24.10.2012

Verkkokirjoista

Kansalliskirjasto järjestää vuosittain jo perinteeksi muodostuneet Kijrastoverkkopäivät lokakuun lopussa. Perinnettä tuntuu olevan myös se, että päivät pidetään satakuntalaisittain huonoon aikaan eli syyslomaviikolla. Näin ollen meidän lapsekkaiden ihmisten osallistuminen rajoittuu verkon kautta tapahtuvaksi, tosin sehän se vasta nykyaikaa onkin.

Ensimmäisen päivän asialistalla oli paljon puhetta verkkokirjoista. Tuntuu että meillä amk-kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa on tällä saralla yksi yhteinen tekijä, nimittäin kaipaamme kovasti kotimaista aineistoa verkkoon. Toivotaan menossa olevien projektien tuovan sopivia ratkaisuja asiaan, mutta hiukan hankalalta näyttää täkäläisen kustannuspuolen pitäytyminen perinteisessä julkaisemisessa. Onhan tuossa yksi näkökanta myös se, että nykyisin valtio (OKM ehkä näkee asian toisin, mutta...) ei isommin edistä sähköisen julkaisemisen edistämistä - pikemminkin päinvastoin: sähköisten ALV on 23 % ja painetulla aineistolla 9 %, eihän tuo ole nykyaikaa ja monessa (edistyksellisemmässä?) maassa on tehty toisenlaisiakin veroratkaisuja.

Ulkomaisten verkkokirjojen tarjontaa sen sijaan riittää yllin kyllin, niin että kateeksi käy englanninkielisiä maita. Enemmänkin ongelmaksi onkin tullut eri hankintakanavien runsaus ja aineistojen hallintajärjestelmät (ERM). Pienet kirjastot eivät kykene hankkimaan isoja ERMejä, kaikkea ei viitsisi tehdä itse (vaikka toki jotain pientä on ollutkin pakko tehdä), Kansalliskirjasto ei ole tuottanut ratkaisua...

Meilläkin hankintapaikkoja alkaa olla pilvin pimein, viime aikoina on selkeästi keskitytty niihin, joista saa hankittua kirjoja yksittäin. Tänä syksynä ollaan uusina paikkoina ottamassa käyttöön Ebook Librarya, jossa on tarjolla n. 300 000 verkkokirjaa. EBL tarjoaisi myös mahdollisuuden asiakaslähtöiseen hankintaan eli voisimme laittaa näkyville tietyn määrän kirjoja + etukäteen määrätyn budjetin ja käytön mukaan ne hankittaisiin kokoelmiimme. Voidaan tuotakin kokeilla, mutta toisaalta koko kataloogi voisi olla esim. henkilökunnan selattavissa ja sisällysluettelot käytettävissä eli aika hyvän kuvan saa sitäkin kautta. Toistaiseksi salasana vaaditaan selaamiseen, siihen löytyy linkki INFOtelakka testaa -sivulta.

Hankintojen tekemistä voisi ehkä helpottaa SwetsWisen kaltaisilla palveluilla. Näissähän ideana on tehdä tilaukset yhdestä paikasta, riippumatta siitä kuka kustantaja/palveluntuottaja varsinaisen verkkokirjan tuottaakaan. Tuohon en vielä ole ehtinyt tutustua kuin pintapuolisesti, eikä varmaan yhdellä tämänkaltaisella palvelulla kuitenkaan pärjätäkään, koska eihän sielläkään tietenkään kaikki verkkokirjat ole tilattavissa. Johonkin tuohon suuntaan ehkä kumminkin mennään.

Jussi

12.9.2012

Finna-kuulumisia

Olenpa ollutkin pitkään hiljaa KDK/Finna-hankkeen tiimoilta, täytyy vaihteeksi palata estradille!

Päällisin puolin hankkeessa on ollut hiljaista, mutta taustalla on kyllä tehty valtavasti työtä kevään jälkeen ja kehitystäkin on tapahtunut.Iso muutos tapahtui keväällä, kun siirryttiin avoimen lähdekoodin järjestelmään - sehän tarkoitti koko isolle hankkeelle suunnan muutosta. Aikataulun venyminen kyllä huolestuttaa, sillä meillä olisi ollut tänä vuonna todennäköisesti paljon enemmän resursseja käytössä liittymän rakentamiseen kuin 2013, mutta sen kanssa on vain elettävä. Onneksi ensimmäisenä KDK-kelkkaan hypänneet organisaatiot ratkaisevat paljon ongelmia puolestamme, samoin hienoa on ettei yritetäkään saada kaikkea etukäteen valmiiksi vaan tuotantoon pyritään menemään beta (rajoitetulla) -versiolla ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti.

Asiakasliittymä (Finna) on se asiakkaille/käyttäjille näkyvin osa tätä ja siinä VuFind näyttäisi olevan nappiin osunut valinta. Projektisuunnitelma näyttää hyvältä ja teknisiä ongelmia kuitataan ratkaistuiksi kohtalaista vauhtia. Näistä on alkanut kerääntyä jonkinlaista dokumentaatiotakin verkkoon.

Paljon on tekemättäkin ennen liittymien julkistamista, mutta ainakin näin amk-näkökulmasta katsoen tuotantoon päästään jollain versiolla kohtuullisella työmäärällä (ensimmäisen KDK-aallon organisaatiot tuotantoon joulukuussa 2012?), fiksultahan tuo nykyinen Finna-testiversio jo alkaa näyttää. Vaihteeksi meidän Voyager-kirjastojärjestelmämme olevan rajapintojensa osalta hyvä ja mm. varaukset ja uusinnat saataneen toimimaan, joten vähintään Voaygerin nykyiset liittymät saadaan nopeasti korvattua. Verkkoaineistoja tulee hakuihin mukaan sen jälkeen, kun on saatu keskitetyn indeksin hankinta kilpailutettua. Isoimmat aukot jäävät tietenkin kotimaiseen verkkoaineistoon, niitä pitää sitten erikseen indeksoida mukaan. Nelli-haku jotakuinkin onkin jo integroitu liittymään.

Museoiden asiakasliittymä on  tällä hetkellä ehkä kaikkein pisimmällä ja arkistopuolikin kirii hyvää vauhtia. Eniten haasteita löytyykin yleisten kirjastojen puolelta, siellä taitaa into ja usko KDK:n toimivuuteen olla koetuksella kun edistystä ei tunnu tapahtuvan. Loppuvuosi näyttää, mitä sillä rintamalla tapahtuu, sillä loputtomiin ei voida odotella toimivuuksia (isoimmat huolet taitavat olla kirjastojärjestelmän suunnalla, ei VuFindissa) - ennustajaksi en ryhdy, mutta...

Kaikkea yllättävää toki tulee vielä eteen ja onhan mm. hallintapaneeli (admin) pahasti kesken, epäilijä minussa pysyy siis vielä aktiivisena pitkään.

Niin, ja KDK-hankkeen toinen puoli eli pitkäaikaissäilytys tuo lisää mielenkiintoisia yhtymäkohtia mm. Tutkimuksen tietoaineistot -ja Raketti-Tutki -hankkeille.

Jussi

15.8.2012

IFLA 2012

Tulipa käytyä ensimmäistä kertaa IFLA-konferenssissa, kun kerran Helsingissä järjestivät.  Kirjastostamme oli mukana kuuden hengen iskuryhmä, tälle kirjoitukselle tulee siis jatkokertomusta...

Ihan perinteiseen kv-konferenssin tapaan ensimmäinen päivä meni hiukan ihmetellessä, mutta toisena päivänä pääsi itsekin paremmin vauhtiin. Vaikutelmaksi IFLAsta jäi, että kyllä se hiukan enemmän on yleisten kirjastojen tapahtuma. Esitykset oli kohtalaisen ympäripyöreitä ja osittain sellaisia, jotka olivat jo ennestään tuttuja. Mutta toisaalta aina joka sessiosta jäi kuitenkin joku hyvä esitys alitajuntaan eli ei nuo ihan turhiakaan olleet.

Maanantain osalta pilvipalvelut tuli esille monessakin yhteydessä. Periaatteessa tuo on varsin tehokasta toimintaa, ongelmista eniten jäi askarruttamaan datan käyttöön liittyvät juridiset ongelmat ts. kuka oikein tietää, missä päin data on ja kuka siihen pääsee käsiksi, minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan yms - kirjastoissa on kuitenkin loppujen lopuksi aika arkaluontoistakin tietoa asiakkaista. Pilvipalvelujen lisäksi maanantain agendalla kohdalleni osui lähinnä mobiilipalvelujen kehittämistä.

Tiistaina satuin huomattavasti kiinnostavampiin esityksiin. Nyt puhuttiin paljon kirjastohenkilöstön ammattitaidon vaatimuksista ja siitä, kuinka omaa ammattitaitoa pitäisi kehittää - taustallahan on toiminnan digitoituminen ja sitä kautta uusien palvelumuotojen kehittäminen. Tämän päivän kirjastoammattilaiselta vaaditaan hyvät ATK-perustaidot, subjektiosaamista, verkkoaineistojen hallintaa, markkinointitaitoja (perisyntimme?) jne. Kirjastossa tarvitaan lisäksi syvempää tietoteknistä osaamista: verkkosivujen tekemistä, sosiaalisen median hyödyntäjää.

Vaikka näissä esityksissä ja eri sessioissa tuli istuttua aika taajaan, niin kyllähän taas kerran se suurin anti tuli postereista sekä käytäväkeskusteluista kollegojen ja palveluntarjoajien kanssa. Kirjastoihmisten kanssa esille nousi ammatillisen muutoksen lisäksi myös kirjaston tilojen muutoksen tarpeen - oli ilo havaita esim. Monash Universityn kirjaston tehneen hyvää yhteistyötä opiskelijoiden kanssa tilojensa uudistamiseksi. Muunneltavuus, kannettavat tietokoneet, ryhmätyötilat, painetuista aineistoista (erityisesti lehdet) luopuminen mullistavat kirjaston tiloja.

Ehkä nyt joka vuosi ei näissä tule jatkossa käytyä, mutta varmaan sopivan hetken tullen toistekin. Helsingin kohdalla jäi nyt kirjastovierailut väliin, mutta kauemmas mennessä ne ovat hyvinkin mielenkiintoisia - 2013 Singaporessa, hmm...

Muutama hassu kuva on tässä, lisää nokialaisella otettuja löytyy Flickristä.


Jussi


23.4.2012

Herätys oppijat! Lilac 2012 -konferenssi, Glasgow

Miten opettaa informaatiolukutaitoa niin, että oppijat pysyvät hereillä? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta Lilac-konferenssissa Glasgow Caledonian yliopistossa 11.-13.4.2012. Lilac-lyhenne muodostuu sanoista Librarians’ Information Literacy Annual Conference. Tämän vuoden konferenssissa pohdittiin informaatiolukutaidon opetuksen kehittämistä oppijalähtöiseksi useissa eri työpajoissa.

Aktiivinen oppiminen

Oppijalähtöisemmäksi opetusta saa uudistamalla luokan ergonomiseksi, muunneltavaksi ja korvaamalla tietokoneet iPadeilla. Tällaisen vinkin saimme Suzanne Julianilta Brigham Youngin yliopistosta Yhdysvalloista. Tilamuutosten ohella heillä otettiin käyttöön aktiivisen oppimisen pedagogiikka (active learning). Oppijat ovatkin 95 prosenttisesti tyytyväisiä uuteen luokkatilaan laitteineen, sen ergonomisiin työtuoleihin ja siellä tarjottuun opetukseen.

IL kuin pitsa

Samaan aikaan toisaalla pohdittiin, millainen esine informaatiolukutaito (IL) voisi olla. Ehdotuksia sateli aina norsusta väripalettiin. Brittiedustajan mielestä informaatiolukutaito on kuin pitsa, johon käyttäjä voi valita mieleisensä täytteet. Tietoa hakiessaan käyttäjä tekee valintoja, jotta hänen tiedontarpeensa tulisivat parhaiten tyydytetyiksi. Brittiyleisö kiinnostui myös meidän mielikuvastamme, jossa IL nähtiin väripalettina. Väripaletissa voit sekoittaa värejä monin eri tavoin. Joskus saat tulokseksi aurinkoisia sävyjä, toisinaan taas masentavia ruskean sävyjä, mutta älä huolestu - jatka vaan. Informaatiolukutaitoisen opettajan roolina onkin ohjata sinut oikeaan suuntaan.

Haastan sinut

Samansuuntaisia ajatuksia IL-opettajan roolista oli myös Alan Carberyllä Waterford Institute of Technologystä Irlannista. Hän esitteli kehittelemäänsä PBL-menetelmään pohjautuvaa prosessisuuntautunutta ohjattua oppimista (POGIL  Process oriented guided IL learning), jossa oppijat ratkovat tiedonhaun aiheita pienryhmissä. Opettajien tehtävänä on ohjata ryhmiä, jotka keräävät talteen oppimiskokemuksia ja välittävät niitä sitten muille ryhmille. Työskentely alkaa aina aivoriihellä. Carberyn mielestä ensimmäisen vuoden oppijoita vaivaa valitettavan usein IAKT-syndrooma (I already know that). Tästä selvitään, kun opettaja haastaa oppijan näyttämään taitonsa!

Paikka kohtaamiselle

Konferenssin osallistujat tulivat tänä vuonna suurimmaksi osaksi Brittein saarilta. Muutamia muitakin kansallisuuksia oli edustettuina, meidän suomalaisten lisäksi tapasimme ainakin amerikkalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia. Konferenssin työpajoissa suosittiin twiittausta ja se tuntui olevan päivän sana niin suorissa tv-lähetyksissä kuin lehtien palstoillakin. Hotellistamme oli kävelymatka konferenssipaikalle Glasgow Caledonian yliopistoon. Satakunnasta katsoen yliopiston kirjaston tilat olivat huikeat. Siellä oli tilaa niin vuorovaikutukselle, hiljaista työrauhaa lukemiselle kuin myös aktiivista työskentelytilaa pienryhmille neljässä eri kerroksessa. Ensimmäisen kerroksen tilat oli suunniteltu tiedontarvitsijan ja tietoasiantuntijan kohtaamiselle.

