27.11.2013

Kohtaavatko merkitysmaailmat?

STKS:n seminaarissa Eduskunnan Pikkuparlamentissa esiteltiin uusia trendejä informaatiolukutaidon opetukseen ja sen markkinointiin 18.11.2013. Jo seminaaripaikalle saapuminen oli ikimuistoista - ensin piti läpäistä turvatarkastus ja -portit.

Päivi Peitsala-Litmanen aloitti kirjastojen markkinoinnilla. Hän painotti, että tuotekehitys lähtee aina asiakkaiden tuntemuksesta. Tietoa asiakkaan tarpeista saa tutkimalla, kohtaamalla ja kuuntelemalla. Sisältöjen välityksessä tunteella on suuri merkitys. Tunteella suhtaudumme asioihin, ilmiöihin ja tiloihin. Mainonnan tehtävänä on kertoa asiakkaalle miksi hänen pitäisi olla kiinnostunut jostakin asiasta ja mitä hän sillä tekee. Kaikki tämä tulisi tarjota ymmärrettävällä kielellä ja löytää yhteinen tulkintapinta.

Kirjastoissa on osaamista ja hyviä palveluita, joten annetaan sen näkyä! Opasteiden, värien ja tilojen avulla helpotamme asiakkaan matkaa. Lisäksi kirjastoväen tulee hakeutua asiakkaan luo. Tästä näimme esimerkkinä ”Street librarian” Edwardin, joka esittelee kannettavien tietokoneiden käyttöä Tansanian kaduilla. Näin hän tekee tunnetuksi kirjastopalveluja heille, jotka eivät osaa sellaisia kaivata.

Seuraavaksi oli vuorossa Terkko-navigaattori. Palvelu helpottaa Terkon oppijoiden ja henkilöstön verkkotiedon löytymistä ja aineiston saatavuutta. He mainostavat palveluitaan mm. saat kurssikirjat jonottamatta Terkko-navigaattorista. Erilaiset posterit välittävät tietoa verkkopalvelusta ja ovat esillä siellä missä opiskelijat liikkuvat. Postereihin on tallennettu verkkokirjan kansikuva varustettuna qr-koodilla. Asiakas saa näin näppärästi ladattua verkkokirjan mobiiliinsa.

Carita Kiili Jyväskylän yliopistosta esitteli kasvatustieteen väitöskirjaansa lukiolaisten tekstitaidoista ja internetlukemisesta. Tutkimuksen mukaan tiedontarpeen määrittely ja kysymysten asettaminen luovat perustan onnistuneelle tiedonhaulle. Tehtävän aikana oppijalle annettu palaute on hyödyllisempää kuin jälkikäteen annettu. Oppimisen dialogisuutta ja vertaisarvioinnin merkitystä korostettiin. Erilaisia kielikuvia nostettiin seminaarissa esiin, kuten vaikkapa monologinen tiedonhankinta, dialoginen osallistuminen ja trialoginen tiedontuottaminen.


Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto

24.9.2013

Tilaa, p*?*!!

Mistä ihmeen syystä nämä tilakysymykset oikein päässä pyörivätkään näin alkusyksystä?

No juu, kampusratkaisuja tehdään Satakunnassa perinteisesti pitkän kaavan mukaan. Parhaillaan on mietinnässä sekä Porissa että Raumalla SAMKin kampukset, jälleen kerran. Huittinen ja Kankaanpää ovat olleet kohtalaisen sivussa kampuskirjastojen suunnitelmissa, kaipa niissäkin jotain joskus täytyy tehdä. Keväällä 2013 tehtiin TTY:n kanssa suunnitelma yhteiskampuksesta ja sen mukana yhteiskirjastosta, nyt on palattu fiksumpaan ja selkeämpään vaihtoehtoon (kirjaston kannalta) eli suunnitellaankin SAMKin tarpeiden pohjalta kampusta. Kevään työ oli kirjastoryhmässä oikein hyvää ja suunnitelma oli periaatteessa ihan käyttökelpoinen, niin hyvä että sitä hiukan hiomalla (ja neliöitä karsimalla) saataisiin SAMKin tarpeisiin hienot kirjastotilat. Oikeastaan meillä oli ideaalitilanne, kun saatiin suunnitella omista lähtökohdistamme haluamme tilat "kyllä se realismi ja karsinta tulee sitten aikanaan" -ohjeistuksella. Aikataulusta ei ota hurttiukkokaan selvää, lokakuussa kai uusi hankesuunnitelma menee kaupunginvaltuustoon ja siitä sitten alkaa kilpailutus. Kuinka kauan tuo sitten kestänee ja milloin päästään oikein rakennusvaiheeseen asti - eipä kai 2016 ihan kumminkaan muutto vielä toteudu.

Rauman tilanne on vielä kimurantimpi, tai ainakin siellä on pidempi historia. Kampuskirjastoa on suunniteltu jo 1990-luvun alusta lähtien, jo kauan ennen vakinaista toimilupaa oli suunnitelmat olemassa. Nykytilanteesta ei ole ihan tarkkaa käsitystä, näyttäisi kumminkin siltä, että varsinaisesti uusia tiloja ei ole tulossa vaan vanhojen seinien sisään pitää sovittautua. Aika näyttää mitä siellä kaupunki lähtee toteuttamaan, tai onko nuo SAMKin käsissä - mistä minä sen tietäisinkään. OKM:n vastaus toimiluvista on kumminkin hyvin ratkaiseva asia, sitä odotellessa.

Vaan mitäpä oikein kirjastotiloilta vaaditaan, ajatelmia syksyltä 2013 (ensi vuonna sitten taas silloisten suunnitelmien pohjalta uusia mietintöjä):

1. Opiskelijoiden työskentelytilat. On ne sitten ryhmätyötiloja (joiden tarve on aivan ilmeinen) tai hiljaisia, rauhallisempia tiloja. Kumpiakin tarvitaan kirjaston yhteyteen ja kirjastosalin sisälle jne, huolimatta siitä että vastaavia pitää olla myös muualla kampuksilla. Opiskelun muuttuessa itsenäisempään suuntaan ja sähköisen aineiston lisääntyessä näiden tilojen tarve kasvaa jatkuvasti, tai en minä noista hiljaisista tiloista niinkään tiedä.
2. asiakaspalvelun tilat Lainatiski käsitteenä on kai mennyttä maailmaa, nykyaikainen asiakaspalvelu vaatii erilaista suunnittelua tilojen suhteen. Rutiinit hoituvat automaateilla ja henkilöstö panostaa neuvontaan yms. Ihannetapauksessa lienee noin, mutta eihän se käytännössä ihan noin kumminkaan mene. Toisaalta henkilöstön ydinosaaminen kyllä liukuu jatkuvasti sähköisen aineiston hallintaan ja kaikenlaiseen viestintään - tai en minä sitäkään ihan varmaksi voi tietää.
3. painetun kokoelman tilat Emme me kirjoista ja lehdistä tyystin eroon pääse, vaikka kuinka painopiste olisi siirretty sähköiseen aineistoon. Voisi kuvitella, että varastoissa ei jatkossa säilytellä vanhaa aineistoa nykymalliin, myöskin poistoja tehostetaan ja määrärahojen vähentyessä uuttakaan painettua aineistoa ei tule yhtä paljon. Nämä ovat perusjuttuja joka tapauksessa nämäkin neliöt, opetus/opiskelu ei kumminkaan pysy ihan idealistien tahdissa. Tiedän!
4. viihtymisen mahdollistavat tilat Kirjastonkin tilojen pitää olla viihtyisät, että opiskelijat pysyvät sisällä kampuksella odottelemassa parin tunnin tauon jälkeen alkavia luentoja. Kaikentyyppinen visuaalinen virike taitaa olla tulevaisuutta, miksei meidänkin kirjastossa voisi olla video-screeniä, pelipaikkoja, kahviautomaattia jne vaikkapa sanomalehtien kanssa. Tai jotain sen suuntaista, en minä tiedä vielä mutta eiköhän se tästä kirkastu. Kirjaston mökäcorner on niin hieno käsite, että sehän pitää toteuttaa.

