24.9.2013

Tilaa, p*?*!!

Mistä ihmeen syystä nämä tilakysymykset oikein päässä pyörivätkään näin alkusyksystä?

No juu, kampusratkaisuja tehdään Satakunnassa perinteisesti pitkän kaavan mukaan. Parhaillaan on mietinnässä sekä Porissa että Raumalla SAMKin kampukset, jälleen kerran. Huittinen ja Kankaanpää ovat olleet kohtalaisen sivussa kampuskirjastojen suunnitelmissa, kaipa niissäkin jotain joskus täytyy tehdä. Keväällä 2013 tehtiin TTY:n kanssa suunnitelma yhteiskampuksesta ja sen mukana yhteiskirjastosta, nyt on palattu fiksumpaan ja selkeämpään vaihtoehtoon (kirjaston kannalta) eli suunnitellaankin SAMKin tarpeiden pohjalta kampusta. Kevään työ oli kirjastoryhmässä oikein hyvää ja suunnitelma oli periaatteessa ihan käyttökelpoinen, niin hyvä että sitä hiukan hiomalla (ja neliöitä karsimalla) saataisiin SAMKin tarpeisiin hienot kirjastotilat. Oikeastaan meillä oli ideaalitilanne, kun saatiin suunnitella omista lähtökohdistamme haluamme tilat "kyllä se realismi ja karsinta tulee sitten aikanaan" -ohjeistuksella. Aikataulusta ei ota hurttiukkokaan selvää, lokakuussa kai uusi hankesuunnitelma menee kaupunginvaltuustoon ja siitä sitten alkaa kilpailutus. Kuinka kauan tuo sitten kestänee ja milloin päästään oikein rakennusvaiheeseen asti - eipä kai 2016 ihan kumminkaan muutto vielä toteudu.

Rauman tilanne on vielä kimurantimpi, tai ainakin siellä on pidempi historia. Kampuskirjastoa on suunniteltu jo 1990-luvun alusta lähtien, jo kauan ennen vakinaista toimilupaa oli suunnitelmat olemassa. Nykytilanteesta ei ole ihan tarkkaa käsitystä, näyttäisi kumminkin siltä, että varsinaisesti uusia tiloja ei ole tulossa vaan vanhojen seinien sisään pitää sovittautua. Aika näyttää mitä siellä kaupunki lähtee toteuttamaan, tai onko nuo SAMKin käsissä - mistä minä sen tietäisinkään. OKM:n vastaus toimiluvista on kumminkin hyvin ratkaiseva asia, sitä odotellessa.

Vaan mitäpä oikein kirjastotiloilta vaaditaan, ajatelmia syksyltä 2013 (ensi vuonna sitten taas silloisten suunnitelmien pohjalta uusia mietintöjä):

1. Opiskelijoiden työskentelytilat. On ne sitten ryhmätyötiloja (joiden tarve on aivan ilmeinen) tai hiljaisia, rauhallisempia tiloja. Kumpiakin tarvitaan kirjaston yhteyteen ja kirjastosalin sisälle jne, huolimatta siitä että vastaavia pitää olla myös muualla kampuksilla. Opiskelun muuttuessa itsenäisempään suuntaan ja sähköisen aineiston lisääntyessä näiden tilojen tarve kasvaa jatkuvasti, tai en minä noista hiljaisista tiloista niinkään tiedä.
2. asiakaspalvelun tilat Lainatiski käsitteenä on kai mennyttä maailmaa, nykyaikainen asiakaspalvelu vaatii erilaista suunnittelua tilojen suhteen. Rutiinit hoituvat automaateilla ja henkilöstö panostaa neuvontaan yms. Ihannetapauksessa lienee noin, mutta eihän se käytännössä ihan noin kumminkaan mene. Toisaalta henkilöstön ydinosaaminen kyllä liukuu jatkuvasti sähköisen aineiston hallintaan ja kaikenlaiseen viestintään - tai en minä sitäkään ihan varmaksi voi tietää.
3. painetun kokoelman tilat Emme me kirjoista ja lehdistä tyystin eroon pääse, vaikka kuinka painopiste olisi siirretty sähköiseen aineistoon. Voisi kuvitella, että varastoissa ei jatkossa säilytellä vanhaa aineistoa nykymalliin, myöskin poistoja tehostetaan ja määrärahojen vähentyessä uuttakaan painettua aineistoa ei tule yhtä paljon. Nämä ovat perusjuttuja joka tapauksessa nämäkin neliöt, opetus/opiskelu ei kumminkaan pysy ihan idealistien tahdissa. Tiedän!
4. viihtymisen mahdollistavat tilat Kirjastonkin tilojen pitää olla viihtyisät, että opiskelijat pysyvät sisällä kampuksella odottelemassa parin tunnin tauon jälkeen alkavia luentoja. Kaikentyyppinen visuaalinen virike taitaa olla tulevaisuutta, miksei meidänkin kirjastossa voisi olla video-screeniä, pelipaikkoja, kahviautomaattia jne vaikkapa sanomalehtien kanssa. Tai jotain sen suuntaista, en minä tiedä vielä mutta eiköhän se tästä kirkastu. Kirjaston mökäcorner on niin hieno käsite, että sehän pitää toteuttaa.

Jussi

3.9.2013

Kuinkas hyviä me oikein olemmekaan

Mitä sitä itse miettimään omaa hyvyyttään, kysytään asiakkailta!! Vastauskin saatiin: kevään 2013 käyttäjäkyselyn perusteella SAMKin kirjasto on nimittäin 4,46 hyvä.

