Aluekehitysvaikutusta vai mitä lienee, mutta ihan kiva oli taas saada kokoon Satakunnan kirjastoväki. Kolmas Satakunnan kirjastopäivä pidettiin 15.3.2013 SAMKin Tiedepuiston kampuksella.
Edelliskerran osallistujamäärästä jäätiin hiukan, tälläkin kerralla paikalle saatiin kuitenkin 80 alan ammattilaista. Suurin osa oli Porista, mutta hienoa oli huomata että joistakin maakunnan pienemmistä kirjastoista oli lähestulkoon kaikki paikalla. Jo pelkästään osallistuneiden lukumäärä kertoi, että tarve tämänkaltaisille tapahtumille on olemassa, jatkossakin siis järjestettäneen päiviä. Vuorotteluperiaatteen mukaan seuraava tapahtuma voisi sitten olla taas jossain muualla kuin Porissa.
Mitä osallistujat sitten kokivat tapahtumasta saavansa? Palautteen perusteella ohjelma oli varsin onnistunut, jopa niin että rinnakkaistapahtumissa jäi mielenkiintoisia osuuksia väliin ja valinnan vaikeutta pohdittin. Ajankohtaisia asioita olikin laajasti esillä laajasti: luettelointia, asiakasliittymiä, somea, älyhyllyä, tilojen suunnittelua, kirjastojen palvelukirjoa yms.Iltapäivällä kokeiltu paneelikeskustelu onnistui erinomaisesti, tosin aikaa sille olisi pitänyt järjestää hiukan enemmän. Hyvin valmisteltu keskustelu keräsi palautteissa kiitosta lähes samaan malliin kuin älyhylly-esitys.
Kiitokset kaikille osallistujille, esiintyjille, järjestelyissä mukana olleille ja yhteistyökumppaneillemme - kivaa oli! Esitysten kalvot ja päivän kuvia löytyy tapahtuman nettisivulta. Alueemme kirjastoammattilaisten kokoontumiselle yhteen on ihan selvästi tarvetta jatkossakin.
Jussi
9.4.2013
30.1.2013
Järjestelmämuutosten vuosi
Milloinkahan tämä kirjastolaisen elämä muuttui sellaiseksi, että kaiket päivät vain mietitään ja pyöritellään ja kehitellään erilaisia teknisiä järjestelmiä? Tämän vuoden toimintaa hahmotellessa törmää oikeastaan kaikessa siihen, että järjestelmä X ja järjestelmä Y pitäisi päivittää/uudistaa/saattaa asiakkaiden käyttöön. Tässä näistä muutamia (ne, joiden rakentamisessa olen itse mukana), pahoittelut niille järjestelmille joita en tässä muista mainita.
Finna: asiakkaiden nykyiset hakumahdollisuudet järjestelmistämme on ihan kamalat, KDK-hankkeen kautta on pitkään ja hartaasti rakennettu korviketta nykyisille. Finna-asiakasliittymän varsinainen rakentaminen meillä alkaa huhtikuussa 2013, valmista tuskin koskaan tulee, mutta kunhan Tyrni-kokoelmaluettelon hakuliittymä ja Theseus-haku saadaan korvattua niin heti avataan asiakkaiden käyttöön.
Melinda: aineistojen luettelointi Voyageriin on ihan ok, mutta kansallinen metadatavarastohan se vasta jotain onkin. Toukokuun 2013 lopussa siirrymme Melindan sisällöntuottajiksi, sen seurauksena laitetaan luettelointikäytännöt ainakin joiltain osin uuteen uskoon. Osalle henkilökuntaa tämä tietää uuden kirjastojärjestelmän (Aleph) opettelua ja jo etukäteen tapahtuvaa tietueiden siivousurakkaa.
Juolukka-julkaisurekisteri: Voyager-kirjastojärjestelmän osana pyörivä julkaisurekisteri on aikansa elänyt, lisäksi julkaisurekisterin ylläpito käy Finnan jälkeen turhan raskaaksi - on siis luovuttava yhdestä hyvin palvelleesta itseviritetystä systeemistä. Kirjastollehan julkaisurekisteri ei sinänsä kuulu, mutta varmaan uuden järjestelmän hankinnassa/kehittämisessä roolia löytyy riittävästi meillekin. Onneksi markkinoilla on sekä kaupallisia että OS-järjestelmiä joista valita meille sopivin.
UKJ: Voyager on ollut käytössämme 2002 lähtien, sinänsä ohjelman lähdekoodi juontaa juurensa jo 1990-luvun alkupuolelle - eiköhän tuo ole jo kunnioitettava aika yhdelle tietojärjestelmälle. Hyvä työjuhtahan tuo (niin kuin oma 1990-vuosimallin autonikin, mutta eipä siihenkään ajotietokonetta tai integroitua navigaattoria tarvi haaveilla lisävarusteeksi). Ainakin yritystä tärkeimmän kirjastojärjestelmämme uudistamiseksi löytyy, UKJ-hanke starttaa alkuvuodesta 2013 (tai johan tätä UKJ:tä on suunniteltu vapaaehtoisvoimin pari vuotta), aika näyttää saammeko tosiaan aikaiseksi jotain uudenlaista. Toisaalta taustajärjestelmältä ehkä ei niin kovasti toimintoja vaaditakaan, johan meillä "luettelointi-client" on työn alla, ERMejä löytyy sähköisen aineiston hanskaamiseen, lainaukseen löytyy OS-kirjastojärjestelmiä, webbiliittymää ei tarvita - mutta että yksi yhteinen kirjastojärjestelmä kaikille Suomen kirjastoille!!!
Jussi
Finna: asiakkaiden nykyiset hakumahdollisuudet järjestelmistämme on ihan kamalat, KDK-hankkeen kautta on pitkään ja hartaasti rakennettu korviketta nykyisille. Finna-asiakasliittymän varsinainen rakentaminen meillä alkaa huhtikuussa 2013, valmista tuskin koskaan tulee, mutta kunhan Tyrni-kokoelmaluettelon hakuliittymä ja Theseus-haku saadaan korvattua niin heti avataan asiakkaiden käyttöön.
Melinda: aineistojen luettelointi Voyageriin on ihan ok, mutta kansallinen metadatavarastohan se vasta jotain onkin. Toukokuun 2013 lopussa siirrymme Melindan sisällöntuottajiksi, sen seurauksena laitetaan luettelointikäytännöt ainakin joiltain osin uuteen uskoon. Osalle henkilökuntaa tämä tietää uuden kirjastojärjestelmän (Aleph) opettelua ja jo etukäteen tapahtuvaa tietueiden siivousurakkaa.Juolukka-julkaisurekisteri: Voyager-kirjastojärjestelmän osana pyörivä julkaisurekisteri on aikansa elänyt, lisäksi julkaisurekisterin ylläpito käy Finnan jälkeen turhan raskaaksi - on siis luovuttava yhdestä hyvin palvelleesta itseviritetystä systeemistä. Kirjastollehan julkaisurekisteri ei sinänsä kuulu, mutta varmaan uuden järjestelmän hankinnassa/kehittämisessä roolia löytyy riittävästi meillekin. Onneksi markkinoilla on sekä kaupallisia että OS-järjestelmiä joista valita meille sopivin.
UKJ: Voyager on ollut käytössämme 2002 lähtien, sinänsä ohjelman lähdekoodi juontaa juurensa jo 1990-luvun alkupuolelle - eiköhän tuo ole jo kunnioitettava aika yhdelle tietojärjestelmälle. Hyvä työjuhtahan tuo (niin kuin oma 1990-vuosimallin autonikin, mutta eipä siihenkään ajotietokonetta tai integroitua navigaattoria tarvi haaveilla lisävarusteeksi). Ainakin yritystä tärkeimmän kirjastojärjestelmämme uudistamiseksi löytyy, UKJ-hanke starttaa alkuvuodesta 2013 (tai johan tätä UKJ:tä on suunniteltu vapaaehtoisvoimin pari vuotta), aika näyttää saammeko tosiaan aikaiseksi jotain uudenlaista. Toisaalta taustajärjestelmältä ehkä ei niin kovasti toimintoja vaaditakaan, johan meillä "luettelointi-client" on työn alla, ERMejä löytyy sähköisen aineiston hanskaamiseen, lainaukseen löytyy OS-kirjastojärjestelmiä, webbiliittymää ei tarvita - mutta että yksi yhteinen kirjastojärjestelmä kaikille Suomen kirjastoille!!!
Jussi
10.12.2012
Kohti osuvampaa IL-opetusta
IL-opetuksen vaikuttavuutta pohdittiin koko päivän seminaarissa Tieteiden talolla 29.11.2012. Ensimmäiseksi Vesa Huotari Poliisiammattikorkeakoulusta johdatti Don Quijoten maailmaan ja metsäpalon tunnelmiin. Puheenvuoro herätteli tutkailemaan kirjastoammattilaisen identiteettiä. Olemmeko eräänlaisia metsänvartijoita, jotka opastavat retkeilijää tiedon avarassa maailmassa? Luontoretkelle on hyvä ottaa mukaan joitakin työkaluja, mutta olemmeko kirjastotyössä jo liiankin työkalukeskeisiä?
Antti Virrankoski Helsingin yliopiston kirjastosta painotti, että kirjaston parasta markkinointia on se, kun tietoasiantuntijat saavat tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyössä kukin saa näyttää oman osaamisensa. Virrankosken mielestä IL-opetuksen vaikuttavuus näkyy siten, että valmistuu hyvät akateemiset taidot omaavia asiantuntijoita.
Tampereen Hervannan kirjaston tietotorilta Perttu Rasi muistutti, että oppijan ohjaamisessa yksi ulottuvuus on vapaa havainnointi. Tietoammattilaisen vapaaseen havainnointiin kuuluu sekä oppijoiden että asiakaspalvelutyön havainnointi, median seuraaminen ja työn ulkopuolinen elämä. Hänen mielestään kaikki nämä yhdessä antavat virikkeitä osuvampaan opetukseen.
Päivän päätteeksi pohdittiin kaikkien seminaarilaisten voimin kumpaa termiä käyttää kirjaston opetuksesta - informaatiotaidot vai informaatiolukutaidot? Puheenvuoroja esitettiin puolesta ja vastaan. Keskustelu tästä ja IL-suosituksesta jatkuu yhä.
Perjantaiaamuna suunnistimme kulkumme kohti Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisaa. Kirjaston uudet tilat olivat hulppeat. Väritykseltään pääkirjasto oli valkoinen ja lämpöä sinne antoivat tammiset puupinnat. Vanha Pukevan kiinteistö oli remontoitu uuteen kuosiin, nyt ostoskoriin voi valita muotivaatteiden sijasta vaikkapa tieteellisen tutkielman antiikin kulttuurihistoriasta. Kolmannen kerroksen nahkaiset Kukkapuron nojatuolit ison pyöreän maisemaikkunan äärellä kutsuivat houkuttelevasti luokseen.
Lumimyräkässä matkamme jatkui kohti Diakonia-ammattikorkea-koulun kirjastoa. Heidän tilansa oli uusittu muutama vuosi sitten. Arkkitehti Juha Leiviskän käsiala näkyi tiloissa valkoisena värimaailmana sekä tunnelmallisena valaistuksena. Tila- ja RFID-esittelyn ohella saimme tuhdin tietopaketin kirjaston IL-opetuksesta. Yhteisten asioitten parissa ystävällisten emäntien/isäntien johdolla aika vierähti sukkelaan. Toivotimme kirjastoväen lämpimästi tervetulleiksi vastavierailulle Satakuntaan.
Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja
Katrin Kippasto
Antti Virrankoski Helsingin yliopiston kirjastosta painotti, että kirjaston parasta markkinointia on se, kun tietoasiantuntijat saavat tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyössä kukin saa näyttää oman osaamisensa. Virrankosken mielestä IL-opetuksen vaikuttavuus näkyy siten, että valmistuu hyvät akateemiset taidot omaavia asiantuntijoita.
Tampereen Hervannan kirjaston tietotorilta Perttu Rasi muistutti, että oppijan ohjaamisessa yksi ulottuvuus on vapaa havainnointi. Tietoammattilaisen vapaaseen havainnointiin kuuluu sekä oppijoiden että asiakaspalvelutyön havainnointi, median seuraaminen ja työn ulkopuolinen elämä. Hänen mielestään kaikki nämä yhdessä antavat virikkeitä osuvampaan opetukseen.
Päivän päätteeksi pohdittiin kaikkien seminaarilaisten voimin kumpaa termiä käyttää kirjaston opetuksesta - informaatiotaidot vai informaatiolukutaidot? Puheenvuoroja esitettiin puolesta ja vastaan. Keskustelu tästä ja IL-suosituksesta jatkuu yhä.
Perjantaiaamuna suunnistimme kulkumme kohti Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisaa. Kirjaston uudet tilat olivat hulppeat. Väritykseltään pääkirjasto oli valkoinen ja lämpöä sinne antoivat tammiset puupinnat. Vanha Pukevan kiinteistö oli remontoitu uuteen kuosiin, nyt ostoskoriin voi valita muotivaatteiden sijasta vaikkapa tieteellisen tutkielman antiikin kulttuurihistoriasta. Kolmannen kerroksen nahkaiset Kukkapuron nojatuolit ison pyöreän maisemaikkunan äärellä kutsuivat houkuttelevasti luokseen.
Lumimyräkässä matkamme jatkui kohti Diakonia-ammattikorkea-koulun kirjastoa. Heidän tilansa oli uusittu muutama vuosi sitten. Arkkitehti Juha Leiviskän käsiala näkyi tiloissa valkoisena värimaailmana sekä tunnelmallisena valaistuksena. Tila- ja RFID-esittelyn ohella saimme tuhdin tietopaketin kirjaston IL-opetuksesta. Yhteisten asioitten parissa ystävällisten emäntien/isäntien johdolla aika vierähti sukkelaan. Toivotimme kirjastoväen lämpimästi tervetulleiksi vastavierailulle Satakuntaan. Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja
Katrin Kippasto
9.11.2012
Hälsningar från Åbo!
