmään. Esim. YSA:n käsitevalitsin vaikutti kiinnostavalta. Kirjaston atk-nörteille kehotettiin kertomaan tästä, täten siis tätä blogia seuraavia kirjastojen atk-nörttejä on asiasta infottu :-).

Selaimen kirjanmerkkien (tilkkujen) yhteisöllinen jakopalvelut Tilkut mahdollistaa "taggaamisen" semanttisesti. Tämä auttaa ison tagi-pilven järjestämisessä. Tilkut on Firefox-selaimeen asennettava skripti. Merkattavalta sivulta valitaan haluttu teksti, joka tilkutetaan. Palvelun ohjevideosta löytyy lisätietoa.

Iltapäivällä oli TerveSuomi-palvelun prototyypin julkistamistilaisuus. Portaaliin tulee enemmän aineistoa, kun se virallisesti julkistetaan helmikuussa 2009.

Lisätietoa semanttisesta webistä kiinnostuneille löytyy Semantic Computing Research Groupin sivuilta.

Pikaisesti kirjoitteli
Irina V.

IGeLU 2008

IGeLU -konferenssi eli Ex Libriksen asiakkaiden tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Espanjassa Madridissa 8.-10.9. Ohjelman esitykset tulevat aikanaan webbisivuille, mutta tässä nyt jotain päällimmäisiä havaintoja. Tiivistelmän olen laittanut sivuillemme.

Osallistuin konferenssiin Amkit-konsortion tekniikkaryhmän kanssa, meidän lisäksi oli myös muutama muu amk- sekä yo-kirjastojen edustaja ja Kansalliskirjaston vahva joukko.

SFX, MetaLib ja Voayger ovat niitä Ex Libriksen ohjelmia, joita meidänkin kirjastossa on käytössä. SFX jatkanee entisellä linjallaan, MetaLibiin tulee ehkäpä vuoden kuluttua isojakin muutoksia tai ainakin sitä rakennetaan uudempien ohjelmien arkkitehtuurille. Tämähän sopii hyvin Kansalliskirjaston suunnitelmiin suomalaisten muistiorganisaatioiden yhteisestä asiakasliittymästä, jonka yhtenä ohjelmistovaihtoehtona on juuri Ex Libriksen Primo.

Voyagerista tulee ensi vuonna versio 7.1, joka sisältää ainakin lupausten mukaan sellaisia ominaisuuksia, että periaatteessa asiakkaat voisivat maksaa myöhästymismaksunsa verkkopankkien kautta - nähtäväksi jää. Kesällä julkaistu 7.0 -versio on kuitenkin ollut käyttäjienkin mielestä edeltäjiään parempi ja vähemmän bugeja sisältävä eli parempaan suuntaan ollaan menossa. Voaygerin tulevaisuutta hahmoteltiin versioon 9 eli vuoteen 2012 saakka. Mitä tuon jälkeen seuraa, onkin sitten ihan toinen juttu. Ex Libris on joka tapauksessa kehittelemässä uuden sukupolven kirjastojärjestelmää, joka korvaisi nykyiset Voyagerin ja Lindan käyttöön tulevan Alephin.

Ex Libriksen tuotteita näköjään käytetään myös Aasiassa, siitä antoi esimerkin Yonsein yliopiston kirjasto. Siellä on melkoisen mielenkiintoisia sovelluksia Samsungin tuella ja omien sekä Ex Libriksen ohjelmien avulla. Eipä tuota esitystä voinut kuin kateellisena katsella ja miettiä samalla omien kirjastojemme uudistusprojekteja.

Ensi vuoden IGeLU järjestetäänkin sitten Helsingissä, siellä lienee entistäkin vahvempi suomalaisedustus.

Jussi

Vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjä

SAMKissa valitaan vuosittain Vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjä. Yrityskiihdyttämöhän on palvelu, jonka kautta opiskelijat saavat apua yrityksen perustamisessa ja toiminnan alkuvaiheissa.

Tällä kerralla palkittiin Hannu Esko, joka opiskeli aikanaan Kuvataide Kankaanpäässä. Hannu on sarjakuvien yms. lisäksi suunnitellut myös tässäkin blogissa näkyvän SAMKin kirjastokortin.

Onnea vain Hannulle!

Jussi

Visuaalisen ilmeen uudistamista

Ihan näinä hetkinä saadaan SAMKille uusi visuaalinen ilme, eli logo ja värimaailma jne. pistetään uusiksi. Tuon takia myös Tyrni-kokoelmaluettelo saa uuden värityksen, joka noudattelee tuota uutta ilmettä. Henkilöstön julkaisuluettelo Juolukassa on jo näkyvillä uudet värit.


Nettisivuille vaihdetaan tässä vaiheessa väritys, muuten sivut uusitaan perinpohjaisesti ennen vuoden loppua. Sivujen uudistuksen projektissa kirjastokin on (onneksi?) tällä kerralla vahvasti mukana, ainakin pysytään ajan tasalla.

Jussi

Still alive ja taas Voyagerista jotain

Vaikka pyhästi ajattelin ennen kesää, että Voyagerista kirjoittelu saa nyt riittää, niin tässä sitä taas ollaan!

Voyagerin 7-versio julkistettiin heinäkuun lopussa. Vaikka Suomessa se tuleekin käyttöön ilmeisesti vasta kesällä 2009 (vuodenvaihteessa kun on Marc-konversio), niin katselin dokumentointia läpi ja löytyihän sieltä muutama mielenkiintoinen muutos. Tässä on näitä ihan lyhyesti:

Webbiliittymiä tulee kaksi erilaista, Classic (nykyinen) ja Tomcat-versio. Tomcat-versio näyttää paljon modernimmalta ja siinä on paljon enemmän muokkausmahdollisuuksia. Version vaihdoksen yhteydessä pitänee valita, kumpaan liittymään meidän konffaukset siirtyvät, nuo ajetaan eri skriptillä. Kumpaakin voidaan kyllä käyttää rinnakkain (riippuu varmaan meidän tapauksessa myös CSC:stä). Tästä varmaan tehdään yhteinen päätös Suomessa, kunhan tuohon uuteen versioon päästään ylipäätänsä tutustumaan. Tomcat-versiossa muokattavia tiedostoja on ilmeisesti huomattavasti nykyistä vähemmän. Seuraava versio (Voyager 8.0) ei sitten enää sisälläkään Classic-webbiliittymää. Tomcat-versiossa on kyllä sellainen ikävä bugi, että IE 6 ei toimi kunnolla, IE7 ja Firefox 2 on tuetut selaimet. Meillä näyttäisi tällä erää IE 6:n osuus yhteyksistä olevan Google Analyticsin perusteella alle neljäsosa, vuoden päästä oletettavasti paljon pienempi.

Clienteihin on tulossa kaikenlaista mukavaa toiminnallisuutta (pientä):ISBN-tarkistus, suppressointi, tietueiden yhdistäminen, windowsin näppäinkomentojen toimiminen entistä useammassa kohdassa. Clientien asennukseen tulee uusi vaihtoehto Windows installer, Oracle 10 raportteja varten, palvelimellahan tuo jo onkin. MS Access 2007 on tuettu versio.

Näistä kuuluu varmasti lisää syksyn IGeLUn jälkeen, sinne suuntaa myös Amkit-konsortion tekniikkaryhmä.

Jussi

Kesätauko

Tämä blogi hiljenee nyt muutamaksi viikoksi. Palataan kirjoitteluun taas elokuussa.

Jussi

Asiakastyytyväisyyskysely 2008

Keväällä 2008 järjestettiin ammattikorkeakoulukirjastojen yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. SAMKin kirjaston osalle tuli 289 vastausta, mikä oli suurinpiirtein sama kuin edellisellä kerrallakin. Vastanneista suurin osa oli amk-opiskelijoita, toimipisteistämme ylivoimaisesti aktiivisimpia olivat Huittisten opiskelijat.

SAMKin osalta kyselyn tulokset noudattivat samoja päälinjoja kuin amkeilla yleensäkin: tärkeimmäksi koettiin henkilökunnan palveluhalukkuus (tärkeys 4,7 asteikolla 1-5), tämän kohdalla myös koettu onnistuminen oli hyvä 4,6. Muita tärkeiksi koettuja asioita olivat Palvelu kokonaisuudessaan (tärkeys 4,6 / onnistuminen 4,1) ja painetut aineistot (tärkeys 4,6 / onnistuminen 4,1). Suurin kuilu koetun tärkeyden ja onnistumisemme välillä oli lainattavan aineiston riittävyydessä (4,5 / 3,5), samoin webbisivujen selkeydessä, kokoelmahaun helppoudessa ja e-palvelujen käyttöohjeissa oli kohtalaisen iso kuilu.

Vapaamuotoista palautetta tuli niukasti, pääasiassa kommentoitiin aukioloaikoja ja tilojen ahtautta. Näistä varsinkaan tilojen ahtauteen ei ole luvassa nopeita parannuksia, aukioloaikoihin pyritään vaikuttamaan henkilöstön resurssien rajoissa.

Seuraava asiakastyytyväisyyskysely järjestettäneen 2010.

Kesäkoulu 2.0

Kirjaston henkilöstö osallistui melkein täysilukuisena KesäKoulu 2.0:aan. Aiheenamme oli tällä(kin) kerralla INFORMAATIOLUKUTAITO.

Kokoonnuimme Kankaanpäässä ja opettelimme porukalla verkko-opetuksen perusteita (kiitos Kirsti J-K) ja Moodlen käyttöä, taisipa päivän aikana tulla lupauduttua tekemään myös opettajille suunnattu informaatiolukutaidon verkkokurssikin.Iltapäivän ryhmätöissä mietittiin oman alan opetuksen perusteita. Päivä taisi loppua kesken, kun päästiin vasta raapaisemaan pintaa ja kesän ajaksi jäikin testikurssin harjoittelua ja IL-materiaalin lukemista yms... Yhdessä jatkamme samalla teemalla taas elokuussa, KesäKoulu 2.1 Huittisissa.

Jussi

Theseus

Nyt saatiin Iisakin kirkko harjakaisvaiheeseen ts. Theseus-verkkokirjasto on siinä vaiheessa, että ensimmäinen sähköinen opinnäytetyömme on tallennettu verkkokirjastoon.

Theseus on osa ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistä Open Access -hanketta. Verkkokirjastoon on tarkoitus tulla kaikkien amkien opinnäytetyöt sähköisinä kokoteksteinä. Hanke alkoi jo 2007 ja pitkällisen alkuvirittelyn jälkeen saatiin hyvään vauhtiin tänä keväänä ja nyt siis päästään vihdoin kokeilemaan tallennusta. Verkkokirjastoon pääsee alkuvaiheessa vain kirjastoväki syöttämään töitä, mutta myöhemmin tarkoituksena olisi saada opiskelijat itse tiedontuottajiksi.

Syöttö tuntui toimivan ihan fiksusti ja lomakkeet olivat kerrasta kohtalaisen selkeitä, pientä hiomista toki on vielä edessä. Tällä hetkellä URN-linkitys ei jostain syystä toimi, eli en voi vielä laittaa tähän linkkiä tietokannastamme malliksi - lisätään kunhan viritykset on tehty.

Jussi

Juridica

Hankimme asiakkaidemme käyttöön Juridican verkkokirjoja. Tällä erää valikoimaamme kuuluu seitsemän kirjaa, lisää tulee lähiaikoina. Lisenssi on vuodeksi kerrallaan, nykyinen on näppärästi seuraavan lukuvuoden loppuun.

Verkkokirjat toimivat nyt SAMKin verkossa ja niitä pääsee lukemaan useampikin yhtä aikaa. Etäkäyttö ei toimi ihan vielä, jostain syystä kotimaisten aineistojen kanssa joutuu aina takkuamaan Proxy-palvelimen määritysten kanssa. Linkittelen kirjoja Tyrni-tietokannan kautta sitä mukaa, kun aikaa riittää ja linkitykset alkavat toimia.

Kirjojen formaatti on FlashPaper, joka on ainakin minulle ihan uusi tuttavuus - pääasia on kuitenkin, ettei sitä varten tarvitse asennella koneelle mitään uusia lukuohjelmia tyylinn ebrary reader.

Jussi

Patentit tiedonlähteinä

Olin Helsingissä Patentti- ja rekisterihallituksen Patentit tiedon lähteinä koulutuksessa 17.4.2008. Pitkästä aikaa todella hyödyllinen kurssi, jonka antia on helppo hyödyntää sekä kirjaston päivittäisessä opastuksessa että tiedonhankinnan opetuksessa. Erityisesti kurssista on hyötyä tekniikan opetuksessa, mutta tiesittekö, että patenttitietokannoista voi olla hyötyä myös kilpailijaseurannassa ja/tai markkinoinnissa? Tämäkin asia tuli selville kurssin aikana.

Kurssin aluksi saimme perehdytyksen patenttien sielunelämään: mitä tietoja niistä löytyy, missä erityisesti näitä tietoja voi hyödyntää, paljonko patenttihakemuksia tehdään Suomessa ja maailmalla ja monta muuta hyödyllistä asiaa. Erityisesti meille painotettiin, että pk-yritykset eivät tiedä tai ymmärrä patenttien merkitystä tuotekehityksessään tai kilpailijaseurannassaan. Patentithan sisältävät kaikkien patentoitujen tuotteiden valmistusohjeet, joiden mukaan ammattimiehen pitäisi patentoitu tuote pystyä valmistamaan. Tätä tietoa kaikki kirjastolaiset voisivat viedä eteenpäin!

Varsinkin tiedonhaun kannalta kurssi oli suunniteltu todella hyvin. Opimme mistä patenttitietoa voi hakea, mitkä ovat oleellisimmat tiedot patenteissa ja miten tietokannat toimivat. Lisäksi kurssiin kuului harjoituksia, joiden pohjalta on helppo lähteä jatkossa hakeamaan patenttien sisältämää tietoa. Tähänkin tiedonhakuun liittyy sama fakta kuin mihin muuhun aineistoon hyvänsä: tietoa ei löydä, jos ei tee hakuja ja opi tekniikkaa. Patentti-ja rekisterihallituksessa on onneksi neuvontapalvelu, josta voi aina kysyä apua ongelmallisissa tilanteissa.

Listaan tähän vielä muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä, joita voitte käydä katsomassa mielenkiintonne mukaan.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Patentti opas patentin hakijalle

Teollisoikeudet yrityksen voimavarana - verkkokurssi (vaatii rekisteröitymisen, mutta on maksuton)

Espacenet- tietokanta (patenttien haku)

Kamapankki

Kokeilemme vaihteeksi yhteistyötä taas yhden SAMKin toiminnon kanssa, nimittäin viestinnän. Ainakin muutamiin kirjaston toimipisteisiin on tulossa myyntiin SAMKin mainoskamaa.

Aloitamme nyt ensi alkuun yhdestä Porin kirjastosta, syksystä lähtien olisi tarkoitus laajentaa myyntiä muuallekin. Mitään laajamuotoista toimintaa tästä tuskin tulee, enemmänhän tämä on pientä nappikauppaa ja (vaihto-?)opiskelijoiden palvelemista, ja tokihan tuosta saadaan joku uusi kävijäkin kirjastoon, samoin hiukan mainosta (ja kirjastoväelle lisää työtä). Syksyllähän tuon sitten paremmin näkee, kun saadaan hommat pyörimään.

Tähän mennessä olemme myyneet kirjastopaitoja yms., nyt tulee kaikennäköistä muutakin pientä kamaa tarjolle. Teoriassa voisimme olla myös jonkinlainen pikkuvarasto ympäri Satakuntaa oleville toimipisteille, että saavat jakaa yllätysvieraille SAMK-muistoja. Nimenmuutos kirjasto- ja krääsäpalveluiksi on harkinnassa.

Tuo kuvan kirjastokassi osoittautui heti suosituksi ja ovathan opiskelijat kasseja vuosien varrella aika usein kyselleetkin. Eihän kasseja tietenkään ole vielä ehditty jakamaankaan kuin pariin kirjastoomme, mutta eiköhän tässä kesään mennessä saada edistystä silläkin rintamalla.

Eipä sitten muuta kuin hyvää vappua!

Jussi

Sukellus kirjasto 2.0 -ilmiöön Turku 3.-4.4.2008

Suomen Turku esitteli parhaita puoliaan, kun Åbo Akademi järjesti symposiumin, jossa pohdittiin kirjastojen uutta, yhteisöllistä ja osallistavaa toimintatapaa. Aurinko paistoi ja tunnelma oli kansainvälinen. Symposiumin osallistujat ja luennoitsijat tulivat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Yhteisenä kielenä oli englanti ja saimmekin kahden päivän aikana kunnon kielikylvyn.

Torstai aloitettiin työpajoilla, joissa tarkasteltiin kirjasto 2.0:n hyötyjä ja haittoja. Pienryhmien keskusteluissa mietittiin miten uusia toimintatapoja voidaan käyttää kirjastoissa esim. facebook tapahtumien markkinoinnissa.

Iltapäivän käynnisti Kari A. Hintikka Jyväskylän yliopistosta. Hän kertoi puheenvuorossaan kollektiivisesta älystä, kuinka sitä käytetään esimerkiksi rikosten selvittämisessä. James Surowiecki, Tim O’Reilly ja muutamat muut web 2.0:n gurut tulivat päivän aikana tutuiksi. Useassa puheenvuorossa pohdittiin lähteiden luotettavuutta, miten varmistaa luotettavuus kun kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.

Aira Lepik Tallinnan yliopistosta alusti aiheesta verkostomarkkinointi ja kirjasto 2.0. Webin yhteisöllisyys luo väyliä kirjastojen verkostomarkkinoinnille. Sosiaalisen webin uusi toimintakulttuuri vaatii myös kirjastonhoitajilta uudenlaista ammatillista identiteettiä ns. kirjastonhoitajuus 2.0. Kim Holmberg Åbo Akademista esitteli Second Life –virtuaalimaailmaa, jossa voi luoda oman roolihahmon avatarin. Lounaalla todettiinkin, että ehkä tapaamme second life:ssa, ja siellähän olen se vaalea kaksikymppinen.

Symposiumin ohjelma, tuttuja kasvoja sekä päivän luentopohjat löytyvät osoitteesta library2pointoh.fi. Kaksipäiväinen tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty, esiintyjien puheenvuorot olivat ajatuksia herättäviä ja tunnelma iltaohjelmineen miellyttävän vuorovaikutteinen. Sukellus kirjasto 2.0 –ilmiöön oli elämys, missä kohtasivat keskiaikainen Turku ja kirjaston tulevaisuus.

Päivitetty
Susanna

Google Books Tyrnissä ja Nellissä

Kokoelmatietokanta Tyrnistä ja myös SAMKin Nellistä löytyy joidenkin (lähinnä ulkomaisten) kirjojen kohdalta linkkejä Google Booksiin. Google Booksista löytyy kustantajasta riippuen kansikuvia, sisällysluetteloita yms. tietoa, laajimmillaan koko teos voi löytyä sähköisenä, katso esimerkiksi teos Software engineering tai Parnerships in family care. Nellissä on Google Booksin lisäksi linkkejä myös Library Thingiin. Tyrnin Google Books -linkitys on kopioitu Lindasta, joten kiitos vain Kansalliskirjaston nörteille. Meillähän oli varsin helppo (?) työ lisätä palvelimelle muutamia valmiita tiedostoja, kun itse skripteihin ei tarvinnut juurikaan kajota.

Kotimaista aineistoa ei vielä kovin paljoa löydy Google Booksista, mutta ehkäpä sitäkin alkaa pikku hiljaa ilmestymään. Google Booksista voi lukea enemmän vaikkapa Kirjastoelämää-blogista.

Jussi

Linda (Alina??)

