21.5.2010

KDK-hanke etenee



KDK-juna tuntuu edistyvän, vaikka vieläkään asiasta ei ole hirveän paljon konkreettista kerrottavaa.

Järjestelmän valinta on edennyt siihen pisteeseen, että jäljellä on enää kaksi ehdokasta, joista tuleva asiakasliittymän alusta valitaan. Neuvottelumenettely on ollut pitkä prosessi, mutta ennen juhannusta ilmeisesti päättyy tämä vaihe.

Järjestelmän valinnan jälkeen pilottiorganisaatiot pääsevät testaamaan järjestelmää. Tämä vaihe tuleekin olemaan todella tärkeä koko hankkeen onnistumisen kannalta. Tihkuneiden tietojen perusteella metadatan mappaus on ehkä kaikkein haasteellisin yksittäinen tekijä, onneksi hankkeessa on sen verran osaavaa väkeä mukana, että tuokin asia hoidettaneen kunnialla. Kovin isolle joukolle pilottiliittymää ei tulla näyttämään, lähinnä kaiketi hankkeessa mukana olevat toimijat pääsevät näkemään sitä. Tämä onkin hyvin perusteltua (huolimatta kaikkien muidenkin palavasta halusta päästä näkemään), sillä eihän tässä vaiheessa kiinnitetä huomiota lainkaan käytettävyyteen tai visuaalisiin seikkoihin vaan pilotoinnissa keskitytään enemmänkin teknisten ominaisuuksien testaamiseen.

KDK:n (tai mikä sitten tuleekin asiakasliittymän nimeksi) jäsenorganisaatiot tulevat olemaan kirjastot, arkistot ja museot. Ilmeisestikin jäsenyyden perustaksi muodostetaan konsortio, jota aletaan pikku hiljaa valmistelemaan.

Syksyllä pilotoinnin alettua ja käytettävyyden mietinnän edistyessä tullaan hankkeen tiimoilta järjestämään kattavaa koulutusta ympäri maata. Alkuvaiheen koulutus kohdistetaan potentiaalisten jäsenorganisaatioiden henkilöstölle, suurelle yleisölle tarkoitettu lanseeraus/markkinointi jää sitten vuoden 2011 puolelle.

Kaikkiaan hanke näyttää tosi hyvältä ja suunnittelussa mukana olevat jäsenet tekevät kovasti töitä standardien yms. kehittämiseksi - eikä myöskään loppukäyttäjien eli käyttäjien näkökulmaa ole unohdettu kaikkien teknisten asioiden miettimisen lomassa. KDK:n kehittymistä voi seurata parhaiten hankkeen nettisivuilta www.kdk2011.fi.



6.5.2010

Ilmestys kirja, nyt!

Sattuneista syistä olen käynyt viime aikoina kokoelmiamme läpi. Mielenkiintoista on, että lähes kaikissa kampuskirjastoissamme lainakokoelmien hyllyissä makaavista kirjoista kolmannes on sellaisia, joita ei ole lainattu kertaakaan Voyager-aikana (eli 2002 lähtien). Taannoin laskin, että vanha 80/20 -laki pätee meillä todella hyvin: 81 % lainoista kohdistuu 20% kokoelmista ja lehtien osalta lukemat ovat vieläkin selkeämmät.

Toinen selkeä trendi näyttäisi olevan vanhan aineiston osuus kokoelmista, keskimääräinen julkaisuvuosi kun vaihtelee kirjastoittain 1998-2001 välillä. Näistä voisi vetää äkkinäisen johtopäätöksen, että vanhentunutta aineistoa ei uskalleta poistaa riittävän tehokkaasti hyllyistä (-> jos vaikka joku tarvitsee tätäkin vielä joskus). Toisaalta voihan olla niinkin, että määrärahat ovat nykyisin entisaikoja pienemmät ... Hiljattain valmistui kokoelmapolitiikka, jossa on määriteltynä säilytysajat eri aineistoille, josko se ja tilojen ahtaus lisäisi poistoja. Eihän poistojen tekeminen toki ole kokoelmatyön ainoa osuus, mutta vanhan säilyttäminen kuuluu kyllä jollekin muulle (esim. Varastokirjastolle) kuin meidän liian ahtaille kampuskirjastoillemme. Kevään asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli myös asiakkailtamme palautetta samasta asiasta.

Inventaarion aloittaminen näin kesän alla kuuluu traditioihimme. Joka kerta löytyy yllättävän paljon kadonneita tai väärissä hyllyluokissa olevia niteitä. Ja itse työ käy kohtalaisen nopeasti jopa Voyagerilla, tarvitaan vain kannettava työasema ja access-kyselyt .