Radio Novan aamulähetyksessä muisteltiin 1. marraskuuta
vanhoja sanontoja, kuten ”yrittänyttä ei laiteta” ja ”ei mitään uutta auringon
alla”. Informaatiotutkimuksen päivät järjestettiin 01.-02.11.2012 Turussa. Kai
Halttunen piti heti seminaarin alussa kaksi mielenkiintoista esitystä
informaatiolukutaitojen integroidusta ohjaamisesta tutkielmaseminaarissa ja
ohjauksellisesta tiedonhankintahaastattelusta. Ehkä auringon alta löytyy sittenkin
jotain uutta. Tampereen yliopistossa on kuluvan vuoden elokuussa käynnistetty
projekti, jossa kasvatustieteen laitoksen aineopettajan ohella myös
informaatikko on mukana ohjaamassa pro gradu-töitä. Kyseessä on pilottiryhmä ja
Halttunen on itse kokopäiväisesti mukana projektissa.
Ohjaukselliseen tiedonhankintahaastatteluun liittyy
opiskelijoiden laatima informaatiohorisontti, johon he hahmottavat käyttämiään
tiedonlähteitä. Kirjaston rooli poikkeaa perinteisestä toimintamallista, jossa
opiskelijoille kerrotaan kirjastossa tarjolla olevista aineistoista. Mallissa
opiskelijat kertovat itse omista tiedonlähteistä ja toimintatavan avulla
pyritäänkin herättämään opiskelijoiden mielenkiintoa tiedonlähteisiin eri
lähtökohdasta kuin perinteisen tiedonhankinnan opetuksen avulla. Pro
gradu-töiden ohjauksessa opiskelijoille ei tarjota valmiita ratkaisuja ja
neuvoja, vaan kiinnostusta tiedonhakuun herätellään oikealla kysymyksenasettelulla.
Kysymysten tarkoituksena on stimuloida tiedonhaun prosessia ja opiskelijan oma
aktiivisuus on avainasemassa.
Aiheeseen liittyvää materiaalia ja lisätietoa aiheesta löytyy projektin kotisivuilta:
Aamupäivän ohjelma jatkui Jannica Heinströmin esityksellä lukiolaisten
kirjallisiin tehtäviin liittyvästä tiedonkeruusta. Heinströmin ja Eero Sormusen
tutkimus painottuu plagioinnin tutkimiseen ja julkaisussa on haluttu selvittää
painetun ja sähköisen aineiston käytön mahdollisia eroja lähdeviittausten merkitsemisessä.
Lukiolaiset olivat kohteena myös Carita Kiilin, Leena Laurisen ja Miika
Marttusen internetlukemista koskevassa tutkimuksessa, jossa selvitetään miten
yksilöllinen ja yhteisöllinen lukeminen eroavat toisistaan.
Iltapäivällä työryhmä jakautui kahteen osaan ja
informaatiolukutaidon lisäksi aiheena oli sosiaalinen media. Viidestä luennosta
kolme esitettiin på svenska, joten Yle Fem-kanavan aamulähetysten seuraaminen
ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa!
Maria Kronqvist-Berg Åbo Akademista on tutkinut vuosina
2010-2011 Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen Facebook-sivuja. Kirjastot
hyödyntävät sosiaalista mediaa erityisesti tiedottamiseen ja tiedon
välitykseen. Toiminnot voidaan jakaa vielä tarkemmin kuuteen ryhmään: tiedottaminen,
tiedon jakaminen, tiedon hankinta ja etsiminen, kommunikointi ja avustaminen.
Eeva-Liisa Eskola kertoi Turun AMK:n Tukipalveluista tehoa
-projektista, jossa neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat hyödyntäneet Second Life
virtuaalimaailmaa opiskelijapalveluissa. Mm. tiedonhakuun saa opastusta Turun AMK:n saaren lummepolulla. Mainittakoon vielä, että ammattikorkeakoulut
hyödyntävät yliopistoja huomattavasti aktiivisemmin SL-ympäristöä opetuksessa.
Vaskin musiikkikirjastojen Musasto-blogi on hieno esimerkki kirjaston
henkilökunnan ja asiakkaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedon
jakamisesta. Antti Impivaara Turun kaupunginkirjastosta kertoi kirjaston
onnistuneen hyvin sosiaalisen median hyödyntämisessä – kirjastolaisten lisäksi
myös monet muut tykkäävät heidän Facebook-sivuistaan ja seuraavat ahkerasti musiikkikirjaston
blogia.
Annette Böling Åbo Akademin kirjastosta on tutkinut
yliopisto-opiskelijoiden sosiaalisen median käyttöä. Suosituimmat kanavat ovat ehkä
odotetustikin Facebook ja Youtube. Opiskelijat hyödyntävät sosiaalista mediaa
pääsääntöisesti ystävien kanssa kommunikointiin, päivitysten lukemiseen ja
profiilien tarkasteluun. Eva Costiander-Huldénin esityksessä sivuttiin
samoja teemoja. Åbo Akademissa toteutetussa mielipidekyselyssä opiskelijoilta on
kerätty tietoa siitä, miten kirjasto on onnistunut sosiaalisen median käytössä
ja millä uusilla tavoilla somea voitaisiin hyödyntää kirjaston palveluissa.
Seminaarin mielenkiintoiset esitykset jatkuivat perjantaina.
Lisätietoa seminaarista ja työryhmien esitysten
tiivistelmät molempien päivien annista löytyvät Informaatiotutkimuksen
sivuilta.
MVH,
Tarja
24.10.2012
Verkkokirjoista
Kansalliskirjasto järjestää vuosittain jo perinteeksi muodostuneet Kijrastoverkkopäivät lokakuun lopussa. Perinnettä tuntuu olevan myös se, että päivät pidetään satakuntalaisittain huonoon aikaan eli syyslomaviikolla. Näin ollen meidän lapsekkaiden ihmisten osallistuminen rajoittuu verkon kautta tapahtuvaksi, tosin sehän se vasta nykyaikaa onkin.
Ensimmäisen päivän asialistalla oli paljon puhetta verkkokirjoista. Tuntuu että meillä amk-kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa on tällä saralla yksi yhteinen tekijä, nimittäin kaipaamme kovasti kotimaista aineistoa verkkoon. Toivotaan menossa olevien projektien tuovan sopivia ratkaisuja asiaan, mutta hiukan hankalalta näyttää täkäläisen kustannuspuolen pitäytyminen perinteisessä julkaisemisessa. Onhan tuossa yksi näkökanta myös se, että nykyisin valtio (OKM ehkä näkee asian toisin, mutta...) ei isommin edistä sähköisen julkaisemisen edistämistä - pikemminkin päinvastoin: sähköisten ALV on 23 % ja painetulla aineistolla 9 %, eihän tuo ole nykyaikaa ja monessa (edistyksellisemmässä?) maassa on tehty toisenlaisiakin veroratkaisuja.
Ulkomaisten verkkokirjojen tarjontaa sen sijaan riittää yllin kyllin, niin että kateeksi käy englanninkielisiä maita. Enemmänkin ongelmaksi onkin tullut eri hankintakanavien runsaus ja aineistojen hallintajärjestelmät (ERM). Pienet kirjastot eivät kykene hankkimaan isoja ERMejä, kaikkea ei viitsisi tehdä itse (vaikka toki jotain pientä on ollutkin pakko tehdä), Kansalliskirjasto ei ole tuottanut ratkaisua...
Meilläkin hankintapaikkoja alkaa olla pilvin pimein, viime aikoina on selkeästi keskitytty niihin, joista saa hankittua kirjoja yksittäin. Tänä syksynä ollaan uusina paikkoina ottamassa käyttöön Ebook Librarya, jossa on tarjolla n. 300 000 verkkokirjaa. EBL tarjoaisi myös mahdollisuuden asiakaslähtöiseen hankintaan eli voisimme laittaa näkyville tietyn määrän kirjoja + etukäteen määrätyn budjetin ja käytön mukaan ne hankittaisiin kokoelmiimme. Voidaan tuotakin kokeilla, mutta toisaalta koko kataloogi voisi olla esim. henkilökunnan selattavissa ja sisällysluettelot käytettävissä eli aika hyvän kuvan saa sitäkin kautta. Toistaiseksi salasana vaaditaan selaamiseen, siihen löytyy linkki INFOtelakka testaa -sivulta.
Hankintojen tekemistä voisi ehkä helpottaa SwetsWisen kaltaisilla palveluilla. Näissähän ideana on tehdä tilaukset yhdestä paikasta, riippumatta siitä kuka kustantaja/palveluntuottaja varsinaisen verkkokirjan tuottaakaan. Tuohon en vielä ole ehtinyt tutustua kuin pintapuolisesti, eikä varmaan yhdellä tämänkaltaisella palvelulla kuitenkaan pärjätäkään, koska eihän sielläkään tietenkään kaikki verkkokirjat ole tilattavissa. Johonkin tuohon suuntaan ehkä kumminkin mennään.
Jussi
Ensimmäisen päivän asialistalla oli paljon puhetta verkkokirjoista. Tuntuu että meillä amk-kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa on tällä saralla yksi yhteinen tekijä, nimittäin kaipaamme kovasti kotimaista aineistoa verkkoon. Toivotaan menossa olevien projektien tuovan sopivia ratkaisuja asiaan, mutta hiukan hankalalta näyttää täkäläisen kustannuspuolen pitäytyminen perinteisessä julkaisemisessa. Onhan tuossa yksi näkökanta myös se, että nykyisin valtio (OKM ehkä näkee asian toisin, mutta...) ei isommin edistä sähköisen julkaisemisen edistämistä - pikemminkin päinvastoin: sähköisten ALV on 23 % ja painetulla aineistolla 9 %, eihän tuo ole nykyaikaa ja monessa (edistyksellisemmässä?) maassa on tehty toisenlaisiakin veroratkaisuja.
Ulkomaisten verkkokirjojen tarjontaa sen sijaan riittää yllin kyllin, niin että kateeksi käy englanninkielisiä maita. Enemmänkin ongelmaksi onkin tullut eri hankintakanavien runsaus ja aineistojen hallintajärjestelmät (ERM). Pienet kirjastot eivät kykene hankkimaan isoja ERMejä, kaikkea ei viitsisi tehdä itse (vaikka toki jotain pientä on ollutkin pakko tehdä), Kansalliskirjasto ei ole tuottanut ratkaisua...
Meilläkin hankintapaikkoja alkaa olla pilvin pimein, viime aikoina on selkeästi keskitytty niihin, joista saa hankittua kirjoja yksittäin. Tänä syksynä ollaan uusina paikkoina ottamassa käyttöön Ebook Librarya, jossa on tarjolla n. 300 000 verkkokirjaa. EBL tarjoaisi myös mahdollisuuden asiakaslähtöiseen hankintaan eli voisimme laittaa näkyville tietyn määrän kirjoja + etukäteen määrätyn budjetin ja käytön mukaan ne hankittaisiin kokoelmiimme. Voidaan tuotakin kokeilla, mutta toisaalta koko kataloogi voisi olla esim. henkilökunnan selattavissa ja sisällysluettelot käytettävissä eli aika hyvän kuvan saa sitäkin kautta. Toistaiseksi salasana vaaditaan selaamiseen, siihen löytyy linkki INFOtelakka testaa -sivulta.
Hankintojen tekemistä voisi ehkä helpottaa SwetsWisen kaltaisilla palveluilla. Näissähän ideana on tehdä tilaukset yhdestä paikasta, riippumatta siitä kuka kustantaja/palveluntuottaja varsinaisen verkkokirjan tuottaakaan. Tuohon en vielä ole ehtinyt tutustua kuin pintapuolisesti, eikä varmaan yhdellä tämänkaltaisella palvelulla kuitenkaan pärjätäkään, koska eihän sielläkään tietenkään kaikki verkkokirjat ole tilattavissa. Johonkin tuohon suuntaan ehkä kumminkin mennään.
Jussi
12.9.2012
Finna-kuulumisia
Olenpa ollutkin pitkään hiljaa KDK/Finna-hankkeen tiimoilta, täytyy vaihteeksi palata estradille!
Päällisin puolin hankkeessa on ollut hiljaista, mutta taustalla on kyllä tehty valtavasti työtä kevään jälkeen ja kehitystäkin on tapahtunut.Iso muutos tapahtui keväällä, kun siirryttiin avoimen lähdekoodin järjestelmään - sehän tarkoitti koko isolle hankkeelle suunnan muutosta. Aikataulun venyminen kyllä huolestuttaa, sillä meillä olisi ollut tänä vuonna todennäköisesti paljon enemmän resursseja käytössä liittymän rakentamiseen kuin 2013, mutta sen kanssa on vain elettävä. Onneksi ensimmäisenä KDK-kelkkaan hypänneet organisaatiot ratkaisevat paljon ongelmia puolestamme, samoin hienoa on ettei yritetäkään saada kaikkea etukäteen valmiiksi vaan tuotantoon pyritään menemään beta (rajoitetulla) -versiolla ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti.
Asiakasliittymä (Finna) on se asiakkaille/käyttäjille näkyvin osa tätä ja siinä VuFind näyttäisi olevan nappiin osunut valinta. Projektisuunnitelma näyttää hyvältä ja teknisiä ongelmia kuitataan ratkaistuiksi kohtalaista vauhtia. Näistä on alkanut kerääntyä jonkinlaista dokumentaatiotakin verkkoon.
Paljon on tekemättäkin ennen liittymien julkistamista, mutta ainakin näin amk-näkökulmasta katsoen tuotantoon päästään jollain versiolla kohtuullisella työmäärällä (ensimmäisen KDK-aallon organisaatiot tuotantoon joulukuussa 2012?), fiksultahan tuo nykyinen Finna-testiversio jo alkaa näyttää. Vaihteeksi meidän Voyager-kirjastojärjestelmämme olevan rajapintojensa osalta hyvä ja mm. varaukset ja uusinnat saataneen toimimaan, joten vähintään Voaygerin nykyiset liittymät saadaan nopeasti korvattua. Verkkoaineistoja tulee hakuihin mukaan sen jälkeen, kun on saatu keskitetyn indeksin hankinta kilpailutettua. Isoimmat aukot jäävät tietenkin kotimaiseen verkkoaineistoon, niitä pitää sitten erikseen indeksoida mukaan. Nelli-haku jotakuinkin onkin jo integroitu liittymään.