Saatiin sitten vihdoinkin Kansalliskirjastosta päätös nykymuotoisen Lindan loppumisesta. Tuleva yhteisluettelo toteutetaan Aleph Central Catalogue -sovelluksella. Syksystä lähtienhän tuota jo ehdittiin testata, ja ilmeisesti havaittiin sen verran hyväksi että alusta päätettiin muuttaa. Aikataulullisesti muutos toteutetaan joulukuussa 2008 samanaikaisesti Marc 21-konversion kanssa.

Käytännössähän merkittävin muutos (paitsi että tuplat pienenevät ja saadaan muutenkin siistimpi yhteisluettelo) taitaa olla se, että Alephissa luetteloidaan suoraan yhteisluetteloon ja omiin tietokantoihin lisätään vain holdings-tietueet. Luetteloinnissa käytetään käsittääkseni jatkossakin Voyagerin clienteja, eli siinä mielessä työ ei muutu.

Ammattikorkeakoulukirjastojen kohdalla Lindan alustan muuttuminen ei tarkoita mitään radikaalia, paitsi että webbiliittymän ulkonäkö muuttuu, jos muuttuu. Kuinkahan muuten tuon jälkeen tapahtuu webbiviritysten kanssa, vieläkö saamme skriptejä Kansalliskirjastosta? Mehän poimimme nytkin luettelointitietueita Lindasta, jatkossa vain eri nimisestä yhteisluettelosta. Amk-kirjastojen liittymistä Lindan sisällöntuottajiksi taidetaankin pohtia sitten ensi vuonna.

Jussi

Marc 21-jatkuu

Jostain syystä tuleva Marc 21-konversio on jäänyt kaivertamaan.

Tähän asti asiaa on puitu lähinnä luetteloijien piirissä, teknisestä puolesta vastaavat ovat jääneet aika lailla paitsioon. Yhteisen kirjastopalvelimemme (Linnea2, Amkit, Nelli, CSC) laatupalaverissa mietiskeltiin hiukan, mitä tuo oikein tekniseltä kannalta tarkoittaa. Palvelimen kannalta tuo aiheuttaa paljon liikennettä, kun 50-60 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua siirtävät tietueitansa ulos ja sisään. Lainaanpa tässä röyhkeästi Kansalliskirjastossa tehtyjä epävirallisia laskelmia: Yhden tietueen koko on 700 tavua. Miljoona bib-tietuetta ulostuvat muutamassa minuutissa, konversioon menee Usemarconilla pari tuntia.

Eihän yhden tietokannan siirto tietenkään hirveästi palvelinta ruuhkauta, mutta konversion jälkeen tietokannoille on tehtävä myös index regen ja oletettavasti myös exLibriksen on käytävä sorkkimassa indeksejä. Ajastetut ajot myös pois päältä konversion ajaksi. Tuohon samaan syssyyn kun vielä viritellään Lindaa Alephin pohjalle, niin aika kuormahan siitä palvelimelle syntyy.

Tietokantojen käyttäminen on tietenkin kiellettyä/mahdotonta konversion aikana. Parin viikon käyttökatkos on siis tiedossa, ehkä. Kun ottaa huomioon exLibriksenkin roolin (siellähän ei perinteisesti joulun aikoihin tehdä näitä hommia) ja sen, että ylläpitäjistäkin osa olisi mielellään lomalla joulun aikoihin, niin onhan tuossa aikamoinen aikataulutus tiedossa!

Ja konversion jälkeen aletaan opetella uusia luettelointitapoja jne...

Jussi
"luottavaisin mielin kuitenkin, kunhan tässä nyt kevätväsymystä ehkäisen"

Otetaan selvää

Ammattikorkeakoulukirjastojen tiedonhallinnan edistämiseksi tarkoitettu otaselvää-kampanja näkyy tänä vuonna myös meillä SAMKissa. Otaselvää -sivusto on ainakin erilainen, kuin kirjastomaailmassa on totuttu - siitä pisteet suunnittelijoille. Kampanjalla on muuten menossa tunnushahmon nimikilpailu, kannattaa katsoa tuolta otaselvaa.fi -sivulta kohdasta kilpailu.

Kirjastoissamme tiedotetaan kampanjasta alustavasti huhtikuun alkupuolella. Laitamme julisteita ja näytönsäästäjiä yms. pyörimään ja näkymään. Kirjaston nettisivuille tulee myös kampanjan ilmeeseen sopiva kevyt kilpailu, jossa jaamme hienoja palkintoja. Enemmän tämä IL-kampanja näkyy toiminnassamme sitten syksyllä, jolloin olisi tarkoitus linkittää sitä tavalla tai toisella myös tiedonhankinnan opetuksiimme. Meillä on muutaman innokkaan kirjastolaisen työryhmä pohtimassa vähän laajemminkin IL-asioita, tarkoitus olisi vääntää kesällä mm. verkkokurssi uusiksi. Viime kesänä päästiin hyvään alkuun, nyt jatketaan siltä pohjalta.

Jussi

Usemarconin käyttö Marc21 -konversiossa

Muutama ihminen ehti jo kysymään tätä minulta, joten laitetaan tämä muillekin tietoon!

Marc21 -konversio tehdään Voyager-tietokannoissa käytännössä itse Usemarconin avulla. Kansalliskirjastossa on tehty konversiopaketti, jota voi itse muokata tarpeidensa mukaan. Tässä vaiheessa kannattanee tyytyä vielä muutaman tietueen testauksiin, koska paketista tulee varmasti vielä montakin korjattua versiota.

Konversion vaikutuksia voi testata esimerkiksi näin:
1. Bulkexportilla otetaan tietueita ulos tietokannasta (.txt-tiedostoksi)
2. näin luotu tiedosto konvertoidaan Usemarconilla Marc21-formaattiin. Konversiopaketti löytyy Kansalliskirjaston sivulta
3. Kannattaa ottaa työasemalle myös Usemarcon qui, joka on graafinen käyttöliittymä. Sen avulla näkee näytöltä saman tien, miltä konvertoitu tietue näyttää.
4. konvertoidut tietueet tuodaan importilla (esim. harjoitustietokantaan)
5. isomman määrän importeeraaminen johtaa siihen, että tietokannalle pitää tehdä index regen, noita ei siis kannata tehdä kovin usein
6. importoituja tietueita kannattaa katsella cataloging-clientissa, koska WebVoyagessa välimerkit jne. näkyvät tuplasti
7. usemarconissa on rul-tiedosto, jota muokkaamalla saa tehtyä muutoksia Marc-kenttien sisältöön

Ennen kuin ryhtyy isompien määrien testailuihin, kannattaa pyöritellä muutamalla tietueella kokeiluja. Yksittäiset tietueethan saa catalogingissa ulos ja takaisin sisään - samalla voi sitten vertailla rinnakkain alkuperäistä ja konvertoitua. Kyllä muutamastakin tietueesta luetteloija näkee jo aika hyvin, jos jotain on menossa pahasti vikaan. Vanhoissa tietueissa tulee ainakin SAMKissa taas vastaan PrettyLibin aikaisia syntejä.

Jussi

Opiskelusta taidot työelämään

Olimme Irinan kanssa 5.2.2008 Helsingissä, Graniittitalolla, kuulemassa työelämän edustajia ja tapaamassa muiden ammattikorkeakoulujen väkeä. Pitkästä aikaa. Oli tosi virkistävää päästä taas vaihtamaan ajatuksia, kuulemaan toisten käytänteitä ja verkottumaan uusien tuttujen kanssa! Ne ovat monasti näiden tapaamisten parasta antia, joskaan tällä kertaa ei jälkeen jäänyt päivän varsinainen ohjelmakaan. Aiheena oli Opiskelusta taidot työelämään : yhdessä tiedonhallintaa ohjaamassa. Työelämän edustajien luennot, työpajojen aineistot, keskustelut ja muut materiaalit löytyy verkosta http://tietoarjessa.wikispaces.com/

Hyödynsin itse omassa opetuksessani heti samalla viikolla TAMKin Kimmo Vännin esitystä Tiedon merkitys työelämässä. Aivan loistava esitys! Häntä olisin kuunnellut vaikka koko päivän. Lisää Kimmoa kiitos! Kaikki esiintyjät olivat hyviä ja jokaisesta esityksestä sai jotakin, mutta kyllä tämä oli ihan ykköstä. Päivän järjestelyt onnistuivat myös hyvin. Oli hienoa, että päivä oli suunnattu kaikille amk-laisille, eikä pelkästään kirjastolaisille. Mukana olikin paljon opettajia. Informaatiolukutaitoisia opiskelijoita ja kansalaisia ei synny pelkästään kirjastolaisten voimin vaan mukana pitää ehdottomasti olla opettajia. Yhteistyötä puolin ja toisin. Yhdessä.

Ammattikorkeakoulujen informaatiolukutaitokampanjan - mikä sanahirviö tuosta tulikaan, käytetään IL-kampanjaa siis! - kampanjasivusto ja -materiaalit vaikuttaa hyviltä. Katsotaan sitten miten ja milloin me SAMKissa käynnistämme kampanjamme ja otamme selvää!

IL-terkuin Elina

VirtualCafe Tyrni

Kuinka tavata säännöllisesti kirjastoväkeä, joka on pahasti hajallaan siellä täällä ympäri maakuntaa? Yhteiset kokoontumiset ovat toki äärimmäisen tärkeitä, mutta SAMKin tapauksessa se tarkoittaa aina useamman kirjastotoimipisteen laittamista kiinni. Tuosta syystä olemmekin kokoontuneet lähinnä jouluna ja kesällä koko väen kesken.

Mikäänhän ei korvaa fyysistä tapaamista, mutta jotain korviketta pitää yrittää keksiä. SAMKiin on nyt hankittu lisenssit SameTimeen, jolla voidaan mainoksien mukaan "communicate in the blink of an eye" - nähtäväksi jää, kuinka pitkä tuo silmänräpäys onkaan. Ohjelma lienee maksuton opetuskäyttöön, mutta tällaiseen muuhun toimintaa vaaditaan lisenssi ja toki myös palvelin. Verkostomaiseen toimintatapaammehan tämä ainakin sopii mainiosti. Tuota nyt joka tapauksessa kokeilemme kirjastohenkilöstön kesken ajankohtaisten asioiden jakamiseen viikottaisen yhteisen virtuaaliaamukahvin merkeissä - SAMKin kirjaston ensimmäinen VirtualCafé Tyrni avautuu karkauspäivänä. Puhe, kuva ja tiedostot kulkevat verkossa näppärästi - enää on ratkaisematta se, kuinka maakunnallinen kahvinjakelu järjestetään.

Jussi

Lainan päivä

Lainan päivänä (8.2.) on perinteisesti kirjastoissa järjestetty jos jonkinlaisia tapahtumia. SAMKin kirjasto- ja tietopalvelutkin rykäisee tänä vuonna hiukan edellisvuosia näkyvämmin.

Strategiassammekin yhtenä tavoitteena on kirjasto- ja tietopalvelukulttuurin levittäminen organisaation sisällä. Tuota tavoitettahan tässä nyt toteutetaan, kun Lainan päivänä eri toimipisteissämme tehdään kaikenlaista kivaa yhdessä kv-osaston, avoimen amk:n ja verkko-opetuksen kanssa. Noista eri toiminnoista saamme materiaalia ja krääsää näytille tuoksi päiväksi ja saadaan järjestää näyttelyitä yms. Uusia asiakkaitakin saamme kenties houkuteltua, kun kutsujana onkin joku muu instanssi kuin kirjasto (mitenkään meidän vaikutusvaltaamme väheksymättä?). Näiden lisäksi Lainan päivässä esitellään luonnollisesti uusia tietokantojamme ja muita kirjastopalveluja.

Verkostomaisesta rakenteestamme johtuen tapahtumat ovat toimipisteissä hiukan erilaisia, toimipisteissä näkee sitten tarkemmin mitä kaikkea on tiedossa. Kirjaston sivuille tulee myös infoa.

Jussi

Uuden organisaation kuvioita

Kirjasto- ja tietopalvelut on nyt itsenäisenä toimintona muutaman viikon vanha. Aika mielenkiintoisia tilanteita on tullut tämän vuoden puolella vastaan. Ainakin se on selvinnyt, että kunnallisella puolellakin asiat voidaan hoitaa helposti tai tehdä todella vaikeaksi. SAMKissa on aika paljon vaihtelevia käytäntöjä eri toimialoilla ja -pisteissä, eli aina tulee pieniä yllätyksiä vastaan.

Viime vuoden loppupuolella väänsin talousasioita siihen kuosiin, että pystytään toimimaan järkevästi heti vuoden alusta. Postia lukuunottamatta saatiinkin asiat suurinpiirtein valmiiksi.

Tämän kevään aikana selvittelen henkilöstön tilannetta. Meillä on mahdottoman paljon määräaikaisia ja sille asialle pitää tehdä jotain. Samoin kirjastoväen pääseminen koulutuksiin on vaihdellut aika tavalla eri toimipisteissä. Jotain ratkaisuja henkilöstötilanteeseen yritän löytää Turun amkin erikoisopinnoissa Johtajuus 2.0 - kirjasto- ja tietopalvelujen kehittäminen, jossa väännän kehittämistyönäni henkilöstösuunnitelman. Ensimmäinen vaihe on kehityskeskustelut, jotka yritän hoidella helmikuun puoliväliin mennessä. Aika paljon saa ryntäillä ympäri Satakuntaa, mutta tuleehan samalla katseltua kirjastoja noin yleisemminkin.

Jussi

Ontologiaseminaarin myöhästynyt matkakertomus

Marraskuun lopussa (29.-30.11.2007) pidettiin Helsingissä sisällönkuvailuseminaari. Ensimmäisen seminaaripäivän teemana olivat perinteisiin tiedon rakenteisiin ja tiedon organisoinnin työkaluihin kohdistuvat muutokset ja haasteet. Ontologioiden suhteen noviisille asiaa tuli esityksissä niin paljon, että tyydynpä vain sanomaan esitysten löytyvän kokonaisuudessaan Terveystieteiden keskuskirjaston Document Spacesta. Iltajuhla järjestettiin kasvitieteellisessä puutarhassa. Toisen päivän teemana olivat ontologiat, niiden paikalliset sovellukset ja globaalit seuraamukset. Suomalaisista ontologioista kaikki olivat kiinnostavia, mutta itseäni (sosiaali- ja terveysalan kirjaston edustajana) kiinnosti kuitenkin eniten TerveSuomi.

Loppupaneelissa keskusteltiin tulevaisuuden näkymistä. Esiin nousi mm. Web 2.0, social tagging (miten suomentaa tämä – sosiaalinen merkitseminen?) ja käyttäjien sitouttaminen siihen. Palveluina tässä mainittiin mm. Flickr- ja del.icio.us. Facebook ja LibraryThing mainittiin kanavina, joiden kautta voi jakaa ammatillista tietoa pienemmissä ryhmissä (ei välttämättä globaalisti). YouTuben avulla onnistuu multimedian ”tagging”. Marcia Lei Zeng kertoi, että Yhdysvalloissa kirjastoväen meneminen Wikipediaan ja artikkelien kirjoittaminen siellä (viittaukset toisiin artikkeleihin) lisäsi heidän kirjastojensa omien elektronisten kokoelmien käyttöä. Käyttöliittymät pitäisi suunnitella käyttäjiä houkutteleviksi. Vuorovaikutus on tärkeää eli saada käyttäjät mukaan, osallistumaan ja antaa heille palautetta. Yhtenä esimerkkinä mainittiin Pennsylvania University Libraryn PennTags.

Keskustelua syntyi myös suomalaisten tesaurusten keskinäisen käyttökelpoisuuden (interoperability) lisäämisestä. Ontologioiden kehittämisessä ja yhdenmukaistamisessa tarvitaan alan asiantuntijoiden ja kirjastoalan yhteistyötä. Ratkaisuna ei ole kokonaan nykyisistä kokoelmaluetteloista luopuminen, mutta täytyy miettiä, miten asiat voisi tehdä entistä käyttäjälähtöisemmin. Mikseivät kirjastot maksavina asiakkaina voisi vaatia järjestelmätoimittajilta ontologiapohjaisia/ontologioita tukevia kirjastojärjestelmiä?

Tärkeää on se, miten kirjaston metadata näkyy webissä. Tässä kohdin mainittiin Google Book Project ja oman tietokannan haun kytkeminen Googleen. Tiedon on oltava kerättävämpää (harvestable). Tiedon yhä avoimemmaksi tekeminen on olennaista. On tärkeää, kuinka metadataa käytetään. OCLC:n WorldCatin aukeamista Googlen ”harvestingille” odotetaan. Avoimuus kehitykselle on tärkeää, mutta on silti oltava selvä visio siitä, minne olemme menossa.

Muiden seminaarikuulumisia kaipaavat voivat tutustua esim. Laila Heinemannin artikkeliin Tietolinjassa ja Päivi Hollannin reissuraporttiin. Tämä minun matkakertomukseni on turhan myöhässä - tuota blogissamme mainittua joutoaikaa kun ei ole liiemmälti ollut :-).

Reissusta subjektiivisesti kirjoitteli
Irina V.

Voyagerin hankinta-client

SAMKissa Voaygerin hankinta-client on ollut käytössä tähän mennessä vain muutamassa toimipisteessä, nyt olisi tarkoitus parissa muussakin ottaa se käyttöön. Tehtiin sellainen muutos toimintoihin, että lopetamme laskujen tekemisen vuoteen 2007. Tästä käytiin joulukuussa Piramkin Hannun kanssa syvällistä pohdintaa ja turhahan noita laskuja on tehdä, jos kerran kirjanpidosta saa muutenkin tarpeelliset luvut säännöllisesti.

Laitamme siis tästä lähtien approve-tilaukset menemään. Kun kirjat tulevat, niin otamme ne vastaan niinkuin ennenkin. Tähän sitten lopetammekin, ja mitäpä tuosta seuraa: ainakin se, että tilaukset pystyy poistamaan ja samoin siis bib- ja holdings-tietueetkin. Miinuspuolena on luonnollisesti tilaustietojen kumuloituminen tilikaudelta toiselle, mutta eipä tuo haitanne paljoakaan. Jossain vaiheessa voisi viritellä vaikka MacroExpressillä jonkin automaattilaskutuksen...

Talven aikana taidamme kokeilla myös EDI-tilausten toimivuutta, kunhan tilastot saadaan ensin alta pois. Logi-tiedostoista katsottuna muuten näytti siltä, että yhteydenotot tietokantaan olisivat kovasti pienentyneet - ettei vain uudella palvelimella olisi jotain tekemistä asian kanssa.

Jussi

Joulun aikaa

Hyvää joulua kaikille tämän blogin uskollisille lukijoille (vai pitäisikö olla yksikössä) koko Samkin kirjastoväen puolesta! Tuon oikealla olevan joulukortin voit katsoa fiksummassa muodossa tästä!

2008 alusta palataan taas areenalle, silloin onkin uusi organisaatiomme voimassa.

Jussi

Voyagerin kehittäminen

Voyagerin kehittäminen ei taida tällä hetkellä kiinnostaa enää ketään. Siitä huolimatta mainostettakoon, että jotain muutosta on sentään tapahtunut tuollakin rintamalla järjestelmäntoimittajan omistajanvaihdoksen jälkeen.

Tammikuun lopussa on viikon sessio, jossa vapaaehtoiset käyttäjät pääsevät testaamaan Beta 7-versiota ExLibriksen väen kanssa ja saavat siis antaa suoraa palautetta tuosta. Tällä kerralla testataan erityisesti hankintaa ja webbiliitymää. Minäkin olin jossain vaiheessa ehdolla tuonne testaajaksi, mutta en ollut ilmeisesti riittävän vapaaehtoinen tai sitten en edustanut tarpeeksi isoa kirjastoa. No, meillähän on tietenkin luja usko siihen, että jenkit hoitavat mm. kaikki järjestelmää vaivanneet ääkkösongelmat tällä kerralla kuntoon!

Jos muuten ette tiedä, minkälainen on tietokantojemme uusi fyysinen M9000-ympäristö, niin tsekatkaapa tästä.

Jussi