8.2.2011

Jure-pilotti päättyy helmikuussa 2012

Kansallisen julkaisurekisterin perustamiselle on ihan hyvät perusteet olemassa: julkaisutietojen keruu ei ole yhdenmukaista, tietoja kerätään moneen kertaan, työ vaatii paljon resursseja, kontrolli puuttuu – tarkoitus kun olisi saada luotettavaa tilastotietoa tiedepolitiikan valmistelun pohjaksi.

Käytännön toteutusta lähdettiin miettimään Raketti-hankkeen Jure-osahankkeessa, siellä vielä tarkemmin Jure-pilottiryhmässä. Pilottiryhmässä oli mukana muutama yliopisto ja SAMK ammattikorkeakoulujen edustajana. Niin kuin tuosta ryhmän kokoonpanosta voi päätellä, ryhmän toiminta on ollut melkoisen erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Yllätyksekseni vastakkainasettelu näytti kuitenkin olevan kirjasto vastaan tutkijat, ei niinkään välttämättä eri kokoisten kirjastojen näkökulmat. CSC:n vetämänä toiminta eteni alkuhankaluuksien jälkeen rivakasti ja loppuraportti on valmistumassa helmikuussa 2011. Pilottiryhmän suositukset ja esitykset menevät nyt ohjausryhmän käsittelyyn ja sieltä sitten käytännön toimenpiteiksi. Aikataulullisesti kiire on melkoinen, valmista pitäisi olla kahden vuoden kuluessa.

Oma veikkaukseni on, että kansallinen julkaisurekisteri rakennetaan organisaatioiden omien järjestelmien päälle, vaikka toki muitakin mahdollisuuksia on tarjolla. Tähän on ihan käytännön syitä, koska kansalliselta rekisteriltä odotetaan eri asioita (OKM:n vaatimukset) kuin mitä korkeakoulut kaipaavat/tarvitsevat julkaisurekistereiltään. Monimutkaisen tallennusprosessin yksinkertaistamiseksi pitäisi kyllä tehdä jotain, enkä oikein usko Voyagerin olevan jatkossa kovinkaan käyttökelpoinen julkaisurekisterin ylläpidossa. Ehkä meidän ammattikorkeakouluissa pitäisikin miettiä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona Theseuksen kehittämistä niin, että sinne tallennettaisiin myös julkaisurekisterimme. Ainakin siinä olisi sopivasti linkitystä rinnakkaisjulkaisun periaatteisiin, ja onhan DSpace muutenkin ilmeisen toimiva ratkaisu tällaiseen toimintaan.

2013 on joka tapauksessa luku, jolloin julkaisurekisteririntamalla tapahtuu isoja muutoksia.

Jussi

1.2.2011

KDK:n hankevaihe päättymässä


KDK-hankkeessa varsinainen hankekausi lähestyy loppuaan. Saatavuusjaosto piti tammikuun lopussa toiseksi viimeisen kokouksensa, ryhmän toiminta loppuu virallisesti maaliskuun puolivälissä. Maaliskuussa on tiedossa vielä hankkeen loppuraportti ja sitten siirrytäänkin tuotantovaiheeseen. Maaliskuusta lähtien hankkeen hallinnointi siirtyy Kansalliskirjastolle, sinne on jo rekrytoitu uutta väkeä ja lisää on vielä tulossa. Suunnitelmat jatkosta ovat vielä osin kesken ja KK käy OKM:n kanssa lisäneuvotteluja asian tiimoilta. Konsortion perustaminen on kuitenkin selviö, konsortiosopimuksia ei kylläkään vielä ole eikä niitä taideta ehtiä saatavuusjaostossa käsitellä. Iso hanke edellyttää myös jatkossakin isoa ohjausjärjestelmää.

Yksi hankkeen aikana monesti esillä ollut asia on linkitys Europeanaan. Tämä ei varmaan meidän kirjastojen osalta ole kaikkein oleellisin asia, mutta museoiden ja arkistojen kannalta toki. Formaattimuunnin (Formula?) on joka tapauksessa valmis, joten aineistot siirretään Europeanaan keskitetysti. Europeanaan kannattaa kyllä tutustua

Pilotointi on loppusuoralla ja vaikka se alkoi hyvin, niin tietyissä asioissa näyttäisi olevan aika isojakin ongelmia. Sinänsä käyttöliittymän räätälöinti on joustavaa, samoin aineistojen normalisointi ja kaikki metadataan liittyvät asiat toimivat niin kuin kuviteltiinkin, mutta tietoturvassa ja asiakaspuolella on järjestelmästä riippuvaisia puutteita, joita yritetään ratkoa kaikin keinoin. Pilottien aineistoista muutamien museoiden kuvat ovat kivasti haettavissa, samoin Voyagerissa olevat aineistot näyttäytyvät hyvin. Kevään aikana valitaan organisaatiot KDK:n seuraavaan pilottivaiheeseen yli sadan ilmoittautuneen joukosta, nähtäväksi jää päästäänkö Primolla tuotantokäyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Viestinnän osalta vastuu siirtyy kevään aikana Kansalliskirjastolle. Hankkeen käytössä ollut suljettu wiki jää pois ja työskentely tapahtuu hieman julkisemmilla välineillä – näin ainakin sopii toivoa. Wiki on varmaan tulevaisuudessakin tärkein työväline, mutta varmasti jotain muutakin tulee rinnalle.