23.9.2009

Julkaisutyyppiluokitus muuttuu

Ensi vuodesta alkaen tulee isoja muutoksia Amkotaan tallennettavien julkaisutietojen luokittelussa, käytännössä julkaisutyyppiluokitus muuttuu kokonaan ainakin koodituksensa osalta. Uudessa julkaisutyyppiluokituksessa näyttäisi olevan 29 eri tyyppiä, uusina mukana ovat taiteelliseen toimintaan liittyvät luokitukset.

Julkaisujen määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahaan, ja ainakin Samkissa julkaisut ovatkin tulossa 2010 alkaen myös BSC-mittaristoon - tietojen keräämiseen on siis panostettava ja saatava entistä enemmän ryhtiä vuoden alusta. Tämän syksyn aikana täytyykin siis miettiä prosessia uudestaan, uusi tietojenkeruulomake onkin jo hyvää vauhtia valmistumassa, mutta muuten kaikki on auki.

Nykyisin julkaisuluettelomme on osa Tyrni-tietokantaa, viritetty kotikutoisesti uutuusluettelon pohjalta, ja nyt se pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi. En ole vielä kovin paljon asiaa tutkinut, mutta näyttäisi siltä, että Voyager ei enää taivu kunnolla uuden luokituksen ihmeellisyyksiin - tai vähintään ylläpito/tietojen tallennus käyvät aika mahdottomiksi. Täytyy perehtyä muutamiin tiedostoihin ja tutkia asiaa, ilmeisesti kyllä joku uusi tapa täytyy keksiä julkaisutietojen saamiseksi näkyville.

Jussi




11.9.2009

KDK


Erinäisten sattumusten johdosta olen nykyään OPM:n vetämän KDK-hankkeen saatavuusjaoston jäsen. Toistaiseksi pesti on kestänyt kaksi viikkoa ja sisältänyt jopa yhden kokouksen. Perehtyminen aiheeseen on siis vahvasti kesken, mutta eipä tuo hanke vielä mitenkään loppusuoralla olekaan, vaikka hyvässä vauhdissa onkin. Saatavuusjaostossa näyttää olevan aika innostunut henki, ei näytä lainkaan hassummalta ja muutamaan vanhaan tuttuunkin tuli taas törmättyä.

Ohjelmiston hankinta on prosessissa, toiminnalliset ja tekniset vaatimusmäärittelyt on tehty. Hankinta lähtee nyt etenemään Kansalliskirjaston vetämänä kilpailullisen neuvottelumenettelyn periaatteilla. Tuollainen hankintamenettely on ilmeisesti isoissa hankkeissa aika tavallinen tapa: ehkä hieman raskas ja hidas, mutta lopputuloksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Ideana on käydä neuvotteluja muutaman toimittajan kanssa ja dokumentoida läpinäkyvästi neuvotteluja koko ajan (juu, kaikkien toimittajakandidaattien on oltava ajan tasalla). 2010 keväällä ollaan sitten huomattavasti viisaampia valittavan järjestelmän suhteen.

Pilotit on valittu: Voyager-kirjastoja edustaa Jyväskylän yliopiston kirjasto. Saatavuusjaoston toimenkuvaan kuuluu talven aikana käytettävyyssuunnitelma ja yhteydenpito pilottikirjastoihin. Käytettävyystutkimuksessa otetaan huomioon paitsi kirjastojen asiakkaiden näkemykset myös pilottiorganisaatioiden kokemukset järjestelmän ylläpidosta. Nämähän riippuvat pitkälti siitä, mikä ohjelmisto tullaan lopulta valitsemaan. Ensivaikutelman mukaan tässä siirrytään Marc-tietueiden konvertoinnista metadatan konvertointiin, saapa nähdä mitä kaikkea teknistä vimpainta datan siirtoihin tuleekaan.

KDK:sta tulee varmaan juttua tähänkin blogiin enemmän lähiaikoina, ajan tasalla voi pysyä seuraamalla hankkeen nettisivustoa.

Jussi

8.9.2009

IGeLU 2009 osa 2 eli "Get rid of that Marc"

... ja se toisen IGeLU-päivän tärkein anti tulikin heti aamulla URM strategy update -sessiossa. URM on työnimi ohjelmalle, joka aikanaan (2011-2012?) korvaa Voyagerin ja Alephin sekä muutaman muunkin Ex Libriksen järjestelmän. URM:n lisäksi tarvitaankin jatkossa enää yksi toinen ohjelma - URD, jolla tehdään käyttöliittymä (korvaa mm. Nellin ja WebVoyagen).

URM:n perusideana näyttäisi olevan metadata, jota hallitaan Metadata Management Processilla (MMS). Luettelointiin tällainen ajattelu tuo tullessaan merkittäviä muutoksia, koska itsellä ei ole enää kuin nidetietueet. Bib-tietueet olisivat metadataa, jota saadaan poimittua halutuista lähteistä tai sitä voidaan myös tuottaa URMilla. Marc-formaatti jäisi näin historiaan, kun luettelointi tapahtuisi "cat lobbyn" kautta: ei enää pilkkuja eikä pisteitä, täytetään vain tiedot valmiisiin kenttiin ja metadataa syntyy. Tästähän sitä lähivuosina sitten kirjastoissa keskustellaankin, kun alan vanhoja perinteitä yritetään murtaa!

Voyagerin tulevaisuus ulottuu ainakin joitain vuosia eteenpäin, eihän tuon URMin käyttöönotosta ole mitään suunnitelmia vielä. Voyagerista tulee versio 8 ja 9, varmaan vielä muutama muukin tuon jälkeen. Versiosta 7.1 eteenpäin tulee integrointia muihin Ex Libriksen järjestelmiin, ensiksi Rosettaan ja webbiliittymän puolella Primoon (asiakkaiden kirjautumiset jne). SIP2-protokollan tuki on yksi merkittävä uutuus 7.1 -versiossa, itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen tulee entistä enemmän vaihtoehtoja. Maksutkin voidaan hoitaa webbiliittymän kautta, vaan se taitaa toimia vain jenkkiläisessä ympäristössä.

Viimeisen IGeLU-päivän joudunkin jättämään väliin muiden kiireiden vuoksi, mutta löytyyhän sitä asiaa IGeLU2009-sivustosta.

7.9.2009

IGeLU 2009

Vuosittainen ExLibriksen kirjastojärjestelmien käyttäjien IGeLU-konferenssi pidetään tällä kerralla Helsingissä, Marina Congress Centerissä. Tässä Online-versio paikan päältä, ei siis loppuun asti hiottua.

Ensimmäinen päivä oli enimmäkseen yleistä asiaa. ExLibriksen mainospuheiden yms. lisäksi aamupäivästä jäi mieleen keskustelu kirjastojen muuttuvasta roolista ja siitä, kuinka pystymme vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kirjastojen toimintaa muuttavat mm. Googlen hakusysteemit, Google Books, e-kirjat, Open Access-julkaisu sekä tietenkin entistä pienemmät määrärahat.

Kurt De Belder (Leiden University) esitti asiasta kiintoisan alustuksen, jossa mainitsi selviämiskeinoiksemme panostamisen sähköiseen aineistoon. Leidenin yliopiston kirjastossa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijat toivovat kirjastolta hiljaisia työtiloja, avoimia kokoelmia, pienten kirjastojen säilyttämistä, ryhmätyötiloilla ei ole niin väliä - mieleenkiintoista oli, että kirjastossa päätettiin toimia juuri päinvastoin.

Miksi kirjastot sitten eivät uskalla muuttua? Osittain syynä on budjetti, käyttäjät ja kirjastoammattilaiset, myös kirjastotraditio. Viimeksimainitun takia (ansiosta?) kirjastoissa on tapana ottaa uusia palveluja käyttöön, mutta ei uskallusta luopua mistään vanhasta. Näin uudistuminen estetään toki aika tehokkaasti, kun pelätään asiakkaiden palautetta uudistamisia kohtaan. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa taas hidastaa kirjastoammattilaisten epäluulo metadatan heikkoa laatua kohtaan, kuten esim. mielipiteissä Google Booksia kohtaan ilmenee. Metadata lienee kuitenkin riittävän laadukasta käyttäjillemme, vaikkakaan ei luetteloijille!

Pienen kirjaston keinot selvitä muutoksesta? Onko niitä muita kuin kirjastojen yhdistäminen, uudenlaiset tilat, resurssien tehokkaampi käyttäminen, sähköisten aineiston lisääntyvä käyttö, etäkäytön helpottaminen, kirjastopalvelujen integroiminen entistä paremmin korkeakoulun muihin järjestelmiin (kuten Moodle). Lyhyesti sanottuna kirjaston selviytymisessä on kyse siitä, kuinka hyvin pystymme vaikuttamaan ja kuinka lähellä opetusta ja asiakkaita olemme.

Olisikohan näissä ajatuksissa sellaista, joka tulee näkymään myös seuraavassa kirjastomme strategiassa? Mietittävää joka tapauksessa riittää, emme me ainakaan vanhoilla keinoilla pärjää jatkossa.

Jussi