Käyttäjäkyselyitä on järjestetty parin vuoden välein vuodesta 2004 alkaen, aluksi amk-kirjastojen yhteistyönä ja nyttemmin Kansalliskirjaston koordinoimana. Kyselyllä pyritään selvittämään asiakkaidemme kokemaa erilaisten kirjastopalvelujen tärkeyttä ja onnistumista. Kyselyssä on erilaisia väittämiä, joille annetaan arvosanat kummastakin asteikolla 1 (huonoin) - 5 (paras). Lisäksi on mahdollista antaa vapaata sanallista palautetta. Saatu palaute käsitellään hyvinkin tarkasti kirjastopalveluissa, kyselyn kautta tulee meille hyvinkin arvokasta tietoa käyttäjiemme tarpeista.

Kirjasto asiointi- ja oppimisympäristönä käsittää mm. aukioloajat, tilat ja sähköisen asioinnin. Kirjastopalveluissa on panostettu jo vuosia sähköisiin palveluihin, tämä näkyy myös käyttäjäkyselyn tuloksissa, sillä onnistuminen sähköisessä asioinnissa (4,5) on korkeampi kuin vaikkapa fyysinen asioimisympäristö (4,3) tai aukioloajat (4,1). Sähköinen asiointi tarkoittaa tässä varauksia, uusintoja, aineiston selausta jne). Kaikkiaan SAMKin kirjasto näytti saaneen asioimis- ja oppimisympäristönä hieman amk-kirjastojen keskiarvoja parempia arvosanoja onnistumisesta. Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia tuli lähinnä koskien aukioloaikoja (ilta - ja lauantai-aukioloja toivotaan) sekä ryhmätyö- ja hiljaisen työskentelyn tiloja. Resurssikysymyksiä molemmat, hajautetulla kampuskirjastorakenteella ja pienellä henkilöstöllä ei juuri aukioloaikoja lisätä.Tilojen suhteen on jouduttu keskittymään olemassa olevien tilojen muuttamiseen edes jollain tavalla opiskelua tukevaksi, seinät vain tulevat vastaan eikä painetusta aineistostakaan oikein voi eroon päästä. Mielelläänhän tarjoaisi kunnon ryhmätyötiloja, näiden kanssa jouduttaneen odottelemaan mahdollisia kampusratkaisuja...

Kokoelmien osalta selvitettiin sitä, kuinka painetut ja elektroniset aineistot vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Painettuja pidettiin jonkin verran elektronisia tärkeämpinä, onnistumisessa ero oli jonkin verran pienempi (4,15 vs 4,0), tässä oli tosin hyvin paljon vaihtelua eri kampuskirjastojen välillä. Kampuskirjastot ovatkin eri tavoin profiloituneet aineistojen hankinnassa, taustalla tietenkin koulutusohjelmien erot mm. kurssikirjojen tarpeissa ja opetusmenetelmissä. Avoimissa palautteissa tuli (jälleen kerran) esille kurssikirjojen vähäisyys, toisaalta myös niiden laina-aikaa (1 viikko) kritisoitiin liian lyhyeksi. Kokoelmapoliittinen kysymys: jos hankimme lisää kurssikirjoja (joiden käyttöaika voi olla vain yksi lukuvuosi), emme hanki juurikaan muuta aineistoa eli mm. opinnäytetöiden ja TKI-toiminnan tukeminen jäisi vähemmälle. Olisiko ratkaisuna elektronisen aineiston lisääminen kurssivaatimuksissa, aineistomäärärahoilla ei juuri nykyistä enempää kurssikirjoja voida hankkia. Kampuskirjastojen välistä profilointia on joka tapauksessa syytä kehittää, samoin hankintojen päällekkäisyyksiä on poistettava.

Asiakaspalvelu on koettu loistavaksi, ihan yksiselitteisesti!! Koettu onnistuminen oli yli 4,6; missä ei oikeasti hirveän paljon parannettavaa taida olla. Kampuskirjastoittaiset vaihtelut eivät ole merkittäviä ja ilahduttavasti onnistumisen trendi on ollut ylöspäin koko käyttäjäkyselyjen ajan. Tiedonhankinnan opetus - vai pitäisikö puhua informaatiolukutaidon opetuksesta - oli tässä ryhmässä myös mukana. Opetuksesta tuli paljon palautetta, että sen paikka pitäisi olla jossain muussa kuin ensimmäisen vuoden syksyllä. Ei uusi eikä odottamaton palaute, yhteistyötä osaamisalueiden kanssa on tässä suhteessa lisättävä ja tiedonhankinta saatava integroitua entistä paremmin osaksi aineopetusta. Samalla sen sisältöä olisi ehkä syytä kehittää enemmän mentoroinnin/neuvonnan suuntaan, emmehän me kirjastoalan ammattilaisia ole SAMKissa kouluttamassa.

Ja se alussa esitetty vastaus 4,46 tarkoittaa koettua palvelua kokonaisuudessaan. Täytyy tietenkin pitää mielessä, että kyselyyn vastasivat luultavasti ne, jotka muutenkin käyttävät kirjastopalveluja aktiivisesti, ehkä niitä passiivisempiakin pitäisi yrittää kaivaa jostain esille. Vastanneiden mielestä joka tapauksessa onnistumisemme on mukavasti noususuunnassa, mielenkiintoista onkin nähdä seuraavan kyselyn (2016) tulokset odotettavissa olevien rakennemuutosten jälkeen.

Jussi