Jussi

3.9.2013

Kuinkas hyviä me oikein olemmekaan

Mitä sitä itse miettimään omaa hyvyyttään, kysytään asiakkailta!! Vastauskin saatiin: kevään 2013 käyttäjäkyselyn perusteella SAMKin kirjasto on nimittäin 4,46 hyvä.

Käyttäjäkyselyitä on järjestetty parin vuoden välein vuodesta 2004 alkaen, aluksi amk-kirjastojen yhteistyönä ja nyttemmin Kansalliskirjaston koordinoimana. Kyselyllä pyritään selvittämään asiakkaidemme kokemaa erilaisten kirjastopalvelujen tärkeyttä ja onnistumista. Kyselyssä on erilaisia väittämiä, joille annetaan arvosanat kummastakin asteikolla 1 (huonoin) - 5 (paras). Lisäksi on mahdollista antaa vapaata sanallista palautetta. Saatu palaute käsitellään hyvinkin tarkasti kirjastopalveluissa, kyselyn kautta tulee meille hyvinkin arvokasta tietoa käyttäjiemme tarpeista.

Kirjasto asiointi- ja oppimisympäristönä käsittää mm. aukioloajat, tilat ja sähköisen asioinnin. Kirjastopalveluissa on panostettu jo vuosia sähköisiin palveluihin, tämä näkyy myös käyttäjäkyselyn tuloksissa, sillä onnistuminen sähköisessä asioinnissa (4,5) on korkeampi kuin vaikkapa fyysinen asioimisympäristö (4,3) tai aukioloajat (4,1). Sähköinen asiointi tarkoittaa tässä varauksia, uusintoja, aineiston selausta jne). Kaikkiaan SAMKin kirjasto näytti saaneen asioimis- ja oppimisympäristönä hieman amk-kirjastojen keskiarvoja parempia arvosanoja onnistumisesta. Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia tuli lähinnä koskien aukioloaikoja (ilta - ja lauantai-aukioloja toivotaan) sekä ryhmätyö- ja hiljaisen työskentelyn tiloja. Resurssikysymyksiä molemmat, hajautetulla kampuskirjastorakenteella ja pienellä henkilöstöllä ei juuri aukioloaikoja lisätä.Tilojen suhteen on jouduttu keskittymään olemassa olevien tilojen muuttamiseen edes jollain tavalla opiskelua tukevaksi, seinät vain tulevat vastaan eikä painetusta aineistostakaan oikein voi eroon päästä. Mielelläänhän tarjoaisi kunnon ryhmätyötiloja, näiden kanssa jouduttaneen odottelemaan mahdollisia kampusratkaisuja...

Kokoelmien osalta selvitettiin sitä, kuinka painetut ja elektroniset aineistot vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Painettuja pidettiin jonkin verran elektronisia tärkeämpinä, onnistumisessa ero oli jonkin verran pienempi (4,15 vs 4,0), tässä oli tosin hyvin paljon vaihtelua eri kampuskirjastojen välillä. Kampuskirjastot ovatkin eri tavoin profiloituneet aineistojen hankinnassa, taustalla tietenkin koulutusohjelmien erot mm. kurssikirjojen tarpeissa ja opetusmenetelmissä. Avoimissa palautteissa tuli (jälleen kerran) esille kurssikirjojen vähäisyys, toisaalta myös niiden laina-aikaa (1 viikko) kritisoitiin liian lyhyeksi. Kokoelmapoliittinen kysymys: jos hankimme lisää kurssikirjoja (joiden käyttöaika voi olla vain yksi lukuvuosi), emme hanki juurikaan muuta aineistoa eli mm. opinnäytetöiden ja TKI-toiminnan tukeminen jäisi vähemmälle. Olisiko ratkaisuna elektronisen aineiston lisääminen kurssivaatimuksissa, aineistomäärärahoilla ei juuri nykyistä enempää kurssikirjoja voida hankkia. Kampuskirjastojen välistä profilointia on joka tapauksessa syytä kehittää, samoin hankintojen päällekkäisyyksiä on poistettava.

Asiakaspalvelu on koettu loistavaksi, ihan yksiselitteisesti!! Koettu onnistuminen oli yli 4,6; missä ei oikeasti hirveän paljon parannettavaa taida olla. Kampuskirjastoittaiset vaihtelut eivät ole merkittäviä ja ilahduttavasti onnistumisen trendi on ollut ylöspäin koko käyttäjäkyselyjen ajan. Tiedonhankinnan opetus - vai pitäisikö puhua informaatiolukutaidon opetuksesta - oli tässä ryhmässä myös mukana. Opetuksesta tuli paljon palautetta, että sen paikka pitäisi olla jossain muussa kuin ensimmäisen vuoden syksyllä. Ei uusi eikä odottamaton palaute, yhteistyötä osaamisalueiden kanssa on tässä suhteessa lisättävä ja tiedonhankinta saatava integroitua entistä paremmin osaksi aineopetusta. Samalla sen sisältöä olisi ehkä syytä kehittää enemmän mentoroinnin/neuvonnan suuntaan, emmehän me kirjastoalan ammattilaisia ole SAMKissa kouluttamassa.

Ja se alussa esitetty vastaus 4,46 tarkoittaa koettua palvelua kokonaisuudessaan. Täytyy tietenkin pitää mielessä, että kyselyyn vastasivat luultavasti ne, jotka muutenkin käyttävät kirjastopalveluja aktiivisesti, ehkä niitä passiivisempiakin pitäisi yrittää kaivaa jostain esille. Vastanneiden mielestä joka tapauksessa onnistumisemme on mukavasti noususuunnassa, mielenkiintoista onkin nähdä seuraavan kyselyn (2016) tulokset odotettavissa olevien rakennemuutosten jälkeen.

Jussi


7.6.2013

UKJ = Uusi KirjastoJärjestelmä vai sittenkin Useita Kauheita Järjestelmiä

Kirjastojärjestelmien kehittämisestä on tässäkin blogissa kirjoiteltu paljon. Nyt on ollut hetken aikaa hiljaisempaa, mutta taustalla on tehty kaikenlaista. Melinda-luettelointiin siirtyminen olisi ollut ajallisesti vuorossa, mutta siinä tulleiden pienten viivästysten takia onkin otsikkona nyt UKJ eli Uusi KirjastoJärjestelmä.

UKJ:ssä eletään suunnitteluvaihetta, yhteistyön virittämiseksi pidettiin Kansalliskirjastossa UKJ-seminaari kesäkuun 2013 alussa. Esiintyjinä oli sekä Kansalliskirjaston projektiryhmän että käyttäjien edustajia. Tämä vuosi tehdään vaatimusmäärittelyä ja mietitään, mitä järjestelmältä vaaditaan. Sitten jos OKM antaa rahoitusta, aletaan oikeasti tehdä jotain konkreettista.

UKJ:n perusajatuksena on rakentaa yhteistyössä tämän päivän kirjastojärjestelmä. Koko ajatus lähti kirjastosektoreilta. Ajallisestihan elämme vaihetta, jossa kaikissa eri kirjastoissa tuskaillaan vanhentuneiden järjestelmien kanssa, järjestelmien joita ei ole mitenkään suunniteltu sähköisten aineistojen aikakaudelle. Verkkokirjastoja rakennellaan varsinkin yleisissä kirjastoissa, tieteellinen puoli keskittyy enemmän Finnaan.

Mitäs tässä UKJ:ssa sitten oikeasti oltaisiin tekemässä: käyttäjälähtöistä kirjastojärjestelmää? Käyttäjät pitää tässä ymmärtää lähinnä kirjastohenkilökunnaksi, sillä asiakkaille/loppukäyttäjille tämä ei juuri suoraan näy vaan toimisi taustajärjestelmänä. Asiakasliittymä on Muutama hyvä lähtökohta UKJ:ssa on: modulaarisuus, avoin lähdekoodi, ketterä ohjelmistokehitys. Näillä eväillä saadaan teknisesti toteutettua uudenlainen järjestelmä, tarpeen mukaan hyödyntäen olemassa olevia järjestelmiä. Ketterä kehitys ja modulaarisuus varmistavat samalla sen, että toimintaympäristön muuttuessa voidaan järjestelmästä muokata pieniä palasia. Toisaalta alussa tehtävään suunnitteluun voi kulua tuskastuttavankin pitkä aika, joten kirjastoväeltä vaaditaan aimo annos kärsivällisyyttä.

No mitä ne käyttäjät sitten UKJ:lta odottavat: oman pienen kyselyn perusteella kaivataan helppokäyttöisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä, toimintojen sujumista -toisin sanoen kaikkea sitä mitä nykyiset integroidut kirjastojärjestelmät eivät tarjoa. Työnkulkujen sujuvuus on myös päälliköiden mieleen, säästyyhän siinä kovasti työaikaa järkevämpään tekemiseen.

Ylläpidon kannalta on paljonkin varaa lisätä sujuvuutta, nyt on järjestelmiä päällekkäin ja limittäin, kaikkia on ylläpidettävä niin paikallistasolla kirjastoissa kuin keskitetysti kansallisella tasollakin. Ei vetele pitkään, resurssit vähenevät ja jotain pitäisi tehdä. Onneksi nykyaikaisten järjestelmien ylläpito on sentään keskimäärin vanhoja helpompaa, ei tässä suhteessa varmaan huonompaan suuntaan pystytä menemään. Avoin lähdekoodi saattaa tuoda tullessaan osaamisen eli vallan keskittymistä (entistä pienempi piiri) ja paikallisten virittelymahdollisuuksien vähentämistä (nythän sitä on ollut suorastaan pakko tehdä, että pärjättäisiin edes jotenkuten).

Loppujen lopuksi tämä on niin iso hanke, että pikavoittoja ei varmaan tule ja useampi vuosi väännetään ja käännetään ja testataan ja koodataan. Tekninen toteutus lienee kumminkin helpompi osuus, se iso kysymys on kirjastoverkon mukaantulo = käyttäjälähtöisyys. Tiukoilla on kaikki, mutta jostain pitää repiä aikaa yhteistyöhön. Samoin on opittava muutosta työtavoissa: ihan oikeasti luotettava muiden asiantuntemukseen, jaettava osaamista ja tietoa, uskallettava lähteä aktiivisesti mukaan vaikka ei tiedä mihin ollaan menossa jne. Onkohan meistä kirjastolaisista siihen?

Jussi

4.6.2013

Kohtaamispaikkana ammattikorkeakoulukirjasto



Ammattikorkeakoulukirjastot ovat saavuttaneet kiitettävän 21 vuoden iän. Tutustumme täysi-ikäiseen tämän päivän ammattikorkeakoulukirjastoon Satakunnassa. Kesän kynnyksellä kirjastossa tallennetaan ahkerasti opinnäytteitä ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetietokantaan. Tietokannasta on haettavissa yli 55 000 opinnäytettä valtakunnan kaikista ammattikorkeakouluista. Aiheiden kirjo on lavea, niin kuin on ammattikorkeakoulujen opetustarjontakin. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) opetustarjonnan laajuus tulee hyvin esiin kirjaston aineistotietokantaa selatessa. Kokoelmasta löytyy aineistoa niin laivanrakennuksesta, kansainvälisen yritysasiakkaan kohtaamisesta, värisävyjen harmoniasta kuin selkäkipupotilaan kuntoutuksen suunnittelusta.

Alaselkäni onkin oireillut viime viikkoina, joten löytäisinkö aiheesta kirjoja tai lehtiä luettavaksi. Muutaman kysymyksen avulla kirjaston tietoasiantuntija selvittää tarvitsemani tiedon laajuutta, kaipaanko aiheesta käypä hoito -suosituksia, lehtiartikkeleita tai teenkö laajempaa tutkimustyötä. Aiheeni täsmentyy, joten suuntaamme kirjaston nettisivuille tutkimaan avaraa e-tiedon maailmaa. Eteeni avautuu mittava kokoelma verkkokirjoja ja -lehtiä sekä eri ammattialojen tietokantoja. Sähköisiä aineistoja käytetään enemmän kuin lainataan kirjoja. Sähköiset aineistot ovat asiakkaan käytettävissä kotoa käsin 24/7. Näin taataan asiakkaalle aineistojen helppo saavutettavuus ja käytettävyys kaikkina vuorokauden aikoina.

Oppijat opiskelevat yhä enemmän verkossa ja saavat ohjausta opiskeluunsa virtuaalisesti. Kirjaston henkilöstöltä kuulen, että mobiililaitteiden avulla verkko-oppijat käyttävät aineistoja jopa rauhanturvatehtävissä Afganistanissa. Kansainvälisesti tavoitettavien mobiili- ja verkkopalveluiden ohella ammattikorkeakoulun kirjastoverkosto ulottuu kattavasti koko maakuntaan. SAMKin kampuskirjastot toimivat verkostomaisesti ulottaen palvelunsa Poriin, Raumalle, Huittisiin sekä Kankaanpäähän.  Jokaisella verkoston fyysisellä kirjastolla on omat ominaispiirteensä ja osaamisalueensa, mutta minkä tahansa kirjaston kokoelmat ovat lainattavissa mistä tahansa kampuskirjastosta. Lisäksi kirjaston sähköiset palvelut ovat käytettävissä läpi vuorokauden tiedontarvitsijalle sopivaan aikaan.

Sähköisen ja painetun aineiston hyvä saavutettavuus, käytettävyys sekä kaikille avoimet asiakaslähtöiset palvelut ovat ammattikorkeakoulukirjaston vahvuuksia. Ammatillisen tiedon lähteinä ne palvelevat jokaista satakuntalaista kävijää niin opiskelijoita, henkilöstöä, yrityksiä kuin muitakin asiakkaita. Ammattikorkeakoulukirjastoista onkin muodostunut ammatillisen tiedon kohtaamispaikkoja, joissa tavataan vuorovaikutteisesti sekä virtuaalisesti että kasvotusten. Muuttuvassa yhteiskunnassa tiedon jakaminen korostuu entisestään, kun siirrytään tehokkuuden yhteiskunnasta jakamisen tietoyhteiskuntaan.

Verkkokirjasto: www.samk.fi/kirjasto

teksti: Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto
kirjoittajat työskentelevät informaatikkoina SAMKissa

Julkaistu Satakunnan Kansan yliökirjoituksena 2.6.2013

9.4.2013

Satakunnan kirjastopäivä

Aluekehitysvaikutusta vai mitä lienee, mutta ihan kiva oli taas saada kokoon Satakunnan kirjastoväki. Kolmas Satakunnan kirjastopäivä pidettiin 15.3.2013 SAMKin Tiedepuiston kampuksella.

Edelliskerran osallistujamäärästä jäätiin hiukan, tälläkin kerralla paikalle saatiin kuitenkin 80 alan ammattilaista. Suurin osa oli Porista,  mutta hienoa oli huomata että joistakin maakunnan pienemmistä kirjastoista oli lähestulkoon kaikki paikalla. Jo pelkästään osallistuneiden lukumäärä kertoi, että tarve tämänkaltaisille tapahtumille on olemassa, jatkossakin siis järjestettäneen päiviä. Vuorotteluperiaatteen mukaan seuraava tapahtuma voisi sitten olla taas jossain muualla kuin Porissa.

Mitä osallistujat sitten kokivat tapahtumasta saavansa? Palautteen perusteella ohjelma oli varsin onnistunut, jopa niin että rinnakkaistapahtumissa jäi mielenkiintoisia osuuksia väliin ja valinnan vaikeutta pohdittin. Ajankohtaisia asioita olikin laajasti esillä laajasti: luettelointia, asiakasliittymiä, somea, älyhyllyä, tilojen suunnittelua, kirjastojen palvelukirjoa yms.Iltapäivällä kokeiltu paneelikeskustelu onnistui erinomaisesti, tosin aikaa sille olisi pitänyt järjestää hiukan enemmän. Hyvin valmisteltu keskustelu keräsi palautteissa kiitosta lähes samaan malliin kuin älyhylly-esitys.

Kiitokset kaikille osallistujille, esiintyjille, järjestelyissä mukana olleille ja yhteistyökumppaneillemme - kivaa oli! Esitysten kalvot ja päivän kuvia löytyy tapahtuman nettisivulta. Alueemme kirjastoammattilaisten kokoontumiselle yhteen on ihan selvästi tarvetta jatkossakin.

Jussi

30.1.2013

Järjestelmämuutosten vuosi

Milloinkahan tämä kirjastolaisen elämä muuttui sellaiseksi, että kaiket päivät vain mietitään ja pyöritellään ja kehitellään erilaisia teknisiä järjestelmiä? Tämän vuoden toimintaa hahmotellessa törmää oikeastaan kaikessa siihen, että järjestelmä X ja järjestelmä Y pitäisi päivittää/uudistaa/saattaa asiakkaiden käyttöön. Tässä näistä muutamia (ne, joiden rakentamisessa olen itse mukana), pahoittelut niille järjestelmille joita en tässä muista mainita.

Finna: asiakkaiden nykyiset hakumahdollisuudet järjestelmistämme on ihan kamalat, KDK-hankkeen kautta on pitkään ja hartaasti rakennettu korviketta nykyisille. Finna-asiakasliittymän varsinainen rakentaminen meillä alkaa huhtikuussa 2013, valmista tuskin koskaan tulee, mutta kunhan Tyrni-kokoelmaluettelon hakuliittymä ja Theseus-haku saadaan korvattua niin heti avataan asiakkaiden käyttöön.

Melinda: aineistojen luettelointi Voyageriin on ihan ok, mutta kansallinen metadatavarastohan se vasta jotain onkin. Toukokuun 2013 lopussa siirrymme Melindan sisällöntuottajiksi, sen seurauksena laitetaan luettelointikäytännöt ainakin joiltain osin uuteen uskoon. Osalle henkilökuntaa tämä tietää uuden kirjastojärjestelmän (Aleph) opettelua ja jo etukäteen tapahtuvaa tietueiden siivousurakkaa.

Juolukka-julkaisurekisteri: Voyager-kirjastojärjestelmän osana pyörivä julkaisurekisteri on aikansa elänyt, lisäksi julkaisurekisterin ylläpito käy Finnan jälkeen turhan raskaaksi - on siis luovuttava yhdestä hyvin palvelleesta itseviritetystä systeemistä. Kirjastollehan julkaisurekisteri ei sinänsä kuulu, mutta varmaan uuden järjestelmän hankinnassa/kehittämisessä roolia löytyy riittävästi meillekin. Onneksi markkinoilla on sekä kaupallisia että OS-järjestelmiä joista valita meille sopivin.

UKJ: Voyager on ollut käytössämme 2002 lähtien, sinänsä ohjelman lähdekoodi juontaa juurensa jo 1990-luvun alkupuolelle - eiköhän tuo ole jo kunnioitettava aika yhdelle tietojärjestelmälle. Hyvä työjuhtahan tuo (niin kuin oma 1990-vuosimallin autonikin, mutta eipä siihenkään ajotietokonetta tai integroitua navigaattoria tarvi haaveilla lisävarusteeksi). Ainakin yritystä tärkeimmän kirjastojärjestelmämme uudistamiseksi löytyy, UKJ-hanke starttaa alkuvuodesta 2013 (tai johan tätä UKJ:tä on suunniteltu vapaaehtoisvoimin pari vuotta), aika näyttää saammeko tosiaan aikaiseksi jotain uudenlaista. Toisaalta taustajärjestelmältä ehkä ei niin kovasti toimintoja vaaditakaan, johan meillä "luettelointi-client" on työn alla, ERMejä löytyy sähköisen aineiston hanskaamiseen, lainaukseen löytyy OS-kirjastojärjestelmiä, webbiliittymää ei tarvita - mutta että yksi yhteinen kirjastojärjestelmä kaikille Suomen kirjastoille!!!

Jussi