Julkaisurekisteristä

Syksyn kuluessa SAMKin kirjasto on ollut mukana sekä kansallisessa Jure-hankkeessa että Amkit-konsortion kautta käydyssä keskustelussa koskien julkaisurekisteriä - tai julkaisuluetteloa.

Jure-hankkeen pilotissa ollaan hyvin alkuvaiheessa. Pilotissa tutkitaan organisaatioiden nykyjärjestelmistä (siis amkeissa pitkälti Voyager) saatavia tietoja ja mietitään niiden suhdetta OKM:n tarpeisiin. SAMKin julkaisutiedot 2010 edustavat tässä pilotissa ammattikorkeakoulujen julkaisuja. Uusina kerättävinä tietoina tuli tälle vuodelle Open access -koodi ja tieteenalaluokitus. Pilotin aikana pääpaino on yliopistojen ja OKM:n tarpeilla, amkit tulevat pienellä viiveellä perässä. 2011 mentäneen pitkälti samoilla ohjeilla kuin tänäkin vuonna, muutoksena tulee viitetietojen toimittaminen Amkota-lukujen lisäksi - todennäköisesti ihan perinteisenä excel-taulukkona.

Jure-hankkeen päämääränä on kansallisen julkaisurekisterin käyttöönotto 2013 alusta, joten pari vuotta mennään vielä nykyisillä järjestelmillä, isompia muutoksia ei nyt kannata nykyisiin järjestelmiin tehdä.

Jussi

Järjestystä sittenkin

Pitkällisen vääntämisen ja ahkeran työrupeaman jälkeen Tiedepuiston kirjasto avasi uusittuna ovensa 11.11.2010.

Vaikka välillä näytti hiukan epätoivoiseltakin, niin hyvinhän tästä muuttohäslingistä selvittiin. Hyllyt tulivat ajallaan, lainatiskiä jouduttiin odottelemaan tosin ihan viime metreille saakka. Vanhat hyllyt saatiin osittain uusiokäyttöön Porin peruskouluihin. Kyltit ja opasteet ovat vielä työn alla ja tavarat hakevat vielä osittain paikkaansa, mutta pääosin kaikki alkaa olla kunnossa.

Uusi tiski näyttää hyvältä, saatiin hiukan jo avaraa tilaakin järjestettyä. Vielä kun saisi neliöitä lisää, niin voisi järjestää opiskelijoille työskentelytiloja yms.

Jussi

Kirjastoverkkopäivät

Ensimmäiset kolmipäiväiset kirjastoverkkopäivät pidettiin Helsingissä 27.-29.10. 2010. Ensimmäisenä päivänä oli kaikille yhteistä ohjelmaa Lindasta ja Kansallisesta yhteisluettelosta. Yhteisluetteloa varten yleiset kirjastot ovat jo saaneet OKM:stä rahoituksen, sen sijaan amk-kirjastojen osalta tilanne on vielä täysin auki, veikkaus on että keskitettyä rahoitusta ei tule. Pahimmassa (tai parhaassa) tapauksessa odotellaan muutama vuosi, jotta yleiset saavat tekniset ongelmansa ratkaistua. Iltapäivällä olin mukana sosiaalista metadataa käsittelevässä rinnakkaissessiossa ja siellä käytiin kiintoisaa keskustelua mm. siitä, olemmeko oikeasti valmiita antamaan asiakkaiden tuottaa sisältöjä luetteloihimme ja sopiiko sosiaalisen metadan ajatukseen ylipäänsä minkäänlainen kontrolli.

Toisen päivän teemana oli KDK ja URM. URM (Unified Resource Management) on ExLibriksen tuleva kirjastojärjestelmä, "Voyagerin seuraaja". Toimittajasta riippumatta tällaiset kaiken aineiston hallintaan tarkoitetut järjestelmät lienevät sukupolven todellisuuttamme. KDK:n ajankohtaisasioissa kuulimme pilotin tilanteesta ja kokonaisarkkitehtuurista. Asiakasliittymää on alettu rakentaa, joten alkukevättä odotellaan mielenkiinnolla.

Perjantai oli enemmän tekninen päivä ja sisälsi paljon rinnakkaissessioita. RFID-standardeissa ei onneksi ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Mielenkiintoisempi osuus oli sen sijaan Voyageriin viimeinkin tullut SIP2-tuki, joka mahdollistaa palautusautomaattien toiminnan tehostamisen ja verkkomaksut. Keskipäivän sessioissa käytiin läpi julkaisurekisterien tulevaisuutta ja Jure-projektia. Iltapäivällä oli taas rinnakkaissessioita, joista osallistuin kirjastoyhteistyön infrastruktuuria käsittelevään osioon. Suunnitteilla on sektorirajat ylittävä alan ammattilaisten wiki ja yhteinen kirjastotietokanta.

SAMK oli tällä kerralla esillä sekä ohjelmien laadinnassa että itse esityksissä muutamassakin sessiossa.

Kaaosta vai järjestystä

HEH, Tiedepuiston kirjasto näyttää tällä hetkellä aika mielenkiintoiselta. Kaikki kirjat on pakattu siististi muuttolaatikoihin (645 kpl), vanhat hyllyt odottavat poisvientiä oviaukossa, muut kalusteet ja tietokoneet ovat enempi tai vähempi näteissä läjissä ympäri tilaa. Siivoojat häärivät lattioiden kimpussa ja sähkömieskin on tulossa vetämään johtoja ja lisäämään valaistusta. Kuvia on jo muutamia Flickrissä ja lisää tulee.

Uudet hyllyt odottavat kirjaston ulkopuolella kokoamistaan. Taas kerran tuli todistettua, kuinka tärkeää olisi taloja suunnitelessa tehdä myös yksi sellainen oviaukko, josta isompikin kuormalava mahtuisi kunnolla sisälle.

Oikeasti ollaan jotakuinkin aikataulussa ja viikon 44 aikana kootaan uudet hyllyt ja lainatiskit jne. Ensi vuoden puolelle jää sitten muun irtaimiston uudistaminen ja RFID-laitteiden asennukset. Vaan eipä tule aika pitkäksi.

Jussi

Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät

Perinteiset Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin tänä vuonna Porissa 23.-24.9.2010. Järjestäjinä olivat Porin kaupunginkirjasto, SAMKin kirjasto- ja tietopalvelut sekä TTY:n Porin tiedekirjasto.

Neuvottelupäiville osallistui yli 150 kirjastolaista, suurin osa yleisistä kirjastoista mutta myös ammattikorkeakoulut olivat tällä kerralla hyvin edustettuina.

Neuvottelupäivien esitykset löytyvät SAMKin kirjaston nettisivuilta http://www.samk.fi/kirjasto/neuvottelupaivien_ohjelma

Viimeinen päivä IGeLUa

Tämänkertaisen IGeLUn pääjutut meni kahta linjaa, URM ja Primo. URM näyttäisi olevan vielä aivan alkutekijöissään, ja sen ensimmäinen versio tulee markkinoille ehkä kahden vuoden kuluttua, niin että vielä saadaan käyttää nykyjärjestelmiä. Kummallekin nykyiselle kirjastojärjestelmälle luvataan tukea vuosiksi eteenpäin, mutta eihän niihin enää mitään uusia piirteitä tehdä.

URMia ohjelmoidaan Chicagon päässä, terminologia on siis meille kohtalaisen tuttua. Kuusi kirjastoa testailee ja kehittelee yhdessä ExLibriksen kanssa. Toistaiseksi on valmiina vain hankintapuoli, luetteloinnista ja lainauksesta ei näytetty vielä mitään. Asiakasliittymäähän tuohon ei tehdä lainkaan, mutta muuten kaikki kirjsaston toiminnot pyörii yhdellä alustalla.

Sellaisen havainnon olin tekevinäni, että monia käyttäjien Voyageriin tekemiä viritelmiä on toteutettu Primossa. Ylipäänsä Primolla/Primolle pystynee tekemään melkein mitä vaan, kunhan vain Java-ohjelmointi on hallussa: taikasanamme ovat siis jQuery, JSP (tällä on ohjelmoitu koko Primo), AJAX ja J2EE. Kustomointi on mahdollista tai oikeastaan pakollistakin. Notre Damen yliopistossa olivat tehneet kovasti ohjelmointia Primonsa suhteen. Ehkä mielenkiintoisin nähty Primo-toteutus oli kuitenkin Swinburne University of Technologyssa, jossa haku oli upotettu kirjaston sivujen sisälle ja Primon ilme oli ihan kuin muillakin sivuilla. Ei mitään turhia tietokannan nimiä eikä hakulomakkeita, vain googlemainen rivi kirjaston etusivulla. Jotain tuollaista sitten meillekin, kun toteutusvaiheeseen päästään. Swinburne oli kerralla hankkinut koko ExLibriksen tuotepaketin ja hankinnasta kului 6 kk, kun tuo Primo-liittymä avattiin.

Gent on muuten hieno vanha kaupunki. Kuvia konferenssista löytyy ja esitysten pitäisi tulla konferenssin sivuille lähiaikoina.

Täältä tähän ja vuoden päästä Tel Avivissa kuullaan lisää teknistä ilosanomaa ja lennokkaita myyntipuheita!

Jussi

Toinen päivä IGeLUa ja olihan sitä virallista ohjelmaakin

IGeLUn toinen päivä meni täysin Primon puitteissa. Itävallassa ovat muutamat yliopistot tehneet vähän Suomen tyyliin toteutuksen: yhteisluettelo ja lisäksi jokaisella oma tietokantansa, e-aineistoa tallentavat eDoc-nimiseen omaan palvelimeensa. Erinäköisiä viritelmiä on tehty Alephin , eDocin ja Primon väliin, jotta tietueet kulkevat joka suuntaan ja niitä voidaan matkan varrella jalostaa (kuulostaa etäisesti tutulta!) Ainakin Wienin yliopisto oli yksi mukana olleista, heidän Primonsa näkyy tästä.

Yonsein yliopisto Etelä-Koreassa on myös ottanut koko ExLibriksen kataloogin käyttöönsä. Heidän Primo-projektinsa alkoi pari vuotta sitten ja nyt on melko valmista. OpenAPIn kanssa ovat toteuttaneet uutuuskirjat yms. virittelyä.

University of Central Oklahoma on myös tehnyt Primolla aineistohakunsa. Heillä on Voyager taustajärjestelmänä ja toimii. Kaikilla näillä kolmella on kuitenkin ollut erinäisiä ongelmia ExLibriksen eri ohjelmien yhteensovittamisessa ja ehkä jotain merkistöön liittyvääkin mainittiin. KDK-pilotti saanee siis tehdä töitä ihan tosissaan syksyn ja talven aikana, että saadaan selko, mihin tuo Primo oikein pystyy.

Ja se virallinen valtiovierailu, vaihtokumppanillamme Artevelde Hogeschoolilla oli uusi komea kirjasto. Mielenkiintoinen keskustelu paikallisen informaatikon kanssa paljasti, että kirjastojen osalta meillä on hyvin samanlainen historia ja samojen ongelmien kanssa painitaan. Paitsi että Arteveldessa on toiminnot keskitetty parille kampukselle + kirjastolla oli tilaa riittävästi (tästä meillä voidaan vain unelmoida) ja vastavuoroisesti SAMKissa on paremmat sähköiset kirjastopalvelut koska hankimme järjestelmiä ja aineistoja jne konsortioiden kautta (tästä Belgiassa voidaan vain unelmoida).

IGeLU 2010 ensimmäinen päivä

Tämänvuotinen IGeLU-konferenssi pidetään Belgian Gentissä. Perinteiseen tapaan ensimmäinen päivä sisälsi keynote speakerin lisäksi ExLibriksen strategisia linjauksia ja ohjelmien tulevien versioiden esittelyjä.

URM ja URDD taitavat tulla lähivuosina amk- ja yliopistokirjastolaisille tutuiksi käsitteiksi. URM eli next-generation library system tulee markkinoille 2012, jo sitä ennen kuitenkin beta-testaukseen muutamaan kirjastoon. URM korvaa nykyiset Voyagerin ja Alephin, siinä on myös osia muutamasta muusta ExLibriksen tuotteesta. URMilla sitten hallitaan sekä painetut, sähköiset että digitaaliset aineistot.

Primon sessioon uskaltauduin myös, kun se kerran tulee kaiken todennäköisyyden mukaan meillekin käyttöön parin vuoden sisällä. Primo korvaa ensi vaiheessa Voyagerin webbiliittymän (myös lainojen uusinnat ja varaukset jne). Ylläpidon puolelle tulee jälleen uusi kiva työkalu Primo back office, jolla sitten hallitaan omaa liittymäämme.Primon tärkein osa lienee Primo Central Index, jossa on indeksoituna meidänkin lisensioimamme sähköiset aineistot (e-kirjat, verkkolehdet jne) - tai ainakin toivottavasti suurin osa niistä. Omiakin indeksejä (Primo Institutional Index) tulee ylläpidettäväksi ja kaiketi SFX ylläpidetään, jotta saadaan myös linkit kokoteksteihin.

Voyagerista tulee 8-versio kesäkuussa 2011, lienee siis turha odottaa päivitystä ensi kesäksi. Tuossa versiossa ei näyttäisi olevan pikkumuutosten lisäksi kuin yksi merkittävä uusi piirre - Global Data Change, jolla luetteloinnissa voidaan tehdä bulkki-muutoksia jopa holdingseihin ja nidetietoihin. Muita pienempi uutuuksia on tekstiviestilähetykset (saapumisilmoitukset, karhut -> jos toimivat Suomen ympäristössä??), asiakkaiden kertakirjautuminen kaikkiin ExLibriksen ohjelmiin eli meillä Nelliin ja Voyageriin, henkilökunta saa itse vaihtaa salasanansa .... eilispäivän ominaisuuksia jo huomenna!! Ja 9-versio on ainakin vielä tulossa, siinä ei taideta sitten enää tukea vanhanmallista WebVoyagea.

Jussi

Primoa

Nyt se kauan odotettu päätös sitten viimein tuli, kun KDK-asiakasliittymän tekniseksi toteuttajaksi valittiin Ex Libriksen Primo.

Vaihtoehdoista on tietenkin vaikea sanoa mitään, mutta niin Ex Libriksestä kuin Primostakin meillä Suomen tieteellisillä kirjastoilla on niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Primon piirteitä löytyy ainakin pienessä mitassa niin Voaygerin uudesta Tomcat-käyttöliittymästä kuin Nellin takana olevasta MetaLibistäkin.

Primon tärkein ominaisuus lienee ns. Primo-indeksi, jolla erilaiset sähköiset aineistot indeksoidaan niin, että haut ovat nopeita ja luotettavia. Tuossahan ei sitten jää murheenkryyneiksi kuin linkitys kokoteksteihin, tekijänoikeudet, hakuliittymän käytettävyys jne. Vaan eipä murehdita, Primoa aletaan nyt testata pilottikirjastoissa ja varmaan talven aikana saadaan paljon lisätietoa Primon lopullisesta sopivuudesta Suomen oloihin.

Sattumalta ensi viikolla osallistun IGeLU 2010 -konferenssiin Belgian Gentissa, siellä täytyykin nyt sitten ottaa ohjelmaan kaikki mahdollinen Primo-tarjonta.

Jussi

Diak Porin aineisto Tyrnissä

ExLibris sai suurin piirtein onnistuneesti yhdistettyä Diak Porin kirjastoaineiston SAMKin Tyrni-kokoelmaluetteloon. Tällaiset määrät uutta aineistoa siirrettiin kokoelmiimme:

5435 nidettä
3845 holdings-tietuetta
2009 bibliografista tietuetta (1539 tuplaa)

Ääkkösten ja isbarittomien hallinta ovat edelleen ExLibrikselle ylitsepääsemättömiä ongelmia, joten tuplatietueita on siivottavana vielä kovastikin.

Diak Porista tehtiin huomattava määrä poistoja kevään ja kesän kuluessa, joten kovin paljon vanhaa aineistoa ei tullut riesaksemme. Ihan kaikkea ei tietenkään hävitetty, vaan Varastokirjastoonkin lähetettiin laatikoittain tavaraa. Suuri osa aineistosta on jo hyllyissä lainauskunnossa, mm. kaikki kurssikirjat. Lainaosaston kirjojen kanssa tehdään töitä parhaillaan kovaa vauhtia, mutta aikansa se kuitenkin ottaa.

Jussi

Diakin ja Samkin kirjastojen yhteistyötä Porissa

Osana Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämistä allekirjoitettiin kesäkuussa sopimus, jolla Samk hoitaa Diak Porin kirjastopalvelut Porissa elokuusta 2010 alkaen.

Käytännössä kirjastopalveluiden järjestämiseen on varauduttu jo pidemmän aikaa, mutta nyt kesän aikana on tapahtunut paljonkin. Ennen juhannusta muutettiin aineisto kirjastosta toiseen, onneksi etäisyyttä ei ollut kuin 100 metriä. Oikeastaan muuttotalkoot olivat se helpoin osuus, moni muu asia on työllistänyt huomattavasti enemmän. Kirjoille on tehty - ja tehdään edelleen - paljon muutoksia: poistoja, tarroitusta, hyllyluokkamuutoksia jne. Tähän on varattu puolen vuoden projekti, joka päättyy lokakuun lopussa. Osa Diakin aineistosta lähetettiin myös Varastokirjastoon tai muihin Diakin kirjastoihin.

Kirjastojärjestelmän puolella tehtiin heinäkuun aikana koeyhdistäminen (test load), käytännössä yhdistäminen tehtiin harjoitustietokannassa, joka aluksi päivitettiin tuotantokantamme kopioksi. Paljon esiselvittelyä tehtiin ja lopullisia muutoksia määrityksiin tehtiin test loadin tulosten jälkeen. Onneksemme bib-tietueisiin ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Sijaintitietoihin tietenkin tulee paljon muutoksia, mutta nekin ovat kohtalaisen hyvin hallittavissa. Joitakin haluttuja muutoksia ExLibris ei pystynyt tekemään (ääkkösongelmia!!), mutta ne saadaan itse korjailtua erinäisten pikkuohjelmien (Marc Edit, Record Reloader) avulla. Isoin jälkikäteen järjestelmässä tehtävä asia taitaa olla tuplatietueiden siivoaminen, siihen kun ei bulkkiratkaisua löydy. Lukukauden alkaessa varmaaankin tärkeimmät eli kurssikirjat on kuitenkin suurin piirtein siivottuna.

Ihan hyvältä näyttää tällä hetkellä, tuskinpa me nyt enää tätä asiaa isommin onnistumme sössimään. Tiilimäen kirjastolle tämä vuosi on ollutkin melkoista muutosta, kun ensin alkuvuodesta tuotiin Harjavallasta yhden kirjaston kokoelmat ja nyt naapurista Diakin kokoelmat. Väljyys taisi nyt sitten mennä tuostakin kirjastotilasta, mutta kyllä sinne hyvin vielä mahdutaan.

Voyager 7-version ensifiiliksiä

Konversio Voaygerin 7-versioon taisi mennä kohtuullisen hyvin, ainakin tietokannat lähtivät toimimaan ajallaan. Clientit asennettiin meillä ensimmäistä kertaa etänä ja hienosti pelitti sekin. Suurempia muutoksia ei henkilöstön näkymissä tunnu olevan, muutokset ovat enemmänkin kosmeettisia.

