29.6.2016

Kirjastopäivien oppi: Thinking out of the box!

AMK–kirjastopäivät pidettiin tänä vuonna 13. - 15.6. Jyväskylässä, Lutakon kampuksella. Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK olivat yhdessä vastuussa päivien järjestelyistä. Kirjastopäivien otsikko oli osuva: Thinking out of the box. Tuttuja asioita, mutta kuitenkin hieman eri perspektiivistä katsottuna. Tiistaina teemana oli Avoin tiede ja tutkimus, keskiviikkona Palvelumuotoilu.



Tikku-ukkoja, viivoja ja polkupyöriä

Perinteisesti kirjastopäivien ohjelmaan kuuluu viestinnän työpaja. Osallistuimme maanantaina JAMKin Pääkampuksella työpajaan, jonka tarkoitus oli innostaa meitä ajattelemaan visuaalisesti. Pajan vetäjänä toimi Suomen huippulivekuvittaja Linda Saukko-Rauta.  



Aluksi piirtelimme Lindan opastuksella erilaisia symboleja ja merkkejä. Huomasimme, miten pienellä viivalla on iso merkitys. Piirsimme erilaisia ilmeitä tikku-ukoille ja haastetta tuotti niinkin yksinkertainen tehtävä kuin polkupyörän piirtäminen. Ryhmätyötehtävänä oli kuvittaa opinnäytetyöprosessi alusta loppuun, soveltaen päivän aikana saatuja oppeja. Luovan päivän päätteeksi yhdessä ideointi ja piirtäminen kiteytti yhteiset ajatuksemme.  

Tuliaisena viestintäpajasta kirjaston iPadilla on nyt piirto-ohjelma, mitä voi hyödyntää mm. kirjaston viestinnässä ja ohjauksissa. Toki digitaalinen piirtäminen vaatii kyllä vielä hieman harjoittelua…


Kuvien avulla tarina pysyy hyvin koossa, sen koimme myös seuraavien päivien aikana, kun Linda livekuvitti kirjastopäivien esitykset. Oli hieno seurata hieman asiaan vihkiytyneenä Lindan työskentelyä, samalla kun kuunteli esityksiä.

Lindan työskentelyä ja livekuvitusta voi muuten seurata myös Porissa Suomi Areenalla.

Theseusta ja tulevaisuusvisioita

Päivän esityksistä jäi erityisesti mieleen Minna Marjamaan ja Tiina Tolosen katsaus Theseuksesta. Theseus on tulevaisuudessa amkien julkaisujen täyden palvelun talo. Jo nyt Theseuksessa on mukana kaikki amkit, tallennuksia yli 100 000. Theseuksen yhteinen toimintamalli, pelisäännöt ja sujuva yhteistyö ovat muualla maailmassa ja amkien ulkopuolella jatkuva ihmetyksen aihe.


Tulevaisuustukija Ilkka Halavan lennokas esitys Tulevaisuuden kirjasto ja asiakaskokemus oli varmasti monelle kulmakarvoja nostattava kokemus. Onko kirjasto tulevaisuudessa Cybrary? Kirjasto alustaksi Airbnb:n tai Uberin tapaan oppimiselle, kohtaamisille ja kehittämiselle? Kirjalogistiikan hoitavat robotit? Mielenkiintoisia kysymyksiä ja ajatuksia, ehkä vastaus löytyy tulevaisuudessa. Kehittämiseen kuitenkin tarvitaan aikaa ja tilaa ajattelulle. Olisiko siinä seuraavan tyky-päivän aihe?    

Palvelumuotoilua ja tunnelmamuotoilua

Viimeinen päivä oli pyhitetty tunnelmalle ja kohtaamisille. Sekä Juha Tuulaniemen että Marjo Rantasen esityksistä jäi mieleen kokonaisvaltaisen kokemuksen merkitys. Pelkkä hyvä asiakaspalvelu ei aina riitä, aito kohtaaminen on tärkeintä asiakaskontakteissa. Tilan visuaalinen merkitys ja kaikki aistit täyttävä kokemus korostuu. Kuulimme millä tuoksuilla herätetään janoa tai luottamusta, onko olemassa myös tuoksu millä voisi lisätä oppimisen halua?

