Konversio Voaygerin 7-versioon taisi mennä kohtuullisen hyvin, ainakin tietokannat lähtivät toimimaan ajallaan. Clientit asennettiin meillä ensimmäistä kertaa etänä ja hienosti pelitti sekin. Suurempia muutoksia ei henkilöstön näkymissä tunnu olevan, muutokset ovat enemmänkin kosmeettisia.
SAMK oli yksi niistä kolmesta amk-kirjastosta, joka otti heti käyttöön uuden WebVoyage-version. Ensimmäisten tuntemusten perusteella edessä on pitkällinen virittäminen, mutta kyllähän tuo näyttää tehtaan paketista otettunakin paljon vanhaa modernimmalta. Näitä uusia webbiliittymiä ovat SAMKin Tyrni, Mikkeliamk:n Mikki ja LAMKin Masto - kannattaa seurailla, kuinka liittymien muokkailu edistyy.
11.6.2010
AMK-kirjastopäivät
Joka toinen vuosi järjestettävillä AMK-kirjastopäivillä palkitaan yksi tai useampia eri tavalla ansioitunutta amk-kirjastolaista. Tänä vuonna Savonlinnassa pidetyillä AMK-kirjastopäivillä palkittiin kaksi henkilöä, joista toinen oli SAMKin kirjasto- ja tietopalveluista suunnittelija Harri Salminen.
Harri on palkintonsa ansainnut, onhan hän ollut pitkään mukana Voaygerin, Nellin yms. palvelujen kehittäjänä. Palkinnon (ja mm. siitä seuranneen "onnittelulaulun") Harri otti tavoilleen uskollisena varsin tyynesti vastaan. HIENOA HARRI!
AMK-kirjastopäivistä tulee varmaan vielä muitakin kirjoituksia tähän jatkoksi... mukavaa oli ja järjestäjät olivat ujuttaneet ohjelmaan sopivasti sekä asiaa että verkostoitumismahdollisuuksia.
Jussi
Harri on palkintonsa ansainnut, onhan hän ollut pitkään mukana Voaygerin, Nellin yms. palvelujen kehittäjänä. Palkinnon (ja mm. siitä seuranneen "onnittelulaulun") Harri otti tavoilleen uskollisena varsin tyynesti vastaan. HIENOA HARRI!
AMK-kirjastopäivistä tulee varmaan vielä muitakin kirjoituksia tähän jatkoksi... mukavaa oli ja järjestäjät olivat ujuttaneet ohjelmaan sopivasti sekä asiaa että verkostoitumismahdollisuuksia.
Jussi
21.5.2010
KDK-hanke etenee
KDK-juna tuntuu edistyvän, vaikka vieläkään asiasta ei ole hirveän paljon konkreettista kerrottavaa.
Järjestelmän valinta on edennyt siihen pisteeseen, että jäljellä on enää kaksi ehdokasta, joista tuleva asiakasliittymän alusta valitaan. Neuvottelumenettely on ollut pitkä prosessi, mutta ennen juhannusta ilmeisesti päättyy tämä vaihe.
Järjestelmän valinnan jälkeen pilottiorganisaatiot pääsevät testaamaan järjestelmää. Tämä vaihe tuleekin olemaan todella tärkeä koko hankkeen onnistumisen kannalta. Tihkuneiden tietojen perusteella metadatan mappaus on ehkä kaikkein haasteellisin yksittäinen tekijä, onneksi hankkeessa on sen verran osaavaa väkeä mukana, että tuokin asia hoidettaneen kunnialla. Kovin isolle joukolle pilottiliittymää ei tulla näyttämään, lähinnä kaiketi hankkeessa mukana olevat toimijat pääsevät näkemään sitä. Tämä onkin hyvin perusteltua (huolimatta kaikkien muidenkin palavasta halusta päästä näkemään), sillä eihän tässä vaiheessa kiinnitetä huomiota lainkaan käytettävyyteen tai visuaalisiin seikkoihin vaan pilotoinnissa keskitytään enemmänkin teknisten ominaisuuksien testaamiseen.
KDK:n (tai mikä sitten tuleekin asiakasliittymän nimeksi) jäsenorganisaatiot tulevat olemaan kirjastot, arkistot ja museot. Ilmeisestikin jäsenyyden perustaksi muodostetaan konsortio, jota aletaan pikku hiljaa valmistelemaan.
Syksyllä pilotoinnin alettua ja käytettävyyden mietinnän edistyessä tullaan hankkeen tiimoilta järjestämään kattavaa koulutusta ympäri maata. Alkuvaiheen koulutus kohdistetaan potentiaalisten jäsenorganisaatioiden henkilöstölle, suurelle yleisölle tarkoitettu lanseeraus/markkinointi jää sitten vuoden 2011 puolelle.
Kaikkiaan hanke näyttää tosi hyvältä ja suunnittelussa mukana olevat jäsenet tekevät kovasti töitä standardien yms. kehittämiseksi - eikä myöskään loppukäyttäjien eli käyttäjien näkökulmaa ole unohdettu kaikkien teknisten asioiden miettimisen lomassa. KDK:n kehittymistä voi seurata parhaiten hankkeen nettisivuilta www.kdk2011.fi.
6.5.2010
Ilmestys kirja, nyt!
Sattuneista syistä olen käynyt viime aikoina kokoelmiamme läpi. Mielenkiintoista on, että lähes kaikissa kampuskirjastoissamme lainakokoelmien hyllyissä makaavista kirjoista kolmannes on sellaisia, joita ei ole lainattu kertaakaan Voyager-aikana (eli 2002 lähtien). Taannoin laskin, että vanha 80/20 -laki pätee meillä todella hyvin: 81 % lainoista kohdistuu 20% kokoelmista ja lehtien osalta lukemat ovat vieläkin selkeämmät.
Toinen selkeä trendi näyttäisi olevan vanhan aineiston osuus kokoelmista, keskimääräinen julkaisuvuosi kun vaihtelee kirjastoittain 1998-2001 välillä. Näistä voisi vetää äkkinäisen johtopäätöksen, että vanhentunutta aineistoa ei uskalleta poistaa riittävän tehokkaasti hyllyistä (-> jos vaikka joku tarvitsee tätäkin vielä joskus). Toisaalta voihan olla niinkin, että määrärahat ovat nykyisin entisaikoja pienemmät ... Hiljattain valmistui kokoelmapolitiikka, jossa on määriteltynä säilytysajat eri aineistoille, josko se ja tilojen ahtaus lisäisi poistoja. Eihän poistojen tekeminen toki ole kokoelmatyön ainoa osuus, mutta vanhan säilyttäminen kuuluu kyllä jollekin muulle (esim. Varastokirjastolle) kuin meidän liian ahtaille kampuskirjastoillemme. Kevään asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli myös asiakkailtamme palautetta samasta asiasta.
Inventaarion aloittaminen näin kesän alla kuuluu traditioihimme. Joka kerta löytyy yllättävän paljon kadonneita tai väärissä hyllyluokissa olevia niteitä. Ja itse työ käy kohtalaisen nopeasti jopa Voyagerilla, tarvitaan vain kannettava työasema ja access-kyselyt .
Toinen selkeä trendi näyttäisi olevan vanhan aineiston osuus kokoelmista, keskimääräinen julkaisuvuosi kun vaihtelee kirjastoittain 1998-2001 välillä. Näistä voisi vetää äkkinäisen johtopäätöksen, että vanhentunutta aineistoa ei uskalleta poistaa riittävän tehokkaasti hyllyistä (-> jos vaikka joku tarvitsee tätäkin vielä joskus). Toisaalta voihan olla niinkin, että määrärahat ovat nykyisin entisaikoja pienemmät ... Hiljattain valmistui kokoelmapolitiikka, jossa on määriteltynä säilytysajat eri aineistoille, josko se ja tilojen ahtaus lisäisi poistoja. Eihän poistojen tekeminen toki ole kokoelmatyön ainoa osuus, mutta vanhan säilyttäminen kuuluu kyllä jollekin muulle (esim. Varastokirjastolle) kuin meidän liian ahtaille kampuskirjastoillemme. Kevään asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli myös asiakkailtamme palautetta samasta asiasta.
Inventaarion aloittaminen näin kesän alla kuuluu traditioihimme. Joka kerta löytyy yllättävän paljon kadonneita tai väärissä hyllyluokissa olevia niteitä. Ja itse työ käy kohtalaisen nopeasti jopa Voyagerilla, tarvitaan vain kannettava työasema ja access-kyselyt .
27.4.2010
Sairaalakirjastopäivät Porissa
Kirjastostamme Maarit ja minä osallistuimme Sairaalakirjastopäiville 15.-16.4. Porissa, Satakunnan keskussairaalassa pidettyjen päivien teemana oli ”Kirjasto sairaalassa - terapiaa, tietoa, tutkimusta”. Mukana oli vajaat 40 alan ammattilaista terveysalan eri kirjastoista. Paljon näkyi myös tuttuja muista sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulukirjastoista.
Tuulevi Ovaska kertoi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutetusta Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutuksen tiedonhaun opetuksesta. Kyseessä oli hoitohenkilökunnalle suunnattu koulutus, jossa opiskelijat hakevat tutkittua tietoa itsenäisesti eri tietokannoista. Tässä kirjasto oli aktiivisesti mukana. Lounastauolla pääsimme tutustumaan Satakunnan keskussairaalan tieteelliseen kirjastoon ja Porin kaupunginkirjaston keskussairaalan kirjastoon.
Kalle Romanov antoi vinkkejä Terveysportin tehokäytöstä. Haun ohjeistaminen on tärkeää, koska Terveysportin nykyinen käyttöliittymä on täynnä eri tiedonlähteitä ja osin sekavan tuntuinen. Opastus sujui hauskasti ja opin itsekin uutta. Lääketieteellisten tietokantojen käyttöön on tarjolla myös verkkokoulutusta Medupro-yhtiön kautta.
Ensimmäisen päivän lopuksi Jussi Kettunen LM Tietopalveluista kertoi e-kirjojen käytöstä ja hallinnoinnista lääketieteellisessä kirjastossa. Itse osallistuin vain päiväohjelmaan, mutta illalla osallistujille oli tarjolla päivällinen Ravintola Kirjakaupassa ja Porin teatterissa Sofi Oksasen kirjoittama Puhdistus-näytelmä.
Toisena sairaalakirjastopäivänä Ritva Riihimaa kertoi kiinnostavasti alais-, esimies- ja elämisen taidoista. Alaistaidot, esimiestyö ja työn hallinta rakentavat työhyvinvointia. Tästä ovat kirjoittaneet mm. Katriina Rehnbäck ja Soili Keskinen. Riihimaa esitteli myös johtajuuden paradokseja. On vaativaa olla johtaja, sillä hyvä johtajuus vaatii usein toisilleen täysin vastakkaisia ominaisuuksia samaan aikaan! Kiinnostava esitys sai miettimään alaistaitojen soveltamista omassa työssä.
Inke Vuorenmaa kertoi kirjallisuusterapiasta ja yleisökin pääsi osallistumaan, kun valitsimme luennolla jaetusta kymmenestä runosta yhden ja kerroimme, miksi valitsimme juuri sen. Runoista syntyi myös keskustelua ja analyysia. Jotkin runot myös koskettivat liikutukseen asti. Lopuksi kaikista runoista valittiin viisi sanaa, joista koostettiin oma runo. Mielenkiintoinen kokemus ainakin minulle, koska en aiemmin ollut vastaavaan työskentelyyn osallistunut.
Päivi-Maria Hautala esitteli kuvataideterapiaa ja sen tutkimusta. Kuvaraideterapiaa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kasvatuksen alalla. Hänen väitöskirjansa Lupa tulla näkyväksi: kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa löytyy myös verkosta.
Tuulevi Ovaska esitteli PsycINFO-viitetietokantaa. Carita Bjon kertoi terminologisesta työstä Kelassa. Sanastotyön tuoreimpana teoksena tänä keväänä on tulossa Kelan terminologinen sanastosta, kolmas, eläkkeitä, vammaisetuuksia ja kuntoutusta koskeva, osa sekä painettuna että verkkoversiona. Tavoitteena on luoda verkon kautta selattava ja standardien mukainen Kelan terminologinen sosiaaliturvan sanasto.
Päivien päätteeksi Ebscon ja ja Ovidin edustajat Kai Haatainen ja Jörn Hope esittelivät palvelujaan. Näistä esillä olivat mm. NetLibrary, Lippincott Williams & Wilkins Nursing Book Collection, Primal Pictures ja Global Health.
Maarit ja minä saimme päiviltä runsaasti ammatillisia vinkkejä. Joitakin Sairaalakirjastopäivillä mainittuja aineistoja saimmekin/on tulossa koekäyttöön kirjastoomme. Kannatti siis käydä :). Sairaalakirjastopäivien esitykset löytyvät myös verkosta.
Kuulumiset välitti,
Irina
Tuulevi Ovaska kertoi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutetusta Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutuksen tiedonhaun opetuksesta. Kyseessä oli hoitohenkilökunnalle suunnattu koulutus, jossa opiskelijat hakevat tutkittua tietoa itsenäisesti eri tietokannoista. Tässä kirjasto oli aktiivisesti mukana. Lounastauolla pääsimme tutustumaan Satakunnan keskussairaalan tieteelliseen kirjastoon ja Porin kaupunginkirjaston keskussairaalan kirjastoon.
Kalle Romanov antoi vinkkejä Terveysportin tehokäytöstä. Haun ohjeistaminen on tärkeää, koska Terveysportin nykyinen käyttöliittymä on täynnä eri tiedonlähteitä ja osin sekavan tuntuinen. Opastus sujui hauskasti ja opin itsekin uutta. Lääketieteellisten tietokantojen käyttöön on tarjolla myös verkkokoulutusta Medupro-yhtiön kautta.
Ensimmäisen päivän lopuksi Jussi Kettunen LM Tietopalveluista kertoi e-kirjojen käytöstä ja hallinnoinnista lääketieteellisessä kirjastossa. Itse osallistuin vain päiväohjelmaan, mutta illalla osallistujille oli tarjolla päivällinen Ravintola Kirjakaupassa ja Porin teatterissa Sofi Oksasen kirjoittama Puhdistus-näytelmä.
Toisena sairaalakirjastopäivänä Ritva Riihimaa kertoi kiinnostavasti alais-, esimies- ja elämisen taidoista. Alaistaidot, esimiestyö ja työn hallinta rakentavat työhyvinvointia. Tästä ovat kirjoittaneet mm. Katriina Rehnbäck ja Soili Keskinen. Riihimaa esitteli myös johtajuuden paradokseja. On vaativaa olla johtaja, sillä hyvä johtajuus vaatii usein toisilleen täysin vastakkaisia ominaisuuksia samaan aikaan! Kiinnostava esitys sai miettimään alaistaitojen soveltamista omassa työssä.
Inke Vuorenmaa kertoi kirjallisuusterapiasta ja yleisökin pääsi osallistumaan, kun valitsimme luennolla jaetusta kymmenestä runosta yhden ja kerroimme, miksi valitsimme juuri sen. Runoista syntyi myös keskustelua ja analyysia. Jotkin runot myös koskettivat liikutukseen asti. Lopuksi kaikista runoista valittiin viisi sanaa, joista koostettiin oma runo. Mielenkiintoinen kokemus ainakin minulle, koska en aiemmin ollut vastaavaan työskentelyyn osallistunut.
Päivi-Maria Hautala esitteli kuvataideterapiaa ja sen tutkimusta. Kuvaraideterapiaa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kasvatuksen alalla. Hänen väitöskirjansa Lupa tulla näkyväksi: kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa löytyy myös verkosta.
Tuulevi Ovaska esitteli PsycINFO-viitetietokantaa. Carita Bjon kertoi terminologisesta työstä Kelassa. Sanastotyön tuoreimpana teoksena tänä keväänä on tulossa Kelan terminologinen sanastosta, kolmas, eläkkeitä, vammaisetuuksia ja kuntoutusta koskeva, osa sekä painettuna että verkkoversiona. Tavoitteena on luoda verkon kautta selattava ja standardien mukainen Kelan terminologinen sosiaaliturvan sanasto.
Päivien päätteeksi Ebscon ja ja Ovidin edustajat Kai Haatainen ja Jörn Hope esittelivät palvelujaan. Näistä esillä olivat mm. NetLibrary, Lippincott Williams & Wilkins Nursing Book Collection, Primal Pictures ja Global Health.
Maarit ja minä saimme päiviltä runsaasti ammatillisia vinkkejä. Joitakin Sairaalakirjastopäivillä mainittuja aineistoja saimmekin/on tulossa koekäyttöön kirjastoomme. Kannatti siis käydä :). Sairaalakirjastopäivien esitykset löytyvät myös verkosta.
Kuulumiset välitti,
Irina
23.4.2010
Kirjastoalan yhteistyötä Porissa
Pitkällisten neuvottelujen ja suunnittelun jälkeen olemme vihdoinkin saamassa Porin Tiilimäellä olevat sosiaali- ja terveysalan kirjastot yhteen.
Käytännössä tämä tietää sitä, että Diakin Porin kirjaston toiminta loppuu toukokuun lopussa ja asiakkaita palvellaan jatkossa risteyksen toisella puolella SAMKin sosiaali- ja terveysala Porin kirjastossa.
Toukokuun aikana tehdään taustatyötä järjestelmässä ja siivotaan hyllyistä poistettavaa aineistoa, lisäksi tarkistetaan hyllyluokkia ja laitetaan uusia tarroja yms. Kesäkuussa aineistot pakataan muuttolaatikoihin ja elokuun alussa tiedot siirretään kokoelmatietokannasta toiseen.
Alkusyksyn ajan aineistoa on varmasti jonkin verran muuttolaatikoissa odottelemassa toimenpiteitä, mutta yritämme kuitenkin saada erityisesti kurssikirjat ja diakoniatyön kirjat hyllyihin asiakkaiden saataville mahdollisimman nopeasti.
Kunhan alkuvaiheen hämmennys on ohi ja uudet toimintatavat omaksuttu, niin emmeköhän me huomaa, että kummankin ammattikorkeakoulukirjaston asiakkaat ovat saaneet entistäkin paremmin palvelevan kirjaston Poriin.
Jussi
Käytännössä tämä tietää sitä, että Diakin Porin kirjaston toiminta loppuu toukokuun lopussa ja asiakkaita palvellaan jatkossa risteyksen toisella puolella SAMKin sosiaali- ja terveysala Porin kirjastossa.
Toukokuun aikana tehdään taustatyötä järjestelmässä ja siivotaan hyllyistä poistettavaa aineistoa, lisäksi tarkistetaan hyllyluokkia ja laitetaan uusia tarroja yms. Kesäkuussa aineistot pakataan muuttolaatikoihin ja elokuun alussa tiedot siirretään kokoelmatietokannasta toiseen.
Alkusyksyn ajan aineistoa on varmasti jonkin verran muuttolaatikoissa odottelemassa toimenpiteitä, mutta yritämme kuitenkin saada erityisesti kurssikirjat ja diakoniatyön kirjat hyllyihin asiakkaiden saataville mahdollisimman nopeasti.
Kunhan alkuvaiheen hämmennys on ohi ja uudet toimintatavat omaksuttu, niin emmeköhän me huomaa, että kummankin ammattikorkeakoulukirjaston asiakkaat ovat saaneet entistäkin paremmin palvelevan kirjaston Poriin.
Jussi
8.4.2010
Shibboleth
Ei ihan ensimmäisten joukossa, mutta hyvässä perässähiihtäjien joukossa kuitenkin, siis Shibboleth-tunnistautuminen SAMKissa.
Shibbolethin käyttöönotto edellyttää Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmän käyttöönottoa. Tuo tuli hiljattain kuntoon ja nyt siis voidaan kirjaston (ja muidenkin) palvelujen etäkäyttöä helpottaa, tai ainakin kehittää. Käytännössä Shibboleth tarkoittaa sitä, että SAMK-tunnuksella kirjaudutaan erilaisiin palveluihin.
Ensimmäisenä Shibboleth otetaan käyttöön Theseus-verkkokirjaston tallennuslomake. Käytännössä siis opiskelija voi nyt tallentaa opinnäytetyönsä itse verkkokirjastoon, ei tarvitse juosta kirjastossa muistitikun kanssa. Mitä kaikkea tuo sitten tuokaan tullessaan, selviää kunhan ehdimme kunnolla testailemaan toimivuutta. Koulutusohjelmat jne. tulevat joka tapauksessa valmiina opiskelijoille, joten siltä osin kirjastonkin työ helpottuu.
Toisena shibboloitavana palveluna odottelee Nelli. SAMKin Nelliin tullaan lisäämään kirjautuminen ihan lähiaikoina. Näin vihdosta viimein OmaNelli yms. palvelut saataisiin asiakkaiden käyttöön.
Voyagerin shibbolointi odottanee kesän versionvaihtoa, Moodle voisi olla lähiaikojen ohjelmassa myös.
Jussi
Shibbolethin käyttöönotto edellyttää Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmän käyttöönottoa. Tuo tuli hiljattain kuntoon ja nyt siis voidaan kirjaston (ja muidenkin) palvelujen etäkäyttöä helpottaa, tai ainakin kehittää. Käytännössä Shibboleth tarkoittaa sitä, että SAMK-tunnuksella kirjaudutaan erilaisiin palveluihin.
Ensimmäisenä Shibboleth otetaan käyttöön Theseus-verkkokirjaston tallennuslomake. Käytännössä siis opiskelija voi nyt tallentaa opinnäytetyönsä itse verkkokirjastoon, ei tarvitse juosta kirjastossa muistitikun kanssa. Mitä kaikkea tuo sitten tuokaan tullessaan, selviää kunhan ehdimme kunnolla testailemaan toimivuutta. Koulutusohjelmat jne. tulevat joka tapauksessa valmiina opiskelijoille, joten siltä osin kirjastonkin työ helpottuu.
Toisena shibboloitavana palveluna odottelee Nelli. SAMKin Nelliin tullaan lisäämään kirjautuminen ihan lähiaikoina. Näin vihdosta viimein OmaNelli yms. palvelut saataisiin asiakkaiden käyttöön.
Voyagerin shibbolointi odottanee kesän versionvaihtoa, Moodle voisi olla lähiaikojen ohjelmassa myös.
Jussi
12.3.2010
Voyager-päivitys kesällä 2010
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen Voyager-tietokannat on tarkoitus päivittää uuteen versioon kesällä 2010. Kesäkuu taitaakin olla kaikin puolin paras mahdollinen ajankohta, jotta asiakkaille koituisi mahdollisimman vähän hankaluuksia esim. tietokantojen katkoksista.7-version päivitys on kohtalaisen iso operaatio, koska tietokannan lisäksi nyt päivitetään myös Oracle. Kokemusten perusteella tämä päivitys kuitenkin sujuu läpi edellisiä sutjakkaammin, joten ollaan toiveikkaita.
AMK-sektorilla päivitys aloitetaan 13.6., jolloin ExLibris tekee Oraclen päivityksen, versio on 10.2.0.4. Tuon päivityksen pitäisi mennä hyvin yhdessä päivässä, joten maanantaina 14.6. päästään varsinaiseen Voyager-tietokantojen päivitykseen - versio tulee olemaan 7.2.x. AMKien kannat ovat sen verran pieniä, että yksittäisen kannan päivitys menee läpi sutjakkaasti M9000-palvelimellamme. Tietokantojen määrä toki aiheuttaa ongelmia ja viivästyksiä, mutta todennäköisesti kaikki on ohi päivässä tai ehkä kahdessa. Sen jälkeen päästäänkin sitten asentamaan uudet clientit, joten käyttökatkos jäänee päivään tai kahteen. Yliopistopuolella päivitys tehdään viikkoa myöhemmin ts. juhannuksena olemme kaikki uudessa versiossa.
Mitä sitten tulee muuttumaan?
Clientien kohdalla ei tule sinänsä isoja muutoksia, kaikennäköisiä bugeja on korjattu ja joitain toiminnallisuuksia lisätty. Isoin näkyvä tapahtuu WebVoyagen puolella, se tullaan rakentamaan täysin uusiksi Tomcatilla - tai siis kirjastoilla on mahdollisuus valita, ottavatko uuden liittymän vai pysyvätkö vanhassa. Vanhan voinee ottaa käyttöön ainakin siirtymäajaksi uutta viriteltäessä, vanhaan päivittäminen sujuu pääosin tiedostot kopiomalla. Uuden WebVoyagen rakentamiseksi on tarkoitus järjestää koulutusta keväällä ja ehkä uudestaan vielä syksylläkin, joten ihan yksin tuota ei tarvitse opiskella. Uuden liittymän lisäviritykseksi tulee olemaan Kansalliskirjastossa tehty Tomcat WebVoyage Enhancer (ohje löytyy ainakin ElCommonsista), jolla saadaan tehtyä tekstimuutoksia, Open URLeja, linkkejä, tulostusteita, asiakastietoihin lisäkenttiä jne. Tomcat-liittymää voi katsoa vaikkapa tästä.
ExLibriksen Documentation Centeristä löytyy Release Notes ja Road to 7.2.0 -dokumentit, niistä näkee tarkemmin, mitä kaikkea oikeasti tapahtuu.
AMK-sektorilla päivitys aloitetaan 13.6., jolloin ExLibris tekee Oraclen päivityksen, versio on 10.2.0.4. Tuon päivityksen pitäisi mennä hyvin yhdessä päivässä, joten maanantaina 14.6. päästään varsinaiseen Voyager-tietokantojen päivitykseen - versio tulee olemaan 7.2.x. AMKien kannat ovat sen verran pieniä, että yksittäisen kannan päivitys menee läpi sutjakkaasti M9000-palvelimellamme. Tietokantojen määrä toki aiheuttaa ongelmia ja viivästyksiä, mutta todennäköisesti kaikki on ohi päivässä tai ehkä kahdessa. Sen jälkeen päästäänkin sitten asentamaan uudet clientit, joten käyttökatkos jäänee päivään tai kahteen. Yliopistopuolella päivitys tehdään viikkoa myöhemmin ts. juhannuksena olemme kaikki uudessa versiossa.
Mitä sitten tulee muuttumaan?
Clientien kohdalla ei tule sinänsä isoja muutoksia, kaikennäköisiä bugeja on korjattu ja joitain toiminnallisuuksia lisätty. Isoin näkyvä tapahtuu WebVoyagen puolella, se tullaan rakentamaan täysin uusiksi Tomcatilla - tai siis kirjastoilla on mahdollisuus valita, ottavatko uuden liittymän vai pysyvätkö vanhassa. Vanhan voinee ottaa käyttöön ainakin siirtymäajaksi uutta viriteltäessä, vanhaan päivittäminen sujuu pääosin tiedostot kopiomalla. Uuden WebVoyagen rakentamiseksi on tarkoitus järjestää koulutusta keväällä ja ehkä uudestaan vielä syksylläkin, joten ihan yksin tuota ei tarvitse opiskella. Uuden liittymän lisäviritykseksi tulee olemaan Kansalliskirjastossa tehty Tomcat WebVoyage Enhancer (ohje löytyy ainakin ElCommonsista), jolla saadaan tehtyä tekstimuutoksia, Open URLeja, linkkejä, tulostusteita, asiakastietoihin lisäkenttiä jne. Tomcat-liittymää voi katsoa vaikkapa tästä.
ExLibriksen Documentation Centeristä löytyy Release Notes ja Road to 7.2.0 -dokumentit, niistä näkee tarkemmin, mitä kaikkea oikeasti tapahtuu.
12.2.2010
Sosiaalista mediaa ja yhteistyötä
Kirjastonjohtajalla oli mielenkiintoinen työviikko, kun ensin oli kaksi päivää Vaasassa Tritoniassa miettimässä tulevaisuuden yhteistyökuvioita muiden ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen johtajien kanssa. Vaikutelmaksi jäi, että ilmeisesti taannoisessa konsortioiden yhdistämisessä lähdettiin sittenkin väärästä päästä liikkeelle - kai tässä pitää ensin tutustua toisiimme ja synnyttää sitä kautta luottamusta yms., sitten vasta voidaan miettiä konsortiotasolla yhteistyötä. Tekninen ja rakenteellinen kehitys kyllä ajaa meitä yhteen väkisinkin, parin vuoden sisällä tapahtuu aika paljonkin nitkahduksia joka tapauksessa, kokouspaikkamme Tritonia on tästä hyvä esimerkki.
Sosiaalista mediaa tuntuu tulevan joka tuutista, mutta yhtä kaikki oli hyvä idea osallistua Samkin ePro-koulutuksen luennolle, jossa naapuritalon professori Jari Multisilta esitteli Web 2.0:n mahdollisuuksia opetuksessa. Sinänsä tuossa ei tullut itselleni mitään sykähdyttävää uutta, mutta tulipahan varmennusta sille, että näitä kaikenlaisia härpäkkeitä kannattaa kokeilla työkäytössäkin. Itseäni kiinnostaa opetusta enemmän ajatus siitä, että nettisivujen yms. sisältöä saadaan tuotettua simppelisti jollain sosiaalisen median välineillä. Kaikkea kun testaa, niin aina niistä jotain pientä matkaan tarttuu.
Jussi
Sosiaalista mediaa tuntuu tulevan joka tuutista, mutta yhtä kaikki oli hyvä idea osallistua Samkin ePro-koulutuksen luennolle, jossa naapuritalon professori Jari Multisilta esitteli Web 2.0:n mahdollisuuksia opetuksessa. Sinänsä tuossa ei tullut itselleni mitään sykähdyttävää uutta, mutta tulipahan varmennusta sille, että näitä kaikenlaisia härpäkkeitä kannattaa kokeilla työkäytössäkin. Itseäni kiinnostaa opetusta enemmän ajatus siitä, että nettisivujen yms. sisältöä saadaan tuotettua simppelisti jollain sosiaalisen median välineillä. Kaikkea kun testaa, niin aina niistä jotain pientä matkaan tarttuu.
Jussi
22.1.2010
E-aineistoissa edistystä
Kirjasto hankki vuoden alusta lisenssin ePress-palveluun. ePress sisältää kotimaisia sanoma- ja paikallislehtiä digitaalisina näköisversioina. ePress on käytössä SAMKin verkossa olevilta työasemilta, samoin opiskelijoiden ja henkilökunnan etäkäytössä SAMK-tunnuksilla. Satakunnan alueen paikallislehdistä löytyy tällä hetkellä ainakin Lauttakylä-lehti, Kankaanpään Seutu ja Tyrvään Sanomat. Koti-ikävän sattuessa kannattaa tarkistaa, löytyykö palvelusta oman kotipaikkakunnan aviisia.
Toinen tammikuun uudistus on oma e-kirja -palvelimemme. Tuonne linkitämme SAMKin lisensoimaa aineistoa. Aineistoihin pääsee käsiksi SAMK-tunnuksella niin SAMKin verkosta kuin sen ulkopuoleltakin. Osa aineistosta on sellaista, johon vain henkilökunnalla on pääsy, mutta osaan pääsevät myös opiskelijat. Nämä jälkimmäiset aineistot on linkitetty myös Tyrni-kokoelmatietokannastamme.
Jussi
Toinen tammikuun uudistus on oma e-kirja -palvelimemme. Tuonne linkitämme SAMKin lisensoimaa aineistoa. Aineistoihin pääsee käsiksi SAMK-tunnuksella niin SAMKin verkosta kuin sen ulkopuoleltakin. Osa aineistosta on sellaista, johon vain henkilökunnalla on pääsy, mutta osaan pääsevät myös opiskelijat. Nämä jälkimmäiset aineistot on linkitetty myös Tyrni-kokoelmatietokannastamme.
Jussi
19.1.2010
Tapahtumia tämän vuoden aikana
Tämän vuoden kuluessa taidamme kirjastossa tapahtuu ainakin seuraavaa, normaaliasioiden hoitamisen rinnalla:
Harjavallan aineisto on jo poistettu kirjastojärjestelmästä. Poisto sujui aika näppärästi, tilaukset ja maksut teettivät hiukan ylimääräistä käsityötä. Poistettu toisen asteen aineisto siirretään Sataedun tietokannaksi, kunhan sillä puolella saadaan asiat kuntoon.
Aineistohankinnassa panostetaan muuten erityisesti sähköiseen aineistoon, verkkokirjat etusijalla. Sähköisten aineistojen käyttöä ja tunnettuutta edistetään erilaisten teemapäivien ja tempausten avulla.
Tilastoajot on perinteiseen tapaan otettu heti vuoden alussa KITT-yhteistilastoa varten. Kampuskirjastoista kerätään joitakin tietoja helmikuun aikana, samoin sähköisten aineiston käyttötilastot. Ttalousluvut syötetään maaliskuussa. Yhteistilasto julkistettaneen normaalin aikataulun mukaan toukokuun alussa.
Maalis-huhtikuussa järjestetään asiakastyytyväisyyskysely. Nyt on amk-kirjastoissa neljäs kerta tälle, ensimmäinen oli 2004. Kysely toteutetaan nykyisin Kansalliskirjaston vetämänä ja yhteistyössä myös yliopistokirjastojen kanssa.
Theseus-verkkokirjastossa (ja muissakin palveluissa) otetaan alkuvuodesta käyttöön Shibboleth-tunnistautuminen, tämä aiheuttanee joitain muutoksia opinnäyteprosessiin. Julkaisuluetteloa uudistetaan Amkota-tilastoinnin uusiin luokituksiin soveltuvaksi. Voyager päivitetään kesällä versioon 7.xx ja toivon mukaan nykyistä fiksumpaan nettiliittymäänkin. Nelliä kehitetään ...
Kirjastostrategia - tai oikeammin toimintaohjelma uudistetaan kevään aikana. Tämä kattaa strategiakauden 2010-2012.
Satakunnan korkeakoululaitoksen tiimoilta selvitetään kovasti yhteistyön tiivistämistä Diak Porin kanssa. KDK-hankkeessa (eli Kansallisen Digitaalisen Kirjaston) ollaan tiiviisti mukana, tästä tulee näkyvämpää kuitenkin vasta tulevina vuosina.
Kirjaston viestintää ja markkinointia tehostetaan, informaatiolukutaitoa edistetään. Ja kyllä me yritämme olla sotkeutumassa myös kaikkeen muuhunkin SAMKin toimintaan.
Jussi
Harjavallan aineisto on jo poistettu kirjastojärjestelmästä. Poisto sujui aika näppärästi, tilaukset ja maksut teettivät hiukan ylimääräistä käsityötä. Poistettu toisen asteen aineisto siirretään Sataedun tietokannaksi, kunhan sillä puolella saadaan asiat kuntoon.
Aineistohankinnassa panostetaan muuten erityisesti sähköiseen aineistoon, verkkokirjat etusijalla. Sähköisten aineistojen käyttöä ja tunnettuutta edistetään erilaisten teemapäivien ja tempausten avulla.
Tilastoajot on perinteiseen tapaan otettu heti vuoden alussa KITT-yhteistilastoa varten. Kampuskirjastoista kerätään joitakin tietoja helmikuun aikana, samoin sähköisten aineiston käyttötilastot. Ttalousluvut syötetään maaliskuussa. Yhteistilasto julkistettaneen normaalin aikataulun mukaan toukokuun alussa.
Maalis-huhtikuussa järjestetään asiakastyytyväisyyskysely. Nyt on amk-kirjastoissa neljäs kerta tälle, ensimmäinen oli 2004. Kysely toteutetaan nykyisin Kansalliskirjaston vetämänä ja yhteistyössä myös yliopistokirjastojen kanssa.
Theseus-verkkokirjastossa (ja muissakin palveluissa) otetaan alkuvuodesta käyttöön Shibboleth-tunnistautuminen, tämä aiheuttanee joitain muutoksia opinnäyteprosessiin. Julkaisuluetteloa uudistetaan Amkota-tilastoinnin uusiin luokituksiin soveltuvaksi. Voyager päivitetään kesällä versioon 7.xx ja toivon mukaan nykyistä fiksumpaan nettiliittymäänkin. Nelliä kehitetään ...
Kirjastostrategia - tai oikeammin toimintaohjelma uudistetaan kevään aikana. Tämä kattaa strategiakauden 2010-2012.
Satakunnan korkeakoululaitoksen tiimoilta selvitetään kovasti yhteistyön tiivistämistä Diak Porin kanssa. KDK-hankkeessa (eli Kansallisen Digitaalisen Kirjaston) ollaan tiiviisti mukana, tästä tulee näkyvämpää kuitenkin vasta tulevina vuosina.
Kirjaston viestintää ja markkinointia tehostetaan, informaatiolukutaitoa edistetään. Ja kyllä me yritämme olla sotkeutumassa myös kaikkeen muuhunkin SAMKin toimintaan.
Jussi
23.12.2009
Harjavallan kirjaston sulkeminen
Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjasto suljettiin marraskuun lopulla. Aineisto on nyt siirretty pääosin Poriin. Tarroitus yms. on kovaa vauhtia menossa, uusia hyllyjäkin jouduttiin hankkimaan, jotta kaikki saadaan nätisti paikoilleen. Lukuvuoden alkaessa on suurin osa Harjavallan kirjoista paikoillaan asiakkaiden käytettävissä. Siirtäminen paikasta toiseen on hidasta, koska niteet on käsiteltävä yksi kerrallaan.
Kirjastojärjestelmän puolella on aineiston siirrossa tehtävä aika paljon toimenpiteitä. Eteneminen menee suurin piirtein niin, että ensin otetaan Harjavaltaan (Hasoten/Sataedun kirjastoon) jäävistä nimekkeistä ja holdingseista marc-tiedostot talteen ja samalla kerralla myös nidetiedot otettiin exceliin. Sotehan kirjastoon jäi 8474 nimekettä, 8996 holdingsia ja niteitä 16403. Nämä poistetaan Samkin tietokannasta ja siirretään Hasoten tietokantaan, tämä on tehtävä ennen vuosittaisia tilastoajoja. Niteiden poistaminen vie jonkin aikaa, koska maksut ja tilaukset yms. on hävitettävä käsityönä. Pick and scanilla sinänsä saa poistettua suurimman osan aineistosta. Holdingsien ja bibien poistamiseen käytetäänkin sitten bib.delete -väkerrystä, se onkin näppärä ja nopea ohjelmanpätkä.
Tammikuun alkupuolella pitäisi olla kaikki hävitettynä Tyrnistä, siihen asti erinäisiä haamutietoja kummittelee tietokannassamme.
Jussi
Kirjastojärjestelmän puolella on aineiston siirrossa tehtävä aika paljon toimenpiteitä. Eteneminen menee suurin piirtein niin, että ensin otetaan Harjavaltaan (Hasoten/Sataedun kirjastoon) jäävistä nimekkeistä ja holdingseista marc-tiedostot talteen ja samalla kerralla myös nidetiedot otettiin exceliin. Sotehan kirjastoon jäi 8474 nimekettä, 8996 holdingsia ja niteitä 16403. Nämä poistetaan Samkin tietokannasta ja siirretään Hasoten tietokantaan, tämä on tehtävä ennen vuosittaisia tilastoajoja. Niteiden poistaminen vie jonkin aikaa, koska maksut ja tilaukset yms. on hävitettävä käsityönä. Pick and scanilla sinänsä saa poistettua suurimman osan aineistosta. Holdingsien ja bibien poistamiseen käytetäänkin sitten bib.delete -väkerrystä, se onkin näppärä ja nopea ohjelmanpätkä.
Tammikuun alkupuolella pitäisi olla kaikki hävitettynä Tyrnistä, siihen asti erinäisiä haamutietoja kummittelee tietokannassamme.
Jussi
16.12.2009
Sähköinen teemapäivä kuvataiteessa
Sähköiset aineistot tutuksi -teemapäivää vietettiin kuvataiteen kirjastossa tiistaina 8.12. klo 13-16 glögitarjoilun merkeissä. Päivän ohjelmana oli tietoiskuja sähköisistä verkkopalveluista ja kokemuksia sosiaalisen median käytöstä. Kallaman Kimmo, Velhonojan Matti ja jopa yksi opiskelija oli valjastettu kertomaan seikkailuistaan Facebookissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa. Kiinnostunut kuulijajoukko kerääntyi nopeasti esiintyjien ympärille.Jussin kanssa esittelimme kirjaston uusia verkkopalveluita, kuten verkkolehtiä ja -kirjoja - yleisön vaihtuessa aiheetkin muuttuivat. Esittelyvuoron saivat ainakin Dawsonin verkkokirjat, ePress, PressDisplay, Meebo ja Twitter. Tulipa samalla sirkuteltua Twitterissä.
Kuvataiteen kirjastossa oli lämmin ja mukavan vuorovaikutteinen tunnelma. Kokemusten jakaminen, ajatusten vaihto ja yhdessä oppiminen olivat päivän parasta antia. Sähköisissä tunnelmissa tavataan seuraavan kerran Huittisten kampuskirjastossa tammikuun puolivälissä.
Sussa
Julkaisuluettelosta
Amkotan julkaisutyyppiluokituksen muuttuessa 2010 alkaen ollaan SAMkissakin jouduttu miettimään julkaisutietojen keräämistä ja Juolukka-julkaisuluettelossa näkyvien tietojen relevanttiutta. Hätäpäissäni tein jo uuden luokituksen mukaisen tietojenkeruulomakkeenkin, mutta sitä tehdessä luokituksen monimutkaisuus iski kyllä silmille ja tuli uskonpuute.
Julkaisutietojen kerääminen tuntuisi nyt olevan järjestyksessä, kun tutkimusjohtajat ovat ottaneet asian omakseen - saadaan siis joka toimialalta kattavasti tiedot ilman että kirjaston täytyy erikseen lähetellä pyyntöjä. SAMKin omia julkaisuja toki lisäämme julkaisuluetteloon automaattisesti ja nehän eivät Amkotaan siirrykään.
Julkaisutyyppiluokituksen lisäksi on myös tieteenalakohtainen luokitus tulossa korvaamaan entisen koulutusalakohtaisen jaon. Tämä puoli ei ole ihan vielä valmis, joten siitä pitänee odotella lisätietoja kevääseen.
Raketti-hankkeeseen liittyvä Jure-projekti tuntuu siltä, että sitä kautta tulee myös kevään alkaessa tietoja mahdollisesta kansallisesta julkaisurekisteristä. Tuo lienee OPM:n listoilla kiireellisenä hankkeena ja on lähtenytkin liikkeelle ripeästi. Saanemme helpotusta (?) julkaisuluettelon/rekisterin ylläpidon suhteen....
Itse olen ajatellut, että nyt ei Voyagerissa ylläpidettävään Juolukka-julkaisuluetteloon kannata tehdä mitään ihmeempiä muutoksia - itse asiassa se toiminee sittenkin uudessa ympäristössä julkaisujen julkisena näkymänä silleen. Amkotaa varten voi laittaa uudet luokituskooditkin johonkin osakenttään näkymään, mutta ei niiden välttämättä tarvitse sotkea hakuliittymää. Täytyy vielä tutkia tätäkin asiaa tarkemmin - kahta eri luokitustakaan ei kyllä viitsisi ylläpitää pitkään. Kirjaston on toki keskusteltava asiasta myös SAMKin muiden toimintojen kanssa.
Näitä ja muitakin asioita tiedotellaan ja pähkäillään yhdessä tammi-helmikuussa "tiedotuksellisessa verkkokokouksessa" ja myöhemmin kevätpuolella työseminaarissa. Asiat siis etenevät, jos kohta välillä hiukan nytkähdellen.
Jussi
23.11.2009
Satakunnan kirjastopäivä Huittisissa
Satakunnan kirjastoyhteistyöfoorumi järjesti marraskuussa toisen kerran Satakunnan kirjastopäivän. Tällä kertaa päivä pidettiin Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä olivat mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot. Hyvin sujuneista järjestelyistä kiitokset Huittisten suuntaan kirjastolaisille ja SAMKin opiskelijoille.
Kirjastopäivään osallistujia oli yli sata, jotka pureutuivat ajankohtaisiin asioihin, kuten Satakirjastoihin ja sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media oli pääosin SAMKin vastuulla : esittelyssä oli niin Second Lifea kuin . kirjastoissa käytettäviä sovelluksia – blogi, Facebook, RSS. Kirjastojen aineisto siirtyy yhä kasvavassa määrin verkkoon ja sähköiseen muotoon. Sähköisten aineistojen kohdalla lehdet ovat olleet jo kauan esillä, mutta nyt on alkamassa verkkokirjojen buumi.
Osansa päivän annista oli myös alan lähivuosien tulevalla isolla yhteisponnistuksella – Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK-asiakasliittymällä. KDK-esityksestä jäi osallistujille paljon mietittävää ja pohdittavaa. Yksinkertaistaen voisi kai sanoa, että parin vuoden päästä kirjastoilla on yksi yhteinen hakuliittymä – olemme kenties vihdoinkin pääsemässä eroon verkkoaineistojen käyttöä tehokkaasti ehkäisevästi monen eri käyttöliittymän opettelusta.
Kirjastopäivän esitykset löytyvät verkosta osoitteesta http://www.samk.fi/kirjasto/satakunnankirjastopaiva.
Jussi
13.11.2009
Kirjastoalan yhteistyökuvioita
Vaikka yhteinen kirjastojärjestelmäkonsortio jouduttiinkin tältä erää hautaamaan, niin tehty selvitystyö paljasti ainakin sen, että halua ja tarvetta yhteistyön tiivistämiselle on. Virinnyttä yhteistoimintaa ei nyt parane päästää valumaan käsistä, vaikka ihan maaliin ei päästykään. Raha ja resurssit ne ovat tässäkin tapauksessa aika hyviä konsultteja.
Yksi yhteistyön toteuttamistapa on yhteiset asiantuntijaryhmät. Nyt onkin sopivasti menossa ensi vuoden ryhmien kartoittaminen ja jäsenten nimeäminen. Työryhmiä kun on vuosien varrella tullut aina vain lisää, niin nyt ollaan selkeästi otettu järki käteen ja esim. Linnea2-puolella päätettiin vähentää Voyageriin liittyviä työryhmiä kuudesta kolmeen. Fiksu päätös, täytyy vain katsoa että työmäärä pysyy inhimillisenä eikä synnytetä alaryhmiä ja niiden alaryhmiä. KDK-hankkeen kautta saattaa näitä paineita myös tulla, aika näyttää.
Amkit-puolella mietitään myös vakavasti omien työryhmiemme määrän vähentämistä tai ainakin niiden toimintatapojen muuttamista - kai noiden tarpeellisuuskin pitää kyseenalaistaa. Projektityö, verkkotyöskentely jne. - nämähän ne meilläkin ovat uusia työskentelytapoja. Mitä tästä seuraakaan, aika näyttää senkin.
Jussi
Yksi yhteistyön toteuttamistapa on yhteiset asiantuntijaryhmät. Nyt onkin sopivasti menossa ensi vuoden ryhmien kartoittaminen ja jäsenten nimeäminen. Työryhmiä kun on vuosien varrella tullut aina vain lisää, niin nyt ollaan selkeästi otettu järki käteen ja esim. Linnea2-puolella päätettiin vähentää Voyageriin liittyviä työryhmiä kuudesta kolmeen. Fiksu päätös, täytyy vain katsoa että työmäärä pysyy inhimillisenä eikä synnytetä alaryhmiä ja niiden alaryhmiä. KDK-hankkeen kautta saattaa näitä paineita myös tulla, aika näyttää.
Amkit-puolella mietitään myös vakavasti omien työryhmiemme määrän vähentämistä tai ainakin niiden toimintatapojen muuttamista - kai noiden tarpeellisuuskin pitää kyseenalaistaa. Projektityö, verkkotyöskentely jne. - nämähän ne meilläkin ovat uusia työskentelytapoja. Mitä tästä seuraakaan, aika näyttää senkin.
Jussi
6.11.2009
Harjavallan kirjastomme sulkeutuu
Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kampuskirjastomme sulkee ovensa lopullisesti marraskuun lopussa. Aineisto muuttaa pääosin Poriin (Sotepo), osa menee myös Raumalle (Sotera) - siis sen mukaan, minne opiskelukin siirtyy.
Muuttolaatikoiden lisäksi kirjastojärjestelmässä on tietenkin tehtävä kaikenlaisia operaatioita ja ne vievätkin aika pitkälti joulu-tammikuun. Periaatteessa muutto etenee systeemissä niin, että viivakoodit luetaan tiedostoihin ja muutetaan bulkkina näiden mukaan uusiin kirjastoihin. Tuplaholdingsien välttämiseksi ei tietenkään ihan kaikkia voida tuosta vaan siirtää kun on päällekkäistä aineistoa ja Voaygerin maksut/tilaukset aiheuttavat mukavasti lisätyötä - vaan mitäpä sitä muuta hommaa joulunseudulla olisikaan. Hasoten omaisuus jää paikoilleen, samoin kaikki lehdet ja vanhempi aineisto.
Omaisuudenjako SAMKin ja Hasoten (tai oikeammin kai Sataedun) välillä on jotakuinkin selvää ja henkilökunnan osaltakin päästäneen loppujen lopuksi onnelliseen ratkaisuun. Harjavallan kirjaston henkilöstöstä toinen siirtyy Poriin ja toinen jatkaa Harjavallassa Sataedun kirjaston perustamishommissa.
PrettyLibiinkin tuli taas tutustuttua, versio 4.51.0216 menossa. Tietojen siirto Voyagerista PL:iin testausvaiheessa, näin päin ei ole tullutkaan vielä tätä tehtyä.
Jussi
Muuttolaatikoiden lisäksi kirjastojärjestelmässä on tietenkin tehtävä kaikenlaisia operaatioita ja ne vievätkin aika pitkälti joulu-tammikuun. Periaatteessa muutto etenee systeemissä niin, että viivakoodit luetaan tiedostoihin ja muutetaan bulkkina näiden mukaan uusiin kirjastoihin. Tuplaholdingsien välttämiseksi ei tietenkään ihan kaikkia voida tuosta vaan siirtää kun on päällekkäistä aineistoa ja Voaygerin maksut/tilaukset aiheuttavat mukavasti lisätyötä - vaan mitäpä sitä muuta hommaa joulunseudulla olisikaan. Hasoten omaisuus jää paikoilleen, samoin kaikki lehdet ja vanhempi aineisto.
Omaisuudenjako SAMKin ja Hasoten (tai oikeammin kai Sataedun) välillä on jotakuinkin selvää ja henkilökunnan osaltakin päästäneen loppujen lopuksi onnelliseen ratkaisuun. Harjavallan kirjaston henkilöstöstä toinen siirtyy Poriin ja toinen jatkaa Harjavallassa Sataedun kirjaston perustamishommissa.
PrettyLibiinkin tuli taas tutustuttua, versio 4.51.0216 menossa. Tietojen siirto Voyagerista PL:iin testausvaiheessa, näin päin ei ole tullutkaan vielä tätä tehtyä.
Jussi
30.10.2009
Satakunnan kirjastopäivä
Perinteeksi(?) muodostuva, kirjastosektorit ylittävä Satakunnan kirjastopäivä, järjestetään toisen kerran 17.11. Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä on mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot.
Ensimmäisellä kerralla mukana oli yli sata kirjastolaista maakuntamme kirjastoista, nyt ollaan hyvää vauhtia pääsemässä samaan osallistujamäärään. Ensimmäisen kerran ohjelma oli enemmänkin toisiimme tutustumista, nyt on asialistalla sosiaalista mediaa luento- ja workshop -muodoissa. Tietenkin ajankohtaiset asiat - Satakirjastot ja KDK - on myös muistettu ottaa ohjelmaan.
Vaan yhdessäolo ja muiden kirjastolaisten kanssa verkottuminen taitaa kuitenkin olla se pääasia. Sitä paitsi Huittisissa on ruokapuolikin perinteisesti hyvin hallussa.
Jussi
Ensimmäisellä kerralla mukana oli yli sata kirjastolaista maakuntamme kirjastoista, nyt ollaan hyvää vauhtia pääsemässä samaan osallistujamäärään. Ensimmäisen kerran ohjelma oli enemmänkin toisiimme tutustumista, nyt on asialistalla sosiaalista mediaa luento- ja workshop -muodoissa. Tietenkin ajankohtaiset asiat - Satakirjastot ja KDK - on myös muistettu ottaa ohjelmaan.
Vaan yhdessäolo ja muiden kirjastolaisten kanssa verkottuminen taitaa kuitenkin olla se pääasia. Sitä paitsi Huittisissa on ruokapuolikin perinteisesti hyvin hallussa.
Jussi
7.10.2009
Kaisa Paasio in memoriam
Ystävämme ja arvostavamme työtoveri Kaisa Paasio on menehtynyt. Kaisa menehtyi pitkällisen sairauden vuoksi 6.10.
Me Kaisan tunteneet muistamme hänet iloisena, positiivisena ja uusia ajatuksia täynnä olevana kollegana. Kaisa oli SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen sekä opetuksen kehittämisen lisäksi aktiivisesti mukana myös ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyössä, niin Amkit-konsortion perustamisvaihessa kuin erilaisissa työryhmissäkin.
Kaisa jätti SAMKin kirjasto- ja tietopalveluihin ison aukon täytettäväksi, vielä suurempi aukko on varmasti perheen ja lähiomaisten mielissä.
SAMK kirjasto- ja tietopalvelujen henkilökunta
1.10.2009
Kun maailma ei riitä
Huittisissa järjestettiin 30.9. erittäin mielenkiintoinen seminaari "Kun maailma ei riitä", jossa keskityttiin sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Aamupäivällä oli yleisempiä luentoja ja iltapäivällä workshopeja. Esitykset tulevat toivottavasti verkkoon lähiaikoina. Mukana oli muutama muukin kirjastolainen, ehkä tähänkin tulee jatko-osia muiden toimesta.
Osa esityksistä käsitteli kohtalaisen tuttuja asioita, mutta esimerkiksi Second Life oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Blogit (näitä meillä on tällä hetkellä kolme "virallista", viimeisimpänä Ajankohtaista-palsta, wikit, chatit (Meebolla toteutettu Ota-yhteyttä) ja Facebookit on sinänsä jo tullut kokeiltua, ja osin otettu jopa käyttöönkin, samoin kuin Google Docsit yms.
Sitä jää aina miettimään tällaisten hype-juttujen kohdalla niiden todellista soveltuvuutta kirjastopalveluihin, niin tälläkin kerralla kävi Second Lifen kohdalla. Ehkä tuota voisi kokeilla vaikkapa yhteyskanavana opinnäytetyön ohjauksessa tai jotain muuta. Pitänee tutustua ja miettiä, ehkä meidän kirjastolla on lähitulevaisuudessa oma tila tai saari tai mitä nämä nyt ovatkaan. Jaa niin, ja joku naseva avatar-nimi täytyy keksiä!
Jussi
Osa esityksistä käsitteli kohtalaisen tuttuja asioita, mutta esimerkiksi Second Life oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Blogit (näitä meillä on tällä hetkellä kolme "virallista", viimeisimpänä Ajankohtaista-palsta, wikit, chatit (Meebolla toteutettu Ota-yhteyttä) ja Facebookit on sinänsä jo tullut kokeiltua, ja osin otettu jopa käyttöönkin, samoin kuin Google Docsit yms.
Sitä jää aina miettimään tällaisten hype-juttujen kohdalla niiden todellista soveltuvuutta kirjastopalveluihin, niin tälläkin kerralla kävi Second Lifen kohdalla. Ehkä tuota voisi kokeilla vaikkapa yhteyskanavana opinnäytetyön ohjauksessa tai jotain muuta. Pitänee tutustua ja miettiä, ehkä meidän kirjastolla on lähitulevaisuudessa oma tila tai saari tai mitä nämä nyt ovatkaan. Jaa niin, ja joku naseva avatar-nimi täytyy keksiä!
Jussi
23.9.2009
Julkaisutyyppiluokitus muuttuu
Ensi vuodesta alkaen tulee isoja muutoksia Amkotaan tallennettavien julkaisutietojen luokittelussa, käytännössä julkaisutyyppiluokitus muuttuu kokonaan ainakin koodituksensa osalta. Uudessa julkaisutyyppiluokituksessa näyttäisi olevan 29 eri tyyppiä, uusina mukana ovat taiteelliseen toimintaan liittyvät luokitukset.
Julkaisujen määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahaan, ja ainakin Samkissa julkaisut ovatkin tulossa 2010 alkaen myös BSC-mittaristoon - tietojen keräämiseen on siis panostettava ja saatava entistä enemmän ryhtiä vuoden alusta. Tämän syksyn aikana täytyykin siis miettiä prosessia uudestaan, uusi tietojenkeruulomake onkin jo hyvää vauhtia valmistumassa, mutta muuten kaikki on auki.
Nykyisin julkaisuluettelomme on osa Tyrni-tietokantaa, viritetty kotikutoisesti uutuusluettelon pohjalta, ja nyt se pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi. En ole vielä kovin paljon asiaa tutkinut, mutta näyttäisi siltä, että Voyager ei enää taivu kunnolla uuden luokituksen ihmeellisyyksiin - tai vähintään ylläpito/tietojen tallennus käyvät aika mahdottomiksi. Täytyy perehtyä muutamiin tiedostoihin ja tutkia asiaa, ilmeisesti kyllä joku uusi tapa täytyy keksiä julkaisutietojen saamiseksi näkyville.
Jussi
Julkaisujen määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahaan, ja ainakin Samkissa julkaisut ovatkin tulossa 2010 alkaen myös BSC-mittaristoon - tietojen keräämiseen on siis panostettava ja saatava entistä enemmän ryhtiä vuoden alusta. Tämän syksyn aikana täytyykin siis miettiä prosessia uudestaan, uusi tietojenkeruulomake onkin jo hyvää vauhtia valmistumassa, mutta muuten kaikki on auki.
Nykyisin julkaisuluettelomme on osa Tyrni-tietokantaa, viritetty kotikutoisesti uutuusluettelon pohjalta, ja nyt se pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi. En ole vielä kovin paljon asiaa tutkinut, mutta näyttäisi siltä, että Voyager ei enää taivu kunnolla uuden luokituksen ihmeellisyyksiin - tai vähintään ylläpito/tietojen tallennus käyvät aika mahdottomiksi. Täytyy perehtyä muutamiin tiedostoihin ja tutkia asiaa, ilmeisesti kyllä joku uusi tapa täytyy keksiä julkaisutietojen saamiseksi näkyville.
Jussi
11.9.2009
KDK
Erinäisten sattumusten johdosta olen nykyään OPM:n vetämän KDK-hankkeen saatavuusjaoston jäsen. Toistaiseksi pesti on kestänyt kaksi viikkoa ja sisältänyt jopa yhden kokouksen. Perehtyminen aiheeseen on siis vahvasti kesken, mutta eipä tuo hanke vielä mitenkään loppusuoralla olekaan, vaikka hyvässä vauhdissa onkin. Saatavuusjaostossa näyttää olevan aika innostunut henki, ei näytä lainkaan hassummalta ja muutamaan vanhaan tuttuunkin tuli taas törmättyä.
Ohjelmiston hankinta on prosessissa, toiminnalliset ja tekniset vaatimusmäärittelyt on tehty. Hankinta lähtee nyt etenemään Kansalliskirjaston vetämänä kilpailullisen neuvottelumenettelyn periaatteilla. Tuollainen hankintamenettely on ilmeisesti isoissa hankkeissa aika tavallinen tapa: ehkä hieman raskas ja hidas, mutta lopputuloksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Ideana on käydä neuvotteluja muutaman toimittajan kanssa ja dokumentoida läpinäkyvästi neuvotteluja koko ajan (juu, kaikkien toimittajakandidaattien on oltava ajan tasalla). 2010 keväällä ollaan sitten huomattavasti viisaampia valittavan järjestelmän suhteen.
Pilotit on valittu: Voyager-kirjastoja edustaa Jyväskylän yliopiston kirjasto. Saatavuusjaoston toimenkuvaan kuuluu talven aikana käytettävyyssuunnitelma ja yhteydenpito pilottikirjastoihin. Käytettävyystutkimuksessa otetaan huomioon paitsi kirjastojen asiakkaiden näkemykset myös pilottiorganisaatioiden kokemukset järjestelmän ylläpidosta. Nämähän riippuvat pitkälti siitä, mikä ohjelmisto tullaan lopulta valitsemaan. Ensivaikutelman mukaan tässä siirrytään Marc-tietueiden konvertoinnista metadatan konvertointiin, saapa nähdä mitä kaikkea teknistä vimpainta datan siirtoihin tuleekaan.
KDK:sta tulee varmaan juttua tähänkin blogiin enemmän lähiaikoina, ajan tasalla voi pysyä seuraamalla hankkeen nettisivustoa.
Jussi
8.9.2009
IGeLU 2009 osa 2 eli "Get rid of that Marc"
... ja se toisen IGeLU-päivän tärkein anti tulikin heti aamulla URM strategy update -sessiossa. URM on työnimi ohjelmalle, joka aikanaan (2011-2012?) korvaa Voyagerin ja Alephin sekä muutaman muunkin Ex Libriksen järjestelmän. URM:n lisäksi tarvitaankin jatkossa enää yksi toinen ohjelma - URD, jolla tehdään käyttöliittymä (korvaa mm. Nellin ja WebVoyagen).
URM:n perusideana näyttäisi olevan metadata, jota hallitaan Metadata Management Processilla (MMS). Luettelointiin tällainen ajattelu tuo tullessaan merkittäviä muutoksia, koska itsellä ei ole enää kuin nidetietueet. Bib-tietueet olisivat metadataa, jota saadaan poimittua halutuista lähteistä tai sitä voidaan myös tuottaa URMilla. Marc-formaatti jäisi näin historiaan, kun luettelointi tapahtuisi "cat lobbyn" kautta: ei enää pilkkuja eikä pisteitä, täytetään vain tiedot valmiisiin kenttiin ja metadataa syntyy. Tästähän sitä lähivuosina sitten kirjastoissa keskustellaankin, kun alan vanhoja perinteitä yritetään murtaa!
Voyagerin tulevaisuus ulottuu ainakin joitain vuosia eteenpäin, eihän tuon URMin käyttöönotosta ole mitään suunnitelmia vielä. Voyagerista tulee versio 8 ja 9, varmaan vielä muutama muukin tuon jälkeen. Versiosta 7.1 eteenpäin tulee integrointia muihin Ex Libriksen järjestelmiin, ensiksi Rosettaan ja webbiliittymän puolella Primoon (asiakkaiden kirjautumiset jne). SIP2-protokollan tuki on yksi merkittävä uutuus 7.1 -versiossa, itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen tulee entistä enemmän vaihtoehtoja. Maksutkin voidaan hoitaa webbiliittymän kautta, vaan se taitaa toimia vain jenkkiläisessä ympäristössä.
Viimeisen IGeLU-päivän joudunkin jättämään väliin muiden kiireiden vuoksi, mutta löytyyhän sitä asiaa IGeLU2009-sivustosta.
URM:n perusideana näyttäisi olevan metadata, jota hallitaan Metadata Management Processilla (MMS). Luettelointiin tällainen ajattelu tuo tullessaan merkittäviä muutoksia, koska itsellä ei ole enää kuin nidetietueet. Bib-tietueet olisivat metadataa, jota saadaan poimittua halutuista lähteistä tai sitä voidaan myös tuottaa URMilla. Marc-formaatti jäisi näin historiaan, kun luettelointi tapahtuisi "cat lobbyn" kautta: ei enää pilkkuja eikä pisteitä, täytetään vain tiedot valmiisiin kenttiin ja metadataa syntyy. Tästähän sitä lähivuosina sitten kirjastoissa keskustellaankin, kun alan vanhoja perinteitä yritetään murtaa!
Voyagerin tulevaisuus ulottuu ainakin joitain vuosia eteenpäin, eihän tuon URMin käyttöönotosta ole mitään suunnitelmia vielä. Voyagerista tulee versio 8 ja 9, varmaan vielä muutama muukin tuon jälkeen. Versiosta 7.1 eteenpäin tulee integrointia muihin Ex Libriksen järjestelmiin, ensiksi Rosettaan ja webbiliittymän puolella Primoon (asiakkaiden kirjautumiset jne). SIP2-protokollan tuki on yksi merkittävä uutuus 7.1 -versiossa, itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen tulee entistä enemmän vaihtoehtoja. Maksutkin voidaan hoitaa webbiliittymän kautta, vaan se taitaa toimia vain jenkkiläisessä ympäristössä.
Viimeisen IGeLU-päivän joudunkin jättämään väliin muiden kiireiden vuoksi, mutta löytyyhän sitä asiaa IGeLU2009-sivustosta.
7.9.2009
IGeLU 2009
Vuosittainen ExLibriksen kirjastojärjestelmien käyttäjien IGeLU-konferenssi pidetään tällä kerralla Helsingissä, Marina Congress Centerissä. Tässä Online-versio paikan päältä, ei siis loppuun asti hiottua.
Ensimmäinen päivä oli enimmäkseen yleistä asiaa. ExLibriksen mainospuheiden yms. lisäksi aamupäivästä jäi mieleen keskustelu kirjastojen muuttuvasta roolista ja siitä, kuinka pystymme vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kirjastojen toimintaa muuttavat mm. Googlen hakusysteemit, Google Books, e-kirjat, Open Access-julkaisu sekä tietenkin entistä pienemmät määrärahat.
Kurt De Belder (Leiden University) esitti asiasta kiintoisan alustuksen, jossa mainitsi selviämiskeinoiksemme panostamisen sähköiseen aineistoon. Leidenin yliopiston kirjastossa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijat toivovat kirjastolta hiljaisia työtiloja, avoimia kokoelmia, pienten kirjastojen säilyttämistä, ryhmätyötiloilla ei ole niin väliä - mieleenkiintoista oli, että kirjastossa päätettiin toimia juuri päinvastoin.
Miksi kirjastot sitten eivät uskalla muuttua? Osittain syynä on budjetti, käyttäjät ja kirjastoammattilaiset, myös kirjastotraditio. Viimeksimainitun takia (ansiosta?) kirjastoissa on tapana ottaa uusia palveluja käyttöön, mutta ei uskallusta luopua mistään vanhasta. Näin uudistuminen estetään toki aika tehokkaasti, kun pelätään asiakkaiden palautetta uudistamisia kohtaan. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa taas hidastaa kirjastoammattilaisten epäluulo metadatan heikkoa laatua kohtaan, kuten esim. mielipiteissä Google Booksia kohtaan ilmenee. Metadata lienee kuitenkin riittävän laadukasta käyttäjillemme, vaikkakaan ei luetteloijille!
Pienen kirjaston keinot selvitä muutoksesta? Onko niitä muita kuin kirjastojen yhdistäminen, uudenlaiset tilat, resurssien tehokkaampi käyttäminen, sähköisten aineiston lisääntyvä käyttö, etäkäytön helpottaminen, kirjastopalvelujen integroiminen entistä paremmin korkeakoulun muihin järjestelmiin (kuten Moodle). Lyhyesti sanottuna kirjaston selviytymisessä on kyse siitä, kuinka hyvin pystymme vaikuttamaan ja kuinka lähellä opetusta ja asiakkaita olemme.
Olisikohan näissä ajatuksissa sellaista, joka tulee näkymään myös seuraavassa kirjastomme strategiassa? Mietittävää joka tapauksessa riittää, emme me ainakaan vanhoilla keinoilla pärjää jatkossa.
Jussi
Ensimmäinen päivä oli enimmäkseen yleistä asiaa. ExLibriksen mainospuheiden yms. lisäksi aamupäivästä jäi mieleen keskustelu kirjastojen muuttuvasta roolista ja siitä, kuinka pystymme vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kirjastojen toimintaa muuttavat mm. Googlen hakusysteemit, Google Books, e-kirjat, Open Access-julkaisu sekä tietenkin entistä pienemmät määrärahat.
Kurt De Belder (Leiden University) esitti asiasta kiintoisan alustuksen, jossa mainitsi selviämiskeinoiksemme panostamisen sähköiseen aineistoon. Leidenin yliopiston kirjastossa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijat toivovat kirjastolta hiljaisia työtiloja, avoimia kokoelmia, pienten kirjastojen säilyttämistä, ryhmätyötiloilla ei ole niin väliä - mieleenkiintoista oli, että kirjastossa päätettiin toimia juuri päinvastoin.
Miksi kirjastot sitten eivät uskalla muuttua? Osittain syynä on budjetti, käyttäjät ja kirjastoammattilaiset, myös kirjastotraditio. Viimeksimainitun takia (ansiosta?) kirjastoissa on tapana ottaa uusia palveluja käyttöön, mutta ei uskallusta luopua mistään vanhasta. Näin uudistuminen estetään toki aika tehokkaasti, kun pelätään asiakkaiden palautetta uudistamisia kohtaan. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa taas hidastaa kirjastoammattilaisten epäluulo metadatan heikkoa laatua kohtaan, kuten esim. mielipiteissä Google Booksia kohtaan ilmenee. Metadata lienee kuitenkin riittävän laadukasta käyttäjillemme, vaikkakaan ei luetteloijille!
Pienen kirjaston keinot selvitä muutoksesta? Onko niitä muita kuin kirjastojen yhdistäminen, uudenlaiset tilat, resurssien tehokkaampi käyttäminen, sähköisten aineiston lisääntyvä käyttö, etäkäytön helpottaminen, kirjastopalvelujen integroiminen entistä paremmin korkeakoulun muihin järjestelmiin (kuten Moodle). Lyhyesti sanottuna kirjaston selviytymisessä on kyse siitä, kuinka hyvin pystymme vaikuttamaan ja kuinka lähellä opetusta ja asiakkaita olemme.
Olisikohan näissä ajatuksissa sellaista, joka tulee näkymään myös seuraavassa kirjastomme strategiassa? Mietittävää joka tapauksessa riittää, emme me ainakaan vanhoilla keinoilla pärjää jatkossa.
Jussi
10.8.2009
KesäKoulu elokuussa 2009
Jo perinteeksi muodostuneet SAMKin kirjastohenkilöstön KesäKoulut jatkuivat elokuun alussa.
Tällä kerralla kokoonnuimme Porin Yyteriin aurinkoisen sään vallitessa. Päivän asialistalla oli vapaamuotoista visiointia ja tulevaisuuden miettimistä: asiakkaiden tulevia tarpeita, kampuskirjastojen kehittämisideoita, strategisia pohdintoja, kirjaston ydintehtäviä jne.
Strategian uudistaminen lähtee nyt sitten pikku hiljaa käyntiin tämän kesän pohdintojen pohjalta, toki odottelemme ensin SAMKin uutta kokonaisstrategiaa ja mm. toimialojen osaamisstrategioita.
Ja yksi tärkeä pointti tässä päivässä oli taas koko henkilökunnan oleminen koolla yhdellä kerralla, tähän kun tahtoo lukukausien aikana olla liian vähän mahdollisuuksia.
Jussi
Tällä kerralla kokoonnuimme Porin Yyteriin aurinkoisen sään vallitessa. Päivän asialistalla oli vapaamuotoista visiointia ja tulevaisuuden miettimistä: asiakkaiden tulevia tarpeita, kampuskirjastojen kehittämisideoita, strategisia pohdintoja, kirjaston ydintehtäviä jne.
Strategian uudistaminen lähtee nyt sitten pikku hiljaa käyntiin tämän kesän pohdintojen pohjalta, toki odottelemme ensin SAMKin uutta kokonaisstrategiaa ja mm. toimialojen osaamisstrategioita.
Ja yksi tärkeä pointti tässä päivässä oli taas koko henkilökunnan oleminen koolla yhdellä kerralla, tähän kun tahtoo lukukausien aikana olla liian vähän mahdollisuuksia.
Jussi
28.7.2009
Uusi palveluhinnasto
SAMKin hallitus vahvisti uuden palveluhinnastomme ja se on käytössä 1.8.2009 alkaen.
Hinnastoon tuli kohtalaisen pieniä muutoksia, asiakkaille tutuimmiksi tulevat ehkä kurssi- ja käsikirjojen uudet myöhästymismaksut. Myös muille kirjastoille annettavaan kaukopalveluun tuli muutoksia.
Uusi hinnasto löytyy kirjastomme nettisivulta http://www.samk.fi/kirjasto/lainaajalle/hinnasto. Tarkempia tietoja saa kirjaston lainatiskeiltä.
Jussi
Hinnastoon tuli kohtalaisen pieniä muutoksia, asiakkaille tutuimmiksi tulevat ehkä kurssi- ja käsikirjojen uudet myöhästymismaksut. Myös muille kirjastoille annettavaan kaukopalveluun tuli muutoksia.
Uusi hinnasto löytyy kirjastomme nettisivulta http://www.samk.fi/kirjasto/lainaajalle/hinnasto. Tarkempia tietoja saa kirjaston lainatiskeiltä.
Jussi
21.7.2009
Tekijänoikeuksista koulutusta
Theseus-verkkokirjaston yhteydessä on mahdollisuus määritellä julkaisulleen tekijänoikeuksia Creative Commons -lisensseillä.
Ammattikorkeakoulujen Open Access -hanke järjestää Creative Commonsista koulutustilaisuuden 18.8.2009 klo 12 - 13.30. Koulutuksen kohderyhmänä ovat opettajat ja kirjastohenkilökunta. Tilaisuus toteutetaan verkossa Connect Prolla osoitteessa http://seamk.emea.acrobat.com/r19393832/. Connect Pro ei vaadi mitään erillisiä asennuksia työasemalle, joten tilaisuuden seuraaminen on varsin helppoa.
Kouluttajana on Ville Oksanen Turre Legal Oy:stä. Tilaisuus myös nauhoitetaan myöhempää tarvetta varten hankkeen wikiin.
Jussi
Ammattikorkeakoulujen Open Access -hanke järjestää Creative Commonsista koulutustilaisuuden 18.8.2009 klo 12 - 13.30. Koulutuksen kohderyhmänä ovat opettajat ja kirjastohenkilökunta. Tilaisuus toteutetaan verkossa Connect Prolla osoitteessa http://seamk.emea.acrobat.com/r19393832/. Connect Pro ei vaadi mitään erillisiä asennuksia työasemalle, joten tilaisuuden seuraaminen on varsin helppoa.
Kouluttajana on Ville Oksanen Turre Legal Oy:stä. Tilaisuus myös nauhoitetaan myöhempää tarvetta varten hankkeen wikiin.
Jussi
28.5.2009
Liiketoiminta Kankaanpään kirjaston muutto
Paljon on vielä asioita tekemättä tämänkin suhteen, mutta yhtä kaikki:
Liiketoiminta Kankaanpään kirjasto sulki ovensa 15.5. Tämän jälkeen kirjasto on tyhjennetty ja aineisto muutettu SAMKin kirjaston muihin toimipisteisiin. Hyvällä yhteistyöllä ja talkoohengessä kirjasto tyhjeni muutamassa päivässä ja aineistokin kuljetettiin suurimmalta osaltaan uusille kampuksille. SAMKille tarpeettomia kirjoja ja lehtiä lahjoitettiin myös Kankaanpään kaupunginkirjastoon ja PSAI:lle, toki tehtiin myös paljon poistoja.
Liiketoiminta Kankaanpään kirjasto sulki ovensa 15.5. Tämän jälkeen kirjasto on tyhjennetty ja aineisto muutettu SAMKin kirjaston muihin toimipisteisiin. Hyvällä yhteistyöllä ja talkoohengessä kirjasto tyhjeni muutamassa päivässä ja aineistokin kuljetettiin suurimmalta osaltaan uusille kampuksille. SAMKille tarpeettomia kirjoja ja lehtiä lahjoitettiin myös Kankaanpään kaupunginkirjastoon ja PSAI:lle, toki tehtiin myös paljon poistoja.
Aineiston loppusijoituspaikkaa mietittäessä pohdittiin kampusten koulutusohjelmia ja kirjastojen kokoelmien aukkoja, jotta aineisto saatiin oikeaan paikkaan.
Kesän aikana kirjastojärjestelmässä tehdään vielä erinäisiä aineiston muuttoon liittyviä toimenpiteitä Tehtiin käytännössä niin, että siirrettävien niteiden viivakoodit luettiin tiedostoihin ja muutettiin järjestelmässä uuteen kokoelmaan. Sitten vain siivoillaan tupla-holdingseja ja korjaillaan nidetietoja ... Kirjastoillamme riittää myös mukavasti tekemistä tarroittamista ja hyllyluokkien muutoksissa yms.
Tämän (tähän asti) sutjakkaasti sujuneen muuton jälkeen olemme taas hieman viisaampia myös sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjastomme muuton suhteen. Alustavan suunnitelman mukaan se kirjasto suljetaan marraskuun lopussa, vaan se onkin ihan eri juttu se.
Jussi
Jussi
12.5.2009
Kirjan ja ruusun päivä
Tiistaina 5.5. vietettiin kirjan ja ruusun päivää Tekniikan ja liiketoiminnan Porin kampuskirjastossa. Tarjolla oli kahvia, keksejä ja karkkia, mutta myös tietoa Digmasta, verkkolehdistä, e-aineistojen koekäytöstä, SAMKin julkaisuista, Urkundista ja verkossa olevista opinnäytetöistä. Kirjastosalissa oli esillä SAMKin julkaisuja tutustuttaviksi ja mukaan otettaviksi sekä näyttely Porin murteesta.
Näyttely pyrki valaisemaan Porin murteen olemusta suomentamalla porilaisia sanoja ja sanontoja sekä kertomalla hieman siitä, miten Porin murretta puhutaan ja miten lauseita muodostetaan. Porin murteeseenhan on oleellisesti vaikuttanut ruotsin kieli, joten porilaisista sanoista oli suomennosten lisäksi esillä myös niiden ruotsinkieliset vastineet.
Näytteille oli laitettu myös porilaista murrekirjallisuutta sekä Porin murretta kuvaavia sanakirjoja. Murretekstien tuottajana Porissa on kunnostautunut etenkin Porin työväenopiston alainen murrepiiri, joka on kokoontunut jo 25 vuoden ajan. Piiriin kuuluu 15–20 jäsentä. Heidän uusin tuotoksensa on Porin murteen sanakirja Pootoora - sanakirja tuttuu porilaist vuodelta 2008. Murrepiirin vetäjän Ulla Leinon murretekstejä on luettavissa aina perjantaisin Uudesta Ajasta, porilaisesta paikallislehdestä.
Kirjan ja ruusun päivä yllätti kirjastolaiset menestyksellään. Erityisesti ilahdutti Tekniikan ja liiketoiminnan Porin yksikön henkilökunnan aktiivisuus, sillä päivän ohjelmassa oli paljon juuri henkilökunnalle suunnattua ohjelmaa.
Maiju, harjoittelija
11.5.2009
E-kirja - voiko sitä lukea?
Osallistuin 27.4.2009 STKS:n E-kirja-seminaariin Tieteiden talossa Helsingissä. Päivä oli tarkotettu päivitysseminaariksi jo kuusi vuotta sitten pidettyyn edelliseen vastaavaan seminaariin.
Päivän aikana eri kirjastosektorien ja kaupallisten toimijoiden joukko esitteli kokemuksiaan e-kirjoista ja/tai niiden käytöstä omissa kirjastoissaan. Erilaiset e-kirjan formaatit (mm. pdf, html, daisy, yms.) tulivat tutuksi päivän aikana. Käteviä ekirjojen lukulaitteita pääsimme katsomaan päivän viimeisessä esityksessä, ja siitä kuulemme varmaankin Lehtimarketin suunnalta vielä lisää.
Päivän parasta antia olivat eri kirjastosektoreiden pitkälle yhtenevät kokemukset kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä. Opiskelijakirjasto oli kirjannut oikein kurssikirjastrategiaansa e-kirjojen hankinnan aina, kun se vain on mahdollista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on ollut oma e-kirja projekti, jonka tuloksia esiteltiin seminaarissa.
Päivän annin voi mielestäni kiteyttää kolmeen lauseeseen:
1) Kaikkien kirjojen, etenkään kotimaisten, hankinta e-kirjana ei ole edelleenkään mahdollista.
2) Jo hankittujen e-kirjojen löydettävyyttä on parannettava luetteloimalla ne kirjastotietokantaan.
3) Opiskelijat käyttävät e-kirjoja ja pitävät siitä, että ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.
Kannattaa tutustua seminaarin esityksiin, niistä saa paljon ideoita miten voisimme lisätä e-kirjojen käyttöä.
Päivän aikana eri kirjastosektorien ja kaupallisten toimijoiden joukko esitteli kokemuksiaan e-kirjoista ja/tai niiden käytöstä omissa kirjastoissaan. Erilaiset e-kirjan formaatit (mm. pdf, html, daisy, yms.) tulivat tutuksi päivän aikana. Käteviä ekirjojen lukulaitteita pääsimme katsomaan päivän viimeisessä esityksessä, ja siitä kuulemme varmaankin Lehtimarketin suunnalta vielä lisää.
Päivän parasta antia olivat eri kirjastosektoreiden pitkälle yhtenevät kokemukset kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä. Opiskelijakirjasto oli kirjannut oikein kurssikirjastrategiaansa e-kirjojen hankinnan aina, kun se vain on mahdollista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on ollut oma e-kirja projekti, jonka tuloksia esiteltiin seminaarissa.
Päivän annin voi mielestäni kiteyttää kolmeen lauseeseen:
1) Kaikkien kirjojen, etenkään kotimaisten, hankinta e-kirjana ei ole edelleenkään mahdollista.
2) Jo hankittujen e-kirjojen löydettävyyttä on parannettava luetteloimalla ne kirjastotietokantaan.
3) Opiskelijat käyttävät e-kirjoja ja pitävät siitä, että ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.
Kannattaa tutustua seminaarin esityksiin, niistä saa paljon ideoita miten voisimme lisätä e-kirjojen käyttöä.
6.5.2009
Urkund-koulutuksia
Talvella käyttöömme hankitun Urkund -plagioinninvastaisen verkkopalvelun käyttäjäkoulutukset pyörähtivät käyntiin. Pelkästään kirjaston asia tämä ei onneksi ole, vaan meillä on muutaman hengen kouluttajatiimi kiertämässä maakuntaa toukokuussa ja uudestaan vielä elokuussa.
Koulutuksissa käsitellään aika tavalla keskustelevassa hengessä Urkundin lisäksi paljon muutakin opinnäytetöihin liittyvää. Theseus-verkkokirjasto on koplattu mukaan teemaan, joten verkkojulkaiseminen ja Open Access tulevat puheenaiheiksi luonnostaan. Opettajia tuntuu kiinnostavan kovasti Urkundin mahdollinen hyödyntäminen vaikkapa lähdeviitteiden tarkistustyökaluna ja sitä kauttahan saadaan osaltaan opinnäytetöiden laatuakin nostettua - johtuisikohan keskustelun viriäminen osaltaan kouluttajan näkökulmasta. Theseuksen osalta ikuisuuskysymyksenä on se, voidaanko sinne laittaa töitä pelkästään opiskelijoiden suostumuksen mukaan vai olisiko syytä rajata esim. arvosanojen mukaan. No, tuohan ei oikein istu OA-henkeen, joten ainakaan kirjastolla ei ole mitään syytä miettiä rajauksia, onneksi emme edes tiedä arvosanoja.
Yhtä kaikki, opinnäytetyö on iso osa opiskelua ja verkossa vapaasti nähtävät työt näkyvä näyteikkuna, joten kaikki keinot tason/laadun parantamiseksi on otettava käyttöön. Opinnäytetyöprosessistamme lisää SAMKin nettisivujen Opinnäytetyö-osiosta.
Jussi
Koulutuksissa käsitellään aika tavalla keskustelevassa hengessä Urkundin lisäksi paljon muutakin opinnäytetöihin liittyvää. Theseus-verkkokirjasto on koplattu mukaan teemaan, joten verkkojulkaiseminen ja Open Access tulevat puheenaiheiksi luonnostaan. Opettajia tuntuu kiinnostavan kovasti Urkundin mahdollinen hyödyntäminen vaikkapa lähdeviitteiden tarkistustyökaluna ja sitä kauttahan saadaan osaltaan opinnäytetöiden laatuakin nostettua - johtuisikohan keskustelun viriäminen osaltaan kouluttajan näkökulmasta. Theseuksen osalta ikuisuuskysymyksenä on se, voidaanko sinne laittaa töitä pelkästään opiskelijoiden suostumuksen mukaan vai olisiko syytä rajata esim. arvosanojen mukaan. No, tuohan ei oikein istu OA-henkeen, joten ainakaan kirjastolla ei ole mitään syytä miettiä rajauksia, onneksi emme edes tiedä arvosanoja.
Yhtä kaikki, opinnäytetyö on iso osa opiskelua ja verkossa vapaasti nähtävät työt näkyvä näyteikkuna, joten kaikki keinot tason/laadun parantamiseksi on otettava käyttöön. Opinnäytetyöprosessistamme lisää SAMKin nettisivujen Opinnäytetyö-osiosta.
Jussi
22.4.2009
Informaatiolukutaitoseminaari Tampereella 15.4.
Tampereella pidettiin 15.4. Information literacy seminar, jossa Sonja Härkönen ja Nigel Morgan Cardiffin yliopiston kirjastosta kertoivat eläväisesti informaatiolukutaidon opetuksesta. Paikalla oli reilut 30 osallistujaa ja etenkin Tampereen kirjastot hyvin edustettuina.
Aluksi Sonja ja Nigel esittelivät itsensä ja organisaationsa käyttäen Pecha Kucha -formaattia, joka on hyvin visuaalinen ja hauska sekä auttaa esiintyjiä pysymään tiukasti aikataulussa :-). Sen jälkeen he kertoivat IL-opetuksesta Cardiffin yliopistossa. He esittelivät myös IL-työkalujaan, joista osa on suunnattu opettajille, osa opiskelijoille ja osa kirjaston henkilökunnalle. Keskiössä on tietysti IL-käsikirja, josta on valmistunut vastikään tuore suomennos. Muita työkaluja ovat mm. IL-materiaalien resurssipankki, josta informaatikot ja yliopiston henkilöstö voivat hyödyntää aineistoja opetuksessaan, IL-taitojen paketti etäopiskelijoille ja podcastit.
Sitten Nigel esitteli kefallonialaista metodia (minun piti nähdä ja kokea se itse ennen kuin se kunnolla aukeni minulle :-). Tämän metodin käyttö elävöittäisi paljon kirjastoesittelyjä. Sitä voi käyttää eri konteksteissa, ei vain kirjastoesittelyissä. Keskustelussa tuli joitakin vinkkejä eli kirjastoesittelyä varten voi tehdä yhden joukon kysymyksiä (joita osallistujat pääsevät esittelijöiltä kysymään), joissa voi aihealueesta riippuen olla hieman vaihtelua. Esittelyssä ei kannata käyttää yli 16:a kysymystä (seminaarissa 15.4. niitä oli kahdeksan). Jos ryhmä on pieni, ei kannata antaa kysymystä jokaiselle opiskelijalle, jottei tilanteeseen tulisi pakon tunnetta. Esittelyn pituus kannattaa pitää maksimissaan noin 40 minuutissa. Esiintyjää helpottaa diakartta, jossa diat on numeroitu. Painamalla esityksessä halutun dian numeroa ja Enter saadaan oikea dia nopeasti vastaukseksi osallistujan lukemaan kysymykseen.
Kahvitauon, jolla saimme nauttia mm. walesilaisista leivoksista (Welsh cakes), jälkeen Sonja kertoi IL-opetuksen erilaisista liittämistavoista muuhun opetukseen ja opiskelijoiden palautteesta. Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin myönteistä. IL-workshopeihin osallistuneet opiskelijat saivat tehtävistään myös parempia arvosanoja kuin niihin osallistumatta jättäneet opiskelijat. Keräämällä ja saamalla tällaista palautetta henkilöstöltä on IL-opetuksenkin tarpeellisuus ja hyöty helppo perustella.
Lopuksi oli workshop-osio, jossa pohdimme pienissä ryhmissä toimisivatko Pecha Kucha - ja Kefallonian metodit omissa organisaatioissamme ja miten voisimme niitä hyödyntää, ideoita kirjastoesittelyjen/IL-opetuksen piristämiseksi ja IL-opetuksen liittämisen/upottamisen (embedding) haasteita/ongelmia ja niiden voittamista. Kaiken kaikkiaan seminaari oli mielenkiintoinen ja antoisa :-).
Aluksi Sonja ja Nigel esittelivät itsensä ja organisaationsa käyttäen Pecha Kucha -formaattia, joka on hyvin visuaalinen ja hauska sekä auttaa esiintyjiä pysymään tiukasti aikataulussa :-). Sen jälkeen he kertoivat IL-opetuksesta Cardiffin yliopistossa. He esittelivät myös IL-työkalujaan, joista osa on suunnattu opettajille, osa opiskelijoille ja osa kirjaston henkilökunnalle. Keskiössä on tietysti IL-käsikirja, josta on valmistunut vastikään tuore suomennos. Muita työkaluja ovat mm. IL-materiaalien resurssipankki, josta informaatikot ja yliopiston henkilöstö voivat hyödyntää aineistoja opetuksessaan, IL-taitojen paketti etäopiskelijoille ja podcastit.
Sitten Nigel esitteli kefallonialaista metodia (minun piti nähdä ja kokea se itse ennen kuin se kunnolla aukeni minulle :-). Tämän metodin käyttö elävöittäisi paljon kirjastoesittelyjä. Sitä voi käyttää eri konteksteissa, ei vain kirjastoesittelyissä. Keskustelussa tuli joitakin vinkkejä eli kirjastoesittelyä varten voi tehdä yhden joukon kysymyksiä (joita osallistujat pääsevät esittelijöiltä kysymään), joissa voi aihealueesta riippuen olla hieman vaihtelua. Esittelyssä ei kannata käyttää yli 16:a kysymystä (seminaarissa 15.4. niitä oli kahdeksan). Jos ryhmä on pieni, ei kannata antaa kysymystä jokaiselle opiskelijalle, jottei tilanteeseen tulisi pakon tunnetta. Esittelyn pituus kannattaa pitää maksimissaan noin 40 minuutissa. Esiintyjää helpottaa diakartta, jossa diat on numeroitu. Painamalla esityksessä halutun dian numeroa ja Enter saadaan oikea dia nopeasti vastaukseksi osallistujan lukemaan kysymykseen.
Kahvitauon, jolla saimme nauttia mm. walesilaisista leivoksista (Welsh cakes), jälkeen Sonja kertoi IL-opetuksen erilaisista liittämistavoista muuhun opetukseen ja opiskelijoiden palautteesta. Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin myönteistä. IL-workshopeihin osallistuneet opiskelijat saivat tehtävistään myös parempia arvosanoja kuin niihin osallistumatta jättäneet opiskelijat. Keräämällä ja saamalla tällaista palautetta henkilöstöltä on IL-opetuksenkin tarpeellisuus ja hyöty helppo perustella.
Lopuksi oli workshop-osio, jossa pohdimme pienissä ryhmissä toimisivatko Pecha Kucha - ja Kefallonian metodit omissa organisaatioissamme ja miten voisimme niitä hyödyntää, ideoita kirjastoesittelyjen/IL-opetuksen piristämiseksi ja IL-opetuksen liittämisen/upottamisen (embedding) haasteita/ongelmia ja niiden voittamista. Kaiken kaikkiaan seminaari oli mielenkiintoinen ja antoisa :-).
3.4.2009
Linda-päivä
Osallistuin Linda-päivän viettoon Helsingissä.
Mielenkiintoisinta antia näin amk-näkökulmasta oli Lindan opacin esittely, ilme on modernimpi ja hakumahdollisuudet monipuolisemmat, sekä Marc21 -sovellusohjeen läpikäynti, jossa ei tosin tullut mitään olennaisen uutta esille. Ari Rouvari esitteli asiakasliittymäprojektia melko hengästyttävällä vauhdilla ja ilmoitti sellaisen harvinaisen seikan että jos projektin edetessä käy ilmi ettei siitä tulekaan onnistunutta lopputulosta sen voi OPM:n luvalla jättää kesken. Ei siis tarvitse väkisin väkertää loppuun asti, jos huomataan että susi tulee! Rouvari kumppaneineen tulee marraskuussa Satakunnan kirjastopäivään esittelemään ko. projektia.
Ja Onnea Annelille (Korhoselle)! Hän sai Linda-mitalin, ei tosin päässyt itse paikalle sitä vastaanottamaan.
Anne
30.3.2009
Kirjaston tavoitekuvaa rakentamassa
Meitä oli 16 aktiivista osallistujaa Markkinointi ja tiedottaminen kirjastoissa -koulutuspäivään Tampereella 10.-11.3.09. Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia vaihdettiin niin maakunta-, ammattikorkeakoulu- kuin erikoiskirjastojen henkilöstön kanssa. Toistaiseksi kirjastojen tiedotus- ja markkinointitehtävät näyttävät hoituvan enemmän ja vähemmän oman työn ohessa.
Kirjaston tavoitekuvaa voi rakentaa vaikkapa tilan kautta. Kirjasto on tila, jolla on tietty toimintakonsepti ja palvelukokonaisuus. Joissakin kirjastoissa palvelukokonaisuutta on laajennettu niin, että lainataan kävelysauvoja ja suksipaketteja. Miten on oman amk-kirjaston palvelukokonaisuuden laita, pitäisikö meidänkin tarjota kävelysauvoja tai miniläppäreitä lainaan?
Viestinnän avulla voimme tehdä osaamistamme näkyvämmäksi. Viestintästrategia on arjen apuväline, jolla voidaan vaikuttaa julkisuuskuvaamme. Viestintästrategialla haetaan suuntaviivoja toiminnalle ja vastauksia kysymyksiin: mihin ja miksi pyrimme ja miten sen saavutamme. Viestinnän keinoin voidaan parantaa myös työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Johdon tuki on välttämätön tässäkin asiassa.
Kirjaston tuote tuntuu olevan kunnossa, mutta näkyvyyttä pitäisi lisätä. Matkailualan yritykset tarjoavat valmiita matkailupaketteja erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Pitäisikö kirjastojenkin paketoida tietopaketteja yritysten, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön käyttöön? Kaikkea kaikille -aikakausi on auttamattomasti ohi. Nyt tarvitaan täsmämarkkinointia ja kimalletta kääreisiin, jotta saadaan se asiakaskin liikkeelle.
Sussa
Kirjaston tavoitekuvaa voi rakentaa vaikkapa tilan kautta. Kirjasto on tila, jolla on tietty toimintakonsepti ja palvelukokonaisuus. Joissakin kirjastoissa palvelukokonaisuutta on laajennettu niin, että lainataan kävelysauvoja ja suksipaketteja. Miten on oman amk-kirjaston palvelukokonaisuuden laita, pitäisikö meidänkin tarjota kävelysauvoja tai miniläppäreitä lainaan?
Viestinnän avulla voimme tehdä osaamistamme näkyvämmäksi. Viestintästrategia on arjen apuväline, jolla voidaan vaikuttaa julkisuuskuvaamme. Viestintästrategialla haetaan suuntaviivoja toiminnalle ja vastauksia kysymyksiin: mihin ja miksi pyrimme ja miten sen saavutamme. Viestinnän keinoin voidaan parantaa myös työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Johdon tuki on välttämätön tässäkin asiassa.
Kirjaston tuote tuntuu olevan kunnossa, mutta näkyvyyttä pitäisi lisätä. Matkailualan yritykset tarjoavat valmiita matkailupaketteja erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Pitäisikö kirjastojenkin paketoida tietopaketteja yritysten, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön käyttöön? Kaikkea kaikille -aikakausi on auttamattomasti ohi. Nyt tarvitaan täsmämarkkinointia ja kimalletta kääreisiin, jotta saadaan se asiakaskin liikkeelle.
Sussa
25.3.2009
Sisäinen auditointi
Osana SAMKin laadunhallintajärjestelmää meillä tehdään säännöllisesti myös sisäisiä auditointeja. Maaliskuun puolivälissä auditoitiin kirjasto- ja tietopalvelut, ensimmäinen kerta monelle meistä. Auditoinnin kohteina oli viisi kirjastoamme Porissa ja Raumalla, mutta kyllähän nämä ovat hyvin yleistettävissä kaikkiin kirjastoihimme.
Yhteenvetona, että vahvuuksia oli enemmän kuin kehittämiskohteita ja poikkeuksia. Tämän perusteella menettelyohjeita ja yhteisesti sovittuja asioita noudatetaan siis kirjastoissa erittäin hyvin, mikä ei kyllä sinänsä ollut kummoinenkaan yllätys.
Vahvuuksina löydettiin ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, monipuolinen ammattitaito, verkostoituminen, asiakaslähtöisyys jne. Siis kaikkineen henkilökunta on ihan loistavaa. Kehittämiskohteita löydettiin jonkin verran, mm. tilat eivät ole ajan tasalla ja henkilökuntaa on liian vähän. Nuo vaikuttavat puolestaan muihin havaittuihin kehittämiskohteisiin (työtilat, aukioloajat), niin että tiukassa on korjaavat toimenpiteet, ainakin mietittävää riittää.
KKA:n auditoinnissa koko SAMKin tasolla läpäistiin kirkkaasti, jopa kohtalaisen hyvin arvosanoin. Raportti löytyy verkosta KKA:n sivuilta.
Jussi
Yhteenvetona, että vahvuuksia oli enemmän kuin kehittämiskohteita ja poikkeuksia. Tämän perusteella menettelyohjeita ja yhteisesti sovittuja asioita noudatetaan siis kirjastoissa erittäin hyvin, mikä ei kyllä sinänsä ollut kummoinenkaan yllätys.
Vahvuuksina löydettiin ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, monipuolinen ammattitaito, verkostoituminen, asiakaslähtöisyys jne. Siis kaikkineen henkilökunta on ihan loistavaa. Kehittämiskohteita löydettiin jonkin verran, mm. tilat eivät ole ajan tasalla ja henkilökuntaa on liian vähän. Nuo vaikuttavat puolestaan muihin havaittuihin kehittämiskohteisiin (työtilat, aukioloajat), niin että tiukassa on korjaavat toimenpiteet, ainakin mietittävää riittää.
KKA:n auditoinnissa koko SAMKin tasolla läpäistiin kirkkaasti, jopa kohtalaisen hyvin arvosanoin. Raportti löytyy verkosta KKA:n sivuilta.
Jussi
9.3.2009
Arpajaiset suoritettu
Vuosittaiset tieteellisten kirjastojen arpajaiset eli siis tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilaston lukujen syöttämiset on meidän osalta nyt tehty. Tietojen syöttämisen jälkeen seuraa tietenkin tarkistusvaihe ja virallisesti v. 2008 tilastot julkistetaan 2.5.2009.
Tällä kerralla ei onneksi tullut isompia muutoksia tietojen keräämiseen, vaan tehtiin ihan edellisvuoden ohjeilla. Marc21-formaattiin vaihto kyllä aiheutti järjestelmästä saatavien tietojen kohdalla muutoksia, mutta ensikatselussa ei mitään dramaattista näyttäisi olevan. Talousluvut yms. on otettu joka vuosi samalla kaavalla, joten meidän kohdalla ne ovat vertailukelpoisia.
Se, missä tilastot heittävät, on sähköisten aineistojen käyttö. Vuosittain tulee paljon heilahteluja, kun FinELibin tilastoinneissa aineistojen kohdalla välillä saadaan tiedot yhteydenotoista ja taas seuraavana vuonna hakujen perusteella - näitä lukuja ei siis käytännössä voi käyttää kirjaston mittareina. Toinen ongelma on Tyrni-tietokannan tilastot, niissä oli uuden laskutavan mukaan jopa kymmenkertainen käyttö edellisvuosiin verrattuna. Tuo olisi tietenkin mairittelevaa, mutta en minä ihan täysin jaksa siihen uskoa vaan tilastossa on nyt vanhalla kaavalla otetut luvut, jotta olisi edes jotain vertailupohjaa menneisiin vuosiin.
Palataanpa asiaan toukokuun alussa, kun tilastot julkistetaan virallisesti.
Jussi
Tällä kerralla ei onneksi tullut isompia muutoksia tietojen keräämiseen, vaan tehtiin ihan edellisvuoden ohjeilla. Marc21-formaattiin vaihto kyllä aiheutti järjestelmästä saatavien tietojen kohdalla muutoksia, mutta ensikatselussa ei mitään dramaattista näyttäisi olevan. Talousluvut yms. on otettu joka vuosi samalla kaavalla, joten meidän kohdalla ne ovat vertailukelpoisia.
Se, missä tilastot heittävät, on sähköisten aineistojen käyttö. Vuosittain tulee paljon heilahteluja, kun FinELibin tilastoinneissa aineistojen kohdalla välillä saadaan tiedot yhteydenotoista ja taas seuraavana vuonna hakujen perusteella - näitä lukuja ei siis käytännössä voi käyttää kirjaston mittareina. Toinen ongelma on Tyrni-tietokannan tilastot, niissä oli uuden laskutavan mukaan jopa kymmenkertainen käyttö edellisvuosiin verrattuna. Tuo olisi tietenkin mairittelevaa, mutta en minä ihan täysin jaksa siihen uskoa vaan tilastossa on nyt vanhalla kaavalla otetut luvut, jotta olisi edes jotain vertailupohjaa menneisiin vuosiin.
Palataanpa asiaan toukokuun alussa, kun tilastot julkistetaan virallisesti.
Jussi
25.2.2009
Uudet nettisivut
Osana SAMKin visuaalisen ilmeen uudistamista myös kirjaston nettisivut saivat uuden ulkonäön - ja ainakin kirjaston tapauksessa myös sisältöä uudistettiin. Ihan kaikkea haluttua ei sivuille saatu, paljon uutta toki laitettiin näkyville jo tässä vaiheessa - edellisiin sivuihin verrattuna mm. lomakkeita ja chattia tuli mukaan.
Talven aikana tekstejä väännettiin monessa eri porukassa ja hyvinhän tässä aikataulussa pysyttiin kun yhdistettiin viisaat päät yhteen - aktivisteina kunnostautuivat erityisesti Harri ja Susanna. Toki paljon jäi vielä keskenkin ja uusien sivujen selaamisen/kommenttien jälkeen varmaan muutoksia tehdään vielä kevään aikana.
Sivujen teknisen toteutuksen teki Innofactor Oy. Järjestelmän mahdollisuuksissa ja rajoituksissa oli tietysti paljon opettelemista ja osin nielemistäkin, mutta eipä tästä mitään isoa jäänyt hampaan koloon. Rakenteeseen sun muihin tulee myöskin vielä viilauksia.
Jussi
Talven aikana tekstejä väännettiin monessa eri porukassa ja hyvinhän tässä aikataulussa pysyttiin kun yhdistettiin viisaat päät yhteen - aktivisteina kunnostautuivat erityisesti Harri ja Susanna. Toki paljon jäi vielä keskenkin ja uusien sivujen selaamisen/kommenttien jälkeen varmaan muutoksia tehdään vielä kevään aikana.
Sivujen teknisen toteutuksen teki Innofactor Oy. Järjestelmän mahdollisuuksissa ja rajoituksissa oli tietysti paljon opettelemista ja osin nielemistäkin, mutta eipä tästä mitään isoa jäänyt hampaan koloon. Rakenteeseen sun muihin tulee myöskin vielä viilauksia.
Jussi
13.2.2009
Urkund käyttöön
Joulukuussa ostettiin SAMKin käyttöön Urkund-plagioinninvastainen järjestelmä. Tällä on tarkoitus metsästää opinnäytetöistä (ja miksei muistakin raporteista) mahdollisesti löytyviä plagiaatteja. Urkundin käyttöönotto on siinä vaiheessa, että testimielessä on lähetetty tarkastettavaksi kymmenkunta opinnäytetyötä.
Homma toimii käytännössä näin: opinnäytetyö lähetetään ohjaavan opettajan henk.koht. Urkund-osoitteeseen sähköpostin liitetiedostona. Seuraavana päivänä tulee ohjaajalle viesti analyysin valmistumisesta ja linkki siihen. Urkundin sivuilla analyysit myös säilyvät ja niitä voi järjestellä haluamiinsa kansioihin yms.
Analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa ja jo tähän mennessä on selvinnyt, että Urkund löytää aika hyvin suomalaisissakin osoitteissa olevia töitä. Laitoin mm. kokeeksi yhden Theseuksessa olevan työn ja siitä löytyi 100 % vastaavuus, samoin löytyy (avoimesti) netissä olevia opintojaksoja ja muuta mielenkiintoista. Kirjastoihmisen silmin näkee oheistuotteena myös käytettyjen lähteiden tason ja lähdeviittausten oikeellisuuden- Wikipedia näyttää jylläävän (amk-opinnäytetyön kriteerit täyttävä lähde?).
Urkundin käyttöönotto etenee testausvaiheen jälkeen niin, että päävastuu on SAMKin opinnäytetyön kehittämisryhmällä ja opetusneuvostolla, kirjasto on enemmänkin konsultoivana asiantuntijana. Tällaisen ohjelman käyttöönotto yhdessä Theseuksen kanssa taitaa vaikuttaa aika moneen kohtaan opinnäyteprosessissa, joten asiat on syytä tehdä harkiten. Tämä kevät testataan ja syksystä lähtien otetaan laajempaan käyttöön, näin kai tämä menee.
Jussi
Homma toimii käytännössä näin: opinnäytetyö lähetetään ohjaavan opettajan henk.koht. Urkund-osoitteeseen sähköpostin liitetiedostona. Seuraavana päivänä tulee ohjaajalle viesti analyysin valmistumisesta ja linkki siihen. Urkundin sivuilla analyysit myös säilyvät ja niitä voi järjestellä haluamiinsa kansioihin yms.
Analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa ja jo tähän mennessä on selvinnyt, että Urkund löytää aika hyvin suomalaisissakin osoitteissa olevia töitä. Laitoin mm. kokeeksi yhden Theseuksessa olevan työn ja siitä löytyi 100 % vastaavuus, samoin löytyy (avoimesti) netissä olevia opintojaksoja ja muuta mielenkiintoista. Kirjastoihmisen silmin näkee oheistuotteena myös käytettyjen lähteiden tason ja lähdeviittausten oikeellisuuden- Wikipedia näyttää jylläävän (amk-opinnäytetyön kriteerit täyttävä lähde?).
Urkundin käyttöönotto etenee testausvaiheen jälkeen niin, että päävastuu on SAMKin opinnäytetyön kehittämisryhmällä ja opetusneuvostolla, kirjasto on enemmänkin konsultoivana asiantuntijana. Tällaisen ohjelman käyttöönotto yhdessä Theseuksen kanssa taitaa vaikuttaa aika moneen kohtaan opinnäyteprosessissa, joten asiat on syytä tehdä harkiten. Tämä kevät testataan ja syksystä lähtien otetaan laajempaan käyttöön, näin kai tämä menee.
Jussi
30.1.2009
Satakunnan korkeakoulun kehittäminen
Selvitysmies Markku Linnan raportti SAMKin ja koko Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämiseksi julkistettiin tänään.
Täytyy nyt rauhassa lukea koko raportti ennen isompia johtopäätöksiä, mutta pikaisesti silmäiltynäkin kirjaston näkövinkkelistä selvityksessä esitetään aika radikaaleja ehdotuksia: Porissa siirrytään yhdelle kampukselle, johon tulee niin molemmat SAMKin toimipisteet kuin Diakin Porin kirjasto ja Porin Yliopistokeskuksenkin kirjastot. Raumalla kirjastot muuttavat Satamakadulle yhden katon alle. Huittisista loppuu koulutus ja sitä myöten myös kirjasto, Kankaanpään kuvataide sen sijaan jää. Maakunnan korkeakoulukirjastojen tietokannat yhdistetään yms.
Ehdotuksiahan nämä vielä ovat ja nyt aletaan sitten katsoa, mitä näistä oikeasti toteutetaan. Lehtitietojen perusteella kaupungin edustajat jo epäilivät taloudellisten panostusten mahdollisuuksia - no meidän kohdallahan on jo totuttu siihen, että kaupungilta ei rahaa tipu.
Koko selvitys löytyy verkkoversiona SAMKin sivuilta ja toki myös Tyrni-tietokannasta.
Jussi
Täytyy nyt rauhassa lukea koko raportti ennen isompia johtopäätöksiä, mutta pikaisesti silmäiltynäkin kirjaston näkövinkkelistä selvityksessä esitetään aika radikaaleja ehdotuksia: Porissa siirrytään yhdelle kampukselle, johon tulee niin molemmat SAMKin toimipisteet kuin Diakin Porin kirjasto ja Porin Yliopistokeskuksenkin kirjastot. Raumalla kirjastot muuttavat Satamakadulle yhden katon alle. Huittisista loppuu koulutus ja sitä myöten myös kirjasto, Kankaanpään kuvataide sen sijaan jää. Maakunnan korkeakoulukirjastojen tietokannat yhdistetään yms.
Ehdotuksiahan nämä vielä ovat ja nyt aletaan sitten katsoa, mitä näistä oikeasti toteutetaan. Lehtitietojen perusteella kaupungin edustajat jo epäilivät taloudellisten panostusten mahdollisuuksia - no meidän kohdallahan on jo totuttu siihen, että kaupungilta ei rahaa tipu.
Koko selvitys löytyy verkkoversiona SAMKin sivuilta ja toki myös Tyrni-tietokannasta.
Jussi
27.1.2009
Luetteloinnin tiedotuspäivä
Luetteloinnin tiedotuspäivä -tilaisuudessa Hesassa kuultiin hieman väliaikatietoja Marc21:stä. Korjattu suomennos tulee vielä tämän kuun aikana ja sovellusohjeesta ensimmäinen versio myös lähiaikoina. Linnea-luettelointiryhmän (keskeneräinen) sovellusohje ilmestynee Linnea2-sivuille helmikuussa ja lopullinen versio tullee kevään aikana.
Varsinainen tiedotuspäivän anti oli laihanlainen (sehän on tarkoitettu koko kirjastosektorille ja on siksi aika kaukana käytännön työstä): selostettiin mm. Fennican ongelmia Aleph-tallennuksessa sekä ONIX-formaattia (tarkoitettu julkaisijoiden ja kirjastojen yhteistyöhön). Enemmän kiinnosti sensijaan ISBD ja verkkojulkaisujen luettelointi (esim. KK ei tällä hetkellä käytä lainkaan 006-kenttää, kun on kyse verkkojulkaisusta) sekä RDA (uusi tulossa oleva luettelontistandardi, joka korvaa nykyisen AACR 2:n). Lisäksi vertailu YSA:n ja YSO:n välillä oli mielenkiintoinen, YSO on vielä osin raakile eikä päivityksiä ole tapahtunut vuoden 2005 jälkeen, joten sitä ei kannata vielä käyttää sisällönkuvailussa. Päivän esitykset löytyvät Kansalliskirjaston sivuilta.
Anne
Varsinainen tiedotuspäivän anti oli laihanlainen (sehän on tarkoitettu koko kirjastosektorille ja on siksi aika kaukana käytännön työstä): selostettiin mm. Fennican ongelmia Aleph-tallennuksessa sekä ONIX-formaattia (tarkoitettu julkaisijoiden ja kirjastojen yhteistyöhön). Enemmän kiinnosti sensijaan ISBD ja verkkojulkaisujen luettelointi (esim. KK ei tällä hetkellä käytä lainkaan 006-kenttää, kun on kyse verkkojulkaisusta) sekä RDA (uusi tulossa oleva luettelontistandardi, joka korvaa nykyisen AACR 2:n). Lisäksi vertailu YSA:n ja YSO:n välillä oli mielenkiintoinen, YSO on vielä osin raakile eikä päivityksiä ole tapahtunut vuoden 2005 jälkeen, joten sitä ei kannata vielä käyttää sisällönkuvailussa. Päivän esitykset löytyvät Kansalliskirjaston sivuilta.
Anne
26.1.2009
Uusi vuosi ja uudet kujeet
Jaha, uusi vuosi alkoikin hyvin vauhdikkaissa merkeissä konversion jälkipyykkiä siivotessa ja uusia nettisivuja miettiessä.
Konversion jälkeen oli hetken aikaa niin, että esim. nimeke-haku ei toiminut nettiliittymän puolella. Vaan indeksejä värkkäilemällä ne saatiin kuitenkin takaisin. Tällä kerralla KK:lta tuli aika selkeät ohjeetkin, tosin onnistuin kyllä saamaan tuplakontrollin sekaisin, mutta löytyihän siihenkin ratkaisu.
Kirjastoväen kesken pidettiin Marc-koulutuspäivä 20.1. Kyllä oli mukava perustella luetteloijille, miksi palattiin ajassa 20 vuotta takaisin ja ryhdyttiin taas tallentelemaan välimerkkejä yms. turhanpäiväisyyksiä. Ihan oikeasti, eikö tosiaankaan kirjastojärjestelmään saada automatiikkaa, joka lisäisi nuo? Eipä tuo edellinen formaattikaan niitä vaatinut, koska nettiliittymässä ne saa lisättyä. No, ymmärränhän minä että tietueiden vaihtomuoto on tärkeä, mutta ollaankos tässä nyt taas menty ojasta allikkoon.
Kirjaston uudet nettisivut julkistetaan joskus helmikuun loppupuolella, jolloin niistä sitten tarkemmin. Joka tapauksessa alustana on Innofactorin Prime-järjestelmä. Tuolla saa toteutettua jotain asioita fiksummin kuin ennen ja joitakin juttuja joudutaan ajattelemaan uudella tavalla.
Jussi
Konversion jälkeen oli hetken aikaa niin, että esim. nimeke-haku ei toiminut nettiliittymän puolella. Vaan indeksejä värkkäilemällä ne saatiin kuitenkin takaisin. Tällä kerralla KK:lta tuli aika selkeät ohjeetkin, tosin onnistuin kyllä saamaan tuplakontrollin sekaisin, mutta löytyihän siihenkin ratkaisu.
Kirjastoväen kesken pidettiin Marc-koulutuspäivä 20.1. Kyllä oli mukava perustella luetteloijille, miksi palattiin ajassa 20 vuotta takaisin ja ryhdyttiin taas tallentelemaan välimerkkejä yms. turhanpäiväisyyksiä. Ihan oikeasti, eikö tosiaankaan kirjastojärjestelmään saada automatiikkaa, joka lisäisi nuo? Eipä tuo edellinen formaattikaan niitä vaatinut, koska nettiliittymässä ne saa lisättyä. No, ymmärränhän minä että tietueiden vaihtomuoto on tärkeä, mutta ollaankos tässä nyt taas menty ojasta allikkoon.
Kirjaston uudet nettisivut julkistetaan joskus helmikuun loppupuolella, jolloin niistä sitten tarkemmin. Joka tapauksessa alustana on Innofactorin Prime-järjestelmä. Tuolla saa toteutettua jotain asioita fiksummin kuin ennen ja joitakin juttuja joudutaan ajattelemaan uudella tavalla.
Jussi
19.12.2008
85574 Converted Records
No niin, tietokanta on nyt sitten konvertoitu Marc21-formaattiin.
85574 bib-tietuetta laitettu uuteen uskoon. Nyt sitten odotellaan, että Kansalliskirjaston teknoihmiset importeeraavat tietueet Tyrniin.
USEMARCON v3.12 started at Fri Dec 19 11:24:32 2008
85574 Converted Records: 85574 without error and 0 with error(s)
Holdingseille tehtäneen talven aikana muokkauksia, koska niitähän ei nyt tässä yhteydessä konvertoitu ... ja tietenkin tammikuussa siivotaan tietokannasta yllätyksenä löytyviä virheitä... web-liittymää ... indeksejä ...
Tammikuussa sitten uudella formaatilla, aloitetaan kuitenkin koko väen koulutuspäivällä, jotta saadaan tutustuttua kimpassa Marciin.
Jussi
85574 bib-tietuetta laitettu uuteen uskoon. Nyt sitten odotellaan, että Kansalliskirjaston teknoihmiset importeeraavat tietueet Tyrniin.
USEMARCON v3.12 started at Fri Dec 19 11:24:32 2008
85574 Converted Records: 85574 without error and 0 with error(s)
Holdingseille tehtäneen talven aikana muokkauksia, koska niitähän ei nyt tässä yhteydessä konvertoitu ... ja tietenkin tammikuussa siivotaan tietokannasta yllätyksenä löytyviä virheitä... web-liittymää ... indeksejä ...
Tammikuussa sitten uudella formaatilla, aloitetaan kuitenkin koko väen koulutuspäivällä, jotta saadaan tutustuttua kimpassa Marciin.
Jussi
Lontoon Online 2008 messuilla
Online 2008-messut Olympia Grand Hallissa olivat tänäkin vuonna mielenkiintoiset. Kuuntelimme luentoja mm. kirjaston strategisesta suunnittelusta. Paikan päällä oli todella paljon yleisöä, hallissa kaikui jatkuva korvia huumaava puheen sorina. Suosituimpiin luentoihin oli jopa kymmenien metrien jonot. Esimerkiksi ”20 search tips in 30 minutes”, oli niin varattu jo 20 minuuttia ennen varsinaisen session alkamista, että emme päässeet mukaan. Näytteilleasettajia oli lukuisia ja nähtävänä oli paljon mielenkiintoista materiaalia. Tuttuja nimiä olivat mm. Taylor&Francis, Oracle, ProQuest ja Dawson. Näyttelyalueella kierteli myös ”Super Librarian.
Tapasimme messuilla myös Emeraldin Euroopan edustajan Jennifer Hughesin. Hän kertoi, että on jo käynyt Suomessa ja on tulossa taas keväällä, jolloin hän mahdollisesti tulisi järjestämään meille Emeraldin käyttäjäkoulutusta. Messuilta saimme uusia ideoita omaan työhön ja kehittämiseen. Kannattaa siellä kyllä käydä!
Olo Lontoossa oli todella turvallisen tuntuista, poliiseja pyöri paljon kaupungilla. Syytä ihmetellessämme saimme kuulla tiistaina, Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleezza Rice oli tullut Lontooseen tapaamaan Britannian ulkoministeri David Milibandia, ja vierailun takia kaupungissa oli tehostettu turvajärjestelyjä. Keskiviikkona puolestaan kaupungilla liikkuvat kuninkaalliset ja poliitikot laittoivat liikennejärjestelyt kokonaan uusiksi. Itse kuningatar Elisabeth oli aamupäivällä matkalla avaamaan parlamenttia, ja osa kaupungin kaduista oli kokonaan suljettu liikenteeltä. Puolen päivän aikaan näimmekin Buckinghamin palatsin läheisyydessä kuninkaalliset hevosvaunut palaamassa kotiin kaupungilta. Liikennejärjestelyjen takia kiertoajelumme venyi lopulta peräti neljän ja puolen tunnin mittaiseksi.
Ohjelmaamme kuului myös vierailu London College of Communicationissa. Tapaamisen isäntänä toimi Mr Ray Delahunty, joka työskentelee yliopistossa Voyagerin pääkäyttäjänä. Hän oli kiinnostunut Tyrni-tietokannastamme ja erityisesti web-liittymästä. Harrin avustuksella hän onkin viritellyt uusia kuviota heidän tietokantaansa.
Vierailun ehdoton kohokohta oli tutustuminen Stanley Kubrick-näyttelyyn ja arkistoihin. Tekijänoikeudellisista syistä emme valitettavasti saaneet valokuvata näyttelyyn kuuluneita esineitä ja dokumentteja. Arkistossa pääsimme tutustumaan Hohto -ja Kellopeliappelsiini-elokuvien alkuperäisiin kuvausmateriaaleihin. Hohto-elokuvasta näimme mm. paperipinkan, jonka päänäyttelijä Jack Nicholson oli kirjoittanut täyteen lausetta ”All work and no play makes Jack a dull boy”. Yliopiston Kubrick-tutkija esitteli meille myös elokuvan pienen Danny-pojan kuvausasuja. Pienen toppatakin vetoketjussa oli vieläkin jäljellä elokuvassa käytettyä tekolunta.
Vierailu jatkui kirjastokierroksella. Tilat oli jaettu kahteen osaan: toisessa osassa opiskelijat voivat keskustella vapaasti, tehdä ryhmätöitä ja vaikka syödä omia eväitään. Toinen osa kirjastosta on pyhitetty perinteiselle ”hiljaiselle” toiminnalle. Kirjaston kokoelma on mittava, niteitä on yhteensä n. 110 000 kpl. Verrattuna suomalaisiin tieteellisiin kirjastoihin oppilaitoksen kirjasto ei ole ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä. Tämä on ymmärrettävää, koska opiskelijoita on todella suuri määrä eikä henkilökunnalla välttämättä olisi resursseja palvella ulkopuolisia asiakkaita. Kirjastokierroksella kiinnitimme huomiota asiakaspäätteiden valtavaan määrään; kirjaston tiloissa oli yhteensä n. 600 tietokonetta, yksi 15 opiskelijaa kohden. Turvajärjestelyt sielläkin olivat tosi tarkat, sisään pääsi vain kulkukortilla.
Matkajärjestelyt sujuivat hyvin ja liikkuminen kaupungilla onnistui helposti. Lisäksi sää suosi meitä koko matkan ajan, ja aurinkokin pilkahteli välillä taivaalta. Erikseen on vielä mainittava, että lontoolaiset olivat todella kohteliaita ja avuliaita.
Matkalla olleet Tarja ja Katja.
17.12.2008
Turun amkin kirjaston vieraana
Käytiinpä sitten 12.12. oikein joukolla kylässä naapurissa, elikkä siis Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa.Viralliseen ohjelmaan sisältyi vierailu Turun uudessa kaupunginkirjastossa ja sen jälkeen yhteisen lounaan lisäksi seminaari. Ohjelma oli kohtalaisen vapaamuotoista, joskin asiapitoista: samkilaisten kokemuksia auditoinnista, Turun korkeakoulukirjastojen kehittämishanke sekä syksyn kestopuheenaihe Theseus. Tärkeintä antia taisi kuitenkin olla kuulumisten vaihto ja tuttujen tapaaminen - itse asiassa ehdimme omankin kirjaston sisällä tapaamaan toisiamme ihan liian harvoin.
Tapaamisen järjestelyistä Eijalle Turkuun ja Katjalle SAMKiin. Ensi vuonna sitten turkulaiset Satakuntaan!
Jussi
11.12.2008
Jupiteriin ja takaisin
Marraskuisessa aamuhämärässä bussi lähti kohti Helsinkiä ja Jupiteria. STKS:n IL-ryhmän 27.11.2008 järjestämä Kohti Jupiteria? IL OPSiin -seminaari ei jättänyt kysymysmerkkejä, se paremminkin vahvisti huutomerkkejä. Tällä tiellä ollaan oltu meillä SAMKissa jo kymmenkunta vuotta, ollaan ehkä päästy polusta maantielle, välillä vedetty valtatietäkin. Joskus on polttoaine loppunut ja ollaan jääty vähäksi aikaa tien viereen, toisaalta välillä päästelty ylinopeuttakin ja ohitellen. Menty kummiskin.
Aamupäivän loistavat puheenvuorot opiskelijan arjesta, muuttuneesta opettajuudesta ja ohjauksen tärkeydestä antoivat pohtimisen aihetta, mitä näistä voimme oppia omaan työhömme ja oppilaitokseemme? Kirjaston ja opettajakunnan yhteistyön merkitys korostuu entisestään, mm. nykyisen moduuliopetuksen, PBL-opetuksen ja verkko-opetuksen kautta. Tämä tuli varsin kattavasti esille meidän oman Kaisankin esityksessä. Ja Rauma kans :)
Päivin blogin luentolinkkeineen - kiitos siitä Päivi :) - laitoinkin heti talomme opettajakunnalle ja muulle henkilöstölle tiedoksi. Toivottavasti joku muukin kuin minä valaistui, yhteistyössä ja opettamisessa riittää aina kehittämistä, valmiita ei olla ikinä. Opiskelijat ovat meidän kaikkien asiakkaita, heidän tarpeensa, asiantuntijuuden kehittyminen ja oppiminen on meidän yhteinen asia.
Päivän ohjelma luentomateriaaleineen löytyy http://www.helsinki.fi/infolukutaito/seminaarit/IL2008.htm
Elina, päivässä mukana myös Kaisa ja Katrin
Aamupäivän loistavat puheenvuorot opiskelijan arjesta, muuttuneesta opettajuudesta ja ohjauksen tärkeydestä antoivat pohtimisen aihetta, mitä näistä voimme oppia omaan työhömme ja oppilaitokseemme? Kirjaston ja opettajakunnan yhteistyön merkitys korostuu entisestään, mm. nykyisen moduuliopetuksen, PBL-opetuksen ja verkko-opetuksen kautta. Tämä tuli varsin kattavasti esille meidän oman Kaisankin esityksessä. Ja Rauma kans :)
Päivin blogin luentolinkkeineen - kiitos siitä Päivi :) - laitoinkin heti talomme opettajakunnalle ja muulle henkilöstölle tiedoksi. Toivottavasti joku muukin kuin minä valaistui, yhteistyössä ja opettamisessa riittää aina kehittämistä, valmiita ei olla ikinä. Opiskelijat ovat meidän kaikkien asiakkaita, heidän tarpeensa, asiantuntijuuden kehittyminen ja oppiminen on meidän yhteinen asia.
