12.1.2008

Ontologiaseminaarin myöhästynyt matkakertomus

Marraskuun lopussa (29.-30.11.2007) pidettiin Helsingissä sisällönkuvailuseminaari. Ensimmäisen seminaaripäivän teemana olivat perinteisiin tiedon rakenteisiin ja tiedon organisoinnin työkaluihin kohdistuvat muutokset ja haasteet. Ontologioiden suhteen noviisille asiaa tuli esityksissä niin paljon, että tyydynpä vain sanomaan esitysten löytyvän kokonaisuudessaan Terveystieteiden keskuskirjaston Document Spacesta. Iltajuhla järjestettiin kasvitieteellisessä puutarhassa. Toisen päivän teemana olivat ontologiat, niiden paikalliset sovellukset ja globaalit seuraamukset. Suomalaisista ontologioista kaikki olivat kiinnostavia, mutta itseäni (sosiaali- ja terveysalan kirjaston edustajana) kiinnosti kuitenkin eniten TerveSuomi.

Loppupaneelissa keskusteltiin tulevaisuuden näkymistä. Esiin nousi mm. Web 2.0, social tagging (miten suomentaa tämä – sosiaalinen merkitseminen?) ja käyttäjien sitouttaminen siihen. Palveluina tässä mainittiin
mm. Flickr- ja del.icio.us. Facebook ja LibraryThing mainittiin kanavina, joiden kautta voi jakaa ammatillista tietoa pienemmissä ryhmissä (ei välttämättä globaalisti). YouTuben avulla onnistuu multimedian ”tagging”. Marcia Lei Zeng kertoi, että Yhdysvalloissa kirjastoväen meneminen Wikipediaan ja artikkelien kirjoittaminen siellä (viittaukset toisiin artikkeleihin) lisäsi heidän kirjastojensa omien elektronisten kokoelmien käyttöä. Käyttöliittymät pitäisi suunnitella käyttäjiä houkutteleviksi. Vuorovaikutus on tärkeää eli saada käyttäjät mukaan, osallistumaan ja antaa heille palautetta. Yhtenä esimerkkinä mainittiin Pennsylvania University Libraryn PennTags.

Keskustelua syntyi myös suomalaisten tesaurusten keskinäisen käyttökelpoisuuden (interoperability) lisäämisestä. Ontologioiden kehittämisessä ja yhdenmukaistamisessa tarvitaan alan asiantuntijoiden ja kirjastoalan yhteistyötä. Ratkaisuna ei ole kokonaan nykyisistä kokoelmaluetteloista luopuminen, mutta täytyy miettiä, miten asiat voisi tehdä entistä käyttäjälähtöisemmin. Mikseivät kirjastot maksavina asiakkaina voisi vaatia järjestelmätoimittajilta ontologiapohjaisia/ontologioita tukevia kirjastojärjestelmiä?

Tärkeää on se, miten kirjaston metadata näkyy webissä. Tässä kohdin mainittiin Google Book Project ja oman tietokannan haun kytkeminen Googleen. Tiedon on oltava kerättävämpää (harvestable). Tiedon yhä avoimemmaksi tekeminen on olennaista. On tärkeää, kuinka metadataa käytetään. OCLC:n WorldCatin aukeamista Googlen ”harvestingille” odotetaan. Avoimuus kehitykselle on tärkeää, mutta on silti oltava selvä visio siitä, minne olemme menossa.


Muiden seminaarikuulumisia kaipaavat voivat tutustua esim. Laila Heinemannin artikkeliin Tietolinjassa ja Päivi Hollannin reissuraporttiin. Tämä minun matkakertomukseni on turhan myöhässä - tuota blogissamme mainittua joutoaikaa kun ei ole liiemmälti ollut :-).

Reissusta subjektiivisesti kirjoitteli
Irina V.

Ei kommentteja: