10.12.2012

Kohti osuvampaa IL-opetusta

IL-opetuksen vaikuttavuutta pohdittiin koko päivän seminaarissa Tieteiden talolla 29.11.2012. Ensimmäiseksi Vesa Huotari Poliisiammattikorkeakoulusta johdatti Don Quijoten maailmaan ja metsäpalon tunnelmiin. Puheenvuoro herätteli tutkailemaan kirjastoammattilaisen identiteettiä. Olemmeko eräänlaisia metsänvartijoita, jotka opastavat retkeilijää tiedon avarassa maailmassa? Luontoretkelle on hyvä ottaa mukaan joitakin työkaluja, mutta olemmeko kirjastotyössä jo liiankin työkalukeskeisiä?

Antti Virrankoski Helsingin yliopiston kirjastosta painotti, että kirjaston parasta markkinointia on se, kun tietoasiantuntijat saavat tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyössä kukin saa näyttää oman osaamisensa. Virrankosken mielestä IL-opetuksen vaikuttavuus näkyy siten, että valmistuu hyvät akateemiset taidot omaavia asiantuntijoita.


Tampereen Hervannan kirjaston tietotorilta Perttu Rasi muistutti, että oppijan ohjaamisessa yksi ulottuvuus on vapaa havainnointi. Tietoammattilaisen vapaaseen havainnointiin kuuluu sekä oppijoiden että asiakaspalvelutyön havainnointi, median seuraaminen ja työn ulkopuolinen elämä. Hänen mielestään kaikki nämä yhdessä antavat virikkeitä osuvampaan opetukseen.


Päivän päätteeksi pohdittiin kaikkien seminaarilaisten voimin kumpaa termiä käyttää kirjaston opetuksesta - informaatiotaidot vai informaatiolukutaidot? Puheenvuoroja esitettiin puolesta ja vastaan. Keskustelu tästä ja IL-suosituksesta jatkuu yhä.


Perjantaiaamuna suunnistimme kulkumme kohti Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisaa. Kirjaston uudet tilat olivat hulppeat. Väritykseltään pääkirjasto oli valkoinen ja lämpöä sinne antoivat tammiset puupinnat. Vanha Pukevan kiinteistö oli remontoitu uuteen kuosiin, nyt ostoskoriin voi valita muotivaatteiden sijasta vaikkapa tieteellisen tutkielman antiikin kulttuurihistoriasta. Kolmannen kerroksen nahkaiset Kukkapuron nojatuolit ison pyöreän maisemaikkunan äärellä kutsuivat houkuttelevasti luokseen. 



Lumimyräkässä matkamme jatkui kohti Diakonia-ammattikorkea-koulun kirjastoa. Heidän tilansa oli uusittu muutama vuosi sitten. Arkkitehti Juha Leiviskän käsiala näkyi tiloissa valkoisena värimaailmana sekä tunnelmallisena valaistuksena. Tila- ja RFID-esittelyn ohella saimme tuhdin tietopaketin kirjaston IL-opetuksesta. Yhteisten asioitten parissa ystävällisten emäntien/isäntien johdolla aika vierähti sukkelaan. Toivotimme kirjastoväen lämpimästi tervetulleiksi vastavierailulle Satakuntaan.


Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja 
Katrin Kippasto

9.11.2012

Hälsningar från Åbo!



Radio Novan aamulähetyksessä muisteltiin 1. marraskuuta vanhoja sanontoja, kuten ”yrittänyttä ei laiteta” ja ”ei mitään uutta auringon alla”. Informaatiotutkimuksen päivät järjestettiin 01.-02.11.2012 Turussa. Kai Halttunen piti heti seminaarin alussa kaksi mielenkiintoista esitystä informaatiolukutaitojen integroidusta ohjaamisesta tutkielmaseminaarissa ja ohjauksellisesta tiedonhankintahaastattelusta. Ehkä auringon alta löytyy sittenkin jotain uutta. Tampereen yliopistossa on kuluvan vuoden elokuussa käynnistetty projekti, jossa kasvatustieteen laitoksen aineopettajan ohella myös informaatikko on mukana ohjaamassa pro gradu-töitä. Kyseessä on pilottiryhmä ja Halttunen on itse kokopäiväisesti mukana projektissa.

Ohjaukselliseen tiedonhankintahaastatteluun liittyy opiskelijoiden laatima informaatiohorisontti, johon he hahmottavat käyttämiään tiedonlähteitä. Kirjaston rooli poikkeaa perinteisestä toimintamallista, jossa opiskelijoille kerrotaan kirjastossa tarjolla olevista aineistoista. Mallissa opiskelijat kertovat itse omista tiedonlähteistä ja toimintatavan avulla pyritäänkin herättämään opiskelijoiden mielenkiintoa tiedonlähteisiin eri lähtökohdasta kuin perinteisen tiedonhankinnan opetuksen avulla. Pro gradu-töiden ohjauksessa opiskelijoille ei tarjota valmiita ratkaisuja ja neuvoja, vaan kiinnostusta tiedonhakuun herätellään oikealla kysymyksenasettelulla. Kysymysten tarkoituksena on stimuloida tiedonhaun prosessia ja opiskelijan oma aktiivisuus on avainasemassa.