Lisää visuaalisuutta

Glasgow School of Artin edustaja kertoi heidän InfosmART-palvelustaan. Palvelu on luotu nimenomaan visuaalisen taiteen oppijoille, sillä tekstipohjainen tiedon maailma on heille vieras. He mieluummin selaavat aineistoa kuin hakevat sitä tekstipohjaisista tietokannoista. Taideoppijan voi olla vaikea hahmottaa asioita lineaarisesti, joten visuaalisuus on se juttu. InfosmARTin sisällöstä noin 90 % onkin kuvia. Avatar-hahmo ilmestyy ja neuvoo oppijoita tarvittaessa tiedonhankinnassa. Tässä on ideaa myös meille muille tietopalvelujen kehittäjille.

Digitaalinen dieetti

Konferenssin pääesiintyjäksi oli jo toistamiseen kutsuttu media-ja viestintätieteiden professori Tara Brabazon. Taraa voi kutsua staraksi. Esiintyjänä hän ottaa tilan haltuunsa ja flirttailee avoimesti yleisönsä kanssa. Viimeistään 80-luvun hittibiiseillä hän villitsi kohdeyleisönsä. Sanomaa esityksessä oli yllin kyllin. Tara oli huolissaan digitaaliajan opetuksesta ja oppimisesta. Puheenvuoro oli otsikoitu digitaaliseksi dieetiksi. Tara painotti, että dieettien avulla vähennämme valintojen määrää. Opetuksessakin vähemmän on enemmän. Käytettävien viestintäkanavien määrää tulisi vähentää opetuksessa, jotta voimme keskittyä oleelliseen. Opettajan tehtävänä on saattaa oppijat tietoiseksi kaikesta siitä mitä he eivät vielä tiedä. Tara muistutti, että keskeistä oppimisessa on edelleen lukeminen, kirjoittaminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen.

Huispaus vai iPad

Pitkien seminaaripäivien jälkeen ehdimme onneksi tutustua vilkkaaseen ostos- ja yliopistokaupunkiin. Suunnitelmissa oli poiketa peribrittiläiseen teehuoneeseen kello viiden teelle, mutta skotit sulkivatkin teehuoneensa tasan kello viisi. Uutukaiset lasipalatsit ja historialliset rakennukset seisoivat katukuvassa ylväästi rinnakkain. Poikkesimme Glasgowin modernin taiteen museoon, jonka yhteydestä löysimme yleisen kirjaston. Yliopistokaupungissa kirjastojakin on joka makuun. Aurinko paistoi, kirsikkapuut kukkivat ja Skotlannin sade yllätti meidät vain kerran. Paikallisten mukaan Skotlannissa voi kokea päivän aikana kaikki neljä vuodenaikaa. Toisinaan seikkailimme aivan Harry Potterin maisemissa. Huispauksen sijaan kaipasimme iPadia, jolla navigoida täältä sinne ja takaisin.

Susanna Ruohomäki
Elina Laineenoja
Katrin Kippasto



Artikkeli julkaistu myös Tietoasiantuntija-lehden numerossa 2-3/2012

17.4.2012

Järjestelmäasiaa kirjastoväelle

Jokos nämä nimet ovat tuttuja kirjastoväelle?

VuFind
Solr
Voikko
Piwik

Minulle ei ihan vielä, mutta KDK:n kautta taitavat tulla lähiaikoina tutuiksi. Noilla avoimen lähdekoodin ohjelmilla olisi tarkoitus nimittäin toteuttaa KDK-asiakasliittymä. Käytännössä tietenkin kirjastojen (ja myös museoiden ja arkistojen) asiakasliittymiä tekevät tulevat varmaan enimmäkseen käyttämään jonkinlaista hallintatyökalua, mutta erikoisempia omia virityksiä varten tarvittaneen ainakin jossain määrin noiden ohjelmien tuntemista. Muista en osaa sanoa mitään, mutta VuFindin (joka on siis se asiakkaille näkyvä osuus KDK:sta) taustalla näyttäisi olevan hyvinkin aktiivinen kehittäjäverkosto, niin että eiköhän sillä hyvä liittymä saada aikaiseksi! Toistaiseksi näytämme etenevän aikataulussa, keväällä 2013 lienee meilläkin näkymä viriteltynä ainakin jonkinlaisessa kuosissa niin että joitain nykyisiä käyttöliittymiä saadaan korvattua.

Taustajärjestelmistä Voyager-tietokannat konvertoitiin huhtikuun alussa uusien sisällönkuvailun sääntöjen mukaisiksi. Konversio meni meidän osalta niin hyvin kuin se mennä voi, eli ei mitään valittamista. Onneksi Kansalliskirjasto harjoitteli yliopistojen tietokannoilla ensin ja toisaalta osasimme siivota tietokantaamme etukäteen kohtalaisen siistiin kuntoon, aika monta tuhatta korjausta tähänkin taas tarvittiin. Nyt sitten opetellaan luetteloinnissa uusia tapoja, ja sehän se onkin pitkällinen prosessi. Syksyllä/ensi talvena siirryttäneen Linda-luettelointiin ja opetellaan taas vähän eri tavoille - ja sitä ennen tietokannan tietueita siivoillaan taas uuteen kuosiin. Kummasti sääntöjen muuttuessa aina samat vanhat tietueet tuottavat ongelmia ja lisähommia, vaikka ne kuinka olisi aikanaan tehty taiteen sääntöjen mukaisesti (mitä tosin ei kaikilta osin meilläkään ole tapahtunut).

Voyager myös päivitetään uuteen versioon (8.1.1) kesäkuussa. Toivon mukaan sen jälkeen saadaan myös joitakin parannuksia asiakasliittymän puolelle. Testaukset on menossa ja niissä selviää, jatkammeko asiakasliittymässä vanhalla vai päivitämmekö uuteen. Uudessa olisi iso virittäminen ja jos sen käyttöikä jää vain reiluun puoleen vuoteen, niin kuinka paljon kannattaa aikaa uhrata. Ylläpidon puolelle siis taas hommia, kun myös Oracle päivitetään tässä yhteydessä. Uusia ominaisuuksiakaan (mm. verkkomaksut) ei kannata virittää nyt tähän hätään, vaan odotellaan muiden kokemuksia ja uuden version omituisuuksia (ja uusia bugeja!).

Jussi

16.3.2012

Linda-yhteisluettelo

SAMKin kirjaston vanhoista muistioista löytyi pilotti-viritelmiä Linda-yhteistietokantaan liittymisestä vuodelta 1998. Tuosta päätellen siis koko amkien olemassaolon ajan on ollut suunnitelmia ja kädenvääntöä AMK-kirjastojen liittymisestä tuohon alunperin yliopisto- ja erikoiskirjastojen yhteistietokantaan.

Aikojen kuluessa ja tekniikan kehittyessä Lindasta on muotoutumassa Melinda-metatietovaranto - nimitys lienee toisarvoinen tässä vaiheessa, Linda nyt kuitenkin on se toiminnassa oleva. Amkien liittymisestä Lindaan tehtiin päätöksiä joulukuussa 2011 ja lopullisesti rahoitus selvisi nyt maaliskuussa 2012, jotakuinkin samalla aikataululla on selvinnyt myös yleisten kirjastojen mahdollisuus tulla mukaan Lindaan. Kevään aikana AMK-kirjastoissa selvitellään nyt sitä, missä vaiheessa itse kukin pystyisi menemään mukaan Linda-Melindaan. Itse olin hiljattain sellaisessa kokouksessa, jossa alustavasti selviteltiin mukaan menemisen teknisiä edellytyksiä, lähinnä kyselemällä Kansalliskirjaston asiantuntijoilta. Toisaalla varmaankin luetteloijat selvittävät (tai ovat ehkä jo selvittäneet) sisällöllisiä kysymyksiä.

Näistä taustatiedoista on paljon apua mietittäessä omaa aikatauluamme. Tekniset edellytykset ovat aika pitkälti kunnossa ja Voyagerissamme tehtäviin muutoksiin löytyy ohjeita ja vinkkejä, tai ainakin niitä on tulossa. Amkien osalta aineiston lataamisen prosessit ja replikoinnit ovat jotakuinkin olemassa, koska meillä on yliopistojen kanssa yhteinen taustajärjestelmä. Myös aineistomme on jotakuinkin tuttua Kansalliskirjastolle, onhan Lindassa jo mukana joitakin AMK-kirjastoja - lähinnä yhteiskirjastojen kautta tulleina. Kokonaisten Voyager-kantojen lataaminen Lindaan taitaa olla kohtalaisen uutta, mutta eiköhän tällaiset pienet kannat kumminkin suju aika kivasti.

Aikataulun osalta enemmän mietittävää tuo omien prosessiemme kuntoon laittaminen. Voimmeko jatkaa Linda-kaudella nykysysteemillä, jossa kaikissa kampuskirjastoissa on oma luetteloija vai pitäisikö tätä keskittää. Jos keskitetään, se vaikuttaa samalla myös koko kirjastohenkilöstön tehtäviin. Toisaalta tämä tarjoaa mahdollisuuden tehtäväkuvien järkeistämiseen ja omiin vahvuuksiin keskittymiseen, mutta pitää miettiä tarkoin kuinka se nykyisellä hajautetulla kampuskirjastorakenteella käytännössä parhaiten toimisi.  Tietokantaamme ei myöskään nykyisellään voida ladata Lindaan, vaan kaikennäköistä siivousta on tietueissa tehtävä. Lindaan luettelointi on myös hieman tarkempaa ja standardisoidumpaa kuin nykyinen Tyrniin luettelointi, ja vaatinee siis enemmän perehtyneisyyttä ja asiaan vihkiytyneisyyttä. Täytyy myös päättää, mitä kokoelmia ja tietoja emme Tyrnistä lataa Lindaan. Ehkä me SAMKissa emme tällä kerralla säntää pilotoimaan vaan odotellaan syksyä ja katsotaan kuinka (tältä osin) edistyneemmissä AMK-kirjastoissa saadaan prosessit sujumaan.

Samaan aikaan tietenkin on menossa monta muutakin isoa muutosta kirjastojärjestelmissämme: ISBD-konversio, KDK, UKJ (SAMKin organisaatiosta ja muista muutoksista puhumattakaan), niin että onhan tässä taas tiedossa mielenkiintoiset mutta kiireiset lähiajat.

Jussi


13.3.2012

Tiedosta älyä!

SAMKin kirjasto järjesti tammikuussa slogankisan, jonka parhaimmisto on nyt valittu. Kisaan osallistui 75 ehdotusta. Valintaraati yllättyi iloisesti ehdotusten määrästä ja niiden monimuotoisuudesta. Iskulauseiden joukosta edukseen erottuivat seuraavat:

Intelligent Way Forward!
Juha Tommila

Tiedosta älyä.
Maiju Harju

Lisäksi valintaraati vaikuttui kirjastoaiheisesta runosta:

Keinuu kanssani kirjojen kannet
välissään avaruudet autuaat
sanojen suonissa sisimpäänsä sukeltaa.

Roope Niemelä

Raadin mielestä palkitut ehdotukset olivat tuoreita, omaperäisiä ja laajasti kirjastomaailmaa kuvaavia. Kiitos kaikille kisaan osallistuneille sekä Lämpimät Onnittelut voittajille! Voittajat on palkittu SAMKin tuotepaketein.


Susanna Ruohomäki, informaatikko


8.3.2012

Vaihteeksi mietteitä Voyagerista


Voyager-kirjastojärjestelmä otettiin ammattikorkeakouluissa käyttöön lähes kymmenen vuotta sitten, SAMKin Tyrni-kokoelmaluettelossakin elokuussa 2002. Vuodesta 2007 lähtien tietokantamme ovat pyörineet yhteisellä M9000-palvelimella yliopistojen kanssa. Tietotekniikan nopean vanhentumisen takia tuon palvelimenkin käyttöikä on alkanut askarruttaa, onhan se ehtinyt jo viiden vuoden ikäiseksi. Ilmeisesti hankintavaiheessa on oltu hyvinkin fiksuja, koskapa tämä palvelinmalli on vielä myynnissä, kaiketi vielä joitakin vuosia eteenpäinkin. Palvelin itsessään on toiminut moitteetta koko ajan, pikkuviat on korjattu ilman katkoksia. Kapasiteettia (muistia, tehoa) saadaan lisättyä tarpeen mukaan lisäpalikoita hankkimalla, niin että pärjäämme luultavasti aika kivasti tuolla laitteistolla seuraavat vuodet. 

Tilaa palvelimella on vielä nykyiselläänkin ja pikemminkin Voyagerin vaatimat resurssit pienenevät: KDK-asiakasliittymän käyttöönotto vähentää webbipalvelujen tarvetta (VuFind pyörii CSC:llä ihan eri levyjärjestelmässä kuin Voyager). Tomcat-webbiliittymien käyttöönotto on vaatinut lisää tilaa, mutta muuten tarve ei ole kovasti kasvanut. Monet nykyliittymiä vaivaavat bugit korjautuisivat seuraavassa versiossa, mutta kuinka paljon kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa jos VuFindilla saataisiin korvattua liittymä kohtuullisella viiveellä. No, toisaalta Tomcatia ei ole kaikilla käytössä eikä VuFind-liittymäkään joka amkissa ihan vielä 2013 alussa, niin että asiaa kannattaa miettiä ja olla kuulolla kevään testauksien ja KDK:n kehityksen suhteen.

Linda-yhteisluettelon tai Melinda-metadatavarannon käytön laajeneminen amk- ja yleisiin kirjastoihin nytkähtää vauhtiin ihan lähiaikoina. Linda/Melinda pyörii tuolla samalla palvelimella kuin amkien ja yliopistojen Voyagerit sekä Nelli-portaalit, mikä vaikutus tällä laajentumisella tulee olemaan palvelimen kapasiteettiin. Lindan käyttöhän on enemmänkin luettelointia ja asiakasliikenne ohjautuu kirjastojen kokoelmaluetteloihin, joten eihän tuokaan mitään dramaattista välttämättä tarkoita - aika näyttää.

Jussi

19.1.2012

KDK nytkähtää eteenpäin

Primo-pilotin hylkäämisestä taisi KDK-hanke saada lisää vauhtia ja puhtia. Nyt lähdetään rakentamaan kansallista ja organisaatioiden omia asiakasliittymiä avoimen lähdekoodin järjestelmällä.Näitähän nykyään pitäisi kaiketi suosia ja ainakin vastaavien kansallisten digitaalisten kirjastojen osalta Euroopassa pääasiallinen toteutustapa onkin ollut joku avoin järjestelmä. Primo lienee ohjelmistona ihan hyvä yhden organisaation tarpeisiin ja olisihan sillä ainakin kirjastoille saatu ihan toimiva asiakasliittymä. Avoimen lähdekoodin ohjelmat vaativat myös paljon omaa työtä ja räätälöintiä - ovat myöskin pitkälti kirjastolähtöisiä eli aika näyttää, kuinka onnistutaan saamaan arkistojen ja museoiden tarpeet toteutettua.

Taakse jäänyt kolmen vuoden työrupeama ei ollut turhaa, koska tehtyjä määrittelyitä ja arviointeja voidaan hyödyntää lähes sellaisenaan tässä uudessakin tilanteessa vaikka toki paljon joudutaan miettimään uusiksi. Ensimmäiset KDK-liittymät on optimisesti ajatellen julkistuskelpoisia syksyllä 2012. Voi myös olla niin, että toisenkaan aallon aikataulut eivät kovasti viivästy vaan se voisi alkaa vielä kuluvan vuoden aikana määrittelytyöllä, varsinainen liittymän rakentaminen toki alkaa vasta 2013. Tuo sopii SAMKin kirjaston aikatauluihin hyvin, kun ensin hoidetaan intra-uudistus, tietokannan konversio (huhtikuussa?) ja Voyagerin päivitys (kesäkuussa?) alta pois.

Uudessa tilanteessa vaikutti kaikkein positiivisimmalta se tapa, jolla asiaa nyt viedään eteenpäin. Primon aikaiset tekniset rajoitukset on pois ja voidaan miettiä oikeasti toimivia ratkaisuja ja asiakkaiden kaipaamia palveluja (ainakin ideaalitapauksessa näitä saadaan jopa toteutettuakin!). Toinen hieno juttu on se, että tuotantoon mentäneen ei-ihan-valmiilla versiolla - kunhan osa palveluista saadaan toimiviksi, niin heti vain julkisuuteen ja sitten hienompaa virittelyä tehdään siitä eteenpäin.

Junassa on muuten hyvä tehdä töitä, mutta verkon pätkiminen ärsyttää yli kaiken! Tämän kirjoituksen laatiminen kesti Tampereelta Vammalaan.

Jussi

29.12.2011

Olihan vuosi

Eipä viime tammikuussa osannut arvata, mitä kaikkea tänä vuonna tapahtuisi.

Alkuvuosi näytti menevän kohtalaisen normaalia rataa: KDK-hanke eteni pilotissa, Voyagerin päivitystä mietittiin, sisällönkuvailun ohjeita oltiin uudistamassa, SAMKin muuttuminen osakeyhtiöksi eteni ... kas kummaa, että kaikki nuo menivätkin joko metsään tai sitten täydelleen uusiksi ihan loppuvuodesta.

KDK-hankkeessa ensin Turun kaupunginkirjasto luopui Primosta (ja sen mukana yleiset kirjastot muutenkin KDK:sta?), muutama viikko sen jälkeen Kansalliskirjasto ilmoitti että koko Primo-pilotista luovutaan ja seuraavaksi testataan avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja. Lieneekö siis VuFind tuleva ratkaisumme, sen aika näyttää. Organisaatioiden sitoutumiselle moiseen hankkeeseen tämä ei tosiaan tehnyt hyvää, ehkä ensi keväänä pitää nyt miettiä laajemminkin KDK:n etenemistä - mitä etua esim. amk-kirjastoille on kansallisesta asiakasliittymästä (onko siitä hyötyä ylipäänsä kenellekään) vai voisimmeko saada nopeammassa tahdissa VuFind-pohjaiset omat asiakasliittymämme toimimaan? Jotenkin omakin rooli hankkeen konsortio- ja ohjausryhmissä tuntui turhalta, saapa nähdä millä keinoin tästä oikeasti jatketaan yhteistyön tekemistä. Nykyinen Nelli on joka tapauksessa täysin käyttökelvoton liittymä ja sen korvaajaa emme kai montaa vuotta voi enää odottaa eli sikäli kansallisen hankkeen viivästyminen oli tosi ikävä uutinen.

Voyagerin päivitys meni ohi kesällä, samoin vuodenvaihteessa. Onneksi ensi kesänä näyttäisi toteutuvan, ainakin vielä on mahdollista että testipalvelin saataisiin toimimaan ajoissa. Suurin ongelma SAMKin Tyrnin osalta tällä erää on nettiliittymän varausten toimimattomuus, sehän on jo aikaa korjattu järjestelmässä mutta kun emme ole päässeet päivittämään pitkiin aikoihin, niin tässä ollaan. Voyagerille sinänsä on luvattu jatkoa useampi vuosi, vaikka seuraajansa Alma tuleekin markkinoille ehkä jo 2012. Tuo taas sopii hyvin kirjastosektoreiden yhteisen UKJ-hankkeen aikatauluihin, vaikka siinäkin ollaan vasta hyvin alkuvaiheessa ja varmaan mietitään tarkoin kaupallisen järjestelmän ja avoimen lähdekoodin systeemien välillä.

Marc-formaatin ja luettelointisääntöjen/sisällönkuvailun uudistamiset näyttävät kanssa olevan pitkiä ja sekavia prosesseja, mutta ilmeisesti ennen kesää saadaan kumminkin yksi vaihe etenemään ja tietokantojen konversio toteutuisi.

Loppuvuoden pamauksia tulikin sitten OKM:n suunnalta: amkeille kohdistettavien säästöjen lisäksi tuli yllätyksenä myös rahoitus amk-kirjastojen aineistojen liittämiselle kansalliseen metatietovaranto Melindaan (toistaiseksi vielä yhteisluettelo Lindana tunnettu). Tuosta ei nyt vielä tiedä sen kummempaa, mutta jos aikataulu on tosiaan vuodelle 2012 niin heti alkuvuonna pitäisi alkaa tapahtumaan jotain.

Oikeastaan vuoden aikana meni siis kaikki suunnitelmat uusiksi, osa työstä meni harakoille ja tuli ihan uusia yllättäviä haasteita. Näin kai se kuuluisikin ehkä olla, eipä tullut töissä aika pitkäksi. Eipä taida 2012 olla tätä rauhallisempi, aika isoja sisäisiä asioita pitäisi päättää.