SAMK oli yksi niistä kolmesta amk-kirjastosta, joka otti heti käyttöön uuden WebVoyage-version. Ensimmäisten tuntemusten perusteella edessä on pitkällinen virittäminen, mutta kyllähän tuo näyttää tehtaan paketista otettunakin paljon vanhaa modernimmalta. Näitä uusia webbiliittymiä ovat SAMKin Tyrni, Mikkeliamk:n Mikki ja LAMKin Masto - kannattaa seurailla, kuinka liittymien muokkailu edistyy.

AMK-kirjastopäivät

Joka toinen vuosi järjestettävillä AMK-kirjastopäivillä palkitaan yksi tai useampia eri tavalla ansioitunutta amk-kirjastolaista. Tänä vuonna Savonlinnassa pidetyillä AMK-kirjastopäivillä palkittiin kaksi henkilöä, joista toinen oli SAMKin kirjasto- ja tietopalveluista suunnittelija Harri Salminen.

Harri on palkintonsa ansainnut, onhan hän ollut pitkään mukana Voaygerin, Nellin yms. palvelujen kehittäjänä. Palkinnon (ja mm. siitä seuranneen "onnittelulaulun") Harri otti tavoilleen uskollisena varsin tyynesti vastaan. HIENOA HARRI!

AMK-kirjastopäivistä tulee varmaan vielä muitakin kirjoituksia tähän jatkoksi... mukavaa oli ja järjestäjät olivat ujuttaneet ohjelmaan sopivasti sekä asiaa että verkostoitumismahdollisuuksia.

Jussi

KDK-hanke etenee

KDK-juna tuntuu edistyvän, vaikka vieläkään asiasta ei ole hirveän paljon konkreettista kerrottavaa.

Järjestelmän valinta on edennyt siihen pisteeseen, että jäljellä on enää kaksi ehdokasta, joista tuleva asiakasliittymän alusta valitaan. Neuvottelumenettely on ollut pitkä prosessi, mutta ennen juhannusta ilmeisesti päättyy tämä vaihe.

Järjestelmän valinnan jälkeen pilottiorganisaatiot pääsevät testaamaan järjestelmää. Tämä vaihe tuleekin olemaan todella tärkeä koko hankkeen onnistumisen kannalta. Tihkuneiden tietojen perusteella metadatan mappaus on ehkä kaikkein haasteellisin yksittäinen tekijä, onneksi hankkeessa on sen verran osaavaa väkeä mukana, että tuokin asia hoidettaneen kunnialla. Kovin isolle joukolle pilottiliittymää ei tulla näyttämään, lähinnä kaiketi hankkeessa mukana olevat toimijat pääsevät näkemään sitä. Tämä onkin hyvin perusteltua (huolimatta kaikkien muidenkin palavasta halusta päästä näkemään), sillä eihän tässä vaiheessa kiinnitetä huomiota lainkaan käytettävyyteen tai visuaalisiin seikkoihin vaan pilotoinnissa keskitytään enemmänkin teknisten ominaisuuksien testaamiseen.

KDK:n (tai mikä sitten tuleekin asiakasliittymän nimeksi) jäsenorganisaatiot tulevat olemaan kirjastot, arkistot ja museot. Ilmeisestikin jäsenyyden perustaksi muodostetaan konsortio, jota aletaan pikku hiljaa valmistelemaan.

Syksyllä pilotoinnin alettua ja käytettävyyden mietinnän edistyessä tullaan hankkeen tiimoilta järjestämään kattavaa koulutusta ympäri maata. Alkuvaiheen koulutus kohdistetaan potentiaalisten jäsenorganisaatioiden henkilöstölle, suurelle yleisölle tarkoitettu lanseeraus/markkinointi jää sitten vuoden 2011 puolelle.

Kaikkiaan hanke näyttää tosi hyvältä ja suunnittelussa mukana olevat jäsenet tekevät kovasti töitä standardien yms. kehittämiseksi - eikä myöskään loppukäyttäjien eli käyttäjien näkökulmaa ole unohdettu kaikkien teknisten asioiden miettimisen lomassa. KDK:n kehittymistä voi seurata parhaiten hankkeen nettisivuilta www.kdk2011.fi.

Ilmestys kirja, nyt!

Sattuneista syistä olen käynyt viime aikoina kokoelmiamme läpi. Mielenkiintoista on, että lähes kaikissa kampuskirjastoissamme lainakokoelmien hyllyissä makaavista kirjoista kolmannes on sellaisia, joita ei ole lainattu kertaakaan Voyager-aikana (eli 2002 lähtien). Taannoin laskin, että vanha 80/20 -laki pätee meillä todella hyvin: 81 % lainoista kohdistuu 20% kokoelmista ja lehtien osalta lukemat ovat vieläkin selkeämmät.

Toinen selkeä trendi näyttäisi olevan vanhan aineiston osuus kokoelmista, keskimääräinen julkaisuvuosi kun vaihtelee kirjastoittain 1998-2001 välillä. Näistä voisi vetää äkkinäisen johtopäätöksen, että vanhentunutta aineistoa ei uskalleta poistaa riittävän tehokkaasti hyllyistä (-> jos vaikka joku tarvitsee tätäkin vielä joskus). Toisaalta voihan olla niinkin, että määrärahat ovat nykyisin entisaikoja pienemmät ... Hiljattain valmistui kokoelmapolitiikka, jossa on määriteltynä säilytysajat eri aineistoille, josko se ja tilojen ahtaus lisäisi poistoja. Eihän poistojen tekeminen toki ole kokoelmatyön ainoa osuus, mutta vanhan säilyttäminen kuuluu kyllä jollekin muulle (esim. Varastokirjastolle) kuin meidän liian ahtaille kampuskirjastoillemme. Kevään asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli myös asiakkailtamme palautetta samasta asiasta.

Inventaarion aloittaminen näin kesän alla kuuluu traditioihimme. Joka kerta löytyy yllättävän paljon kadonneita tai väärissä hyllyluokissa olevia niteitä. Ja itse työ käy kohtalaisen nopeasti jopa Voyagerilla, tarvitaan vain kannettava työasema ja access-kyselyt .

Sairaalakirjastopäivät Porissa

Kirjastostamme Maarit ja minä osallistuimme Sairaalakirjastopäiville 15.-16.4. Porissa, Satakunnan keskussairaalassa pidettyjen päivien teemana oli ”Kirjasto sairaalassa - terapiaa, tietoa, tutkimusta”. Mukana oli vajaat 40 alan ammattilaista terveysalan eri kirjastoista. Paljon näkyi myös tuttuja muista sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulukirjastoista.

Tuulevi Ovaska kertoi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutetusta Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutuksen tiedonhaun opetuksesta. Kyseessä oli hoitohenkilökunnalle suunnattu koulutus, jossa opiskelijat hakevat tutkittua tietoa itsenäisesti eri tietokannoista. Tässä kirjasto oli aktiivisesti mukana. Lounastauolla pääsimme tutustumaan Satakunnan keskussairaalan tieteelliseen kirjastoon ja Porin kaupunginkirjaston keskussairaalan kirjastoon.

Kalle Romanov antoi vinkkejä Terveysportin tehokäytöstä. Haun ohjeistaminen on tärkeää, koska Terveysportin nykyinen käyttöliittymä on täynnä eri tiedonlähteitä ja osin sekavan tuntuinen. Opastus sujui hauskasti ja opin itsekin uutta. Lääketieteellisten tietokantojen käyttöön on tarjolla myös verkkokoulutusta Medupro-yhtiön kautta.

Ensimmäisen päivän lopuksi Jussi Kettunen LM Tietopalveluista kertoi e-kirjojen käytöstä ja hallinnoinnista lääketieteellisessä kirjastossa. Itse osallistuin vain päiväohjelmaan, mutta illalla osallistujille oli tarjolla päivällinen Ravintola Kirjakaupassa ja Porin teatterissa Sofi Oksasen kirjoittama Puhdistus-näytelmä.

Toisena sairaalakirjastopäivänä Ritva Riihimaa kertoi kiinnostavasti alais-, esimies- ja elämisen taidoista. Alaistaidot, esimiestyö ja työn hallinta rakentavat työhyvinvointia. Tästä ovat kirjoittaneet mm. Katriina Rehnbäck ja Soili Keskinen. Riihimaa esitteli myös johtajuuden paradokseja. On vaativaa olla johtaja, sillä hyvä johtajuus vaatii usein toisilleen täysin vastakkaisia ominaisuuksia samaan aikaan! Kiinnostava esitys sai miettimään alaistaitojen soveltamista omassa työssä.

Inke Vuorenmaa kertoi kirjallisuusterapiasta ja yleisökin pääsi osallistumaan, kun valitsimme luennolla jaetusta kymmenestä runosta yhden ja kerroimme, miksi valitsimme juuri sen. Runoista syntyi myös keskustelua ja analyysia. Jotkin runot myös koskettivat liikutukseen asti. Lopuksi kaikista runoista valittiin viisi sanaa, joista koostettiin oma runo. Mielenkiintoinen kokemus ainakin minulle, koska en aiemmin ollut vastaavaan työskentelyyn osallistunut.

Päivi-Maria Hautala esitteli kuvataideterapiaa ja sen tutkimusta. Kuvaraideterapiaa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kasvatuksen alalla. Hänen väitöskirjansa Lupa tulla näkyväksi: kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa löytyy myös verkosta.

Tuulevi Ovaska esitteli PsycINFO-viitetietokantaa. Carita Bjon kertoi terminologisesta työstä Kelassa. Sanastotyön tuoreimpana teoksena tänä keväänä on tulossa Kelan terminologinen sanastosta, kolmas, eläkkeitä, vammaisetuuksia ja kuntoutusta koskeva, osa sekä painettuna että verkkoversiona. Tavoitteena on luoda verkon kautta selattava ja standardien mukainen Kelan terminologinen sosiaaliturvan sanasto.

Päivien päätteeksi Ebscon ja ja Ovidin edustajat Kai Haatainen ja Jörn Hope esittelivät palvelujaan. Näistä esillä olivat mm. NetLibrary, Lippincott Williams & Wilkins Nursing Book Collection, Primal Pictures ja Global Health.

Maarit ja minä saimme päiviltä runsaasti ammatillisia vinkkejä. Joitakin Sairaalakirjastopäivillä mainittuja aineistoja saimmekin/on tulossa koekäyttöön kirjastoomme. Kannatti siis käydä :). Sairaalakirjastopäivien esitykset löytyvät myös verkosta.

Kuulumiset välitti,
Irina

Kirjastoalan yhteistyötä Porissa

Pitkällisten neuvottelujen ja suunnittelun jälkeen olemme vihdoinkin saamassa Porin Tiilimäellä olevat sosiaali- ja terveysalan kirjastot yhteen.

Käytännössä tämä tietää sitä, että Diakin Porin kirjaston toiminta loppuu toukokuun lopussa ja asiakkaita palvellaan jatkossa risteyksen toisella puolella SAMKin sosiaali- ja terveysala Porin kirjastossa.

Toukokuun aikana tehdään taustatyötä järjestelmässä ja siivotaan hyllyistä poistettavaa aineistoa, lisäksi tarkistetaan hyllyluokkia ja laitetaan uusia tarroja yms. Kesäkuussa aineistot pakataan muuttolaatikoihin ja elokuun alussa tiedot siirretään kokoelmatietokannasta toiseen.

Alkusyksyn ajan aineistoa on varmasti jonkin verran muuttolaatikoissa odottelemassa toimenpiteitä, mutta yritämme kuitenkin saada erityisesti kurssikirjat ja diakoniatyön kirjat hyllyihin asiakkaiden saataville mahdollisimman nopeasti.

Kunhan alkuvaiheen hämmennys on ohi ja uudet toimintatavat omaksuttu, niin emmeköhän me huomaa, että kummankin ammattikorkeakoulukirjaston asiakkaat ovat saaneet entistäkin paremmin palvelevan kirjaston Poriin.

Jussi

Shibboleth

Ei ihan ensimmäisten joukossa, mutta hyvässä perässähiihtäjien joukossa kuitenkin, siis Shibboleth-tunnistautuminen SAMKissa.

Shibbolethin käyttöönotto edellyttää Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmän käyttöönottoa. Tuo tuli hiljattain kuntoon ja nyt siis voidaan kirjaston (ja muidenkin) palvelujen etäkäyttöä helpottaa, tai ainakin kehittää. Käytännössä Shibboleth tarkoittaa sitä, että SAMK-tunnuksella kirjaudutaan erilaisiin palveluihin.

Ensimmäisenä Shibboleth otetaan käyttöön Theseus-verkkokirjaston tallennuslomake. Käytännössä siis opiskelija voi nyt tallentaa opinnäytetyönsä itse verkkokirjastoon, ei tarvitse juosta kirjastossa muistitikun kanssa. Mitä kaikkea tuo sitten tuokaan tullessaan, selviää kunhan ehdimme kunnolla testailemaan toimivuutta. Koulutusohjelmat jne. tulevat joka tapauksessa valmiina opiskelijoille, joten siltä osin kirjastonkin työ helpottuu.

Toisena shibboloitavana palveluna odottelee Nelli. SAMKin Nelliin tullaan lisäämään kirjautuminen ihan lähiaikoina. Näin vihdosta viimein OmaNelli yms. palvelut saataisiin asiakkaiden käyttöön.

Voyagerin shibbolointi odottanee kesän versionvaihtoa, Moodle voisi olla lähiaikojen ohjelmassa myös.

Jussi

Voyager-päivitys kesällä 2010

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen Voyager-tietokannat on tarkoitus päivittää uuteen versioon kesällä 2010. Kesäkuu taitaakin olla kaikin puolin paras mahdollinen ajankohta, jotta asiakkaille koituisi mahdollisimman vähän hankaluuksia esim. tietokantojen katkoksista.7-version päivitys on kohtalaisen iso operaatio, koska tietokannan lisäksi nyt päivitetään myös Oracle. Kokemusten perusteella tämä päivitys kuitenkin sujuu läpi edellisiä sutjakkaammin, joten ollaan toiveikkaita.

AMK-sektorilla päivitys aloitetaan 13.6., jolloin ExLibris tekee Oraclen päivityksen, versio on 10.2.0.4. Tuon päivityksen pitäisi mennä hyvin yhdessä päivässä, joten maanantaina 14.6. päästään varsinaiseen Voyager-tietokantojen päivitykseen - versio tulee olemaan 7.2.x. AMKien kannat ovat sen verran pieniä, että yksittäisen kannan päivitys menee läpi sutjakkaasti M9000-palvelimellamme. Tietokantojen määrä toki aiheuttaa ongelmia ja viivästyksiä, mutta todennäköisesti kaikki on ohi päivässä tai ehkä kahdessa. Sen jälkeen päästäänkin sitten asentamaan uudet clientit, joten käyttökatkos jäänee päivään tai kahteen. Yliopistopuolella päivitys tehdään viikkoa myöhemmin ts. juhannuksena olemme kaikki uudessa versiossa.

Mitä sitten tulee muuttumaan?

Clientien kohdalla ei tule sinänsä isoja muutoksia, kaikennäköisiä bugeja on korjattu ja joitain toiminnallisuuksia lisätty. Isoin näkyvä tapahtuu WebVoyagen puolella, se tullaan rakentamaan täysin uusiksi Tomcatilla - tai siis kirjastoilla on mahdollisuus valita, ottavatko uuden liittymän vai pysyvätkö vanhassa. Vanhan voinee ottaa käyttöön ainakin siirtymäajaksi uutta viriteltäessä, vanhaan päivittäminen sujuu pääosin tiedostot kopiomalla. Uuden WebVoyagen rakentamiseksi on tarkoitus järjestää koulutusta keväällä ja ehkä uudestaan vielä syksylläkin, joten ihan yksin tuota ei tarvitse opiskella. Uuden liittymän lisäviritykseksi tulee olemaan Kansalliskirjastossa tehty Tomcat WebVoyage Enhancer (ohje löytyy ainakin ElCommonsista), jolla saadaan tehtyä tekstimuutoksia, Open URLeja, linkkejä, tulostusteita, asiakastietoihin lisäkenttiä jne. Tomcat-liittymää voi katsoa vaikkapa tästä.

ExLibriksen Documentation Centeristä löytyy Release Notes ja Road to 7.2.0 -dokumentit, niistä näkee tarkemmin, mitä kaikkea oikeasti tapahtuu.

Sosiaalista mediaa ja yhteistyötä

Kirjastonjohtajalla oli mielenkiintoinen työviikko, kun ensin oli kaksi päivää Vaasassa Tritoniassa miettimässä tulevaisuuden yhteistyökuvioita muiden ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen johtajien kanssa. Vaikutelmaksi jäi, että ilmeisesti taannoisessa konsortioiden yhdistämisessä lähdettiin sittenkin väärästä päästä liikkeelle - kai tässä pitää ensin tutustua toisiimme ja synnyttää sitä kautta luottamusta yms., sitten vasta voidaan miettiä konsortiotasolla yhteistyötä. Tekninen ja rakenteellinen kehitys kyllä ajaa meitä yhteen väkisinkin, parin vuoden sisällä tapahtuu aika paljonkin nitkahduksia joka tapauksessa, kokouspaikkamme Tritonia on tästä hyvä esimerkki.

Sosiaalista mediaa tuntuu tulevan joka tuutista, mutta yhtä kaikki oli hyvä idea osallistua Samkin ePro-koulutuksen luennolle, jossa naapuritalon professori Jari Multisilta esitteli Web 2.0:n mahdollisuuksia opetuksessa. Sinänsä tuossa ei tullut itselleni mitään sykähdyttävää uutta, mutta tulipahan varmennusta sille, että näitä kaikenlaisia härpäkkeitä kannattaa kokeilla työkäytössäkin. Itseäni kiinnostaa opetusta enemmän ajatus siitä, että nettisivujen yms. sisältöä saadaan tuotettua simppelisti jollain sosiaalisen median välineillä. Kaikkea kun testaa, niin aina niistä jotain pientä matkaan tarttuu.

Jussi

E-aineistoissa edistystä

Kirjasto hankki vuoden alusta lisenssin ePress-palveluun. ePress sisältää kotimaisia sanoma- ja paikallislehtiä digitaalisina näköisversioina. ePress on käytössä SAMKin verkossa olevilta työasemilta, samoin opiskelijoiden ja henkilökunnan etäkäytössä SAMK-tunnuksilla. Satakunnan alueen paikallislehdistä löytyy tällä hetkellä ainakin Lauttakylä-lehti, Kankaanpään Seutu ja Tyrvään Sanomat. Koti-ikävän sattuessa kannattaa tarkistaa, löytyykö palvelusta oman kotipaikkakunnan aviisia.

Toinen tammikuun uudistus on oma e-kirja -palvelimemme. Tuonne linkitämme SAMKin lisensoimaa aineistoa. Aineistoihin pääsee käsiksi SAMK-tunnuksella niin SAMKin verkosta kuin sen ulkopuoleltakin. Osa aineistosta on sellaista, johon vain henkilökunnalla on pääsy, mutta osaan pääsevät myös opiskelijat. Nämä jälkimmäiset aineistot on linkitetty myös Tyrni-kokoelmatietokannastamme.

Jussi

Tapahtumia tämän vuoden aikana

Tämän vuoden kuluessa taidamme kirjastossa tapahtuu ainakin seuraavaa, normaaliasioiden hoitamisen rinnalla:

Harjavallan aineisto on jo poistettu kirjastojärjestelmästä. Poisto sujui aika näppärästi, tilaukset ja maksut teettivät hiukan ylimääräistä käsityötä. Poistettu toisen asteen aineisto siirretään Sataedun tietokannaksi, kunhan sillä puolella saadaan asiat kuntoon.

Aineistohankinnassa panostetaan muuten erityisesti sähköiseen aineistoon, verkkokirjat etusijalla. Sähköisten aineistojen käyttöä ja tunnettuutta edistetään erilaisten teemapäivien ja tempausten avulla.

Tilastoajot on perinteiseen tapaan otettu heti vuoden alussa KITT-yhteistilastoa varten. Kampuskirjastoista kerätään joitakin tietoja helmikuun aikana, samoin sähköisten aineiston käyttötilastot. Ttalousluvut syötetään maaliskuussa. Yhteistilasto julkistettaneen normaalin aikataulun mukaan toukokuun alussa.

Maalis-huhtikuussa järjestetään asiakastyytyväisyyskysely. Nyt on amk-kirjastoissa neljäs kerta tälle, ensimmäinen oli 2004. Kysely toteutetaan nykyisin Kansalliskirjaston vetämänä ja yhteistyössä myös yliopistokirjastojen kanssa.

Theseus-verkkokirjastossa (ja muissakin palveluissa) otetaan alkuvuodesta käyttöön Shibboleth-tunnistautuminen, tämä aiheuttanee joitain muutoksia opinnäyteprosessiin. Julkaisuluetteloa uudistetaan Amkota-tilastoinnin uusiin luokituksiin soveltuvaksi. Voyager päivitetään kesällä versioon 7.xx ja toivon mukaan nykyistä fiksumpaan nettiliittymäänkin. Nelliä kehitetään ...

Kirjastostrategia - tai oikeammin toimintaohjelma uudistetaan kevään aikana. Tämä kattaa strategiakauden 2010-2012.

Satakunnan korkeakoululaitoksen tiimoilta selvitetään kovasti yhteistyön tiivistämistä Diak Porin kanssa. KDK-hankkeessa (eli Kansallisen Digitaalisen Kirjaston) ollaan tiiviisti mukana, tästä tulee näkyvämpää kuitenkin vasta tulevina vuosina.

Kirjaston viestintää ja markkinointia tehostetaan, informaatiolukutaitoa edistetään. Ja kyllä me yritämme olla sotkeutumassa myös kaikkeen muuhunkin SAMKin toimintaan.

Jussi

Harjavallan kirjaston sulkeminen

Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjasto suljettiin marraskuun lopulla. Aineisto on nyt siirretty pääosin Poriin. Tarroitus yms. on kovaa vauhtia menossa, uusia hyllyjäkin jouduttiin hankkimaan, jotta kaikki saadaan nätisti paikoilleen. Lukuvuoden alkaessa on suurin osa Harjavallan kirjoista paikoillaan asiakkaiden käytettävissä. Siirtäminen paikasta toiseen on hidasta, koska niteet on käsiteltävä yksi kerrallaan.

Kirjastojärjestelmän puolella on aineiston siirrossa tehtävä aika paljon toimenpiteitä. Eteneminen menee suurin piirtein niin, että ensin otetaan Harjavaltaan (Hasoten/Sataedun kirjastoon) jäävistä nimekkeistä ja holdingseista marc-tiedostot talteen ja samalla kerralla myös nidetiedot otettiin exceliin. Sotehan kirjastoon jäi 8474 nimekettä, 8996 holdingsia ja niteitä 16403. Nämä poistetaan Samkin tietokannasta ja siirretään Hasoten tietokantaan, tämä on tehtävä ennen vuosittaisia tilastoajoja. Niteiden poistaminen vie jonkin aikaa, koska maksut ja tilaukset yms. on hävitettävä käsityönä. Pick and scanilla sinänsä saa poistettua suurimman osan aineistosta. Holdingsien ja bibien poistamiseen käytetäänkin sitten bib.delete -väkerrystä, se onkin näppärä ja nopea ohjelmanpätkä.

Tammikuun alkupuolella pitäisi olla kaikki hävitettynä Tyrnistä, siihen asti erinäisiä haamutietoja kummittelee tietokannassamme.

Jussi

Sähköinen teemapäivä kuvataiteessa

Sähköiset aineistot tutuksi -teemapäivää vietettiin kuvataiteen kirjastossa tiistaina 8.12. klo 13-16 glögitarjoilun merkeissä. Päivän ohjelmana oli tietoiskuja sähköisistä verkkopalveluista ja kokemuksia sosiaalisen median käytöstä. Kallaman Kimmo, Velhonojan Matti ja jopa yksi opiskelija oli valjastettu kertomaan seikkailuistaan Facebookissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa. Kiinnostunut kuulijajoukko kerääntyi nopeasti esiintyjien ympärille.

Jussin kanssa esittelimme kirjaston uusia verkkopalveluita, kuten verkkolehtiä ja -kirjoja - yleisön vaihtuessa aiheetkin muuttuivat. Esittelyvuoron saivat ainakin Dawsonin verkkokirjat, ePress, PressDisplay, Meebo ja Twitter. Tulipa samalla sirkuteltua Twitterissä.

Kuvataiteen kirjastossa oli lämmin ja mukavan vuorovaikutteinen tunnelma. Kokemusten jakaminen, ajatusten vaihto ja yhdessä oppiminen olivat päivän parasta antia. Sähköisissä tunnelmissa tavataan seuraavan kerran Huittisten kampuskirjastossa tammikuun puolivälissä.

Sussa

Julkaisuluettelosta

Amkotan julkaisutyyppiluokituksen muuttuessa 2010 alkaen ollaan SAMkissakin jouduttu miettimään julkaisutietojen keräämistä ja Juolukka-julkaisuluettelossa näkyvien tietojen relevanttiutta. Hätäpäissäni tein jo uuden luokituksen mukaisen tietojenkeruulomakkeenkin, mutta sitä tehdessä luokituksen monimutkaisuus iski kyllä silmille ja tuli uskonpuute.

Julkaisutietojen kerääminen tuntuisi nyt olevan järjestyksessä, kun tutkimusjohtajat ovat ottaneet asian omakseen - saadaan siis joka toimialalta kattavasti tiedot ilman että kirjaston täytyy erikseen lähetellä pyyntöjä. SAMKin omia julkaisuja toki lisäämme julkaisuluetteloon automaattisesti ja nehän eivät Amkotaan siirrykään.

Julkaisutyyppiluokituksen lisäksi on myös tieteenalakohtainen luokitus tulossa korvaamaan entisen koulutusalakohtaisen jaon. Tämä puoli ei ole ihan vielä valmis, joten siitä pitänee odotella lisätietoja kevääseen.

Raketti-hankkeeseen liittyvä Jure-projekti tuntuu siltä, että sitä kautta tulee myös kevään alkaessa tietoja mahdollisesta kansallisesta julkaisurekisteristä. Tuo lienee OPM:n listoilla kiireellisenä hankkeena ja on lähtenytkin liikkeelle ripeästi. Saanemme helpotusta (?) julkaisuluettelon/rekisterin ylläpidon suhteen....

Itse olen ajatellut, että nyt ei Voyagerissa ylläpidettävään Juolukka-julkaisuluetteloon kannata tehdä mitään ihmeempiä muutoksia - itse asiassa se toiminee sittenkin uudessa ympäristössä julkaisujen julkisena näkymänä silleen. Amkotaa varten voi laittaa uudet luokituskooditkin johonkin osakenttään näkymään, mutta ei niiden välttämättä tarvitse sotkea hakuliittymää. Täytyy vielä tutkia tätäkin asiaa tarkemmin - kahta eri luokitustakaan ei kyllä viitsisi ylläpitää pitkään. Kirjaston on toki keskusteltava asiasta myös SAMKin muiden toimintojen kanssa.

Näitä ja muitakin asioita tiedotellaan ja pähkäillään yhdessä tammi-helmikuussa "tiedotuksellisessa verkkokokouksessa" ja myöhemmin kevätpuolella työseminaarissa. Asiat siis etenevät, jos kohta välillä hiukan nytkähdellen.

Jussi

Satakunnan kirjastopäivä Huittisissa

Satakunnan kirjastoyhteistyöfoorumi järjesti marraskuussa toisen kerran Satakunnan kirjastopäivän. Tällä kertaa päivä pidettiin Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä olivat mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot. Hyvin sujuneista järjestelyistä kiitokset Huittisten suuntaan kirjastolaisille ja SAMKin opiskelijoille.

Kirjastopäivään osallistujia oli yli sata, jotka pureutuivat ajankohtaisiin asioihin, kuten Satakirjastoihin ja sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media oli pääosin SAMKin vastuulla : esittelyssä oli niin Second Lifea kuin . kirjastoissa käytettäviä sovelluksia – blogi, Facebook, RSS. Kirjastojen aineisto siirtyy yhä kasvavassa määrin verkkoon ja sähköiseen muotoon. Sähköisten aineistojen kohdalla lehdet ovat olleet jo kauan esillä, mutta nyt on alkamassa verkkokirjojen buumi.

Osansa päivän annista oli myös alan lähivuosien tulevalla isolla yhteisponnistuksella – Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK-asiakasliittymällä. KDK-esityksestä jäi osallistujille paljon mietittävää ja pohdittavaa. Yksinkertaistaen voisi kai sanoa, että parin vuoden päästä kirjastoilla on yksi yhteinen hakuliittymä – olemme kenties vihdoinkin pääsemässä eroon verkkoaineistojen käyttöä tehokkaasti ehkäisevästi monen eri käyttöliittymän opettelusta.

Kirjastopäivän esitykset löytyvät verkosta osoitteesta http://www.samk.fi/kirjasto/satakunnankirjastopaiva.

Jussi

Kirjastoalan yhteistyökuvioita

Vaikka yhteinen kirjastojärjestelmäkonsortio jouduttiinkin tältä erää hautaamaan, niin tehty selvitystyö paljasti ainakin sen, että halua ja tarvetta yhteistyön tiivistämiselle on. Virinnyttä yhteistoimintaa ei nyt parane päästää valumaan käsistä, vaikka ihan maaliin ei päästykään. Raha ja resurssit ne ovat tässäkin tapauksessa aika hyviä konsultteja.

Yksi yhteistyön toteuttamistapa on yhteiset asiantuntijaryhmät. Nyt onkin sopivasti menossa ensi vuoden ryhmien kartoittaminen ja jäsenten nimeäminen. Työryhmiä kun on vuosien varrella tullut aina vain lisää, niin nyt ollaan selkeästi otettu järki käteen ja esim. Linnea2-puolella päätettiin vähentää Voyageriin liittyviä työryhmiä kuudesta kolmeen. Fiksu päätös, täytyy vain katsoa että työmäärä pysyy inhimillisenä eikä synnytetä alaryhmiä ja niiden alaryhmiä. KDK-hankkeen kautta saattaa näitä paineita myös tulla, aika näyttää.

Amkit-puolella mietitään myös vakavasti omien työryhmiemme määrän vähentämistä tai ainakin niiden toimintatapojen muuttamista - kai noiden tarpeellisuuskin pitää kyseenalaistaa. Projektityö, verkkotyöskentely jne. - nämähän ne meilläkin ovat uusia työskentelytapoja. Mitä tästä seuraakaan, aika näyttää senkin.

Jussi

Harjavallan kirjastomme sulkeutuu

Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kampuskirjastomme sulkee ovensa lopullisesti marraskuun lopussa. Aineisto muuttaa pääosin Poriin (Sotepo), osa menee myös Raumalle (Sotera) - siis sen mukaan, minne opiskelukin siirtyy.

Muuttolaatikoiden lisäksi kirjastojärjestelmässä on tietenkin tehtävä kaikenlaisia operaatioita ja ne vievätkin aika pitkälti joulu-tammikuun. Periaatteessa muutto etenee systeemissä niin, että viivakoodit luetaan tiedostoihin ja muutetaan bulkkina näiden mukaan uusiin kirjastoihin. Tuplaholdingsien välttämiseksi ei tietenkään ihan kaikkia voida tuosta vaan siirtää kun on päällekkäistä aineistoa ja Voaygerin maksut/tilaukset aiheuttavat mukavasti lisätyötä - vaan mitäpä sitä muuta hommaa joulunseudulla olisikaan. Hasoten omaisuus jää paikoilleen, samoin kaikki lehdet ja vanhempi aineisto.

Omaisuudenjako SAMKin ja Hasoten (tai oikeammin kai Sataedun) välillä on jotakuinkin selvää ja henkilökunnan osaltakin päästäneen loppujen lopuksi onnelliseen ratkaisuun. Harjavallan kirjaston henkilöstöstä toinen siirtyy Poriin ja toinen jatkaa Harjavallassa Sataedun kirjaston perustamishommissa.

PrettyLibiinkin tuli taas tutustuttua, versio 4.51.0216 menossa. Tietojen siirto Voyagerista PL:iin testausvaiheessa, näin päin ei ole tullutkaan vielä tätä tehtyä.

Jussi

Satakunnan kirjastopäivä

Perinteeksi(?) muodostuva, kirjastosektorit ylittävä Satakunnan kirjastopäivä, järjestetään toisen kerran 17.11. Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä on mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot.

Ensimmäisellä kerralla mukana oli yli sata kirjastolaista maakuntamme kirjastoista, nyt ollaan hyvää vauhtia pääsemässä samaan osallistujamäärään. Ensimmäisen kerran ohjelma oli enemmänkin toisiimme tutustumista, nyt on asialistalla sosiaalista mediaa luento- ja workshop -muodoissa. Tietenkin ajankohtaiset asiat - Satakirjastot ja KDK - on myös muistettu ottaa ohjelmaan.

Vaan yhdessäolo ja muiden kirjastolaisten kanssa verkottuminen taitaa kuitenkin olla se pääasia. Sitä paitsi Huittisissa on ruokapuolikin perinteisesti hyvin hallussa.

Jussi

Kaisa Paasio in memoriam

Ystävämme ja arvostavamme työtoveri Kaisa Paasio on menehtynyt. Kaisa menehtyi pitkällisen sairauden vuoksi 6.10.

Me Kaisan tunteneet muistamme hänet iloisena, positiivisena ja uusia ajatuksia täynnä olevana kollegana. Kaisa oli SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen sekä opetuksen kehittämisen lisäksi aktiivisesti mukana myös ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyössä, niin Amkit-konsortion perustamisvaihessa kuin erilaisissa työryhmissäkin.

Kaisa jätti SAMKin kirjasto- ja tietopalveluihin ison aukon täytettäväksi, vielä suurempi aukko on varmasti perheen ja lähiomaisten mielissä.

SAMK kirjasto- ja tietopalvelujen henkilökunta

Kun maailma ei riitä

Huittisissa järjestettiin 30.9. erittäin mielenkiintoinen seminaari "Kun maailma ei riitä", jossa keskityttiin sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Aamupäivällä oli yleisempiä luentoja ja iltapäivällä workshopeja. Esitykset tulevat toivottavasti verkkoon lähiaikoina. Mukana oli muutama muukin kirjastolainen, ehkä tähänkin tulee jatko-osia muiden toimesta.

Osa esityksistä käsitteli kohtalaisen tuttuja asioita, mutta esimerkiksi Second Life oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Blogit (näitä meillä on tällä hetkellä kolme "virallista", viimeisimpänä Ajankohtaista-palsta, wikit, chatit (Meebolla toteutettu Ota-yhteyttä) ja Facebookit on sinänsä jo tullut kokeiltua, ja osin otettu jopa käyttöönkin, samoin kuin Google Docsit yms.

Sitä jää aina miettimään tällaisten hype-juttujen kohdalla niiden todellista soveltuvuutta kirjastopalveluihin, niin tälläkin kerralla kävi Second Lifen kohdalla. Ehkä tuota voisi kokeilla vaikkapa yhteyskanavana opinnäytetyön ohjauksessa tai jotain muuta. Pitänee tutustua ja miettiä, ehkä meidän kirjastolla on lähitulevaisuudessa oma tila tai saari tai mitä nämä nyt ovatkaan. Jaa niin, ja joku naseva avatar-nimi täytyy keksiä!

Jussi

Julkaisutyyppiluokitus muuttuu

Ensi vuodesta alkaen tulee isoja muutoksia Amkotaan tallennettavien julkaisutietojen luokittelussa, käytännössä julkaisutyyppiluokitus muuttuu kokonaan ainakin koodituksensa osalta. Uudessa julkaisutyyppiluokituksessa näyttäisi olevan 29 eri tyyppiä, uusina mukana ovat taiteelliseen toimintaan liittyvät luokitukset.

Julkaisujen määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahaan, ja ainakin Samkissa julkaisut ovatkin tulossa 2010 alkaen myös BSC-mittaristoon - tietojen keräämiseen on siis panostettava ja saatava entistä enemmän ryhtiä vuoden alusta. Tämän syksyn aikana täytyykin siis miettiä prosessia uudestaan, uusi tietojenkeruulomake onkin jo hyvää vauhtia valmistumassa, mutta muuten kaikki on auki.

Nykyisin julkaisuluettelomme on osa Tyrni-tietokantaa, viritetty kotikutoisesti uutuusluettelon pohjalta, ja nyt se pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi. En ole vielä kovin paljon asiaa tutkinut, mutta näyttäisi siltä, että Voyager ei enää taivu kunnolla uuden luokituksen ihmeellisyyksiin - tai vähintään ylläpito/tietojen tallennus käyvät aika mahdottomiksi. Täytyy perehtyä muutamiin tiedostoihin ja tutkia asiaa, ilmeisesti kyllä joku uusi tapa täytyy keksiä julkaisutietojen saamiseksi näkyville.

Jussi

KDK

Erinäisten sattumusten johdosta olen nykyään OPM:n vetämän KDK-hankkeen saatavuusjaoston jäsen. Toistaiseksi pesti on kestänyt kaksi viikkoa ja sisältänyt jopa yhden kokouksen. Perehtyminen aiheeseen on siis vahvasti kesken, mutta eipä tuo hanke vielä mitenkään loppusuoralla olekaan, vaikka hyvässä vauhdissa onkin. Saatavuusjaostossa näyttää olevan aika innostunut henki, ei näytä lainkaan hassummalta ja muutamaan vanhaan tuttuunkin tuli taas törmättyä.

Ohjelmiston hankinta on prosessissa, toiminnalliset ja tekniset vaatimusmäärittelyt on tehty. Hankinta lähtee nyt etenemään Kansalliskirjaston vetämänä kilpailullisen neuvottelumenettelyn periaatteilla. Tuollainen hankintamenettely on ilmeisesti isoissa hankkeissa aika tavallinen tapa: ehkä hieman raskas ja hidas, mutta lopputuloksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Ideana on käydä neuvotteluja muutaman toimittajan kanssa ja dokumentoida läpinäkyvästi neuvotteluja koko ajan (juu, kaikkien toimittajakandidaattien on oltava ajan tasalla). 2010 keväällä ollaan sitten huomattavasti viisaampia valittavan järjestelmän suhteen.

Pilotit on valittu: Voyager-kirjastoja edustaa Jyväskylän yliopiston kirjasto. Saatavuusjaoston toimenkuvaan kuuluu talven aikana käytettävyyssuunnitelma ja yhteydenpito pilottikirjastoihin. Käytettävyystutkimuksessa otetaan huomioon paitsi kirjastojen asiakkaiden näkemykset myös pilottiorganisaatioiden kokemukset järjestelmän ylläpidosta. Nämähän riippuvat pitkälti siitä, mikä ohjelmisto tullaan lopulta valitsemaan. Ensivaikutelman mukaan tässä siirrytään Marc-tietueiden konvertoinnista metadatan konvertointiin, saapa nähdä mitä kaikkea teknistä vimpainta datan siirtoihin tuleekaan.

KDK:sta tulee varmaan juttua tähänkin blogiin enemmän lähiaikoina, ajan tasalla voi pysyä seuraamalla hankkeen nettisivustoa.

Jussi

IGeLU 2009 osa 2 eli "Get rid of that Marc"

... ja se toisen IGeLU-päivän tärkein anti tulikin heti aamulla URM strategy update -sessiossa. URM on työnimi ohjelmalle, joka aikanaan (2011-2012?) korvaa Voyagerin ja Alephin sekä muutaman muunkin Ex Libriksen järjestelmän. URM:n lisäksi tarvitaankin jatkossa enää yksi toinen ohjelma - URD, jolla tehdään käyttöliittymä (korvaa mm. Nellin ja WebVoyagen).

URM:n perusideana näyttäisi olevan metadata, jota hallitaan Metadata Management Processilla (MMS). Luettelointiin tällainen ajattelu tuo tullessaan merkittäviä muutoksia, koska itsellä ei ole enää kuin nidetietueet. Bib-tietueet olisivat metadataa, jota saadaan poimittua halutuista lähteistä tai sitä voidaan myös tuottaa URMilla. Marc-formaatti jäisi näin historiaan, kun luettelointi tapahtuisi "cat lobbyn" kautta: ei enää pilkkuja eikä pisteitä, täytetään vain tiedot valmiisiin kenttiin ja metadataa syntyy. Tästähän sitä lähivuosina sitten kirjastoissa keskustellaankin, kun alan vanhoja perinteitä yritetään murtaa!

Voyagerin tulevaisuus ulottuu ainakin joitain vuosia eteenpäin, eihän tuon URMin käyttöönotosta ole mitään suunnitelmia vielä. Voyagerista tulee versio 8 ja 9, varmaan vielä muutama muukin tuon jälkeen. Versiosta 7.1 eteenpäin tulee integrointia muihin Ex Libriksen järjestelmiin, ensiksi Rosettaan ja webbiliittymän puolella Primoon (asiakkaiden kirjautumiset jne). SIP2-protokollan tuki on yksi merkittävä uutuus 7.1 -versiossa, itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen tulee entistä enemmän vaihtoehtoja. Maksutkin voidaan hoitaa webbiliittymän kautta, vaan se taitaa toimia vain jenkkiläisessä ympäristössä.

Viimeisen IGeLU-päivän joudunkin jättämään väliin muiden kiireiden vuoksi, mutta löytyyhän sitä asiaa IGeLU2009-sivustosta.

IGeLU 2009

Vuosittainen ExLibriksen kirjastojärjestelmien käyttäjien IGeLU-konferenssi pidetään tällä kerralla Helsingissä, Marina Congress Centerissä. Tässä Online-versio paikan päältä, ei siis loppuun asti hiottua.

Ensimmäinen päivä oli enimmäkseen yleistä asiaa. ExLibriksen mainospuheiden yms. lisäksi aamupäivästä jäi mieleen keskustelu kirjastojen muuttuvasta roolista ja siitä, kuinka pystymme vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kirjastojen toimintaa muuttavat mm. Googlen hakusysteemit, Google Books, e-kirjat, Open Access-julkaisu sekä tietenkin entistä pienemmät määrärahat.

Kurt De Belder (Leiden University) esitti asiasta kiintoisan alustuksen, jossa mainitsi selviämiskeinoiksemme panostamisen sähköiseen aineistoon. Leidenin yliopiston kirjastossa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijat toivovat kirjastolta hiljaisia työtiloja, avoimia kokoelmia, pienten kirjastojen säilyttämistä, ryhmätyötiloilla ei ole niin väliä - mieleenkiintoista oli, että kirjastossa päätettiin toimia juuri päinvastoin.

Miksi kirjastot sitten eivät uskalla muuttua? Osittain syynä on budjetti, käyttäjät ja kirjastoammattilaiset, myös kirjastotraditio. Viimeksimainitun takia (ansiosta?) kirjastoissa on tapana ottaa uusia palveluja käyttöön, mutta ei uskallusta luopua mistään vanhasta. Näin uudistuminen estetään toki aika tehokkaasti, kun pelätään asiakkaiden palautetta uudistamisia kohtaan. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa taas hidastaa kirjastoammattilaisten epäluulo metadatan heikkoa laatua kohtaan, kuten esim. mielipiteissä Google Booksia kohtaan ilmenee. Metadata lienee kuitenkin riittävän laadukasta käyttäjillemme, vaikkakaan ei luetteloijille!

Pienen kirjaston keinot selvitä muutoksesta? Onko niitä muita kuin kirjastojen yhdistäminen, uudenlaiset tilat, resurssien tehokkaampi käyttäminen, sähköisten aineiston lisääntyvä käyttö, etäkäytön helpottaminen, kirjastopalvelujen integroiminen entistä paremmin korkeakoulun muihin järjestelmiin (kuten Moodle). Lyhyesti sanottuna kirjaston selviytymisessä on kyse siitä, kuinka hyvin pystymme vaikuttamaan ja kuinka lähellä opetusta ja asiakkaita olemme.

Olisikohan näissä ajatuksissa sellaista, joka tulee näkymään myös seuraavassa kirjastomme strategiassa? Mietittävää joka tapauksessa riittää, emme me ainakaan vanhoilla keinoilla pärjää jatkossa.

Jussi

KesäKoulu elokuussa 2009

Jo perinteeksi muodostuneet SAMKin kirjastohenkilöstön KesäKoulut jatkuivat elokuun alussa.

Tällä kerralla kokoonnuimme Porin Yyteriin aurinkoisen sään vallitessa. Päivän asialistalla oli vapaamuotoista visiointia ja tulevaisuuden miettimistä: asiakkaiden tulevia tarpeita, kampuskirjastojen kehittämisideoita, strategisia pohdintoja, kirjaston ydintehtäviä jne.

Strategian uudistaminen lähtee nyt sitten pikku hiljaa käyntiin tämän kesän pohdintojen pohjalta, toki odottelemme ensin SAMKin uutta kokonaisstrategiaa ja mm. toimialojen osaamisstrategioita.

Ja yksi tärkeä pointti tässä päivässä oli taas koko henkilökunnan oleminen koolla yhdellä kerralla, tähän kun tahtoo lukukausien aikana olla liian vähän mahdollisuuksia.

Jussi

Uusi palveluhinnasto

SAMKin hallitus vahvisti uuden palveluhinnastomme ja se on käytössä 1.8.2009 alkaen.

Hinnastoon tuli kohtalaisen pieniä muutoksia, asiakkaille tutuimmiksi tulevat ehkä kurssi- ja käsikirjojen uudet myöhästymismaksut. Myös muille kirjastoille annettavaan kaukopalveluun tuli muutoksia.

Uusi hinnasto löytyy kirjastomme nettisivulta http://www.samk.fi/kirjasto/lainaajalle/hinnasto. Tarkempia tietoja saa kirjaston lainatiskeiltä.

Jussi

Tekijänoikeuksista koulutusta

Theseus-verkkokirjaston yhteydessä on mahdollisuus määritellä julkaisulleen tekijänoikeuksia Creative Commons -lisensseillä.

Ammattikorkeakoulujen Open Access -hanke järjestää Creative Commonsista koulutustilaisuuden 18.8.2009 klo 12 - 13.30. Koulutuksen kohderyhmänä ovat opettajat ja kirjastohenkilökunta. Tilaisuus toteutetaan verkossa Connect Prolla osoitteessa http://seamk.emea.acrobat.com/r19393832/. Connect Pro ei vaadi mitään erillisiä asennuksia työasemalle, joten tilaisuuden seuraaminen on varsin helppoa.

Kouluttajana on Ville Oksanen Turre Legal Oy:stä. Tilaisuus myös nauhoitetaan myöhempää tarvetta varten hankkeen wikiin.

Jussi

Liiketoiminta Kankaanpään kirjaston muutto

Paljon on vielä asioita tekemättä tämänkin suhteen, mutta yhtä kaikki:

Liiketoiminta Kankaanpään kirjasto sulki ovensa 15.5. Tämän jälkeen kirjasto on tyhjennetty ja aineisto muutettu SAMKin kirjaston muihin toimipisteisiin. Hyvällä yhteistyöllä ja talkoohengessä kirjasto tyhjeni muutamassa päivässä ja aineistokin kuljetettiin suurimmalta osaltaan uusille kampuksille. SAMKille tarpeettomia kirjoja ja lehtiä lahjoitettiin myös Kankaanpään kaupunginkirjastoon ja PSAI:lle, toki tehtiin myös paljon poistoja.

Aineiston loppusijoituspaikkaa mietittäessä pohdittiin kampusten koulutusohjelmia ja kirjastojen kokoelmien aukkoja, jotta aineisto saatiin oikeaan paikkaan.

Kesän aikana kirjastojärjestelmässä tehdään vielä erinäisiä aineiston muuttoon liittyviä toimenpiteitä Tehtiin käytännössä niin, että siirrettävien niteiden viivakoodit luettiin tiedostoihin ja muutettiin järjestelmässä uuteen kokoelmaan. Sitten vain siivoillaan tupla-holdingseja ja korjaillaan nidetietoja ... Kirjastoillamme riittää myös mukavasti tekemistä tarroittamista ja hyllyluokkien muutoksissa yms.

Tämän (tähän asti) sutjakkaasti sujuneen muuton jälkeen olemme taas hieman viisaampia myös sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjastomme muuton suhteen. Alustavan suunnitelman mukaan se kirjasto suljetaan marraskuun lopussa, vaan se onkin ihan eri juttu se.

Jussi

Kirjan ja ruusun päivä

Tiistaina 5.5. vietettiin kirjan ja ruusun päivää Tekniikan ja liiketoiminnan Porin kampuskirjastossa. Tarjolla oli kahvia, keksejä ja karkkia, mutta myös tietoa Digmasta, verkkolehdistä, e-aineistojen koekäytöstä, SAMKin julkaisuista, Urkundista ja verkossa olevista opinnäytetöistä. Kirjastosalissa oli esillä SAMKin julkaisuja tutustuttaviksi ja mukaan otettaviksi sekä näyttely Porin murteesta.

Näyttely pyrki valaisemaan Porin murteen olemusta suomentamalla porilaisia sanoja ja sanontoja sekä kertomalla hieman siitä, miten Porin murretta puhutaan ja miten lauseita muodostetaan. Porin murteeseenhan on oleellisesti vaikuttanut ruotsin kieli, joten porilaisista sanoista oli suomennosten lisäksi esillä myös niiden ruotsinkieliset vastineet.

Näytteille oli laitettu myös porilaista murrekirjallisuutta sekä Porin murretta kuvaavia sanakirjoja. Murretekstien tuottajana Porissa on kunnostautunut etenkin Porin työväenopiston alainen murrepiiri, joka on kokoontunut jo 25 vuoden ajan. Piiriin kuuluu 15–20 jäsentä. Heidän uusin tuotoksensa on Porin murteen sanakirja Pootoora - sanakirja tuttuu porilaist vuodelta 2008. Murrepiirin vetäjän Ulla Leinon murretekstejä on luettavissa aina perjantaisin Uudesta Ajasta, porilaisesta paikallislehdestä.

Kirjan ja ruusun päivä yllätti kirjastolaiset menestyksellään. Erityisesti ilahdutti Tekniikan ja liiketoiminnan Porin yksikön henkilökunnan aktiivisuus, sillä päivän ohjelmassa oli paljon juuri henkilökunnalle suunnattua ohjelmaa.

Maiju, harjoittelija

E-kirja - voiko sitä lukea?

Osallistuin 27.4.2009 STKS:n E-kirja-seminaariin Tieteiden talossa Helsingissä. Päivä oli tarkotettu päivitysseminaariksi jo kuusi vuotta sitten pidettyyn edelliseen vastaavaan seminaariin.

Päivän aikana eri kirjastosektorien ja kaupallisten toimijoiden joukko esitteli kokemuksiaan e-kirjoista ja/tai niiden käytöstä omissa kirjastoissaan. Erilaiset e-kirjan formaatit (mm. pdf, html, daisy, yms.) tulivat tutuksi päivän aikana. Käteviä ekirjojen lukulaitteita pääsimme katsomaan päivän viimeisessä esityksessä, ja siitä kuulemme varmaankin Lehtimarketin suunnalta vielä lisää.

Päivän parasta antia olivat eri kirjastosektoreiden pitkälle yhtenevät kokemukset kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä. Opiskelijakirjasto oli kirjannut oikein kurssikirjastrategiaansa e-kirjojen hankinnan aina, kun se vain on mahdollista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on ollut oma e-kirja projekti, jonka tuloksia esiteltiin seminaarissa.

Päivän annin voi mielestäni kiteyttää kolmeen lauseeseen:

1) Kaikkien kirjojen, etenkään kotimaisten, hankinta e-kirjana ei ole edelleenkään mahdollista.

2) Jo hankittujen e-kirjojen löydettävyyttä on parannettava luetteloimalla ne kirjastotietokantaan.

3) Opiskelijat käyttävät e-kirjoja ja pitävät siitä, että ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Kannattaa tutustua seminaarin esityksiin, niistä saa paljon ideoita miten voisimme lisätä e-kirjojen käyttöä.

Urkund-koulutuksia

Talvella käyttöömme hankitun Urkund -plagioinninvastaisen verkkopalvelun käyttäjäkoulutukset pyörähtivät käyntiin. Pelkästään kirjaston asia tämä ei onneksi ole, vaan meillä on muutaman hengen kouluttajatiimi kiertämässä maakuntaa toukokuussa ja uudestaan vielä elokuussa.

Koulutuksissa käsitellään aika tavalla keskustelevassa hengessä Urkundin lisäksi paljon muutakin opinnäytetöihin liittyvää. Theseus-verkkokirjasto on koplattu mukaan teemaan, joten verkkojulkaiseminen ja Open Access tulevat puheenaiheiksi luonnostaan. Opettajia tuntuu kiinnostavan kovasti Urkundin mahdollinen hyödyntäminen vaikkapa lähdeviitteiden tarkistustyökaluna ja sitä kauttahan saadaan osaltaan opinnäytetöiden laatuakin nostettua - johtuisikohan keskustelun viriäminen osaltaan kouluttajan näkökulmasta. Theseuksen osalta ikuisuuskysymyksenä on se, voidaanko sinne laittaa töitä pelkästään opiskelijoiden suostumuksen mukaan vai olisiko syytä rajata esim. arvosanojen mukaan. No, tuohan ei oikein istu OA-henkeen, joten ainakaan kirjastolla ei ole mitään syytä miettiä rajauksia, onneksi emme edes tiedä arvosanoja.

Yhtä kaikki, opinnäytetyö on iso osa opiskelua ja verkossa vapaasti nähtävät työt näkyvä näyteikkuna, joten kaikki keinot tason/laadun parantamiseksi on otettava käyttöön. Opinnäytetyöprosessistamme lisää SAMKin nettisivujen Opinnäytetyö-osiosta.

Jussi

Informaatiolukutaitoseminaari Tampereella 15.4.

Tampereella pidettiin 15.4. Information literacy seminar, jossa Sonja Härkönen ja Nigel Morgan Cardiffin yliopiston kirjastosta kertoivat eläväisesti informaatiolukutaidon opetuksesta. Paikalla oli reilut 30 osallistujaa ja etenkin Tampereen kirjastot hyvin edustettuina.

Aluksi Sonja ja Nigel esittelivät itsensä ja organisaationsa käyttäen Pecha Kucha -formaattia, joka on hyvin visuaalinen ja hauska sekä auttaa esiintyjiä pysymään tiukasti aikataulussa :-). Sen jälkeen he kertoivat IL-opetuksesta Cardiffin yliopistossa. He esittelivät myös IL-työkalujaan, joista osa on suunnattu opettajille, osa opiskelijoille ja osa kirjaston henkilökunnalle. Keskiössä on tietysti IL-käsikirja, josta on valmistunut vastikään tuore suomennos. Muita työkaluja ovat mm. IL-materiaalien resurssipankki, josta informaatikot ja yliopiston henkilöstö voivat hyödyntää aineistoja opetuksessaan, IL-taitojen paketti etäopiskelijoille ja podcastit.

Sitten Nigel esitteli kefallonialaista metodia (minun piti nähdä ja kokea se itse ennen kuin se kunnolla aukeni minulle :-). Tämän metodin käyttö elävöittäisi paljon kirjastoesittelyjä. Sitä voi käyttää eri konteksteissa, ei vain kirjastoesittelyissä. Keskustelussa tuli joitakin vinkkejä eli kirjastoesittelyä varten voi tehdä yhden joukon kysymyksiä (joita osallistujat pääsevät esittelijöiltä kysymään), joissa voi aihealueesta riippuen olla hieman vaihtelua. Esittelyssä ei kannata käyttää yli 16:a kysymystä (seminaarissa 15.4. niitä oli kahdeksan). Jos ryhmä on pieni, ei kannata antaa kysymystä jokaiselle opiskelijalle, jottei tilanteeseen tulisi pakon tunnetta. Esittelyn pituus kannattaa pitää maksimissaan noin 40 minuutissa. Esiintyjää helpottaa diakartta, jossa diat on numeroitu. Painamalla esityksessä halutun dian numeroa ja Enter saadaan oikea dia nopeasti vastaukseksi osallistujan lukemaan kysymykseen.

Kahvitauon, jolla saimme nauttia mm. walesilaisista leivoksista (Welsh cakes), jälkeen Sonja kertoi IL-opetuksen erilaisista liittämistavoista muuhun opetukseen ja opiskelijoiden palautteesta. Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin myönteistä. IL-workshopeihin osallistuneet opiskelijat saivat tehtävistään myös parempia arvosanoja kuin niihin osallistumatta jättäneet opiskelijat. Keräämällä ja saamalla tällaista palautetta henkilöstöltä on IL-opetuksenkin tarpeellisuus ja hyöty helppo perustella.

Lopuksi oli workshop-osio, jossa pohdimme pienissä ryhmissä toimisivatko Pecha Kucha - ja Kefallonian metodit omissa organisaatioissamme ja miten voisimme niitä hyödyntää, ideoita kirjastoesittelyjen/IL-opetuksen piristämiseksi ja IL-opetuksen liittämisen/upottamisen (embedding) haasteita/ongelmia ja niiden voittamista. Kaiken kaikkiaan seminaari oli mielenkiintoinen ja antoisa :-).