Aiheeseen liittyvää materiaalia ja lisätietoa aiheesta löytyy projektin kotisivuilta:

Aamupäivän ohjelma jatkui Jannica Heinströmin esityksellä lukiolaisten kirjallisiin tehtäviin liittyvästä tiedonkeruusta. Heinströmin ja Eero Sormusen tutkimus painottuu plagioinnin tutkimiseen ja julkaisussa on haluttu selvittää painetun ja sähköisen aineiston käytön mahdollisia eroja lähdeviittausten merkitsemisessä. Lukiolaiset olivat kohteena myös Carita Kiilin, Leena Laurisen ja Miika Marttusen internetlukemista koskevassa tutkimuksessa, jossa selvitetään miten yksilöllinen ja yhteisöllinen lukeminen eroavat toisistaan.

Iltapäivällä työryhmä jakautui kahteen osaan ja informaatiolukutaidon lisäksi aiheena oli sosiaalinen media. Viidestä luennosta kolme esitettiin på svenska, joten Yle Fem-kanavan aamulähetysten seuraaminen ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa! 

Maria Kronqvist-Berg Åbo Akademista on tutkinut vuosina 2010-2011 Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen Facebook-sivuja. Kirjastot hyödyntävät sosiaalista mediaa erityisesti tiedottamiseen ja tiedon välitykseen. Toiminnot voidaan jakaa vielä tarkemmin kuuteen ryhmään: tiedottaminen, tiedon jakaminen, tiedon hankinta ja etsiminen, kommunikointi ja avustaminen.

Eeva-Liisa Eskola kertoi Turun AMK:n Tukipalveluista tehoa -projektista, jossa neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat hyödyntäneet Second Life virtuaalimaailmaa opiskelijapalveluissa. Mm. tiedonhakuun saa opastusta Turun AMK:n saaren lummepolulla. Mainittakoon vielä, että ammattikorkeakoulut hyödyntävät yliopistoja huomattavasti aktiivisemmin SL-ympäristöä opetuksessa.

Vaskin musiikkikirjastojen Musasto-blogi on hieno esimerkki kirjaston henkilökunnan ja asiakkaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedon jakamisesta. Antti Impivaara Turun kaupunginkirjastosta kertoi kirjaston onnistuneen hyvin sosiaalisen median hyödyntämisessä – kirjastolaisten lisäksi myös monet muut tykkäävät heidän Facebook-sivuistaan ja seuraavat ahkerasti musiikkikirjaston blogia.



Annette Böling Åbo Akademin kirjastosta on tutkinut yliopisto-opiskelijoiden sosiaalisen median käyttöä. Suosituimmat kanavat ovat ehkä odotetustikin Facebook ja Youtube. Opiskelijat hyödyntävät sosiaalista mediaa pääsääntöisesti ystävien kanssa kommunikointiin, päivitysten lukemiseen ja profiilien tarkasteluun. Eva Costiander-Huldénin esityksessä sivuttiin samoja teemoja. Åbo Akademissa toteutetussa mielipidekyselyssä opiskelijoilta on kerätty tietoa siitä, miten kirjasto on onnistunut sosiaalisen median käytössä ja millä uusilla tavoilla somea voitaisiin hyödyntää kirjaston palveluissa.

Seminaarin mielenkiintoiset esitykset jatkuivat perjantaina.  Lisätietoa seminaarista ja työryhmien esitysten tiivistelmät molempien päivien annista löytyvät Informaatiotutkimuksen sivuilta.

MVH,
Tarja



24.10.2012

Verkkokirjoista

Kansalliskirjasto järjestää vuosittain jo perinteeksi muodostuneet Kijrastoverkkopäivät lokakuun lopussa. Perinnettä tuntuu olevan myös se, että päivät pidetään satakuntalaisittain huonoon aikaan eli syyslomaviikolla. Näin ollen meidän lapsekkaiden ihmisten osallistuminen rajoittuu verkon kautta tapahtuvaksi, tosin sehän se vasta nykyaikaa onkin.

Ensimmäisen päivän asialistalla oli paljon puhetta verkkokirjoista. Tuntuu että meillä amk-kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa on tällä saralla yksi yhteinen tekijä, nimittäin kaipaamme kovasti kotimaista aineistoa verkkoon. Toivotaan menossa olevien projektien tuovan sopivia ratkaisuja asiaan, mutta hiukan hankalalta näyttää täkäläisen kustannuspuolen pitäytyminen perinteisessä julkaisemisessa. Onhan tuossa yksi näkökanta myös se, että nykyisin valtio (OKM ehkä näkee asian toisin, mutta...) ei isommin edistä sähköisen julkaisemisen edistämistä - pikemminkin päinvastoin: sähköisten ALV on 23 % ja painetulla aineistolla 9 %, eihän tuo ole nykyaikaa ja monessa (edistyksellisemmässä?) maassa on tehty toisenlaisiakin veroratkaisuja.

Ulkomaisten verkkokirjojen tarjontaa sen sijaan riittää yllin kyllin, niin että kateeksi käy englanninkielisiä maita. Enemmänkin ongelmaksi onkin tullut eri hankintakanavien runsaus ja aineistojen hallintajärjestelmät (ERM). Pienet kirjastot eivät kykene hankkimaan isoja ERMejä, kaikkea ei viitsisi tehdä itse (vaikka toki jotain pientä on ollutkin pakko tehdä), Kansalliskirjasto ei ole tuottanut ratkaisua...

Meilläkin hankintapaikkoja alkaa olla pilvin pimein, viime aikoina on selkeästi keskitytty niihin, joista saa hankittua kirjoja yksittäin. Tänä syksynä ollaan uusina paikkoina ottamassa käyttöön Ebook Librarya, jossa on tarjolla n. 300 000 verkkokirjaa. EBL tarjoaisi myös mahdollisuuden asiakaslähtöiseen hankintaan eli voisimme laittaa näkyville tietyn määrän kirjoja + etukäteen määrätyn budjetin ja käytön mukaan ne hankittaisiin kokoelmiimme. Voidaan tuotakin kokeilla, mutta toisaalta koko kataloogi voisi olla esim. henkilökunnan selattavissa ja sisällysluettelot käytettävissä eli aika hyvän kuvan saa sitäkin kautta. Toistaiseksi salasana vaaditaan selaamiseen, siihen löytyy linkki INFOtelakka testaa -sivulta.

Hankintojen tekemistä voisi ehkä helpottaa SwetsWisen kaltaisilla palveluilla. Näissähän ideana on tehdä tilaukset yhdestä paikasta, riippumatta siitä kuka kustantaja/palveluntuottaja varsinaisen verkkokirjan tuottaakaan. Tuohon en vielä ole ehtinyt tutustua kuin pintapuolisesti, eikä varmaan yhdellä tämänkaltaisella palvelulla kuitenkaan pärjätäkään, koska eihän sielläkään tietenkään kaikki verkkokirjat ole tilattavissa. Johonkin tuohon suuntaan ehkä kumminkin mennään.

Jussi

12.9.2012

Finna-kuulumisia

Olenpa ollutkin pitkään hiljaa KDK/Finna-hankkeen tiimoilta, täytyy vaihteeksi palata estradille!

Päällisin puolin hankkeessa on ollut hiljaista, mutta taustalla on kyllä tehty valtavasti työtä kevään jälkeen ja kehitystäkin on tapahtunut.Iso muutos tapahtui keväällä, kun siirryttiin avoimen lähdekoodin järjestelmään - sehän tarkoitti koko isolle hankkeelle suunnan muutosta. Aikataulun venyminen kyllä huolestuttaa, sillä meillä olisi ollut tänä vuonna todennäköisesti paljon enemmän resursseja käytössä liittymän rakentamiseen kuin 2013, mutta sen kanssa on vain elettävä. Onneksi ensimmäisenä KDK-kelkkaan hypänneet organisaatiot ratkaisevat paljon ongelmia puolestamme, samoin hienoa on ettei yritetäkään saada kaikkea etukäteen valmiiksi vaan tuotantoon pyritään menemään beta (rajoitetulla) -versiolla ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti.

Asiakasliittymä (Finna) on se asiakkaille/käyttäjille näkyvin osa tätä ja siinä VuFind näyttäisi olevan nappiin osunut valinta. Projektisuunnitelma näyttää hyvältä ja teknisiä ongelmia kuitataan ratkaistuiksi kohtalaista vauhtia. Näistä on alkanut kerääntyä jonkinlaista dokumentaatiotakin verkkoon.

Paljon on tekemättäkin ennen liittymien julkistamista, mutta ainakin näin amk-näkökulmasta katsoen tuotantoon päästään jollain versiolla kohtuullisella työmäärällä (ensimmäisen KDK-aallon organisaatiot tuotantoon joulukuussa 2012?), fiksultahan tuo nykyinen Finna-testiversio jo alkaa näyttää. Vaihteeksi meidän Voyager-kirjastojärjestelmämme olevan rajapintojensa osalta hyvä ja mm. varaukset ja uusinnat saataneen toimimaan, joten vähintään Voaygerin nykyiset liittymät saadaan nopeasti korvattua. Verkkoaineistoja tulee hakuihin mukaan sen jälkeen, kun on saatu keskitetyn indeksin hankinta kilpailutettua. Isoimmat aukot jäävät tietenkin kotimaiseen verkkoaineistoon, niitä pitää sitten erikseen indeksoida mukaan. Nelli-haku jotakuinkin onkin jo integroitu liittymään.

Museoiden asiakasliittymä on  tällä hetkellä ehkä kaikkein pisimmällä ja arkistopuolikin kirii hyvää vauhtia. Eniten haasteita löytyykin yleisten kirjastojen puolelta, siellä taitaa into ja usko KDK:n toimivuuteen olla koetuksella kun edistystä ei tunnu tapahtuvan. Loppuvuosi näyttää, mitä sillä rintamalla tapahtuu, sillä loputtomiin ei voida odotella toimivuuksia (isoimmat huolet taitavat olla kirjastojärjestelmän suunnalla, ei VuFindissa) - ennustajaksi en ryhdy, mutta...

Kaikkea yllättävää toki tulee vielä eteen ja onhan mm. hallintapaneeli (admin) pahasti kesken, epäilijä minussa pysyy siis vielä aktiivisena pitkään.

Niin, ja KDK-hankkeen toinen puoli eli pitkäaikaissäilytys tuo lisää mielenkiintoisia yhtymäkohtia mm. Tutkimuksen tietoaineistot -ja Raketti-Tutki -hankkeille.

Jussi

15.8.2012

IFLA 2012

Tulipa käytyä ensimmäistä kertaa IFLA-konferenssissa, kun kerran Helsingissä järjestivät.  Kirjastostamme oli mukana kuuden hengen iskuryhmä, tälle kirjoitukselle tulee siis jatkokertomusta...

Ihan perinteiseen kv-konferenssin tapaan ensimmäinen päivä meni hiukan ihmetellessä, mutta toisena päivänä pääsi itsekin paremmin vauhtiin. Vaikutelmaksi IFLAsta jäi, että kyllä se hiukan enemmän on yleisten kirjastojen tapahtuma. Esitykset oli kohtalaisen ympäripyöreitä ja osittain sellaisia, jotka olivat jo ennestään tuttuja. Mutta toisaalta aina joka sessiosta jäi kuitenkin joku hyvä esitys alitajuntaan eli ei nuo ihan turhiakaan olleet.

Maanantain osalta pilvipalvelut tuli esille monessakin yhteydessä. Periaatteessa tuo on varsin tehokasta toimintaa, ongelmista eniten jäi askarruttamaan datan käyttöön liittyvät juridiset ongelmat ts. kuka oikein tietää, missä päin data on ja kuka siihen pääsee käsiksi, minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan yms - kirjastoissa on kuitenkin loppujen lopuksi aika arkaluontoistakin tietoa asiakkaista. Pilvipalvelujen lisäksi maanantain agendalla kohdalleni osui lähinnä mobiilipalvelujen kehittämistä.

Tiistaina satuin huomattavasti kiinnostavampiin esityksiin. Nyt puhuttiin paljon kirjastohenkilöstön ammattitaidon vaatimuksista ja siitä, kuinka omaa ammattitaitoa pitäisi kehittää - taustallahan on toiminnan digitoituminen ja sitä kautta uusien palvelumuotojen kehittäminen. Tämän päivän kirjastoammattilaiselta vaaditaan hyvät ATK-perustaidot, subjektiosaamista, verkkoaineistojen hallintaa, markkinointitaitoja (perisyntimme?) jne. Kirjastossa tarvitaan lisäksi syvempää tietoteknistä osaamista: verkkosivujen tekemistä, sosiaalisen median hyödyntäjää.

Vaikka näissä esityksissä ja eri sessioissa tuli istuttua aika taajaan, niin kyllähän taas kerran se suurin anti tuli postereista sekä käytäväkeskusteluista kollegojen ja palveluntarjoajien kanssa. Kirjastoihmisten kanssa esille nousi ammatillisen muutoksen lisäksi myös kirjaston tilojen muutoksen tarpeen - oli ilo havaita esim. Monash Universityn kirjaston tehneen hyvää yhteistyötä opiskelijoiden kanssa tilojensa uudistamiseksi. Muunneltavuus, kannettavat tietokoneet, ryhmätyötilat, painetuista aineistoista (erityisesti lehdet) luopuminen mullistavat kirjaston tiloja.

Ehkä nyt joka vuosi ei näissä tule jatkossa käytyä, mutta varmaan sopivan hetken tullen toistekin. Helsingin kohdalla jäi nyt kirjastovierailut väliin, mutta kauemmas mennessä ne ovat hyvinkin mielenkiintoisia - 2013 Singaporessa, hmm...

Muutama hassu kuva on tässä, lisää nokialaisella otettuja löytyy Flickristä.


Jussi


23.4.2012

Herätys oppijat! Lilac 2012 -konferenssi, Glasgow

Miten opettaa informaatiolukutaitoa niin, että oppijat pysyvät hereillä? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta Lilac-konferenssissa Glasgow Caledonian yliopistossa 11.-13.4.2012. Lilac-lyhenne muodostuu sanoista Librarians’ Information Literacy Annual Conference. Tämän vuoden konferenssissa pohdittiin informaatiolukutaidon opetuksen kehittämistä oppijalähtöiseksi useissa eri työpajoissa.

Aktiivinen oppiminen

Oppijalähtöisemmäksi opetusta saa uudistamalla luokan ergonomiseksi, muunneltavaksi ja korvaamalla tietokoneet iPadeilla. Tällaisen vinkin saimme Suzanne Julianilta Brigham Youngin yliopistosta Yhdysvalloista. Tilamuutosten ohella heillä otettiin käyttöön aktiivisen oppimisen pedagogiikka (active learning). Oppijat ovatkin 95 prosenttisesti tyytyväisiä uuteen luokkatilaan laitteineen, sen ergonomisiin työtuoleihin ja siellä tarjottuun opetukseen.

IL kuin pitsa

Samaan aikaan toisaalla pohdittiin, millainen esine informaatiolukutaito (IL) voisi olla. Ehdotuksia sateli aina norsusta väripalettiin. Brittiedustajan mielestä informaatiolukutaito on kuin pitsa, johon käyttäjä voi valita mieleisensä täytteet. Tietoa hakiessaan käyttäjä tekee valintoja, jotta hänen tiedontarpeensa tulisivat parhaiten tyydytetyiksi. Brittiyleisö kiinnostui myös meidän mielikuvastamme, jossa IL nähtiin väripalettina. Väripaletissa voit sekoittaa värejä monin eri tavoin. Joskus saat tulokseksi aurinkoisia sävyjä, toisinaan taas masentavia ruskean sävyjä, mutta älä huolestu - jatka vaan. Informaatiolukutaitoisen opettajan roolina onkin ohjata sinut oikeaan suuntaan.

Haastan sinut

Samansuuntaisia ajatuksia IL-opettajan roolista oli myös Alan Carberyllä Waterford Institute of Technologystä Irlannista. Hän esitteli kehittelemäänsä PBL-menetelmään pohjautuvaa prosessisuuntautunutta ohjattua oppimista (POGIL  Process oriented guided IL learning), jossa oppijat ratkovat tiedonhaun aiheita pienryhmissä. Opettajien tehtävänä on ohjata ryhmiä, jotka keräävät talteen oppimiskokemuksia ja välittävät niitä sitten muille ryhmille. Työskentely alkaa aina aivoriihellä. Carberyn mielestä ensimmäisen vuoden oppijoita vaivaa valitettavan usein IAKT-syndrooma (I already know that). Tästä selvitään, kun opettaja haastaa oppijan näyttämään taitonsa!

Paikka kohtaamiselle

Konferenssin osallistujat tulivat tänä vuonna suurimmaksi osaksi Brittein saarilta. Muutamia muitakin kansallisuuksia oli edustettuina, meidän suomalaisten lisäksi tapasimme ainakin amerikkalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia. Konferenssin työpajoissa suosittiin twiittausta ja se tuntui olevan päivän sana niin suorissa tv-lähetyksissä kuin lehtien palstoillakin. Hotellistamme oli kävelymatka konferenssipaikalle Glasgow Caledonian yliopistoon. Satakunnasta katsoen yliopiston kirjaston tilat olivat huikeat. Siellä oli tilaa niin vuorovaikutukselle, hiljaista työrauhaa lukemiselle kuin myös aktiivista työskentelytilaa pienryhmille neljässä eri kerroksessa. Ensimmäisen kerroksen tilat oli suunniteltu tiedontarvitsijan ja tietoasiantuntijan kohtaamiselle.

Lisää visuaalisuutta

Glasgow School of Artin edustaja kertoi heidän InfosmART-palvelustaan. Palvelu on luotu nimenomaan visuaalisen taiteen oppijoille, sillä tekstipohjainen tiedon maailma on heille vieras. He mieluummin selaavat aineistoa kuin hakevat sitä tekstipohjaisista tietokannoista. Taideoppijan voi olla vaikea hahmottaa asioita lineaarisesti, joten visuaalisuus on se juttu. InfosmARTin sisällöstä noin 90 % onkin kuvia. Avatar-hahmo ilmestyy ja neuvoo oppijoita tarvittaessa tiedonhankinnassa. Tässä on ideaa myös meille muille tietopalvelujen kehittäjille.

Digitaalinen dieetti

Konferenssin pääesiintyjäksi oli jo toistamiseen kutsuttu media-ja viestintätieteiden professori Tara Brabazon. Taraa voi kutsua staraksi. Esiintyjänä hän ottaa tilan haltuunsa ja flirttailee avoimesti yleisönsä kanssa. Viimeistään 80-luvun hittibiiseillä hän villitsi kohdeyleisönsä. Sanomaa esityksessä oli yllin kyllin. Tara oli huolissaan digitaaliajan opetuksesta ja oppimisesta. Puheenvuoro oli otsikoitu digitaaliseksi dieetiksi. Tara painotti, että dieettien avulla vähennämme valintojen määrää. Opetuksessakin vähemmän on enemmän. Käytettävien viestintäkanavien määrää tulisi vähentää opetuksessa, jotta voimme keskittyä oleelliseen. Opettajan tehtävänä on saattaa oppijat tietoiseksi kaikesta siitä mitä he eivät vielä tiedä. Tara muistutti, että keskeistä oppimisessa on edelleen lukeminen, kirjoittaminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen.

Huispaus vai iPad

Pitkien seminaaripäivien jälkeen ehdimme onneksi tutustua vilkkaaseen ostos- ja yliopistokaupunkiin. Suunnitelmissa oli poiketa peribrittiläiseen teehuoneeseen kello viiden teelle, mutta skotit sulkivatkin teehuoneensa tasan kello viisi. Uutukaiset lasipalatsit ja historialliset rakennukset seisoivat katukuvassa ylväästi rinnakkain. Poikkesimme Glasgowin modernin taiteen museoon, jonka yhteydestä löysimme yleisen kirjaston. Yliopistokaupungissa kirjastojakin on joka makuun. Aurinko paistoi, kirsikkapuut kukkivat ja Skotlannin sade yllätti meidät vain kerran. Paikallisten mukaan Skotlannissa voi kokea päivän aikana kaikki neljä vuodenaikaa. Toisinaan seikkailimme aivan Harry Potterin maisemissa. Huispauksen sijaan kaipasimme iPadia, jolla navigoida täältä sinne ja takaisin.

Susanna Ruohomäki
Elina Laineenoja
Katrin Kippasto



Artikkeli julkaistu myös Tietoasiantuntija-lehden numerossa 2-3/2012

17.4.2012

Järjestelmäasiaa kirjastoväelle

Jokos nämä nimet ovat tuttuja kirjastoväelle?

VuFind
Solr
Voikko
Piwik

Minulle ei ihan vielä, mutta KDK:n kautta taitavat tulla lähiaikoina tutuiksi. Noilla avoimen lähdekoodin ohjelmilla olisi tarkoitus nimittäin toteuttaa KDK-asiakasliittymä. Käytännössä tietenkin kirjastojen (ja myös museoiden ja arkistojen) asiakasliittymiä tekevät tulevat varmaan enimmäkseen käyttämään jonkinlaista hallintatyökalua, mutta erikoisempia omia virityksiä varten tarvittaneen ainakin jossain määrin noiden ohjelmien tuntemista. Muista en osaa sanoa mitään, mutta VuFindin (joka on siis se asiakkaille näkyvä osuus KDK:sta) taustalla näyttäisi olevan hyvinkin aktiivinen kehittäjäverkosto, niin että eiköhän sillä hyvä liittymä saada aikaiseksi! Toistaiseksi näytämme etenevän aikataulussa, keväällä 2013 lienee meilläkin näkymä viriteltynä ainakin jonkinlaisessa kuosissa niin että joitain nykyisiä käyttöliittymiä saadaan korvattua.

Taustajärjestelmistä Voyager-tietokannat konvertoitiin huhtikuun alussa uusien sisällönkuvailun sääntöjen mukaisiksi. Konversio meni meidän osalta niin hyvin kuin se mennä voi, eli ei mitään valittamista. Onneksi Kansalliskirjasto harjoitteli yliopistojen tietokannoilla ensin ja toisaalta osasimme siivota tietokantaamme etukäteen kohtalaisen siistiin kuntoon, aika monta tuhatta korjausta tähänkin taas tarvittiin. Nyt sitten opetellaan luetteloinnissa uusia tapoja, ja sehän se onkin pitkällinen prosessi. Syksyllä/ensi talvena siirryttäneen Linda-luettelointiin ja opetellaan taas vähän eri tavoille - ja sitä ennen tietokannan tietueita siivoillaan taas uuteen kuosiin. Kummasti sääntöjen muuttuessa aina samat vanhat tietueet tuottavat ongelmia ja lisähommia, vaikka ne kuinka olisi aikanaan tehty taiteen sääntöjen mukaisesti (mitä tosin ei kaikilta osin meilläkään ole tapahtunut).

Voyager myös päivitetään uuteen versioon (8.1.1) kesäkuussa. Toivon mukaan sen jälkeen saadaan myös joitakin parannuksia asiakasliittymän puolelle. Testaukset on menossa ja niissä selviää, jatkammeko asiakasliittymässä vanhalla vai päivitämmekö uuteen. Uudessa olisi iso virittäminen ja jos sen käyttöikä jää vain reiluun puoleen vuoteen, niin kuinka paljon kannattaa aikaa uhrata. Ylläpidon puolelle siis taas hommia, kun myös Oracle päivitetään tässä yhteydessä. Uusia ominaisuuksiakaan (mm. verkkomaksut) ei kannata virittää nyt tähän hätään, vaan odotellaan muiden kokemuksia ja uuden version omituisuuksia (ja uusia bugeja!).

Jussi

16.3.2012

Linda-yhteisluettelo

SAMKin kirjaston vanhoista muistioista löytyi pilotti-viritelmiä Linda-yhteistietokantaan liittymisestä vuodelta 1998. Tuosta päätellen siis koko amkien olemassaolon ajan on ollut suunnitelmia ja kädenvääntöä AMK-kirjastojen liittymisestä tuohon alunperin yliopisto- ja erikoiskirjastojen yhteistietokantaan.

Aikojen kuluessa ja tekniikan kehittyessä Lindasta on muotoutumassa Melinda-metatietovaranto - nimitys lienee toisarvoinen tässä vaiheessa, Linda nyt kuitenkin on se toiminnassa oleva. Amkien liittymisestä Lindaan tehtiin päätöksiä joulukuussa 2011 ja lopullisesti rahoitus selvisi nyt maaliskuussa 2012, jotakuinkin samalla aikataululla on selvinnyt myös yleisten kirjastojen mahdollisuus tulla mukaan Lindaan. Kevään aikana AMK-kirjastoissa selvitellään nyt sitä, missä vaiheessa itse kukin pystyisi menemään mukaan Linda-Melindaan. Itse olin hiljattain sellaisessa kokouksessa, jossa alustavasti selviteltiin mukaan menemisen teknisiä edellytyksiä, lähinnä kyselemällä Kansalliskirjaston asiantuntijoilta. Toisaalla varmaankin luetteloijat selvittävät (tai ovat ehkä jo selvittäneet) sisällöllisiä kysymyksiä.

Näistä taustatiedoista on paljon apua mietittäessä omaa aikatauluamme. Tekniset edellytykset ovat aika pitkälti kunnossa ja Voyagerissamme tehtäviin muutoksiin löytyy ohjeita ja vinkkejä, tai ainakin niitä on tulossa. Amkien osalta aineiston lataamisen prosessit ja replikoinnit ovat jotakuinkin olemassa, koska meillä on yliopistojen kanssa yhteinen taustajärjestelmä. Myös aineistomme on jotakuinkin tuttua Kansalliskirjastolle, onhan Lindassa jo mukana joitakin AMK-kirjastoja - lähinnä yhteiskirjastojen kautta tulleina. Kokonaisten Voyager-kantojen lataaminen Lindaan taitaa olla kohtalaisen uutta, mutta eiköhän tällaiset pienet kannat kumminkin suju aika kivasti.

Aikataulun osalta enemmän mietittävää tuo omien prosessiemme kuntoon laittaminen. Voimmeko jatkaa Linda-kaudella nykysysteemillä, jossa kaikissa kampuskirjastoissa on oma luetteloija vai pitäisikö tätä keskittää. Jos keskitetään, se vaikuttaa samalla myös koko kirjastohenkilöstön tehtäviin. Toisaalta tämä tarjoaa mahdollisuuden tehtäväkuvien järkeistämiseen ja omiin vahvuuksiin keskittymiseen, mutta pitää miettiä tarkoin kuinka se nykyisellä hajautetulla kampuskirjastorakenteella käytännössä parhaiten toimisi.  Tietokantaamme ei myöskään nykyisellään voida ladata Lindaan, vaan kaikennäköistä siivousta on tietueissa tehtävä. Lindaan luettelointi on myös hieman tarkempaa ja standardisoidumpaa kuin nykyinen Tyrniin luettelointi, ja vaatinee siis enemmän perehtyneisyyttä ja asiaan vihkiytyneisyyttä. Täytyy myös päättää, mitä kokoelmia ja tietoja emme Tyrnistä lataa Lindaan. Ehkä me SAMKissa emme tällä kerralla säntää pilotoimaan vaan odotellaan syksyä ja katsotaan kuinka (tältä osin) edistyneemmissä AMK-kirjastoissa saadaan prosessit sujumaan.

Samaan aikaan tietenkin on menossa monta muutakin isoa muutosta kirjastojärjestelmissämme: ISBD-konversio, KDK, UKJ (SAMKin organisaatiosta ja muista muutoksista puhumattakaan), niin että onhan tässä taas tiedossa mielenkiintoiset mutta kiireiset lähiajat.

Jussi


13.3.2012

Tiedosta älyä!

SAMKin kirjasto järjesti tammikuussa slogankisan, jonka parhaimmisto on nyt valittu. Kisaan osallistui 75 ehdotusta. Valintaraati yllättyi iloisesti ehdotusten määrästä ja niiden monimuotoisuudesta. Iskulauseiden joukosta edukseen erottuivat seuraavat:

Intelligent Way Forward!
Juha Tommila

Tiedosta älyä.
Maiju Harju

Lisäksi valintaraati vaikuttui kirjastoaiheisesta runosta:

Keinuu kanssani kirjojen kannet
välissään avaruudet autuaat
sanojen suonissa sisimpäänsä sukeltaa.

Roope Niemelä

Raadin mielestä palkitut ehdotukset olivat tuoreita, omaperäisiä ja laajasti kirjastomaailmaa kuvaavia. Kiitos kaikille kisaan osallistuneille sekä Lämpimät Onnittelut voittajille! Voittajat on palkittu SAMKin tuotepaketein.


Susanna Ruohomäki, informaatikko


8.3.2012

Vaihteeksi mietteitä Voyagerista


Voyager-kirjastojärjestelmä otettiin ammattikorkeakouluissa käyttöön lähes kymmenen vuotta sitten, SAMKin Tyrni-kokoelmaluettelossakin elokuussa 2002. Vuodesta 2007 lähtien tietokantamme ovat pyörineet yhteisellä M9000-palvelimella yliopistojen kanssa. Tietotekniikan nopean vanhentumisen takia tuon palvelimenkin käyttöikä on alkanut askarruttaa, onhan se ehtinyt jo viiden vuoden ikäiseksi. Ilmeisesti hankintavaiheessa on oltu hyvinkin fiksuja, koskapa tämä palvelinmalli on vielä myynnissä, kaiketi vielä joitakin vuosia eteenpäinkin. Palvelin itsessään on toiminut moitteetta koko ajan, pikkuviat on korjattu ilman katkoksia. Kapasiteettia (muistia, tehoa) saadaan lisättyä tarpeen mukaan lisäpalikoita hankkimalla, niin että pärjäämme luultavasti aika kivasti tuolla laitteistolla seuraavat vuodet. 

Tilaa palvelimella on vielä nykyiselläänkin ja pikemminkin Voyagerin vaatimat resurssit pienenevät: KDK-asiakasliittymän käyttöönotto vähentää webbipalvelujen tarvetta (VuFind pyörii CSC:llä ihan eri levyjärjestelmässä kuin Voyager). Tomcat-webbiliittymien käyttöönotto on vaatinut lisää tilaa, mutta muuten tarve ei ole kovasti kasvanut. Monet nykyliittymiä vaivaavat bugit korjautuisivat seuraavassa versiossa, mutta kuinka paljon kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa jos VuFindilla saataisiin korvattua liittymä kohtuullisella viiveellä. No, toisaalta Tomcatia ei ole kaikilla käytössä eikä VuFind-liittymäkään joka amkissa ihan vielä 2013 alussa, niin että asiaa kannattaa miettiä ja olla kuulolla kevään testauksien ja KDK:n kehityksen suhteen.

Linda-yhteisluettelon tai Melinda-metadatavarannon käytön laajeneminen amk- ja yleisiin kirjastoihin nytkähtää vauhtiin ihan lähiaikoina. Linda/Melinda pyörii tuolla samalla palvelimella kuin amkien ja yliopistojen Voyagerit sekä Nelli-portaalit, mikä vaikutus tällä laajentumisella tulee olemaan palvelimen kapasiteettiin. Lindan käyttöhän on enemmänkin luettelointia ja asiakasliikenne ohjautuu kirjastojen kokoelmaluetteloihin, joten eihän tuokaan mitään dramaattista välttämättä tarkoita - aika näyttää.

Jussi

19.1.2012

KDK nytkähtää eteenpäin

Primo-pilotin hylkäämisestä taisi KDK-hanke saada lisää vauhtia ja puhtia. Nyt lähdetään rakentamaan kansallista ja organisaatioiden omia asiakasliittymiä avoimen lähdekoodin järjestelmällä.Näitähän nykyään pitäisi kaiketi suosia ja ainakin vastaavien kansallisten digitaalisten kirjastojen osalta Euroopassa pääasiallinen toteutustapa onkin ollut joku avoin järjestelmä. Primo lienee ohjelmistona ihan hyvä yhden organisaation tarpeisiin ja olisihan sillä ainakin kirjastoille saatu ihan toimiva asiakasliittymä. Avoimen lähdekoodin ohjelmat vaativat myös paljon omaa työtä ja räätälöintiä - ovat myöskin pitkälti kirjastolähtöisiä eli aika näyttää, kuinka onnistutaan saamaan arkistojen ja museoiden tarpeet toteutettua.

Taakse jäänyt kolmen vuoden työrupeama ei ollut turhaa, koska tehtyjä määrittelyitä ja arviointeja voidaan hyödyntää lähes sellaisenaan tässä uudessakin tilanteessa vaikka toki paljon joudutaan miettimään uusiksi. Ensimmäiset KDK-liittymät on optimisesti ajatellen julkistuskelpoisia syksyllä 2012. Voi myös olla niin, että toisenkaan aallon aikataulut eivät kovasti viivästy vaan se voisi alkaa vielä kuluvan vuoden aikana määrittelytyöllä, varsinainen liittymän rakentaminen toki alkaa vasta 2013. Tuo sopii SAMKin kirjaston aikatauluihin hyvin, kun ensin hoidetaan intra-uudistus, tietokannan konversio (huhtikuussa?) ja Voyagerin päivitys (kesäkuussa?) alta pois.

Uudessa tilanteessa vaikutti kaikkein positiivisimmalta se tapa, jolla asiaa nyt viedään eteenpäin. Primon aikaiset tekniset rajoitukset on pois ja voidaan miettiä oikeasti toimivia ratkaisuja ja asiakkaiden kaipaamia palveluja (ainakin ideaalitapauksessa näitä saadaan jopa toteutettuakin!). Toinen hieno juttu on se, että tuotantoon mentäneen ei-ihan-valmiilla versiolla - kunhan osa palveluista saadaan toimiviksi, niin heti vain julkisuuteen ja sitten hienompaa virittelyä tehdään siitä eteenpäin.

Junassa on muuten hyvä tehdä töitä, mutta verkon pätkiminen ärsyttää yli kaiken! Tämän kirjoituksen laatiminen kesti Tampereelta Vammalaan.

Jussi