Jussi



8.9.2011

Uudistuvatko kirjastot


Viime aikoina olen ollut mukana rakentamassa useampaakin erilaista strategiaa ja siinä yhteydessä myös kirjastoalan tulevaisuuden kuvioita muuttuvassa toimintaympäristössä. Pidemmän aikavälin haasteet kun yhdistetään jo lähivuosina odotettavissa oleviin talouden kiristämiseen ja siitä seuraaviin rakenteellisiin muutoksiin (tai kuinka päin syy-seuraus meneekään), niin ollaan taas kerran isojen asioiden äärellä.
British Libraryssa on tehty mainio 2020 vision -paperi. Kaikkiaan tuossa koko strategiassa visioidaan aika radikaalia muutosta kohti sähköistä toimintaympäristöä ja vaikka Suomi tuleekin sillä rintamalla jonkin verran isoa maailmaa perässä, niin kyllä meilläkin tuohon suuntaan taidetaan olla menossa.
Taloudellinen tilanne kiristyy, mikä jo sinällään aiheuttaa muutoksia toimintatapoihimme vrt. OKM:n amk-uudistuksen suuntaviivat. Määrärahojen pienentyessä kokoelmapolitiikkaa joudutaan tarkastelemaan kriittisin silmin, samoin kampuskirjastorakennetta. Epävarmuus lisääntyy ja globaali ympäristömme muuttuu vinhaa vauhtia - parempi kai olisi olla hiukan etukenossa kuin tehdä muutoksia pakon edessä ja hätiköiden.
Asiakkaiden käyttäytymisen muutoksesta – sähköisten aineistojen monipuolinen käyttö, sosiaalinen media, sisältöjen tuottaminen - on puhuttu jo pidemmän aikaa, mutta kaikissa kirjastoissamme se ei vielä näy. Joka tapauksessa sähköinen aineisto pitäisi olla käyttöjärjestelmistä, alustoista ja laitteista riippumattomia, mobiilikäyttö lisääntyy jatkuvasti. Kirjaston kokoelmaluetteloiden pitäisi olla dynaamisempia, avoimempia, sallia käyttäjien osallistumisen sisällön tuotantoon jne. Eli siis kirjastolähtöisyydestä oikeasti kohti asiakaslähtöisyyttä.
Aineistot myös muuttuvat, kun wikit/blogit/Open Access –julkaisut ja muut uudet ilmiöt hämärtävät kustantajien ja tekijöiden tunnistamista. Yhteisöllisyys kai tässäkin on olennainen taustatekijä. Tekijänoikeudelliset kysymykset tuovat myös oman mielenkiintoisen lisänsä asiaan, näissä kirjastot eivät juurikaan ole pystyneet tuomaan omia näkemyksiään lainsäätäjille.
Sähköisen aineiston lisääntyminen tuo tietenkin mukanaan muutoksia myös kirjastoväen työnkuviin. Esimerkiksi jo nähtävissä oleva muutos tieteellisten lehtien siirtymisestä ainoastaan sähköisesti saatavilla olevaksi tuo meille pitkällä tähtäimellä selviä säästöjä (painettujen lehtien käsittelyynhän sitä työaikaa suttaantuu todella paljon) ja tuota kehitystä voitaisiin omalta osaltamme vauhdittaa vähentämällä painettujen lehtien tilauksia. Tarvitaan projektinhallinnan osaamista, neuvottelutaitoja, yhteistyötaitoja, tietoteknisia taitoja – unohtamatta sitä, että näiden ohella myös perinteiset tiedon järjestämiset jne pysyvät tehtävinämme. Kirjastossa tapahtuvat fyysiset käynnit vähenevät painetun aineiston merkityksen vähentyessä – toisaalta kirjastotyö muuttuu entistä enemmän neuvontaan ja linkittymiseen opetukseen. Voisiko tässä jopa ajatella, että meidän pitäisi muuttaa käsitystämme kirjastosta tilana?

No juu, pikaisia mietteitähän nämä, jotain tarttis varmaan kuitenkin tehdä!
Jussi

25.7.2011

Konversiota tiedossa

Joko siitä on kaksi vai kolme vuotta, kun viimeksi rukkailtiin ja siivottiin tietokantaa, silloin Marc21-konversiota varten? Taas on kesällä ollut aikaa salapoliisityöhön, jotta Tyrni saataisiin sopivaan kuntoon (todennäköisesti) vuodenvaihteessa tehtävää kuvailusääntöjen muutoksista johtuvaa konversiota varten.

Toukokuun luetteloinnin tiedotuspäivässä näistä tulevista muutoksista kerrottiin. Tällä hetkellä olevien tietojen perusteella aloin käydä läpi yleismääreitä, erityismääreitä ja kiinteämittaisia kenttiä. Jäin ainakin itse siihen käsitykseen, että kiinteämittaiset (000, 007 ja 008) kun ovat kunnossa, niin konversion menee ok. Näitä on nyt kaivettu tietokannasta ja jonkin verran jo korjattukin vanhojen tuttujen työkalujen (Access, MarcEdit avulla). 245h-kentälliset esiin, samoin muihin 245-kenttiin virheellisesti tallennetut, 300-kentän merkinnät, 256 on hyvänä apuna myös, kiinteämittaisten mukaiset - aina eri tavalla haettuna löytyy uusia mielenkiintoisia siivottavia. Kaivelun perusteella näyttäisi tietokanta olevan näiden kohdalta melko hyvässä kunnossa, kaiketi senkin takia että näitä erikoisempia aineistoja on jo ennenkin urakalla siivoiltu. Elektroninen aineisto on myöskin sen verran uutta, että luetteloinnissa on jo osattu laittaa kiinteämittaisetkin kentät jotakuinkin kuntoon - toki siellä korjattavaa tuntuu olevan ihan riittävästi.

Kummallista kyllä (tai eihän se Voaygerin tuntien mitään outoa ole), tietueiden ulos- ja sisäänluvuissa tuntuu olevan Windows7-työasemalla erinäisiä ongelmia, niin että isompia bulkkimuutoksia ei ole viitsinyt vielä tehdä. Saattaahan tuo olla ihan hyväkin odotella, vaikka syksyllä ei kyllä kovin paljon ehdi tietokannassa sekoilla.

Jussi


1.6.2011

Tässä ovat sata suosituinta

Ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjasto on kotimaisten julkaisuarkistojen kärkikastia – jo lähes 30 000 opinnäytetyötä luettavissa. Tässä ovat kaikkien amkkien sata katsotuinta opinnäytetyötä:


31.5.2011

Tieteellisiä tilastolukuja kirjastoista

Pari viikkoa myöhässä, eli siis lähes ajallaan, saatiin sitten 2010 Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eli KITT julkaistuksi.

SAMKin kirjaston osalta luvuissa ei ole mitään dramaattisia muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Kokoelmien osalta kirjoissa tuli kasvua lähinnä sen takia, että Porin Diakin kirjaston kokoelma siirtyi SAMKin hallintaan. Nyt ollaan suurinpiirtein nidemäärässä 150 000. Painettujen lehtien kohdalla varastossa olevat vuosikerrat jatkoivat vähenemistään (nyt hiukan alle 12 000), tosin ei kovinkaan paljoa tällä kerralla. Sähköisten aineistojen osalta tietokantojen määrä putosi (lopetimme viitetietokantojen hankintoja), sen sijaan käytössä olevien verkkolehtien määrä nousi jo yli 11 600.