Tilaisuudessa jaettiin myös KirjastoMoven liikuntapalkinnot sekä KVAK palkinnot.  


Kuvassa KVAK vuosimallia 2014 Elina Laineenoja Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja KVAK 2016 Tanja Savolainen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Myös Eija Suikkanen Turku amkista ja Kaisa Puttonen Laureasta saivat KVAK-palkinnon.

Summa summarum

Päivien ohjelma oli suunniteltu ja rakennettu loistavasti ja taidokkaasti, ohjelman lomassa jäi tarpeeksi aikaa tavata tuttuja ja kollegoja sekä tutustua uusiin ihmisiin. Saimme myös opastetut kirjastokierrokset molemmilla kampuksilla. Iltajuhla tunnelmallisessa vanhan paperitehtaan Pergamentti-hallissa oli erittäin onnistunut. Kaupunki näytti meille parhaat puolensa, sää suosi ja maanantaisen kesäillan kruunasi Jyväskylän maamerkki - iltasoitto Harjun Vesilinnan tornista.


Seuraavia päiviä kahden vuoden päästä odotellessa!

Well Done Jyväskylä!

Jyväskylässä kirjastopäivillä kävivät Jussi, Susanna, Elina ja Katrin.

Lindan piirrosmuistiinpanot löydät tästä https://visualisointi.wordpress.com/
Kirjastopäivien ohjelman löydät tästä http://amkkirjastopaivat.humak.fi/ohjelma/

14.4.2016

Yhdessä oppimista ja yhdessä tekemistä


Rauman kampuskirjasto on toiminut täysin uudistuneissa tiloissa Satamakadulla nyt reilut puoli vuotta. Varmasti monella on omat henkilökohtaiset muistonsa vanhasta kirjastosta. 

Kesäkuu 2014


Kesäkuu 2015


Syyskuussa moni asia kirjastossa muuttui, kun kirjastot yhdistyivät: aineistot, henkilöstö, tilat. Muutos onnistui asiakastilojen suhteen loistavasti, sen kertovat kävijäluvut. Kirjaston tiloja ja palveluja käyttävät sadat opiskelijat päivittäin, myös kirjaston aukioloajan ulkopuolella opiskelijaolohuone on ahkerassa käytössä. Uutta haastetta henkilöstön työpäiviin tuovat lukuisat tietotekniseen suuntaan painottuvat asiat ja avunpyynnöt. 
Kirjastossa on sykettä ja elämää - opimme ja teemme yhdessä.


Maaliskuu 2016


Lue lisää uudesta Kreodista yhdessä tekemisestä ja miten syntyi .....
http://www.kreodi.fi/en/16/Artikkelit/329/Opiskelijat-edellä-tilojen-markkinointi-opiskelijavideoiden-avulla.htm

Katrin

17.2.2016

Kisumu on kirjojen uusi koti



SAMKin englanninkielisen fysioterapiakoulutuksen opiskelija Emmi Kangas oli mukana projektissa, jossa perustettiin pieni kirjasto Orongon kylään, Kisumuun, Keniaan. Tämä toteutettiin yhteistyössä Orongo Widows and Orphans -järjestön kanssa. Emmi kertoi kokemuksia matkastaan:

 
Kyseessä on hyvin pieni kylä, jossa asuu paljon orpolapsia ja leskinaisia. Sisareni Tellun idean pohjalta perustamamme kirjasto on Orongo Widows and Orphans -organisaation tiloissa. Huonekalut sekä koulukirjat, joita ostettiin, on rahoitettu meidän varainkeruumme tuotolla ja perheen sekä ystävien lahjoituksilla. Kirjoja on tällä hetkellä terveyden, lääketieteen, sairaanhoidon ja fysioterapian aloilta. Näitä saatiin lahjoituksena SAMKista. Koulukirjoja on esikoulusta aina lukion viimeiselle luokalle asti. Lisäksi on englannin ja swahilin sanakirjoja sekä muita hyödyllisiä tietokirjoja. Kirjat ovat tärkeitä lapsille, sillä heidän perheillään ei ole varaa kirjoihin ja paikallinen kirjasto on liian kaukana tästä kylästä, jotta lapset pääsisivät sinne. Kirjasto käy kylässä vain kerran lukukaudessa kahden tunnin ajan. Koulumenestys on hyvin tärkeää tulevaisuuden kannalta ja he olivat kiitollisia jokaisesta kirjasta, joka hyllyyn saatiin. Kirjaston avaamista seuraavana aamuna kirjastolla oli lapsia ja nuoria jonoksi asti. Se oli ihana nähdä!

SAMKin kirjaston puolesta oli ilo lahjoittaa kokoelmastamme karsittua aineistoa hyvään tarkoitukseen. Kiitos aktiivisille opiskelijoille!



Kuvat Emmi Kangas



11.1.2016

Palvelu on tosi hyödyllinen, löytyy paljon oppikirjoja, helpottaa opiskeluprosessia huomattavasti




SAMK otti Finnan käyttöön elokuussa 2014, olimme silloin yhtenä ensimmäisistä korkeakouluista tätä uutta asiakasliittymää hyödyntämässä. Teimme monista muista poikkeavan ratkaisun siinä, että SAMKin Finna sisältää paljon myös ohjesivuja ja erilaisia tiedonhaun apuvälineitä, siirsimme siis huomattavan määrän sisältöä nettisivuiltamme Finnaan. Jo alkuvaiheessa siirryimme asiakaspalvelussa suoraan Finnaan ja jätimme edellisen asiakasliittymämme sivuun.  Tästä johtuen meillä alkaa olla kohtalaisen hyvä käsitys siitä, että Finnaan siirtyminen on ollut erittäin onnistunut päätös.


Toimiva kokonaisuus 

Koska Finna on vieläkin vahvasti kehitysvaiheessa oleva järjestelmä - jos nyt muunlaisia järjestelmiä onkaan olemassa - on erittäin tärkeää kerätä asiakkaiden mielipiteitä Finnan käytettävyydestä. Marraskuussa 2014 järjestettiin ensimmäinen Finnan käyttäjäkysely ja nyt joulun alla 2015 saimme tulokset toisesta käyttäjäkyselystä. Käyttäjäkyselyitä tehtiin samanaikaisesti jokaisen organisaation omasta Finnasta.

Finnan käytöstä saadaan kohtuullisen hyvää tilastotietoa, eli pystymme silläkin tavalla seuraamaan käytön trendejä. Vuoden 2015 aikana  SAMKin Finnassa käytiin lähes 125 000 kertaa, katsottuja tietueita puolestaan oli reilut 175 000 ja hakuja 250 000, yksittäisiä sivunavauksia 700 000. Näistä luvuista voi päätellä, että kovin käytetyn palvelun olemme saaneet aikaiseksi.


Mielestäni on hyvä, kun kirjan kansikuva tulee näkyviin haun yhteydessä. Se helpottaa aineiston hakua kirjaston hyllystä.
   
SAMKin Finnan osalta käyttäjäkyselyyn vastanneista suurin osa oli omia opiskelijoitamme, jotka tulivat Finnaan etsimään tiettyä opiskeluun liittyvää aineistoa tai varaamaan/uusimaan aineistoa. Vastausten perusteella näyttäisi, että opinnäytetyö on se vaihe jossa eniten haetaan aineistoa, toki paljon haetaan myös kurssikirjoja sekä muuta tentteihin ja tehtäviin liittyvää aineistoa.


Kaikkiin toiveisiini Finna ei ole vastannut, mutta ole löytönyt myös paljon sellaista mitä en edes osannut hakea 

Yleisarvosanaksi Finamme sai 8 (SAMK 2014 8 ja 2015 kaikkien keskiarvo 8).  Erittäin tyytyväinen pitää olla siihen, että lähes kaikki vastaajat olivat löytäneet sen mitä olivat etsineetkin. Enemmistö oli löytänyt etsimänsä lisäksi vielä muutakin kiinnostavaa aineistoa.


No tuota, pakkohan sitä on käyttää koska se on kirjaston valinta.

Kyselyssä arvioitiin erilaisten väittämien paikkansapitävyyttä tyyliin "Finna on helppokäyttöinen". Asteikko oli 1-5 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Helppokäyttöisyydestä Finna sai keskiarvon 4.4 ja käytön miellyttävyydestä 3.9.