Museoiden asiakasliittymä on tällä hetkellä ehkä kaikkein pisimmällä ja arkistopuolikin kirii hyvää vauhtia. Eniten haasteita löytyykin yleisten kirjastojen puolelta, siellä taitaa into ja usko KDK:n toimivuuteen olla koetuksella kun edistystä ei tunnu tapahtuvan. Loppuvuosi näyttää, mitä sillä rintamalla tapahtuu, sillä loputtomiin ei voida odotella toimivuuksia (isoimmat huolet taitavat olla kirjastojärjestelmän suunnalla, ei VuFindissa) - ennustajaksi en ryhdy, mutta...
Kaikkea yllättävää toki tulee vielä eteen ja onhan mm. hallintapaneeli (admin) pahasti kesken, epäilijä minussa pysyy siis vielä aktiivisena pitkään.
Niin, ja KDK-hankkeen toinen puoli eli pitkäaikaissäilytys tuo lisää mielenkiintoisia yhtymäkohtia mm. Tutkimuksen tietoaineistot -ja Raketti-Tutki -hankkeille.
Jussi
Päällisin puolin hankkeessa on ollut hiljaista, mutta taustalla on kyllä tehty valtavasti työtä kevään jälkeen ja kehitystäkin on tapahtunut.Iso muutos tapahtui keväällä, kun siirryttiin avoimen lähdekoodin järjestelmään - sehän tarkoitti koko isolle hankkeelle suunnan muutosta. Aikataulun venyminen kyllä huolestuttaa, sillä meillä olisi ollut tänä vuonna todennäköisesti paljon enemmän resursseja käytössä liittymän rakentamiseen kuin 2013, mutta sen kanssa on vain elettävä. Onneksi ensimmäisenä KDK-kelkkaan hypänneet organisaatiot ratkaisevat paljon ongelmia puolestamme, samoin hienoa on ettei yritetäkään saada kaikkea etukäteen valmiiksi vaan tuotantoon pyritään menemään beta (rajoitetulla) -versiolla ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti.
Asiakasliittymä (Finna) on se asiakkaille/käyttäjille näkyvin osa tätä ja siinä VuFind näyttäisi olevan nappiin osunut valinta. Projektisuunnitelma näyttää hyvältä ja teknisiä ongelmia kuitataan ratkaistuiksi kohtalaista vauhtia. Näistä on alkanut kerääntyä jonkinlaista dokumentaatiotakin verkkoon.
Paljon on tekemättäkin ennen liittymien julkistamista, mutta ainakin näin amk-näkökulmasta katsoen tuotantoon päästään jollain versiolla kohtuullisella työmäärällä (ensimmäisen KDK-aallon organisaatiot tuotantoon joulukuussa 2012?), fiksultahan tuo nykyinen Finna-testiversio jo alkaa näyttää. Vaihteeksi meidän Voyager-kirjastojärjestelmämme olevan rajapintojensa osalta hyvä ja mm. varaukset ja uusinnat saataneen toimimaan, joten vähintään Voaygerin nykyiset liittymät saadaan nopeasti korvattua. Verkkoaineistoja tulee hakuihin mukaan sen jälkeen, kun on saatu keskitetyn indeksin hankinta kilpailutettua. Isoimmat aukot jäävät tietenkin kotimaiseen verkkoaineistoon, niitä pitää sitten erikseen indeksoida mukaan. Nelli-haku jotakuinkin onkin jo integroitu liittymään.
Museoiden asiakasliittymä on tällä hetkellä ehkä kaikkein pisimmällä ja arkistopuolikin kirii hyvää vauhtia. Eniten haasteita löytyykin yleisten kirjastojen puolelta, siellä taitaa into ja usko KDK:n toimivuuteen olla koetuksella kun edistystä ei tunnu tapahtuvan. Loppuvuosi näyttää, mitä sillä rintamalla tapahtuu, sillä loputtomiin ei voida odotella toimivuuksia (isoimmat huolet taitavat olla kirjastojärjestelmän suunnalla, ei VuFindissa) - ennustajaksi en ryhdy, mutta...
Kaikkea yllättävää toki tulee vielä eteen ja onhan mm. hallintapaneeli (admin) pahasti kesken, epäilijä minussa pysyy siis vielä aktiivisena pitkään.
Niin, ja KDK-hankkeen toinen puoli eli pitkäaikaissäilytys tuo lisää mielenkiintoisia yhtymäkohtia mm. Tutkimuksen tietoaineistot -ja Raketti-Tutki -hankkeille.
Jussi
15.8.2012
IFLA 2012
Tulipa käytyä ensimmäistä kertaa IFLA-konferenssissa, kun kerran Helsingissä järjestivät. Kirjastostamme oli mukana kuuden hengen iskuryhmä, tälle kirjoitukselle tulee siis jatkokertomusta...
Ihan perinteiseen kv-konferenssin tapaan ensimmäinen päivä meni hiukan ihmetellessä, mutta toisena päivänä pääsi itsekin paremmin vauhtiin. Vaikutelmaksi IFLAsta jäi, että kyllä se hiukan enemmän on yleisten kirjastojen tapahtuma. Esitykset oli kohtalaisen ympäripyöreitä ja osittain sellaisia, jotka olivat jo ennestään tuttuja. Mutta toisaalta aina joka sessiosta jäi kuitenkin joku hyvä esitys alitajuntaan eli ei nuo ihan turhiakaan olleet.
Maanantain osalta pilvipalvelut tuli esille monessakin yhteydessä. Periaatteessa tuo on varsin tehokasta toimintaa, ongelmista eniten jäi askarruttamaan datan käyttöön liittyvät juridiset ongelmat ts. kuka oikein tietää, missä päin data on ja kuka siihen pääsee käsiksi, minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan yms - kirjastoissa on kuitenkin loppujen lopuksi aika arkaluontoistakin tietoa asiakkaista. Pilvipalvelujen lisäksi maanantain agendalla kohdalleni osui lähinnä mobiilipalvelujen kehittämistä.
Tiistaina satuin huomattavasti kiinnostavampiin esityksiin. Nyt puhuttiin paljon kirjastohenkilöstön ammattitaidon vaatimuksista ja siitä, kuinka omaa ammattitaitoa pitäisi kehittää - taustallahan on toiminnan digitoituminen ja sitä kautta uusien palvelumuotojen kehittäminen. Tämän päivän kirjastoammattilaiselta vaaditaan hyvät ATK-perustaidot, subjektiosaamista, verkkoaineistojen hallintaa, markkinointitaitoja (perisyntimme?) jne. Kirjastossa tarvitaan lisäksi syvempää tietoteknistä osaamista: verkkosivujen tekemistä, sosiaalisen median hyödyntäjää.
Vaikka näissä esityksissä ja eri sessioissa tuli istuttua aika taajaan, niin kyllähän taas kerran se suurin anti tuli postereista sekä käytäväkeskusteluista kollegojen ja palveluntarjoajien kanssa. Kirjastoihmisten kanssa esille nousi ammatillisen muutoksen lisäksi myös kirjaston tilojen muutoksen tarpeen - oli ilo havaita esim. Monash Universityn kirjaston tehneen hyvää yhteistyötä opiskelijoiden kanssa tilojensa uudistamiseksi. Muunneltavuus, kannettavat tietokoneet, ryhmätyötilat, painetuista aineistoista (erityisesti lehdet) luopuminen mullistavat kirjaston tiloja.
Ehkä nyt joka vuosi ei näissä tule jatkossa käytyä, mutta varmaan sopivan hetken tullen toistekin. Helsingin kohdalla jäi nyt kirjastovierailut väliin, mutta kauemmas mennessä ne ovat hyvinkin mielenkiintoisia - 2013 Singaporessa, hmm...
Muutama hassu kuva on tässä, lisää nokialaisella otettuja löytyy Flickristä.
Jussi
Ihan perinteiseen kv-konferenssin tapaan ensimmäinen päivä meni hiukan ihmetellessä, mutta toisena päivänä pääsi itsekin paremmin vauhtiin. Vaikutelmaksi IFLAsta jäi, että kyllä se hiukan enemmän on yleisten kirjastojen tapahtuma. Esitykset oli kohtalaisen ympäripyöreitä ja osittain sellaisia, jotka olivat jo ennestään tuttuja. Mutta toisaalta aina joka sessiosta jäi kuitenkin joku hyvä esitys alitajuntaan eli ei nuo ihan turhiakaan olleet.
Maanantain osalta pilvipalvelut tuli esille monessakin yhteydessä. Periaatteessa tuo on varsin tehokasta toimintaa, ongelmista eniten jäi askarruttamaan datan käyttöön liittyvät juridiset ongelmat ts. kuka oikein tietää, missä päin data on ja kuka siihen pääsee käsiksi, minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan yms - kirjastoissa on kuitenkin loppujen lopuksi aika arkaluontoistakin tietoa asiakkaista. Pilvipalvelujen lisäksi maanantain agendalla kohdalleni osui lähinnä mobiilipalvelujen kehittämistä.Tiistaina satuin huomattavasti kiinnostavampiin esityksiin. Nyt puhuttiin paljon kirjastohenkilöstön ammattitaidon vaatimuksista ja siitä, kuinka omaa ammattitaitoa pitäisi kehittää - taustallahan on toiminnan digitoituminen ja sitä kautta uusien palvelumuotojen kehittäminen. Tämän päivän kirjastoammattilaiselta vaaditaan hyvät ATK-perustaidot, subjektiosaamista, verkkoaineistojen hallintaa, markkinointitaitoja (perisyntimme?) jne. Kirjastossa tarvitaan lisäksi syvempää tietoteknistä osaamista: verkkosivujen tekemistä, sosiaalisen median hyödyntäjää.
Ehkä nyt joka vuosi ei näissä tule jatkossa käytyä, mutta varmaan sopivan hetken tullen toistekin. Helsingin kohdalla jäi nyt kirjastovierailut väliin, mutta kauemmas mennessä ne ovat hyvinkin mielenkiintoisia - 2013 Singaporessa, hmm...
Muutama hassu kuva on tässä, lisää nokialaisella otettuja löytyy Flickristä.
Jussi
23.4.2012
Herätys oppijat! Lilac 2012 -konferenssi, Glasgow
Miten opettaa informaatiolukutaitoa niin, että oppijat pysyvät hereillä? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta Lilac-konferenssissa Glasgow Caledonian yliopistossa 11.-13.4.2012. Lilac-lyhenne muodostuu sanoista Librarians’ Information Literacy Annual Conference. Tämän vuoden konferenssissa pohdittiin informaatiolukutaidon opetuksen kehittämistä oppijalähtöiseksi useissa eri työpajoissa.Aktiivinen oppiminen
Oppijalähtöisemmäksi opetusta saa uudistamalla luokan ergonomiseksi, muunneltavaksi ja korvaamalla tietokoneet iPadeilla. Tällaisen vinkin saimme Suzanne Julianilta Brigham Youngin yliopistosta Yhdysvalloista. Tilamuutosten ohella heillä otettiin käyttöön aktiivisen oppimisen pedagogiikka (active learning). Oppijat ovatkin 95 prosenttisesti tyytyväisiä uuteen luokkatilaan laitteineen, sen ergonomisiin työtuoleihin ja siellä tarjottuun opetukseen.IL kuin pitsa
Samaan aikaan toisaalla pohdittiin, millainen esine informaatiolukutaito (IL) voisi olla. Ehdotuksia sateli aina norsusta väripalettiin. Brittiedustajan mielestä informaatiolukutaito on kuin pitsa, johon käyttäjä voi valita mieleisensä täytteet. Tietoa hakiessaan käyttäjä tekee valintoja, jotta hänen tiedontarpeensa tulisivat parhaiten tyydytetyiksi. Brittiyleisö kiinnostui myös meidän mielikuvastamme, jossa IL nähtiin väripalettina. Väripaletissa voit sekoittaa värejä monin eri tavoin. Joskus saat tulokseksi aurinkoisia sävyjä, toisinaan taas masentavia ruskean sävyjä, mutta älä huolestu - jatka vaan. Informaatiolukutaitoisen opettajan roolina onkin ohjata sinut oikeaan suuntaan.Haastan sinut
Samansuuntaisia ajatuksia IL-opettajan roolista oli myös Alan Carberyllä Waterford Institute of Technologystä Irlannista. Hän esitteli kehittelemäänsä PBL-menetelmään pohjautuvaa prosessisuuntautunutta ohjattua oppimista (POGIL Process oriented guided IL learning), jossa oppijat ratkovat tiedonhaun aiheita pienryhmissä. Opettajien tehtävänä on ohjata ryhmiä, jotka keräävät talteen oppimiskokemuksia ja välittävät niitä sitten muille ryhmille. Työskentely alkaa aina aivoriihellä. Carberyn mielestä ensimmäisen vuoden oppijoita vaivaa valitettavan usein IAKT-syndrooma (I already know that). Tästä selvitään, kun opettaja haastaa oppijan näyttämään taitonsa!Paikka kohtaamiselle
Konferenssin osallistujat tulivat tänä vuonna suurimmaksi osaksi Brittein saarilta. Muutamia muitakin kansallisuuksia oli edustettuina, meidän suomalaisten lisäksi tapasimme ainakin amerikkalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia. Konferenssin työpajoissa suosittiin twiittausta ja se tuntui olevan päivän sana niin suorissa tv-lähetyksissä kuin lehtien palstoillakin. Hotellistamme oli kävelymatka konferenssipaikalle Glasgow Caledonian yliopistoon. Satakunnasta katsoen yliopiston kirjaston tilat olivat huikeat. Siellä oli tilaa niin vuorovaikutukselle, hiljaista työrauhaa lukemiselle kuin myös aktiivista työskentelytilaa pienryhmille neljässä eri kerroksessa. Ensimmäisen kerroksen tilat oli suunniteltu tiedontarvitsijan ja tietoasiantuntijan kohtaamiselle.Lisää visuaalisuutta
