23.11.2015

Kestäviä käytänteitä Tallinnasta

Kirjastot kestävässä kehityksessä ECIL2015 
Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi ECIL2015 järjestettiin 19.-22.10.2015 Tallinnassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto osallistui konferenssiin posteriesityksellä Learning in a Green Living Room, jossa esiteltiin SAMKin tiedonhankinnan osallistavaa INFOtelakka-ohjausmallia. Konferenssiin saapui noin 350 osallistujaa kattavasti eri maanosista. Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina. Verkostoituminen suomalaisten ja kansainvälisten osallistujien kanssa oli luontevaa, olihan kaikilla yhteinen kiinnostuksen kohde - kirjastot osana kestävää kehitystä.

Konferenssin ohjelma oli tiviis. Luentoja informaatiolukutaidosta ja sen osa-alueista pidettiin aamuyhdeksästä iltaviiteen neljänä päivänä. Ohjelmasta löytyi puheenvuoroja mm. IL-opetuksesta käänteisessä luokkahuoneessa, digitaalinen vai painettu kirja, AMK-kirjastojen yhteistyöverkosto, IL-tieteenalan tutkimustuloksista sekä kirjastojen ja opetuksen yhteistyöstä.

Suomen ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyökonsortion (AMKIT-konsortion) pedagogiikkaryhmän Best Practices –esitys Towards Sustainable Online Tutoring in Information Literacy: Sharing Ideas toi esille yhdessä tekemisen merkitystä sekä osaamisen jakamisen että kestävän kehityksen näkökulmasta. Hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteistyön merkitys opiskelijoiden ohjauksessa tulivat esiin käytännön esimerkein. Yhtenä esimerkkinä oli Satakunnan ammattikorkeakoulun INFOtelakka ja verkko-ohjaus HILL-verkkoluentojärjestelmän avulla.

Käyttäjäkokemuksia painetun ja digitaalisen aineiston käytöstä jaettiin useassa puheenvuorossa. Maailmanlaajuisella kyselyllä oli kerätty aineistoa 130:en maan yliopisto-opiskelijoilta. Hyvin samansuuntaisia olivat käyttäjien näkemykset eri maissa, monen mielestä perinteisen kirjan lukeminen peittoaa edelleen digitaalisen lukukokemuksen. Kyselystä nousi esiin, että painetun kirjan lukeminen on ystävällisempää silmille, kirjasta hahmottaa hyvin kokonaisuuden ja siihen on helppo keskittyä. Digitaalisen aineiston puoltosanoja olivat helppo saatavuus ja hyvät hakuominaisuudet.

Informaatioalan tieteentekijöistä emeritaprofessori Carol C. Kulthau pohti alustuksessaan informaatiolukutaitojen merkitystä 2000-luvulla. Kulthaun tiedonhankinnan prosessimalli on yksi informaatioalan peruspilareista. Nyt emeritaprofessori painotti ohjatun tiedustelun (Guided Inquiry) merkitystä osana tiedonhankintaprosessia.

Keskustelut luentosalien käytävillä, postereilla, lounaalla tai konferenssi-illallisella antoivat oivan mahdollisuuden jakaa käytänteitä niin kirjastotyöstä, IL-opetuksesta kuin kirjastopalvelujen markkinoinnista. Konferenssin illallispöydässä jaettiin ammatillisen tiedon ohessa vinkkejä lomailuun vaikkapa Kroatian ja Turkin rannikoilla.


Vinkkejä tilasuunnitteluun
Monipuolisen konferenssitarjonnan ohella tutustuimme Tallinnan yliopiston akateemiseen ja Tallinnan teknillisen yliopiston kirjastoihin. Tallinnan yliopiston akateemisessa kirjastossa saimme vierailla mm. kirjojen digitointiosastolla. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi kirjasto digitoi aineistoa sähköiseen muotoon. Tilasuunnittelusta kiinnostuneina tutustuimme huolella kirjaston ylimmän kerroksen työtiloihin, joita oli remontoitu muutama vuosi sitten. Tiloihin oli tuotu kodikkuutta sohvilla, nojatuoleilla ja myös jakamalla avaraa työtilaa rauhallisemmaksi matalilla avohyllyillä.

Tallinnan teknillisen yliopiston kirjasto valmistui vuonna 2009. Kirjasto on Viron itsenäistymisen jälkeen ensimmäinen kirjastoksi suunniteltu rakennus ja sen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Teknillisen yliopiston kirjasto palvelee noin 22 000 opiskelijaa. Kuutionmallinen kirjastorakennus oli sijoitettu kätevästi kolmen eri kampusrakennuksen keskiöön.


Kirjaston visuaalinen ilme oli muodostettu vihreä-musta-valkoinen väriyhdistelmästä, joka jatkui kerroksesta toiseen. Sisätiloissa on paljon hienoja yksityiskohtia ja sama graafinen ilme toistui niin lainatiskissä kuin ryhmätyötilojen lasiseinissä. Kirjasto toimi viidessä kerroksessa, joista yksi kerros oli varattu hiljaiseksi tilaksi. Jokaisessa kerroksessa oli asiakkaille työskentelytiloja itsenäiseen tai ryhmätyöhön. Ryhmätyötilat olivat varattavissa netin kautta ja ne olivatkin ahkerassa käytössä.


Teknillisen kirjaston työntekijät olivat saaneet osallistua koko prosessin ajan tilojen ja toimintojen suunnitteluun. He totesivatkin olevansa erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihinsa ja niiden toimivuuteen. Vierailun päätteeksi tutustuimme kirjastorakennuksessa toimivaan yliopiston museoon. Museon näyttelyssä tuotiin havainnollisesti ja vieraita osallistamalla esiin yliopiston tutkimustuloksia ravintotieteisiin sekä sähköntuotanto- ja energialähteisiin liittyen.

Jos kiinnostuit aiheesta, niin lisätietoja ECIL- konferenssista ja konferenssijulkaisujen tiivistelmät ovat luettavissa täällä.

teksti & kuvat: Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto

15.9.2015

IGeLU

ExLibris - tai oikeastaan sen käyttäjäyhteisö - järjestää vuosittain IGeLU-konferenssin, jossa käsitellään käyttämiimme kirjastojärjestelmiin liittyviä ajankohtaisia asioita. Tämänvuotinen konferenssi järjestettiin Budapestissa, Budapest University of Technology and Economics (BME) -kampuksella.

Itse pääsin taas osallistumaan IGeLUun muutaman vuoden tauon jälkeen, lähinnä ajatuksena tutustua Almaan. Ja sehän kyllä onnistui, konferenssi 64 esityksestä 19 käsitteli Almaa. Vertailun vuoksi otsikolla "Other" löytyi nykyistä Voyager-järjestelmäämme käsittelevä yksi (1) esitys. Siinä olikin mahtava Suomi-edustus, kun kuudesta paikallaolleesta kolme oli suomalaisia.


Mitäpä vaikutelmia palveluista jäi mieleen?

ExLibris näkee kirjastopalvelujen integroituvan entistä selkeämmin korkeakoulujen opetukseen/opiskeluun. Tästä osoituksena ovat hankkineet omistukseensa CampusM -mobiilisovelluksen kehittäneen yrityksen sekä kehittävät omaa kurssiaineistojen jakeluun Leganto-ohjelmaansa. Myös tutkimusdatan käsittely ja hallinnoiminen tulee kuulumaan kirjastojen toimintaan jatkossa. Taisipa strategiset näkymänsä pohjautua NMC Horizon Reportsiin.

Alma

Alma on saanut kovasti jalansijaa korkeakoulukirjastoissa, vaikka ensimmäiset käyttöönotot taisi olla vasta 2013. Tämän vuoden aikana lähes 400 instituutiota käyttää Almaa, ensi vuodelle on jo 150 käyttöönottoprojektia käynnissä. Alman perusidea on P2E eli aineistojen muuttuessa painetuista sähköisiksi, pitää kirjastojärjestelmän hallita nämä kaikki ja painopiste erityisesti sinne E:n suuntaan. Täkäläiseen ympäristöön ajateltuna Alma kyllä hallitsee kaikki tarpeelliset asiat, eikä esim. Melindan integrointi siihen tuota ongelmia. Tästä näkee Saksan puolelta mallia, siellä yhdessä konsortiossa yhteisluettelo toteutetaan Alephilla ja kirjastot käyttävät Almaa. Isompi kysymys voi olla Finna eli VuFind asiakasliittymänä - vaikka tuollaista yhdistelmää ei vielä ole, niin lupailivat toimivan (!?). Sitä paitsi Primohan saadaan kyllä Alman rinnalle, jos VuFind ei ota toimiakseen.

Voyagerista Almaan on tehty jo monia konversioita, siinä suhteessa meillä ei taitaisi olla odotettaissa mitään kummempia ongelmia. Kunhan oma lähtödatamme on kunnossa, niin aineisto kyllä konvertoituu mukavasti uuteen järjestelmään. Projekti voisi olla kohtuullisen nopea, muutamat on tehneet alle puolen vuodenkin. Amkit-konsortion tapauksessa tietenkin on iso vaikeuskerroin meidän tietokantojemme lukumäärä, Alman ideana olisi sitten taas enemmänkin yksi yhteinen toimintatapa. Iso projekti tuo kuitenkin olisi meille, kannattanee nyt rauhassa miettiä ja etsiskellä sopivia yhteistyötahoja ja parasta mahdollista ratkaisua.

Viime aikoina Alman käyttäjiä on puhuttanut eniten raportteja ja tilastoja tuottava Analytics. Nytpä selvisi sekin, että tuo on ihan erillinen osa, päivittyy päivittäin/viikottain (kohti on linea mennään), tässä on ollut Euroopan puolella isoja ongelmia. Nyt on kuitenkin palvelinkapasiteetin laajentaminen käynnissä, parannusta voi olla odotettavissa. Alman kehitystyössä ylipäänsä ei ole vielä päästy käyttöliittymän hiomiseen, vaan on keskitytty palvelujen ja ominaisuuksien kehittämiseen. 

Entä se meidän rakas Voyagerimme? 

Versio 9.1 tuo muutoksia pick & scaniin ja muita pieniä parannuksia. Huimin kehityskulku liittyy kuitenkin luettelointi-clientiin, siinä nimittäin fonttia pystyy jatkossa säätämään. Eikä tässä vielä kaikki, fontti on clienteissa skaalautuva eli nykyisenkaltaisesta kenttien piiloutumisesta päästään eroon. Versio 9.2 julkistetaan vielä tänä vuonna. Seuraava isompi muutos, versio 10 on tulossa julkistukseen Q2 2017. Eipä tuo taida paljon nykyisestä muuttua, kunhan nyt vähän bugeja korjaillaan.

Näihin mietteisiin!

Jussi

30.4.2015

Ohjaus ITK-päivien teemana

Mummopedagogiikasta mobiiliohjaukseen

Hämeenlinnan ITK2015-päivien tarjottimella oli taas monipuolinen kattaus tuoreita ideoita omaan opetukseen. Mieleenpainuvin esitys oli Juhana Kokkosen Opettajasta mummoksi – tue oppimista kahvia sohvalla hörppien Metropoliasta.

Mummopedagogiikan ytimenä on oppia ymmärtämään ja kuuntelemaan opiskelijaa. Yhtenä lähtökohtana on autoteelinen oppiminen eli oppiminen itsessään on se mitä opiskelija haluaa tehdä. Opettajan tehtäväksi jää opiskelijan motivointi ja sen selvittäminen miten opiskelija saadaan motivoitumaan. Taustaoletuksena on, että oppiminen lähtee opiskelijan omasta sisäisestä palosta.
 