Aineistoa vaan lisää niin paranee entisestään! :) 

Kehittämistä silmälläpitäenhän näitä kyselyjä tehdään, nytkin saimme arvokasta tietoa asiakkaiden kokemuksista. Haun suhteen mm. artikkelien etsintä koettiin hankalammaksi kuin kirjojen. Perinteiset haun hitaudet ja joidenkin tekstien liian nopeat vilahtamiset mainittiin myös.


Kauheen vaikeeksi tehty lainojen uusiminen! Tosi helppo uusia lainoja!

Lainojen uusiminen ja varaaminen, samoin kuin omien asiakastilien ylläpito on osoittautunut hankalaksi, myös tässä kyselyssä näihin asioihin tuli paljon kommentteja. Asia on toki tiedostettu jo alusta alkaen, mutta koska Finnan on keskusteltava erinäisten taustajärjestelmien kanssa emmekä välttämättä voi itse vaikuttaa kirjautumisiin, on tämänkin kehittäminen kohtuullisen hankalaa.


E-kirjat todella hyviä, niitä vaan lissääää!

Linkkien huono hahmottaminen ruudulta tuli myös esiin kommenteissa. Paljon tuli myös palautetta aineistojen saatavuudesta, minkä toki otamme huomioon kokoelmatyössä, sehän ei sinänsä Finnan ominaisuus olekaan.


Verkkokirja mahdollisuudet ovat erittäin hyvät, joihinkin kurssikirjoihin useampia lisenssejä!

Jännä ilmiö on siinä, että kyselyyn vastanneista useammat olivat kiinnostuneempia verkossa saatavissa olevista aineistoista kuin lainattavissa olevista (= painetuista). E-kirjojen kohdalla ero oli hyvin pieni, mutta lehtien kohdalla ero oli hyvin selvä E-lehtien eduksi (94 - 45). Vastaava tilanne oli jo vuosi sitten SAMKin Finnassa, sen sijaan kaikkien Finnojen arvioissa ero lehdissä oli huomattavasti pienempi ja kirjojen kohdalla painetut olivat kiinnostavampia kuin E-kirjat.


Palvelu on huippuhyvä ja toimii helposti!

Finnasta on tulossa uusi versio maaliskuussa 2016 ja sen kehittämisessä on otettu tarkoin huomioon matkan varrella saatu asiakaspalaute ja kehittämisehdotukset. Aika näyttää, kuinka olemme uudistuksessa onnistuneet.

Kiitokset kaikille vastanneille, teitä oli meidänkin näkymässä tälläkin kerralla yli 500 aktiivista!

Jussi

23.11.2015

Kestäviä käytänteitä Tallinnasta

Kirjastot kestävässä kehityksessä ECIL2015 
Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi ECIL2015 järjestettiin 19.-22.10.2015 Tallinnassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto osallistui konferenssiin posteriesityksellä Learning in a Green Living Room, jossa esiteltiin SAMKin tiedonhankinnan osallistavaa INFOtelakka-ohjausmallia. Konferenssiin saapui noin 350 osallistujaa kattavasti eri maanosista. Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina. Verkostoituminen suomalaisten ja kansainvälisten osallistujien kanssa oli luontevaa, olihan kaikilla yhteinen kiinnostuksen kohde - kirjastot osana kestävää kehitystä.

Konferenssin ohjelma oli tiviis. Luentoja informaatiolukutaidosta ja sen osa-alueista pidettiin aamuyhdeksästä iltaviiteen neljänä päivänä. Ohjelmasta löytyi puheenvuoroja mm. IL-opetuksesta käänteisessä luokkahuoneessa, digitaalinen vai painettu kirja, AMK-kirjastojen yhteistyöverkosto, IL-tieteenalan tutkimustuloksista sekä kirjastojen ja opetuksen yhteistyöstä.

Suomen ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyökonsortion (AMKIT-konsortion) pedagogiikkaryhmän Best Practices –esitys Towards Sustainable Online Tutoring in Information Literacy: Sharing Ideas toi esille yhdessä tekemisen merkitystä sekä osaamisen jakamisen että kestävän kehityksen näkökulmasta. Hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteistyön merkitys opiskelijoiden ohjauksessa tulivat esiin käytännön esimerkein. Yhtenä esimerkkinä oli Satakunnan ammattikorkeakoulun INFOtelakka ja verkko-ohjaus HILL-verkkoluentojärjestelmän avulla.

Käyttäjäkokemuksia painetun ja digitaalisen aineiston käytöstä jaettiin useassa puheenvuorossa. Maailmanlaajuisella kyselyllä oli kerätty aineistoa 130:en maan yliopisto-opiskelijoilta. Hyvin samansuuntaisia olivat käyttäjien näkemykset eri maissa, monen mielestä perinteisen kirjan lukeminen peittoaa edelleen digitaalisen lukukokemuksen. Kyselystä nousi esiin, että painetun kirjan lukeminen on ystävällisempää silmille, kirjasta hahmottaa hyvin kokonaisuuden ja siihen on helppo keskittyä. Digitaalisen aineiston puoltosanoja olivat helppo saatavuus ja hyvät hakuominaisuudet.

Informaatioalan tieteentekijöistä emeritaprofessori Carol C. Kulthau pohti alustuksessaan informaatiolukutaitojen merkitystä 2000-luvulla. Kulthaun tiedonhankinnan prosessimalli on yksi informaatioalan peruspilareista. Nyt emeritaprofessori painotti ohjatun tiedustelun (Guided Inquiry) merkitystä osana tiedonhankintaprosessia.

Keskustelut luentosalien käytävillä, postereilla, lounaalla tai konferenssi-illallisella antoivat oivan mahdollisuuden jakaa käytänteitä niin kirjastotyöstä, IL-opetuksesta kuin kirjastopalvelujen markkinoinnista. Konferenssin illallispöydässä jaettiin ammatillisen tiedon ohessa vinkkejä lomailuun vaikkapa Kroatian ja Turkin rannikoilla.


Vinkkejä tilasuunnitteluun
Monipuolisen konferenssitarjonnan ohella tutustuimme Tallinnan yliopiston akateemiseen ja Tallinnan teknillisen yliopiston kirjastoihin. Tallinnan yliopiston akateemisessa kirjastossa saimme vierailla mm. kirjojen digitointiosastolla. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi kirjasto digitoi aineistoa sähköiseen muotoon. Tilasuunnittelusta kiinnostuneina tutustuimme huolella kirjaston ylimmän kerroksen työtiloihin, joita oli remontoitu muutama vuosi sitten. Tiloihin oli tuotu kodikkuutta sohvilla, nojatuoleilla ja myös jakamalla avaraa työtilaa rauhallisemmaksi matalilla avohyllyillä.

Tallinnan teknillisen yliopiston kirjasto valmistui vuonna 2009. Kirjasto on Viron itsenäistymisen jälkeen ensimmäinen kirjastoksi suunniteltu rakennus ja sen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Teknillisen yliopiston kirjasto palvelee noin 22 000 opiskelijaa. Kuutionmallinen kirjastorakennus oli sijoitettu kätevästi kolmen eri kampusrakennuksen keskiöön.


Kirjaston visuaalinen ilme oli muodostettu vihreä-musta-valkoinen väriyhdistelmästä, joka jatkui kerroksesta toiseen. Sisätiloissa on paljon hienoja yksityiskohtia ja sama graafinen ilme toistui niin lainatiskissä kuin ryhmätyötilojen lasiseinissä. Kirjasto toimi viidessä kerroksessa, joista yksi kerros oli varattu hiljaiseksi tilaksi. Jokaisessa kerroksessa oli asiakkaille työskentelytiloja itsenäiseen tai ryhmätyöhön. Ryhmätyötilat olivat varattavissa netin kautta ja ne olivatkin ahkerassa käytössä.


Teknillisen kirjaston työntekijät olivat saaneet osallistua koko prosessin ajan tilojen ja toimintojen suunnitteluun. He totesivatkin olevansa erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihinsa ja niiden toimivuuteen. Vierailun päätteeksi tutustuimme kirjastorakennuksessa toimivaan yliopiston museoon. Museon näyttelyssä tuotiin havainnollisesti ja vieraita osallistamalla esiin yliopiston tutkimustuloksia ravintotieteisiin sekä sähköntuotanto- ja energialähteisiin liittyen.

Jos kiinnostuit aiheesta, niin lisätietoja ECIL- konferenssista ja konferenssijulkaisujen tiivistelmät ovat luettavissa täällä.

teksti & kuvat: Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto