8.9.2011

Uudistuvatko kirjastot


Viime aikoina olen ollut mukana rakentamassa useampaakin erilaista strategiaa ja siinä yhteydessä myös kirjastoalan tulevaisuuden kuvioita muuttuvassa toimintaympäristössä. Pidemmän aikavälin haasteet kun yhdistetään jo lähivuosina odotettavissa oleviin talouden kiristämiseen ja siitä seuraaviin rakenteellisiin muutoksiin (tai kuinka päin syy-seuraus meneekään), niin ollaan taas kerran isojen asioiden äärellä.
British Libraryssa on tehty mainio 2020 vision -paperi. Kaikkiaan tuossa koko strategiassa visioidaan aika radikaalia muutosta kohti sähköistä toimintaympäristöä ja vaikka Suomi tuleekin sillä rintamalla jonkin verran isoa maailmaa perässä, niin kyllä meilläkin tuohon suuntaan taidetaan olla menossa.
Taloudellinen tilanne kiristyy, mikä jo sinällään aiheuttaa muutoksia toimintatapoihimme vrt. OKM:n amk-uudistuksen suuntaviivat. Määrärahojen pienentyessä kokoelmapolitiikkaa joudutaan tarkastelemaan kriittisin silmin, samoin kampuskirjastorakennetta. Epävarmuus lisääntyy ja globaali ympäristömme muuttuu vinhaa vauhtia - parempi kai olisi olla hiukan etukenossa kuin tehdä muutoksia pakon edessä ja hätiköiden.
Asiakkaiden käyttäytymisen muutoksesta – sähköisten aineistojen monipuolinen käyttö, sosiaalinen media, sisältöjen tuottaminen - on puhuttu jo pidemmän aikaa, mutta kaikissa kirjastoissamme se ei vielä näy. Joka tapauksessa sähköinen aineisto pitäisi olla käyttöjärjestelmistä, alustoista ja laitteista riippumattomia, mobiilikäyttö lisääntyy jatkuvasti. Kirjaston kokoelmaluetteloiden pitäisi olla dynaamisempia, avoimempia, sallia käyttäjien osallistumisen sisällön tuotantoon jne. Eli siis kirjastolähtöisyydestä oikeasti kohti asiakaslähtöisyyttä.
Aineistot myös muuttuvat, kun wikit/blogit/Open Access –julkaisut ja muut uudet ilmiöt hämärtävät kustantajien ja tekijöiden tunnistamista. Yhteisöllisyys kai tässäkin on olennainen taustatekijä. Tekijänoikeudelliset kysymykset tuovat myös oman mielenkiintoisen lisänsä asiaan, näissä kirjastot eivät juurikaan ole pystyneet tuomaan omia näkemyksiään lainsäätäjille.
Sähköisen aineiston lisääntyminen tuo tietenkin mukanaan muutoksia myös kirjastoväen työnkuviin. Esimerkiksi jo nähtävissä oleva muutos tieteellisten lehtien siirtymisestä ainoastaan sähköisesti saatavilla olevaksi tuo meille pitkällä tähtäimellä selviä säästöjä (painettujen lehtien käsittelyynhän sitä työaikaa suttaantuu todella paljon) ja tuota kehitystä voitaisiin omalta osaltamme vauhdittaa vähentämällä painettujen lehtien tilauksia. Tarvitaan projektinhallinnan osaamista, neuvottelutaitoja, yhteistyötaitoja, tietoteknisia taitoja – unohtamatta sitä, että näiden ohella myös perinteiset tiedon järjestämiset jne pysyvät tehtävinämme. Kirjastossa tapahtuvat fyysiset käynnit vähenevät painetun aineiston merkityksen vähentyessä – toisaalta kirjastotyö muuttuu entistä enemmän neuvontaan ja linkittymiseen opetukseen. Voisiko tässä jopa ajatella, että meidän pitäisi muuttaa käsitystämme kirjastosta tilana?

No juu, pikaisia mietteitähän nämä, jotain tarttis varmaan kuitenkin tehdä!
Jussi