Opettaja järjestää kävelykeskusteluja opiskelijoiden kanssa. Opettaja auttaa opiskelijaa tehtävissään sekä vinkkaa hänelle aiheeseen sopivaa kirjallisuutta. Tärkeässä roolissa on myös vertaisoppiminen. Arviointiin vaikuttavaa mm. kuinka paljon opiskelija on auttanut muita opiskelijoita. Opintojen alussa opiskelija ehdottaa millaista arvosanaa hän tavoittelee suorituksestaan. Tämä kertoo opettajalle kuinka tavoitteellisesti opiskelija on valmis työskentelemään aiheensa parissa. Kokkonen on soveltanut mummopedagogiikkaa digitaalisen viestinnän opintojaksolla.

Virtuaalilasien testaus
Mobiiliohjauksen ja –laitteiden avulla saavutetaan opiskelijat oikea-aikaisesti ja nopeasti kertoi Fiksusti kohti työelämää – mukautuva ohjaaja siirtyy mobiiliin Hanna Frilander sekä Laura Lehto. Mobiililaitteilla ohjauksesta saadaan itseohjautuvaa, tuetaan aktiivista oppijaa sekä saadaan kohdennettua tukea sitä tarvitseville. Mobiilivälineistä kannattaa keskustella opiskelijoiden kanssa, jotta välineet ovat sellaisia mitä he käyttävät. Mobiiliohjausta on helppo toteuttaa erilaisissa oppimisen ympäristöissä. Myös vertaisohjaus mahdollistuu, jolloin opiskelijat voivat toimia toistensa tukena esim. työharjoittelun aikana. 

Osallistavaa ohjausta SAMKissa

Ohjaus on päivän sana, ollaan sitten sohvalla tai mobiilisti matkalla. Samalla ajatuksella olimme liikkeellä mekin. SAMKin kirjaston posterin teemana oli Oppimista olohuoneissa http://www.itk.fi/2015/ohjelma/posteri. Värikäs posterimme keräsi mukavasti kävijöitä, erityisesti sana HILL herätti kiinnostusta. Useaan otteeseen saimme kertoa mistä sana juontaa juurensa ja mitä sillä tarkoitetaan. HILL muodostuu sanoista Huittisten interaktiivinen luentojen levitysjärjestelmä.

Posterissa toimme esille SAMKin kirjastossa jo vuonna 2013 lanseerattua kirjaston INFOtelakka-palvelua. Telakkamme ohjauspalvelut ovat parissa vuodessa kehittyneet opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ohjauksen määrät ovat moninkertaistuneet kahdessa vuodessa niin verkossa kuin kampuksilla. Live- ja verkko-ohjaus ovat kummatkin osoittaneet tarpeellisuutensa. Palveluita muokataan edelleen oppijoiden palautteiden perusteella tulevaisuuden tiedontarpeisiin.

Susanna, Katrin, Elina ja verkko-opetuksen koordinaattori Katja    
teksti & kuvat
Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja, Katrin Kippasto

26.3.2015

Finnan käyttökokemuksia




KDK-hanke on pyörinyt jo useamman vuoden ja sen näkyvin osa eli Finna-asiakasliittymäkin oli pilottivaiheessa jo monta vuotta sitten, 2014 päästiin viimein tuotantovaiheeseen. Finna otettiin SAMKin kirjastopalveluissa käyttöön ensimmäisten amkien joukossa, samalla siirsimme kokoelmatietokantamme nettiliittymän ja Nelli-portaali syrjään. Beta-versiolla testailimme kevätpuolella, elokuussa otettiin sitten virallisesti käyttöön. Finnan käyttöönotto tukee hyvin kirjastopalvelujen pitkää kehityskaarta kohti sähköisten aineistojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä.