Päivän ohjelma luentomateriaaleineen löytyy http://www.helsinki.fi/infolukutaito/seminaarit/IL2008.htm
Elina, päivässä mukana myös Kaisa ja Katrin
8.12.2008
Theseus-verkkokirjasto
AMK-kirjastojen yhteistuumin rakentamassa Theseus-verkkokirjastossa ollaan SAMKin osalta siinä pisteessä, että likimain kaikki vanhat työt on tallennettu ja nyt siirrytään ajantasaiseen tallennukseen. Tähän mennessä olemme tallentaneet 550 opinnäytetyötä, joista vanhimmat on vuodelta 2006.
Prosessi etenee käytänössä niin, että painetun työn tullessa kirjastoon perätään myös sähköiseen julkaisemiseen suostumus. Tuon jälkeen kirjastoväki tallentaa työn Theseukseen ja linkittää sen omassa Tyrni-tietokannassamme olevan painetun opinnäytetyön luettelointiin. Kun kerran kunnollista muutakaan hakumahdollisuutta ei ole (Nellistä ei tähän ole!), niin tuo on meidän asiakkaillemme helpoin tapa törmätä opinnäytetöiden kokotekstiversioihin. Koska SAMKissa tullaan tästä eteenpäinkin luetteloimaan painetut opinnäytetyöt Tyrni-tietokantaamme, ei meillä ole mitään syytä muuttaa nykyistä käytäntöä. Mietitään asiaa uudestaan sitten, jos talossa tehdään jotain muunlaisia päätöksiä.
Vielä kun saataisiin muidenkin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä Theseukseen ...
Jussi
Prosessi etenee käytänössä niin, että painetun työn tullessa kirjastoon perätään myös sähköiseen julkaisemiseen suostumus. Tuon jälkeen kirjastoväki tallentaa työn Theseukseen ja linkittää sen omassa Tyrni-tietokannassamme olevan painetun opinnäytetyön luettelointiin. Kun kerran kunnollista muutakaan hakumahdollisuutta ei ole (Nellistä ei tähän ole!), niin tuo on meidän asiakkaillemme helpoin tapa törmätä opinnäytetöiden kokotekstiversioihin. Koska SAMKissa tullaan tästä eteenpäinkin luetteloimaan painetut opinnäytetyöt Tyrni-tietokantaamme, ei meillä ole mitään syytä muuttaa nykyistä käytäntöä. Mietitään asiaa uudestaan sitten, jos talossa tehdään jotain muunlaisia päätöksiä.
Vielä kun saataisiin muidenkin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä Theseukseen ...
Jussi
28.11.2008
Ei kai taas ... Marc21
Nyt kun lopullinen (viimeisin?) versio Usemarconista tuli jakoon, niin ajettiin taas kerran tietokannan konversio. Nyt näyttää ihan hyvältä, kun ei tullut enää yhtään virheilmoitusta! Tokihan tässä on vielä edessä muutamia pieniä siivousoperaatioita, mutta isompaa hätää ei näyttäisi olevan.
Tällä hetkellä mennään siis sillä oletuksella, että 19.12. lopetetaan luettelointi ja sujautetaan konversio menemään. Tammikuun alusta pääsemme sitten kokeilemaan uudella luettelointiformaatilla töiden sujumista. Tarkoitus olisi käydä Marc21:tä läpi porukalla, yhdessä pähkäilemällähän sitä saadaan enemmän aikaiseksi.
Sinänsä kyllä olen pitkin syksyä miettinyt, että minkä ihmeen takia me kirjastoissa käytämme järjettömän paljon työaikaa Marceihin sun muihin luettelointeihin, kyllä ne aineistot saataisiin tarjolle jollain nykyaikaisillakin menetelmillä ja standardeilla. Mehän toimimme edelleen ikään kuin kirjaston tehtävä olisi tuottaa mahdollisimman laadukkaita kortistoluetteloita!
Jussi
Tällä hetkellä mennään siis sillä oletuksella, että 19.12. lopetetaan luettelointi ja sujautetaan konversio menemään. Tammikuun alusta pääsemme sitten kokeilemaan uudella luettelointiformaatilla töiden sujumista. Tarkoitus olisi käydä Marc21:tä läpi porukalla, yhdessä pähkäilemällähän sitä saadaan enemmän aikaiseksi.
Sinänsä kyllä olen pitkin syksyä miettinyt, että minkä ihmeen takia me kirjastoissa käytämme järjettömän paljon työaikaa Marceihin sun muihin luettelointeihin, kyllä ne aineistot saataisiin tarjolle jollain nykyaikaisillakin menetelmillä ja standardeilla. Mehän toimimme edelleen ikään kuin kirjaston tehtävä olisi tuottaa mahdollisimman laadukkaita kortistoluetteloita!
Jussi
10.11.2008
Kirjasto siellä missä asiakkaatkin
Niinhän se on, että kirjaston pitäisi olla mukana siellä missä asiakkaammekin liikkuvat. Varttuneemmallekin väelle tekee ihan terää tutustua Facebookiin ja Deliciousiin yms. sosiaalisen verkon välineisiin. Mene ja tiedä, onko näistä mitään isompaa iloa ammattilaisille, mutta ehkä sentään joku asiakkaistamme voi löytää kirjaston tai SAMKin tuotakin kautta.
SAMKin kirjasto on nyt myös jollain profiilina Facebookissa. Kokeiluahan tämä vielä pitkälti on, mutta voihan tuonne jotain sisältöäkin laittaa ajan myötä, jos tarvetta tuntuisi ilmenevän. Tyrni-kokoelmatietokannan Facebook-kelpoinen hakuliittymä löytyy myös tuolta samalta profiilisivulta. Facebook tietenkin edellyttää kirjautumista, niinkuin yleensäkin nämä sosiaalisen verkon palvelut.
Kirjaston sivuilla olevien tietokantalistojen linkitykset (etusivulta klikkaa "Tiedonhaku") menevät tällä hetkellä Deliciousiin värkätyn listauksen kautta. Hakumahdollisuuksia siellä ei juuri ole, mutta nettisivuille tuollaisten upottaminen on kohtalaisen yksinkertaista. SAMKin nettisivujen suur-uudistuksen yhteydessä loppuvuodesta täytyykin sitten katsoa, miten tuo suhteutuu uuden julkaisujärjestelmän tarpeisiin. Kokeiluna kuitenkin ihan mielenkiintoinen. Harrihan näitä pääasiassa on viritellyt, sinne suuntaan kiitoksia.
Ja seuraavaksi Meebolla "Kysy kirjastosta-palvelu" pystyyn kirjaston sivuille...
Jussi
SAMKin kirjasto on nyt myös jollain profiilina Facebookissa. Kokeiluahan tämä vielä pitkälti on, mutta voihan tuonne jotain sisältöäkin laittaa ajan myötä, jos tarvetta tuntuisi ilmenevän. Tyrni-kokoelmatietokannan Facebook-kelpoinen hakuliittymä löytyy myös tuolta samalta profiilisivulta. Facebook tietenkin edellyttää kirjautumista, niinkuin yleensäkin nämä sosiaalisen verkon palvelut.
Kirjaston sivuilla olevien tietokantalistojen linkitykset (etusivulta klikkaa "Tiedonhaku") menevät tällä hetkellä Deliciousiin värkätyn listauksen kautta. Hakumahdollisuuksia siellä ei juuri ole, mutta nettisivuille tuollaisten upottaminen on kohtalaisen yksinkertaista. SAMKin nettisivujen suur-uudistuksen yhteydessä loppuvuodesta täytyykin sitten katsoa, miten tuo suhteutuu uuden julkaisujärjestelmän tarpeisiin. Kokeiluna kuitenkin ihan mielenkiintoinen. Harrihan näitä pääasiassa on viritellyt, sinne suuntaan kiitoksia.
Ja seuraavaksi Meebolla "Kysy kirjastosta-palvelu" pystyyn kirjaston sivuille...
Jussi
4.11.2008
Triangelipäivät 2008
Triangelipäiviä vietettiin tänä vuonna Turussa 29.-31.10. Esitykset tulevat ajan myötä verkkoon, tässä kuitenkin jotain muistumia päivien kulusta.
Nelli-päivään en osallistunut. Muutamissa esityksissä, mm. ExLibriksen Oren Beit-Arie kertoi mielenkiintoisia visioitaan tulevaisuuden kirjaston tarpeista. Orenin yksi pääasia oli "meet-users-where-they-r" eli siis kirjastojen on mentävä sinne, missä asiakkaatkin ovat. Tarvitaan uusia palveluja, räätälöintiä jne. siis jotakuinkin sosiaalisen median käytäntöjä olisi omaksuttava kirjastoissa. Ylipäänsä järjestelmien kehittämisessä asiakaslähtöisyys olisi vihdoinkin otettava ihan oikeasti lähtökohdaksi - nykysysteemit ovat kieltämättä kirjasto- tai tekniikkalähtöisiä, tästä puhuttiin mm. Kansalliskirjaston asiakaskäyttöliittymän esittelyssä. Hauska esimerkki tästä tulikin päivien lopuksi, kun Aleph-Lindan tulevaa käyttöliittymää esiteltiin - salissa ketään ei tuntunut kiinnostavan esitelty "googlemainen" yhden rivin hakulomake vaan heti piti alkaa vaatimaan monimutkaisempia, ammattilaisille tarkoitettuja hakuja. Hoh hoijaa, siinä se asiakasnäkökulman ajattelu taas puhkesi kukkaan.
Paluumatkalla laitettiinkin bussissa kirjastollemme profiili ja ryhmä Facebookiin, vaan siitä myöhemmin lisää.
Jussi
Jussi
Nelli-päivään en osallistunut. Muutamissa esityksissä, mm. ExLibriksen Oren Beit-Arie kertoi mielenkiintoisia visioitaan tulevaisuuden kirjaston tarpeista. Orenin yksi pääasia oli "meet-users-where-they-r" eli siis kirjastojen on mentävä sinne, missä asiakkaatkin ovat. Tarvitaan uusia palveluja, räätälöintiä jne. siis jotakuinkin sosiaalisen median käytäntöjä olisi omaksuttava kirjastoissa. Ylipäänsä järjestelmien kehittämisessä asiakaslähtöisyys olisi vihdoinkin otettava ihan oikeasti lähtökohdaksi - nykysysteemit ovat kieltämättä kirjasto- tai tekniikkalähtöisiä, tästä puhuttiin mm. Kansalliskirjaston asiakaskäyttöliittymän esittelyssä. Hauska esimerkki tästä tulikin päivien lopuksi, kun Aleph-Lindan tulevaa käyttöliittymää esiteltiin - salissa ketään ei tuntunut kiinnostavan esitelty "googlemainen" yhden rivin hakulomake vaan heti piti alkaa vaatimaan monimutkaisempia, ammattilaisille tarkoitettuja hakuja. Hoh hoijaa, siinä se asiakasnäkökulman ajattelu taas puhkesi kukkaan.
Paluumatkalla laitettiinkin bussissa kirjastollemme profiili ja ryhmä Facebookiin, vaan siitä myöhemmin lisää.
Jussi
Jussi
29.10.2008
Oi, kirjoja :-)!
Löytyi ylenpalttisesti tänäkin vuonna Helsingin kirjamessuilta (23.-26.10.2008). SAMKin kirjastosta Katrin ja minä kävimme messuilla YK:n päivänä eli perjantaina 24.10. Kiitokset Katrinille vielä kerran kyydistä ja matkaseurasta! Perille löysimme viimein onnellisesti, vaikka navigaattori ohjasikin meitä Pasilan asemesta keskustaan - mahtoiko kone tulkita Messuaukion Asema-Aukioksi tms. Messukeskuksen pysäköintialueella navigaattori pyysi tekemään U-käännöksen, mutta onneksi olimme jo löytäneet perille perinteisesti navigoimalla :-).
Messuilla oli mukavaa, noin neljä tuntia tulin kierrelleeksi Messukeskuksessa, mikä tuntui sitten jaloissa ja lompakossakin :-). Paljon kiinnostavia teoksia jäi valitettavasti myös ostamatta, koska kassini olivat jo hankittujen kirjojen ja levyjen painosta koetuksella. Niin innokkaasti kiertelin, että ohjelmatarjonnasta ehdin seurata vain klo 14 alkanutta Viihdekeskus nimeltä Eduskunta -tilaisuuden loppupuolta. Ammatilliseen käyttöön haalin kirjaesitteitä ja niiden perusteella tulikin jo tilattua hieman aineistoa omaan kirjastotoimipisteeseen. Messut keräsivät tänä vuonna yli 69000 kävijää eli vilkasta oli. Suosittelen kirjojen ystäville!
Jussin pyynnöstä lyhyet messumatkakuulumiset kirjoitti,
Irina
Messuilla oli mukavaa, noin neljä tuntia tulin kierrelleeksi Messukeskuksessa, mikä tuntui sitten jaloissa ja lompakossakin :-). Paljon kiinnostavia teoksia jäi valitettavasti myös ostamatta, koska kassini olivat jo hankittujen kirjojen ja levyjen painosta koetuksella. Niin innokkaasti kiertelin, että ohjelmatarjonnasta ehdin seurata vain klo 14 alkanutta Viihdekeskus nimeltä Eduskunta -tilaisuuden loppupuolta. Ammatilliseen käyttöön haalin kirjaesitteitä ja niiden perusteella tulikin jo tilattua hieman aineistoa omaan kirjastotoimipisteeseen. Messut keräsivät tänä vuonna yli 69000 kävijää eli vilkasta oli. Suosittelen kirjojen ystäville!
Jussin pyynnöstä lyhyet messumatkakuulumiset kirjoitti,
Irina
28.10.2008
Marc21-konversion kokeiluja taas kerran
Tällä kerralla kokeilin holdings-tietueiden siirtoa ulos tietokannasta ja konversion tekemistä Usemarconilla, import-vaihe jäi vielä kokeilematta.
Marc21-konversion toteuttaminen amk-kirjastoissa näyttäisi toteutuvan tällä tavalla:
- kirjastot ottavat exportilla tietueensa ulos tietokannasta (sekä bibit että holdingsit)
- kirjastot ajavat Usemarconilla konversion
- kirjastot laittavat konvertoidun tiedoston Armakselle sovittuun hakemistoon ennen joulua
- Armas-palvelin poissa käytöstä 22.12.2008 - 6.1.2009 (clientit ja WebVoyage)
- Kansalliskirjaston Voyager-toimisto tekee Marc-importin
- CSC/ExLibris poistaa nykyiset indeksit ja luo uudet tilalle
- kirjastot laittavat WebVoyagensa kuntoon
Holdings-tietueiden osalta konversiopaketti tuli aika hiljattain ja ehdin vasta nyt ensimmäistä kertaa kokeiluihin. SAMKin tietokannasta löytyi 126 893 holdings-tietuetta. Datan uloslukuun meni aikaa alle 10 minuuttia. Tuon jälkeen tein konversion Usemarconilla, siihen meni työasemallani aikaa 4 minuuttia. Yhtään erroria ei löytynyt, warning-osastolle tuli sen sijaan viestejä 014-kentistä, joita meille tuli pari vuotta sitten tietokantoja yhdistettäessä. No, tuon kentän poistaminen on tietenkin aika yksinkertainen juttu. Tietueiden vieminen takaisin tietokantaan onnistunee mfhd-id:n perusteella tehtävän import rulen kanssa, täytyypä kokeilla seuraavaksi, josko indeksi 001A olisi se oikea.
Usemarconin .rul -tiedostoa selailemalla näkyi muuten, että holdingseihin tehdään vain vähäisiä muutoksia eli tämä on se helpompi osuus konversiosta.
Jussi
Marc21-konversion toteuttaminen amk-kirjastoissa näyttäisi toteutuvan tällä tavalla:
- kirjastot ottavat exportilla tietueensa ulos tietokannasta (sekä bibit että holdingsit)
- kirjastot ajavat Usemarconilla konversion
- kirjastot laittavat konvertoidun tiedoston Armakselle sovittuun hakemistoon ennen joulua
- Armas-palvelin poissa käytöstä 22.12.2008 - 6.1.2009 (clientit ja WebVoyage)
- Kansalliskirjaston Voyager-toimisto tekee Marc-importin
- CSC/ExLibris poistaa nykyiset indeksit ja luo uudet tilalle
- kirjastot laittavat WebVoyagensa kuntoon
Holdings-tietueiden osalta konversiopaketti tuli aika hiljattain ja ehdin vasta nyt ensimmäistä kertaa kokeiluihin. SAMKin tietokannasta löytyi 126 893 holdings-tietuetta. Datan uloslukuun meni aikaa alle 10 minuuttia. Tuon jälkeen tein konversion Usemarconilla, siihen meni työasemallani aikaa 4 minuuttia. Yhtään erroria ei löytynyt, warning-osastolle tuli sen sijaan viestejä 014-kentistä, joita meille tuli pari vuotta sitten tietokantoja yhdistettäessä. No, tuon kentän poistaminen on tietenkin aika yksinkertainen juttu. Tietueiden vieminen takaisin tietokantaan onnistunee mfhd-id:n perusteella tehtävän import rulen kanssa, täytyypä kokeilla seuraavaksi, josko indeksi 001A olisi se oikea.
Usemarconin .rul -tiedostoa selailemalla näkyi muuten, että holdingseihin tehdään vain vähäisiä muutoksia eli tämä on se helpompi osuus konversiosta.
Jussi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)