7.6.2013

UKJ = Uusi KirjastoJärjestelmä vai sittenkin Useita Kauheita Järjestelmiä

Kirjastojärjestelmien kehittämisestä on tässäkin blogissa kirjoiteltu paljon. Nyt on ollut hetken aikaa hiljaisempaa, mutta taustalla on tehty kaikenlaista. Melinda-luettelointiin siirtyminen olisi ollut ajallisesti vuorossa, mutta siinä tulleiden pienten viivästysten takia onkin otsikkona nyt UKJ eli Uusi KirjastoJärjestelmä.

UKJ:ssä eletään suunnitteluvaihetta, yhteistyön virittämiseksi pidettiin Kansalliskirjastossa UKJ-seminaari kesäkuun 2013 alussa. Esiintyjinä oli sekä Kansalliskirjaston projektiryhmän että käyttäjien edustajia. Tämä vuosi tehdään vaatimusmäärittelyä ja mietitään, mitä järjestelmältä vaaditaan. Sitten jos OKM antaa rahoitusta, aletaan oikeasti tehdä jotain konkreettista.

UKJ:n perusajatuksena on rakentaa yhteistyössä tämän päivän kirjastojärjestelmä. Koko ajatus lähti kirjastosektoreilta. Ajallisestihan elämme vaihetta, jossa kaikissa eri kirjastoissa tuskaillaan vanhentuneiden järjestelmien kanssa, järjestelmien joita ei ole mitenkään suunniteltu sähköisten aineistojen aikakaudelle. Verkkokirjastoja rakennellaan varsinkin yleisissä kirjastoissa, tieteellinen puoli keskittyy enemmän Finnaan.

Mitäs tässä UKJ:ssa sitten oikeasti oltaisiin tekemässä: käyttäjälähtöistä kirjastojärjestelmää? Käyttäjät pitää tässä ymmärtää lähinnä kirjastohenkilökunnaksi, sillä asiakkaille/loppukäyttäjille tämä ei juuri suoraan näy vaan toimisi taustajärjestelmänä. Asiakasliittymä on Muutama hyvä lähtökohta UKJ:ssa on: modulaarisuus, avoin lähdekoodi, ketterä ohjelmistokehitys. Näillä eväillä saadaan teknisesti toteutettua uudenlainen järjestelmä, tarpeen mukaan hyödyntäen olemassa olevia järjestelmiä. Ketterä kehitys ja modulaarisuus varmistavat samalla sen, että toimintaympäristön muuttuessa voidaan järjestelmästä muokata pieniä palasia. Toisaalta alussa tehtävään suunnitteluun voi kulua tuskastuttavankin pitkä aika, joten kirjastoväeltä vaaditaan aimo annos kärsivällisyyttä.

No mitä ne käyttäjät sitten UKJ:lta odottavat: oman pienen kyselyn perusteella kaivataan helppokäyttöisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä, toimintojen sujumista -toisin sanoen kaikkea sitä mitä nykyiset integroidut kirjastojärjestelmät eivät tarjoa. Työnkulkujen sujuvuus on myös päälliköiden mieleen, säästyyhän siinä kovasti työaikaa järkevämpään tekemiseen.

Ylläpidon kannalta on paljonkin varaa lisätä sujuvuutta, nyt on järjestelmiä päällekkäin ja limittäin, kaikkia on ylläpidettävä niin paikallistasolla kirjastoissa kuin keskitetysti kansallisella tasollakin. Ei vetele pitkään, resurssit vähenevät ja jotain pitäisi tehdä. Onneksi nykyaikaisten järjestelmien ylläpito on sentään keskimäärin vanhoja helpompaa, ei tässä suhteessa varmaan huonompaan suuntaan pystytä menemään. Avoin lähdekoodi saattaa tuoda tullessaan osaamisen eli vallan keskittymistä (entistä pienempi piiri) ja paikallisten virittelymahdollisuuksien vähentämistä (nythän sitä on ollut suorastaan pakko tehdä, että pärjättäisiin edes jotenkuten).

Loppujen lopuksi tämä on niin iso hanke, että pikavoittoja ei varmaan tule ja useampi vuosi väännetään ja käännetään ja testataan ja koodataan. Tekninen toteutus lienee kumminkin helpompi osuus, se iso kysymys on kirjastoverkon mukaantulo = käyttäjälähtöisyys. Tiukoilla on kaikki, mutta jostain pitää repiä aikaa yhteistyöhön. Samoin on opittava muutosta työtavoissa: ihan oikeasti luotettava muiden asiantuntemukseen, jaettava osaamista ja tietoa, uskallettava lähteä aktiivisesti mukaan vaikka ei tiedä mihin ollaan menossa jne. Onkohan meistä kirjastolaisista siihen?

Jussi

4.6.2013

Kohtaamispaikkana ammattikorkeakoulukirjasto



Ammattikorkeakoulukirjastot ovat saavuttaneet kiitettävän 21 vuoden iän. Tutustumme täysi-ikäiseen tämän päivän ammattikorkeakoulukirjastoon Satakunnassa. Kesän kynnyksellä kirjastossa tallennetaan ahkerasti opinnäytteitä ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetietokantaan. Tietokannasta on haettavissa yli 55 000 opinnäytettä valtakunnan kaikista ammattikorkeakouluista. Aiheiden kirjo on lavea, niin kuin on ammattikorkeakoulujen opetustarjontakin. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) opetustarjonnan laajuus tulee hyvin esiin kirjaston aineistotietokantaa selatessa. Kokoelmasta löytyy aineistoa niin laivanrakennuksesta, kansainvälisen yritysasiakkaan kohtaamisesta, värisävyjen harmoniasta kuin selkäkipupotilaan kuntoutuksen suunnittelusta.

Alaselkäni onkin oireillut viime viikkoina, joten löytäisinkö aiheesta kirjoja tai lehtiä luettavaksi. Muutaman kysymyksen avulla kirjaston tietoasiantuntija selvittää tarvitsemani tiedon laajuutta, kaipaanko aiheesta käypä hoito -suosituksia, lehtiartikkeleita tai teenkö laajempaa tutkimustyötä. Aiheeni täsmentyy, joten suuntaamme kirjaston nettisivuille tutkimaan avaraa e-tiedon maailmaa. Eteeni avautuu mittava kokoelma verkkokirjoja ja -lehtiä sekä eri ammattialojen tietokantoja. Sähköisiä aineistoja käytetään enemmän kuin lainataan kirjoja. Sähköiset aineistot ovat asiakkaan käytettävissä kotoa käsin 24/7. Näin taataan asiakkaalle aineistojen helppo saavutettavuus ja käytettävyys kaikkina vuorokauden aikoina.

Oppijat opiskelevat yhä enemmän verkossa ja saavat ohjausta opiskeluunsa virtuaalisesti. Kirjaston henkilöstöltä kuulen, että mobiililaitteiden avulla verkko-oppijat käyttävät aineistoja jopa rauhanturvatehtävissä Afganistanissa. Kansainvälisesti tavoitettavien mobiili- ja verkkopalveluiden ohella ammattikorkeakoulun kirjastoverkosto ulottuu kattavasti koko maakuntaan. SAMKin kampuskirjastot toimivat verkostomaisesti ulottaen palvelunsa Poriin, Raumalle, Huittisiin sekä Kankaanpäähän.  Jokaisella verkoston fyysisellä kirjastolla on omat ominaispiirteensä ja osaamisalueensa, mutta minkä tahansa kirjaston kokoelmat ovat lainattavissa mistä tahansa kampuskirjastosta. Lisäksi kirjaston sähköiset palvelut ovat käytettävissä läpi vuorokauden tiedontarvitsijalle sopivaan aikaan.

Sähköisen ja painetun aineiston hyvä saavutettavuus, käytettävyys sekä kaikille avoimet asiakaslähtöiset palvelut ovat ammattikorkeakoulukirjaston vahvuuksia. Ammatillisen tiedon lähteinä ne palvelevat jokaista satakuntalaista kävijää niin opiskelijoita, henkilöstöä, yrityksiä kuin muitakin asiakkaita. Ammattikorkeakoulukirjastoista onkin muodostunut ammatillisen tiedon kohtaamispaikkoja, joissa tavataan vuorovaikutteisesti sekä virtuaalisesti että kasvotusten. Muuttuvassa yhteiskunnassa tiedon jakaminen korostuu entisestään, kun siirrytään tehokkuuden yhteiskunnasta jakamisen tietoyhteiskuntaan.

Verkkokirjasto: www.samk.fi/kirjasto

teksti: Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto
kirjoittajat työskentelevät informaatikkoina SAMKissa

Julkaistu Satakunnan Kansan yliökirjoituksena 2.6.2013