7.6.2013

UKJ = Uusi KirjastoJärjestelmä vai sittenkin Useita Kauheita Järjestelmiä

Kirjastojärjestelmien kehittämisestä on tässäkin blogissa kirjoiteltu paljon. Nyt on ollut hetken aikaa hiljaisempaa, mutta taustalla on tehty kaikenlaista. Melinda-luettelointiin siirtyminen olisi ollut ajallisesti vuorossa, mutta siinä tulleiden pienten viivästysten takia onkin otsikkona nyt UKJ eli Uusi KirjastoJärjestelmä.

UKJ:ssä eletään suunnitteluvaihetta, yhteistyön virittämiseksi pidettiin Kansalliskirjastossa UKJ-seminaari kesäkuun 2013 alussa. Esiintyjinä oli sekä Kansalliskirjaston projektiryhmän että käyttäjien edustajia. Tämä vuosi tehdään vaatimusmäärittelyä ja mietitään, mitä järjestelmältä vaaditaan. Sitten jos OKM antaa rahoitusta, aletaan oikeasti tehdä jotain konkreettista.

UKJ:n perusajatuksena on rakentaa yhteistyössä tämän päivän kirjastojärjestelmä. Koko ajatus lähti kirjastosektoreilta. Ajallisestihan elämme vaihetta, jossa kaikissa eri kirjastoissa tuskaillaan vanhentuneiden järjestelmien kanssa, järjestelmien joita ei ole mitenkään suunniteltu sähköisten aineistojen aikakaudelle. Verkkokirjastoja rakennellaan varsinkin yleisissä kirjastoissa, tieteellinen puoli keskittyy enemmän Finnaan.

Mitäs tässä UKJ:ssa sitten oikeasti oltaisiin tekemässä: käyttäjälähtöistä kirjastojärjestelmää? Käyttäjät pitää tässä ymmärtää lähinnä kirjastohenkilökunnaksi, sillä asiakkaille/loppukäyttäjille tämä ei juuri suoraan näy vaan toimisi taustajärjestelmänä. Asiakasliittymä on Muutama hyvä lähtökohta UKJ:ssa on: modulaarisuus, avoin lähdekoodi, ketterä ohjelmistokehitys. Näillä eväillä saadaan teknisesti toteutettua uudenlainen järjestelmä, tarpeen mukaan hyödyntäen olemassa olevia järjestelmiä. Ketterä kehitys ja modulaarisuus varmistavat samalla sen, että toimintaympäristön muuttuessa voidaan järjestelmästä muokata pieniä palasia. Toisaalta alussa tehtävään suunnitteluun voi kulua tuskastuttavankin pitkä aika, joten kirjastoväeltä vaaditaan aimo annos kärsivällisyyttä.

No mitä ne käyttäjät sitten UKJ:lta odottavat: oman pienen kyselyn perusteella kaivataan helppokäyttöisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä, toimintojen sujumista -toisin sanoen kaikkea sitä mitä nykyiset integroidut kirjastojärjestelmät eivät tarjoa. Työnkulkujen sujuvuus on myös päälliköiden mieleen, säästyyhän siinä kovasti työaikaa järkevämpään tekemiseen.

Ylläpidon kannalta on paljonkin varaa lisätä sujuvuutta, nyt on järjestelmiä päällekkäin ja limittäin, kaikkia on ylläpidettävä niin paikallistasolla kirjastoissa kuin keskitetysti kansallisella tasollakin. Ei vetele pitkään, resurssit vähenevät ja jotain pitäisi tehdä. Onneksi nykyaikaisten järjestelmien ylläpito on sentään keskimäärin vanhoja helpompaa, ei tässä suhteessa varmaan huonompaan suuntaan pystytä menemään. Avoin lähdekoodi saattaa tuoda tullessaan osaamisen eli vallan keskittymistä (entistä pienempi piiri) ja paikallisten virittelymahdollisuuksien vähentämistä (nythän sitä on ollut suorastaan pakko tehdä, että pärjättäisiin edes jotenkuten).

Loppujen lopuksi tämä on niin iso hanke, että pikavoittoja ei varmaan tule ja useampi vuosi väännetään ja käännetään ja testataan ja koodataan. Tekninen toteutus lienee kumminkin helpompi osuus, se iso kysymys on kirjastoverkon mukaantulo = käyttäjälähtöisyys. Tiukoilla on kaikki, mutta jostain pitää repiä aikaa yhteistyöhön. Samoin on opittava muutosta työtavoissa: ihan oikeasti luotettava muiden asiantuntemukseen, jaettava osaamista ja tietoa, uskallettava lähteä aktiivisesti mukaan vaikka ei tiedä mihin ollaan menossa jne. Onkohan meistä kirjastolaisista siihen?

Jussi

Ei kommentteja: