28.5.2009

Liiketoiminta Kankaanpään kirjaston muutto

Paljon on vielä asioita tekemättä tämänkin suhteen, mutta yhtä kaikki:

Liiketoiminta Kankaanpään kirjasto sulki ovensa 15.5. Tämän jälkeen kirjasto on tyhjennetty ja aineisto muutettu SAMKin kirjaston muihin toimipisteisiin. Hyvällä yhteistyöllä ja talkoohengessä kirjasto tyhjeni muutamassa päivässä ja aineistokin kuljetettiin suurimmalta osaltaan uusille kampuksille. SAMKille tarpeettomia kirjoja ja lehtiä lahjoitettiin myös Kankaanpään kaupunginkirjastoon ja PSAI:lle, toki tehtiin myös paljon poistoja.
Aineiston loppusijoituspaikkaa mietittäessä pohdittiin kampusten koulutusohjelmia ja kirjastojen kokoelmien aukkoja, jotta aineisto saatiin oikeaan paikkaan.
Kesän aikana kirjastojärjestelmässä tehdään vielä erinäisiä aineiston muuttoon liittyviä toimenpiteitä Tehtiin käytännössä niin, että siirrettävien niteiden viivakoodit luettiin tiedostoihin ja muutettiin järjestelmässä uuteen kokoelmaan. Sitten vain siivoillaan tupla-holdingseja ja korjaillaan nidetietoja ... Kirjastoillamme riittää myös mukavasti tekemistä tarroittamista ja hyllyluokkien muutoksissa yms.
Tämän (tähän asti) sutjakkaasti sujuneen muuton jälkeen olemme taas hieman viisaampia myös sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjastomme muuton suhteen. Alustavan suunnitelman mukaan se kirjasto suljetaan marraskuun lopussa, vaan se onkin ihan eri juttu se.

Jussi

12.5.2009

Kirjan ja ruusun päivä

Tiistaina 5.5. vietettiin kirjan ja ruusun päivää Tekniikan ja liiketoiminnan Porin kampuskirjastossa. Tarjolla oli kahvia, keksejä ja karkkia, mutta myös tietoa Digmasta, verkkolehdistä, e-aineistojen koekäytöstä, SAMKin julkaisuista, Urkundista ja verkossa olevista opinnäytetöistä. Kirjastosalissa oli esillä SAMKin julkaisuja tutustuttaviksi ja mukaan otettaviksi sekä näyttely Porin murteesta.



Näyttely pyrki valaisemaan Porin murteen olemusta suomentamalla porilaisia sanoja ja sanontoja sekä kertomalla hieman siitä, miten Porin murretta puhutaan ja miten lauseita muodostetaan. Porin murteeseenhan on oleellisesti vaikuttanut ruotsin kieli, joten porilaisista sanoista oli suomennosten lisäksi esillä myös niiden ruotsinkieliset vastineet.

Näytteille oli laitettu myös porilaista murrekirjallisuutta sekä Porin murretta kuvaavia sanakirjoja. Murretekstien tuottajana Porissa on kunnostautunut etenkin Porin työväenopiston alainen murrepiiri, joka on kokoontunut jo 25 vuoden ajan. Piiriin kuuluu 15–20 jäsentä. Heidän uusin tuotoksensa on Porin murteen sanakirja Pootoora - sanakirja tuttuu porilaist vuodelta 2008. Murrepiirin vetäjän Ulla Leinon murretekstejä on luettavissa aina perjantaisin Uudesta Ajasta, porilaisesta paikallislehdestä.

Kirjan ja ruusun päivä yllätti kirjastolaiset menestyksellään. Erityisesti ilahdutti Tekniikan ja liiketoiminnan Porin yksikön henkilökunnan aktiivisuus, sillä päivän ohjelmassa oli paljon juuri henkilökunnalle suunnattua ohjelmaa.

Maiju, harjoittelija

11.5.2009

E-kirja - voiko sitä lukea?

Osallistuin 27.4.2009 STKS:n E-kirja-seminaariin Tieteiden talossa Helsingissä. Päivä oli tarkotettu päivitysseminaariksi jo kuusi vuotta sitten pidettyyn edelliseen vastaavaan seminaariin.

Päivän aikana eri kirjastosektorien ja kaupallisten toimijoiden joukko esitteli kokemuksiaan e-kirjoista ja/tai niiden käytöstä omissa kirjastoissaan. Erilaiset e-kirjan formaatit (mm. pdf, html, daisy, yms.) tulivat tutuksi päivän aikana. Käteviä ekirjojen lukulaitteita pääsimme katsomaan päivän viimeisessä esityksessä, ja siitä kuulemme varmaankin Lehtimarketin suunnalta vielä lisää.

Päivän parasta antia olivat eri kirjastosektoreiden pitkälle yhtenevät kokemukset kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä. Opiskelijakirjasto oli kirjannut oikein kurssikirjastrategiaansa e-kirjojen hankinnan aina, kun se vain on mahdollista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on ollut oma e-kirja projekti, jonka tuloksia esiteltiin seminaarissa.

Päivän annin voi mielestäni kiteyttää kolmeen lauseeseen:

1) Kaikkien kirjojen, etenkään kotimaisten, hankinta e-kirjana ei ole edelleenkään mahdollista.

2) Jo hankittujen e-kirjojen löydettävyyttä on parannettava luetteloimalla ne kirjastotietokantaan.

3) Opiskelijat käyttävät e-kirjoja ja pitävät siitä, että ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Kannattaa tutustua seminaarin esityksiin, niistä saa paljon ideoita miten voisimme lisätä e-kirjojen käyttöä.

6.5.2009

Urkund-koulutuksia

Talvella käyttöömme hankitun Urkund -plagioinninvastaisen verkkopalvelun käyttäjäkoulutukset pyörähtivät käyntiin. Pelkästään kirjaston asia tämä ei onneksi ole, vaan meillä on muutaman hengen kouluttajatiimi kiertämässä maakuntaa toukokuussa ja uudestaan vielä elokuussa.

Koulutuksissa käsitellään aika tavalla keskustelevassa hengessä Urkundin lisäksi paljon muutakin opinnäytetöihin liittyvää. Theseus-verkkokirjasto on koplattu mukaan teemaan, joten verkkojulkaiseminen ja Open Access tulevat puheenaiheiksi luonnostaan. Opettajia tuntuu kiinnostavan kovasti Urkundin mahdollinen hyödyntäminen vaikkapa lähdeviitteiden tarkistustyökaluna ja sitä kauttahan saadaan osaltaan opinnäytetöiden laatuakin nostettua - johtuisikohan keskustelun viriäminen osaltaan kouluttajan näkökulmasta. Theseuksen osalta ikuisuuskysymyksenä on se, voidaanko sinne laittaa töitä pelkästään opiskelijoiden suostumuksen mukaan vai olisiko syytä rajata esim. arvosanojen mukaan. No, tuohan ei oikein istu OA-henkeen, joten ainakaan kirjastolla ei ole mitään syytä miettiä rajauksia, onneksi emme edes tiedä arvosanoja.

Yhtä kaikki, opinnäytetyö on iso osa opiskelua ja verkossa vapaasti nähtävät työt näkyvä näyteikkuna, joten kaikki keinot tason/laadun parantamiseksi on otettava käyttöön. Opinnäytetyöprosessistamme lisää SAMKin nettisivujen Opinnäytetyö-osiosta.

Jussi