Kirjaston käytön puolella muutoksia esim. sähköisissä aineistoissa selittää osaltaan tilastoinnin kehittyminen, mutta kyllä käytössä on tapahtunut selvää kasvua vuodesta toiseen. Hyvä juttu, koska näihin on myös käytetty aineistorahoja koko ajan lisää. Kampuskirjastoista annettiin vuoden kuluessa 55 000 lainaa, tämä luku on ollut jatkuvasti hienoisessa laskussa samoin kuin kävijöiden määrä. Kirjaston verkkosivuilla muuten käytiin vuodessa 300 000 kertaa, kun kampuskirjastoissa kävijöitä oli 172 000.

Aukioloajoissa ja tiloissa ei ole tapahtunut toivottua kehitystä vuosiin, muutokset ovat johtuneet lähinnä muutaman kampuskirjaston sulkemisesta. Jos laskennalliset tilakulut huomioidaan, oli kirjaston toimintakulut v. 2010 yli 1 300 000 euroa. Henkilöstökulut oli tästä puolet ja aineistokulut kolmasosa. Merkittävin muutos taisi olla koulutuskulujen lisääntyminen, se kai on otettava positiivisena asiana. Aineistokuluista painetut kirjat oli isoin, mutta aika lähelle pääsi sähköiset aineistot (verkkokirjoihin käytettiin huomattavasti edellisvuosia enemmän).

Tunnuslukujen laskemisessa ollaan näköjään siirrytty tapaan, jossa luvut suhteutetaan kohdeväestöön. Tässä lienee taustalla kansainvälinen vertailtavuus, myös kirjastojen vaikuttavuusryhmä on ehdottamassa tuollaista suuntausta - kansallisia vaikuttavuusmittareita onkin kaivattu jo vuosia. Ihan ok, kunhan saadaan jotenkin huomioitua myös toisen asteen väki huomioitua. Suhdeluvut ovat hyviä myös BSC-mittaristoon, vaikka ehkä absoluuttiset luvut kuitenkin kertovat hiukan enemmän satunnaiselle tilastojen lukijalle.

Kirjaston nettisivuilta löytyy kootusti tärkeimpiä tilastolukuja ja koko KITT-yhteistilasto on verkossa vapaasti käytettävissä https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp.

Jussi

3.5.2011

LILAC 2011, Lontoo

LILAC (Librarians’ Information Literacy Annual Conference) on vuosittain järjestettävä informaatiolukutaitoon keskittyvä konferenssi. Konferenssia on järjestetty vuodesta 2005 eri puolilla Brittein saaria. Tänä vuonna LILAC järjestettiin Lontoossa 18.-20. huhtikuuta. Konferenssiin osallistui n. 350 kirjastoalan ammattilaista eripuolilta maailmaa. Suomalaisia osallistujia oli kymmenkunta, joista osa ammattikorkeakouluista ja osa yliopistoista.




Lontoossa oli mahtava ilma koko sunnuntaista perjantaihin kestäneen matkamme ajan. Jo alkuviikolla oli lämmintä, mutta keskiviikkona ja torstaina oli jo helle. Väkeä riitti ja kaupungissa valmistauduttiin paitsi kuninkaallisiin häihin, myös vuoden 2012 kesällä järjestettäviin olympialaisiin. Rakennuksia remontoitiin, patsaita putsattiin ja valaisinpylväitä maalattiin. Olympiakello näytti 466 päivää tuleviin kisoihin ohi ajaessamme.




Kahtena ensimmäisenä päivänä konferenssin pitopaikkana toimi British Libraryn Conference Centre. Maanantaina ehdimme konferenssiin ilmoittautumisen jälkeen sopivasti kuuntelemaan ensimmäistä pääpuhujaa, University College of Londonin David Nicholasia. Hän kertoi mm. miten on tutkittu verkon käyttöä seuraamalla logeja, joihin tallentuu käyttäjän tapa käyttää erilaisia verkkoresursseja. Lisäksi hän korosti sitä, että verkossa olevia resursseja käytetään eri tavalla kuin painettuja: usein verkossa olevasta artikkelista esimerkiksi luetaan vain tiivistelmä. Sosiaalinen media on myös muuttanut käyttäjien asennetta tietokantoja kohtaan: niissä kaivataan käyttäjien suosituksia tai kädenjälkiä, joista näkisi, mikä voisi olla hyödyllinen resurssi. Siis Facebookin tyyliin, esimerkiksi tykkää-nappi. Hän myös toi esille sen, että ei tiedetä kuka tarjoaa verkossa olevan tiedon: esimerkiksi tietokantojen osalta ei ymmärretä, että oppilaitos tai sen kirjasto on ostanut aineiston käyttöön. Tässä hän korostikin brändäyksen tärkeyttä: laittakaa tietokantoihin näkyviin kuka ne on käyttöön hankkinut. Meillähän tätä on joissain tietokannoissa muodossa Brought to you by SAMK library. Hyvä, että tätä on jo meillä ajateltu!

Maanantain muut sessiot käsittelivät mm. miten mobiili internet on muuttamassa informaatiolukutaitoa ja mitä uusia taitoja tarvitaan, kun verkkoa käytetäänkin esimerkiksi kännykän kauttta. Pitäisikö meidän lisätä näitä taitoja myös informaatiolukutaidon opetukseen? Tämä oli mielestäni vähän vaikea asia käsitettäväksi: pitäisikö meidän siis ottaa vastuu siitä, miten ihmiset oppivat käyttämään esimerkiksi puhelimiaan mahdollisimman tehokkaasti? Ehkä jollain tasolla, mutta ei ehkä vielä.

Toisessa iltapäivän sessiossa kerrottiin kahden uuden kirjastonhoitajan näkökulmasta mitä ensimmäisen vuoden opiskelijat kysyvät kirjastosta useimmin. He olivat tehneet selvityksen asiasta alkusyksystä ennen infolit-opetuksiaan ja myöhemmin syksyllä infolit-tuntien jälkeen. Selvä muutos saaduissa tuloksissa oli havaittavissa: alussa kysyttiin enemmän ihan perusasioita, kuten missä kirja on ja niin edelleen, kun taas myöhemmin kysymykset koskivat esimerkiksi tietokantoja tai etäkäyttöä.

Tiistain pääpuhuja oli Nikki Heath Wernethin koulusta Stockportista. Hänen aiheenaan oli koulukirjastotyön tärkeys ja miten koululaisia voisi aktivoida lukemaan ja samalla parantamaan infolit-taitojaan läpi koulutusjärjestelmän. Sinänsä kiinnostavaa asiaa, vaikkakin vähemmän ajankohtaista meille. Hänenkin mielestään oli tärkeää, että yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä tehtäisiin informaatiolukutaidon osalta. Myös se, että tiedettäisiin mitä aiemmalla koulutustasolla on vaadittu ja millaista koulutusta annettu. Nikki Heathin kommentti oli, että opiskelijat eivät tunnu osaavan siirtää osaamistaan koulutustasolta toiselle: vaikka infolit-taidot olisivatkin tuttuja, ei niitä ymmärretä soveltaa seuraavalla koulutustasolla.

Tiistaina kuulimme myös Helsingin Yliopiston maantieteen laitoksen sovellusta informaatiolukutaidosta osana oman pääaineen koulutusta. Esimerkkejä näimme mm. miten oikeasti informaatiolukutaitoa saadaan sisälle opetukseen ja kuinka paljon siinä oikeasti on tekemistä. Ongelmat olivat sielläkin ihan samat kuin meilläkin: miten saada opettajat ymmärtämään informaatiolukutaidon merkitys ja ottamaan meidät osaksi opetusta?

Iltapäivän toisen session antia: Sconulin The seven pillars -malli on uudistettu kymmenen vuoden jälkeen. Malli on myös jaettu perusmalliin ja Reseach Lens -osioon, joka on suunniteltu ja räätälöity nimenomaan enemmän opettajien ja tutkijoiden tarpeisiin. Malli on tehty nyt pyöreään muotoon entisen lineaarisen mallin sijaan ja yritetty tehdä näkyväksi myös sitä, että vaiheet eivät etene aina lineaarisesti. Kolmas iltapäivän sessioista oli Pecha Kucha -esitysten sarja. Siinä tuntiin oli laitettu kuusi lyhyttä, tiivistä esitystä aihepiireistä. Mielenkiintoista seurata, vähän vaikea oli välillä pysyä mukana ja kello kävi koko ajan. Huh-huh!

Tiistaina ehdimme tutustumaan myös itse British Libraryyn. Kirjaston lukusalit olivat niin kovassa käytössä, että niihin ei päästetty nyt lainkaan vierailijoita, mutta ihailimme aulatiloja ja Kings Librarya, 17 metriseen lasitorniin sijoitettua kuningas George III:n kokoelmaa, tutustuimme näyttelyihin ja shoppailimme kirjaston kirjakaupassa. British Libraryn Sir John Ritblat Galleryssa on pysyvästi esillä muun muassa Magna Carta, Jane Austenin, Lewis Carrollin ja kumppaneiden alkuperäisiä käsikirjoituksia sekä luonnoksia Beatlesin kappaleiden sanoituksiin.


Keskiviikkona, konferenssin viimeisenä päivänä pitopaikkana oli London School of Economics (LSE). Oppilaitos on varsin kansainvälinen; opiskelijoista noin puolet on Iso-Britanniasta ja toinen puolikas tulee eri puolilta maailmaa. Kokoaikaisia opiskelijoita oppilaitoksessa on noin 8600.

Keskiviikon pääpuhuja oli Jesus Lau Veracruzin yliopistosta Meksikosta. Hän puhui UNESCO:n raportista, jossa on käyty läpi informaatiolukutaidon tilaa maailmanlaajuisesti. Myös se, mitä kaikkea informaatiolukutaito sisältää, keskustelutti. Onko esimerkiksi taito lukea erilaista dataa tai tilastoja informaatiolukutaitoa?

Sessioista seurasimme mm. Seilerin esitystä, miten informaatiolukutaito näkyy huippukauppakorkeakoulujen www-sivuilla ja voidaanko tätä pitää jonkinlaisena mittarina siitä, miten informaatiolukutaito näkyy opetuksessa. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei kuitenkaan saatu.

Toisessa sessiossa puhuttiin jo maanantailta tuttua asiaa siitä, miten pääsisimme osaksi opetusta ja infolukutaitojen lisääntymistä sitä kautta. Taas kerran näkökulmana oli aloittelevan kirjastonhoitajan ongelmat, miten päästä mukaan opetukseen ja mitä se vaatii. Ala oli uusi, onneksi.

Iltapäivällä pääsimme osallistumaan LSE:n kirjastoon järjestetylle tutustumiskierrokselle. Viiteen kerrokseen on sijoitettu maailman suurimpiin kuuluvat kokoelmat talous- ja hteiskuntatieteellisiltä aloilta. Kirjastoon pääsee vain kirjastokortilla ja esimerkiksi kurssikirjakokoelma on ainoastaan LSE:n omien opiskelijoiden käytössä. Pääsimme tutustumaan myös kirjaston suljettuihin kokoelmiin, joissa säilytetään vanhimpia ja arvokkaimpia teoksia, joita hiljalleen siirretään digitaaliseen muotoon.

Kirjasto on auki yötä päivää kevät- ja kesälukukaudella, muulloin kirjasto on avoinna aamuyhdeksästä puoleenyöhön loma-aikoja lukuun ottamatta. Aamuyhdeksästä iltakahdeksaan paikalla on kirjaston henkilökuntaa (lauantaina ja sunnuntaina aamu yhdestätoista ilta kuuteen) ja yöaikaan paikalla partioivat vartijat. Päivisin kirjastosta saa apua myös tietoteknisiin ongelmiin. Opiskelijoiden käytössä on erilaisia lukutiloja ja ryhmätyöhuoneita ja tietysti paljon tietokoneita. Pohjakerroksen säkkituolit näyttivät olevan myös suosittuja.

Erikoisuutena kirjastossa oli i-roam-palvelu, jossa latauspisteestä saa vapaasti hakea kannettavan tietokoneen käyttöönsä kirjastossa olon ajaksi. Käytön jälkeen laite pitää palauttaa hyllyyn ja kytkeä taas latautumaan. Vaikka kirjastossa oli paljon tietokoneita, kopiokoneita ja printtereitä käytössä, olivat i-roam asemat tyhjillään ja tietokoneet käytössä. Kopiointi ja tulostus oli maksullista ja opiskelijoilla oli käytössä LSE-tili, josta kopiot, tulosteet ja sakot maksettiin.

Opettajien oli myös mahdollista tilata kursseistaan elektronisia tai painettuja (kopioitavia) kurssimateriaalipaketteja (electronic course packs ja paper course packs), joita opiskelijat voivat ostaa kopioituina kirjastossa olevasta opiskelijayhdistyksen kopiomyymälästä tilauksensa mukaan.


Torstaina ehdimme tutustua kaupunkiin kiertoajelulla ja kierroksen päätteeksi osuimme sopivasti Hyde Parkiin, kun siellä juhlittiin kuningatar Elisabetin syntymäpäivää. Soittokunta soitti ja kuninkaallinen ratsuväki karautti paikalle tykkien kanssa ampumaan 41 tykinlaukasta. Myös kuninkaalliset häät näkyivät katukuvassa. Moniin nähtävyyksiin oli jo aamulla pitkät jonot, joten ne jäivät väliin tällä kertaa.

Kaiken kaikkiaan reissulta jäi mieleen monta ajatusta, jotka varmasti saavat hieman hauduttuaan jonkin muodon omassa kirjastotyössä. Kirjastoja on aina hienoa käydä katsomassa ja konferenssin anti oli innostavaa. Onneksi säätkin suosivat: paikallisen tuttavan mukaan oli käsittämättömän lämmintä ja tyyntä! Toivottavasti on mahdollista osallistua tähän konferenssiin pian uudestaan, sen verran kiinnostavia aiheet ja tutustumiskäynnit olivat.

Maria ja Katja