Kuinka Finna sitten otettiin vastaan? Finnan käyttö ja trendit 2014 -raportissa on vertailtu eri näkymien käyttöä lähinnä tilastotietojen kautta, samoihin aikoihin loppuvuodesta 2014 tehtiin myös tutkijoille suunnattu haastattelututkimus Finnan käyttötavoista. Ne muut varsinaisessa tuotantokäytössä olevat AMK-Finnat ovat OAMK ja LAMK. Muutama muukin ammattikorkeakoulu on ottanut Finnan beta-vaiheeseen, mutta käytännössä vain nämä kolme mainittua ovat korvanneet sillä entisen näkymänsä. Vertailun vuoksi: YO-kirjastoista Jyväskylän yliopisto on ottanut Finnansa tuotantokäyttöön, Hanken on beta-versiolla mukana, mutta vanhojen liittymiensä rinnalla molemmat. SAMKin erottaa muista amk-kirjastoista se, että olemme siirtäneet Finnaan paljon myös nettisivujen sisältöä. 

Marraskuussa järjestettiin Finnan käyttäjäkysely. Siihen saimme kohtalaisen hyvän määrän vastauksia. Palaute noudatteli suurin piirtein samaa kaavaa, mitä olemme saaneet spontaanisti asiakkailtamme pitkin syksyä. Osittaisesta keskeneräisyydestään huolimatta Finna on saanut erittäin hyvän vastaanoton, kouluarvosanaksi saimme 8. Sisällön löydettävyyden arvioinnissa tuli kerrassaan erinomaiset arvosanat asiakkilta, mikä koskee Finnaa yleensä ja myös SAMKin Finnaa.

Finna otettiin heti lukuvuoden alusta mukaan tiedonhankinnan ohjaukseen, olemme myös kiertäneet kertomassa siitä opetushenkilöstölle. Näistä ehkä löytyy syy Finnamme ahkeraan käyttöön. Kävijätilastojen perusteella SAMKin Finna oli AMK-Finnoista ehkä kaikkein käytetyin. SAMKissa käyntejä oli 317/päivä, vertailuna vaikka Jyväskylän yliopiston 798. Mainittakoon vielä se, että SAMKin Finnassa näytti syksyllä olleen päivittäisiä kävijöitä enemmän kuin Helsingin kaupunginmuseon Finnassa.

Mitä asiakkaamme sitten Finnasta hakivat? Tämä selviää hakutilastoja tarkemmin tutkimalla. Suurin osa (95 %) hakee etusivun hausta muutamalla hakusanalla ilman erityisiä rajauksia, tarkennettua hakua käytetään kohtuullisen vähän. Finnan käyttömme on siis googlemaista, haetaan tiettyä kirjaa tai tietystä aiheesta muutamalla hakusanalla. Suurimmat syyt Finnasta hakemiseen olivat opiskeluun  ("kurssikirja") tai opinnäytetyöhön liittyen. Alun hankaluuksien jälkeen Finnaa saatiinkin kehitettyä niin, että kirjan nimellä haettaessa löytyvyyttä parennettiin. Mielenkiintoinen tulos oli se, että myös tutkijat näyttävät käyttävän eniten tätä yksinkertaista hakua. Siihen siis kannattaa kehitystyötäkin panostaa.


Mihin Finnaa sitten kehitetään tästä eteenpäin? Strategia on työn alla, uusia organisaatioita on tulossa mukaan erityisesti korkeakoulusektorille ensi syksynä, Finnan taustalla olevaan järjestelmään tulee uusi versio syksyllä.... Asiakkaiden ja mukana olevien organisaatioiden toiveita kuunnellaan herkällä korvalla, kehitystyö on ainakin tähän mennessä ollut kiitettävän nopeaa.

Tutustu nykyaikaiseen asiakasliittymäämme tarkemmin samk.finna.fi -osoitteessa.