Glasgow School of Artin edustaja kertoi heidän InfosmART-palvelustaan. Palvelu on luotu nimenomaan visuaalisen taiteen oppijoille, sillä tekstipohjainen tiedon maailma on heille vieras. He mieluummin selaavat aineistoa kuin hakevat sitä tekstipohjaisista tietokannoista. Taideoppijan voi olla vaikea hahmottaa asioita lineaarisesti, joten visuaalisuus on se juttu. InfosmARTin sisällöstä noin 90 % onkin kuvia. Avatar-hahmo ilmestyy ja neuvoo oppijoita tarvittaessa tiedonhankinnassa. Tässä on ideaa myös meille muille tietopalvelujen kehittäjille.Digitaalinen dieetti
Konferenssin pääesiintyjäksi oli jo toistamiseen kutsuttu media-ja viestintätieteiden professori Tara Brabazon. Taraa voi kutsua staraksi. Esiintyjänä hän ottaa tilan haltuunsa ja flirttailee avoimesti yleisönsä kanssa. Viimeistään 80-luvun hittibiiseillä hän villitsi kohdeyleisönsä. Sanomaa esityksessä oli yllin kyllin. Tara oli huolissaan digitaaliajan opetuksesta ja oppimisesta. Puheenvuoro oli otsikoitu digitaaliseksi dieetiksi. Tara painotti, että dieettien avulla vähennämme valintojen määrää. Opetuksessakin vähemmän on enemmän. Käytettävien viestintäkanavien määrää tulisi vähentää opetuksessa, jotta voimme keskittyä oleelliseen. Opettajan tehtävänä on saattaa oppijat tietoiseksi kaikesta siitä mitä he eivät vielä tiedä. Tara muistutti, että keskeistä oppimisessa on edelleen lukeminen, kirjoittaminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Huispaus vai iPad
Susanna Ruohomäki
Elina Laineenoja
Katrin Kippasto
Artikkeli julkaistu myös Tietoasiantuntija-lehden numerossa 2-3/2012
17.4.2012
Järjestelmäasiaa kirjastoväelle
Jokos nämä nimet ovat tuttuja kirjastoväelle?
VuFind
Solr
Voikko
Piwik
Minulle ei ihan vielä, mutta KDK:n kautta taitavat tulla lähiaikoina tutuiksi. Noilla avoimen lähdekoodin ohjelmilla olisi tarkoitus nimittäin toteuttaa KDK-asiakasliittymä. Käytännössä tietenkin kirjastojen (ja myös museoiden ja arkistojen) asiakasliittymiä tekevät tulevat varmaan enimmäkseen käyttämään jonkinlaista hallintatyökalua, mutta erikoisempia omia virityksiä varten tarvittaneen ainakin jossain määrin noiden ohjelmien tuntemista. Muista en osaa sanoa mitään, mutta VuFindin (joka on siis se asiakkaille näkyvä osuus KDK:sta) taustalla näyttäisi olevan hyvinkin aktiivinen kehittäjäverkosto, niin että eiköhän sillä hyvä liittymä saada aikaiseksi! Toistaiseksi näytämme etenevän aikataulussa, keväällä 2013 lienee meilläkin näkymä viriteltynä ainakin jonkinlaisessa kuosissa niin että joitain nykyisiä käyttöliittymiä saadaan korvattua.
Taustajärjestelmistä Voyager-tietokannat konvertoitiin huhtikuun alussa uusien sisällönkuvailun sääntöjen mukaisiksi. Konversio meni meidän osalta niin hyvin kuin se mennä voi, eli ei mitään valittamista. Onneksi Kansalliskirjasto harjoitteli yliopistojen tietokannoilla ensin ja toisaalta osasimme siivota tietokantaamme etukäteen kohtalaisen siistiin kuntoon, aika monta tuhatta korjausta tähänkin taas tarvittiin. Nyt sitten opetellaan luetteloinnissa uusia tapoja, ja sehän se onkin pitkällinen prosessi. Syksyllä/ensi talvena siirryttäneen Linda-luettelointiin ja opetellaan taas vähän eri tavoille - ja sitä ennen tietokannan tietueita siivoillaan taas uuteen kuosiin. Kummasti sääntöjen muuttuessa aina samat vanhat tietueet tuottavat ongelmia ja lisähommia, vaikka ne kuinka olisi aikanaan tehty taiteen sääntöjen mukaisesti (mitä tosin ei kaikilta osin meilläkään ole tapahtunut).
Voyager myös päivitetään uuteen versioon (8.1.1) kesäkuussa. Toivon mukaan sen jälkeen saadaan myös joitakin parannuksia asiakasliittymän puolelle. Testaukset on menossa ja niissä selviää, jatkammeko asiakasliittymässä vanhalla vai päivitämmekö uuteen. Uudessa olisi iso virittäminen ja jos sen käyttöikä jää vain reiluun puoleen vuoteen, niin kuinka paljon kannattaa aikaa uhrata. Ylläpidon puolelle siis taas hommia, kun myös Oracle päivitetään tässä yhteydessä. Uusia ominaisuuksiakaan (mm. verkkomaksut) ei kannata virittää nyt tähän hätään, vaan odotellaan muiden kokemuksia ja uuden version omituisuuksia (ja uusia bugeja!).
Jussi
VuFind
Solr
Voikko
Piwik
Minulle ei ihan vielä, mutta KDK:n kautta taitavat tulla lähiaikoina tutuiksi. Noilla avoimen lähdekoodin ohjelmilla olisi tarkoitus nimittäin toteuttaa KDK-asiakasliittymä. Käytännössä tietenkin kirjastojen (ja myös museoiden ja arkistojen) asiakasliittymiä tekevät tulevat varmaan enimmäkseen käyttämään jonkinlaista hallintatyökalua, mutta erikoisempia omia virityksiä varten tarvittaneen ainakin jossain määrin noiden ohjelmien tuntemista. Muista en osaa sanoa mitään, mutta VuFindin (joka on siis se asiakkaille näkyvä osuus KDK:sta) taustalla näyttäisi olevan hyvinkin aktiivinen kehittäjäverkosto, niin että eiköhän sillä hyvä liittymä saada aikaiseksi! Toistaiseksi näytämme etenevän aikataulussa, keväällä 2013 lienee meilläkin näkymä viriteltynä ainakin jonkinlaisessa kuosissa niin että joitain nykyisiä käyttöliittymiä saadaan korvattua.
Taustajärjestelmistä Voyager-tietokannat konvertoitiin huhtikuun alussa uusien sisällönkuvailun sääntöjen mukaisiksi. Konversio meni meidän osalta niin hyvin kuin se mennä voi, eli ei mitään valittamista. Onneksi Kansalliskirjasto harjoitteli yliopistojen tietokannoilla ensin ja toisaalta osasimme siivota tietokantaamme etukäteen kohtalaisen siistiin kuntoon, aika monta tuhatta korjausta tähänkin taas tarvittiin. Nyt sitten opetellaan luetteloinnissa uusia tapoja, ja sehän se onkin pitkällinen prosessi. Syksyllä/ensi talvena siirryttäneen Linda-luettelointiin ja opetellaan taas vähän eri tavoille - ja sitä ennen tietokannan tietueita siivoillaan taas uuteen kuosiin. Kummasti sääntöjen muuttuessa aina samat vanhat tietueet tuottavat ongelmia ja lisähommia, vaikka ne kuinka olisi aikanaan tehty taiteen sääntöjen mukaisesti (mitä tosin ei kaikilta osin meilläkään ole tapahtunut).
Voyager myös päivitetään uuteen versioon (8.1.1) kesäkuussa. Toivon mukaan sen jälkeen saadaan myös joitakin parannuksia asiakasliittymän puolelle. Testaukset on menossa ja niissä selviää, jatkammeko asiakasliittymässä vanhalla vai päivitämmekö uuteen. Uudessa olisi iso virittäminen ja jos sen käyttöikä jää vain reiluun puoleen vuoteen, niin kuinka paljon kannattaa aikaa uhrata. Ylläpidon puolelle siis taas hommia, kun myös Oracle päivitetään tässä yhteydessä. Uusia ominaisuuksiakaan (mm. verkkomaksut) ei kannata virittää nyt tähän hätään, vaan odotellaan muiden kokemuksia ja uuden version omituisuuksia (ja uusia bugeja!).
Jussi
16.3.2012
Linda-yhteisluettelo
SAMKin kirjaston vanhoista muistioista löytyi pilotti-viritelmiä Linda-yhteistietokantaan liittymisestä vuodelta 1998. Tuosta päätellen siis koko amkien olemassaolon ajan on ollut suunnitelmia ja kädenvääntöä AMK-kirjastojen liittymisestä tuohon alunperin yliopisto- ja erikoiskirjastojen yhteistietokantaan.
Aikojen kuluessa ja tekniikan kehittyessä Lindasta on muotoutumassa Melinda-metatietovaranto - nimitys lienee toisarvoinen tässä vaiheessa, Linda nyt kuitenkin on se toiminnassa oleva. Amkien liittymisestä Lindaan tehtiin päätöksiä joulukuussa 2011 ja lopullisesti rahoitus selvisi nyt maaliskuussa 2012, jotakuinkin samalla aikataululla on selvinnyt myös yleisten kirjastojen mahdollisuus tulla mukaan Lindaan. Kevään aikana AMK-kirjastoissa selvitellään nyt sitä, missä vaiheessa itse kukin pystyisi menemään mukaan Linda-Melindaan. Itse olin hiljattain sellaisessa kokouksessa, jossa alustavasti selviteltiin mukaan menemisen teknisiä edellytyksiä, lähinnä kyselemällä Kansalliskirjaston asiantuntijoilta. Toisaalla varmaankin luetteloijat selvittävät (tai ovat ehkä jo selvittäneet) sisällöllisiä kysymyksiä.
Näistä taustatiedoista on paljon apua mietittäessä omaa aikatauluamme. Tekniset edellytykset ovat aika pitkälti kunnossa ja Voyagerissamme tehtäviin muutoksiin löytyy ohjeita ja vinkkejä, tai ainakin niitä on tulossa. Amkien osalta aineiston lataamisen prosessit ja replikoinnit ovat jotakuinkin olemassa, koska meillä on yliopistojen kanssa yhteinen taustajärjestelmä. Myös aineistomme on jotakuinkin tuttua Kansalliskirjastolle, onhan Lindassa jo mukana joitakin AMK-kirjastoja - lähinnä yhteiskirjastojen kautta tulleina. Kokonaisten Voyager-kantojen lataaminen Lindaan taitaa olla kohtalaisen uutta, mutta eiköhän tällaiset pienet kannat kumminkin suju aika kivasti.
Aikataulun osalta enemmän mietittävää tuo omien prosessiemme kuntoon laittaminen. Voimmeko jatkaa Linda-kaudella nykysysteemillä, jossa kaikissa kampuskirjastoissa on oma luetteloija vai pitäisikö tätä keskittää. Jos keskitetään, se vaikuttaa samalla myös koko kirjastohenkilöstön tehtäviin. Toisaalta tämä tarjoaa mahdollisuuden tehtäväkuvien järkeistämiseen ja omiin vahvuuksiin keskittymiseen, mutta pitää miettiä tarkoin kuinka se nykyisellä hajautetulla kampuskirjastorakenteella käytännössä parhaiten toimisi. Tietokantaamme ei myöskään nykyisellään voida ladata Lindaan, vaan kaikennäköistä siivousta on tietueissa tehtävä. Lindaan luettelointi on myös hieman tarkempaa ja standardisoidumpaa kuin nykyinen Tyrniin luettelointi, ja vaatinee siis enemmän perehtyneisyyttä ja asiaan vihkiytyneisyyttä. Täytyy myös päättää, mitä kokoelmia ja tietoja emme Tyrnistä lataa Lindaan. Ehkä me SAMKissa emme tällä kerralla säntää pilotoimaan vaan odotellaan syksyä ja katsotaan kuinka (tältä osin) edistyneemmissä AMK-kirjastoissa saadaan prosessit sujumaan.
Samaan aikaan tietenkin on menossa monta muutakin isoa muutosta kirjastojärjestelmissämme: ISBD-konversio, KDK, UKJ (SAMKin organisaatiosta ja muista muutoksista puhumattakaan), niin että onhan tässä taas tiedossa mielenkiintoiset mutta kiireiset lähiajat.
Jussi
Aikojen kuluessa ja tekniikan kehittyessä Lindasta on muotoutumassa Melinda-metatietovaranto - nimitys lienee toisarvoinen tässä vaiheessa, Linda nyt kuitenkin on se toiminnassa oleva. Amkien liittymisestä Lindaan tehtiin päätöksiä joulukuussa 2011 ja lopullisesti rahoitus selvisi nyt maaliskuussa 2012, jotakuinkin samalla aikataululla on selvinnyt myös yleisten kirjastojen mahdollisuus tulla mukaan Lindaan. Kevään aikana AMK-kirjastoissa selvitellään nyt sitä, missä vaiheessa itse kukin pystyisi menemään mukaan Linda-Melindaan. Itse olin hiljattain sellaisessa kokouksessa, jossa alustavasti selviteltiin mukaan menemisen teknisiä edellytyksiä, lähinnä kyselemällä Kansalliskirjaston asiantuntijoilta. Toisaalla varmaankin luetteloijat selvittävät (tai ovat ehkä jo selvittäneet) sisällöllisiä kysymyksiä.
Näistä taustatiedoista on paljon apua mietittäessä omaa aikatauluamme. Tekniset edellytykset ovat aika pitkälti kunnossa ja Voyagerissamme tehtäviin muutoksiin löytyy ohjeita ja vinkkejä, tai ainakin niitä on tulossa. Amkien osalta aineiston lataamisen prosessit ja replikoinnit ovat jotakuinkin olemassa, koska meillä on yliopistojen kanssa yhteinen taustajärjestelmä. Myös aineistomme on jotakuinkin tuttua Kansalliskirjastolle, onhan Lindassa jo mukana joitakin AMK-kirjastoja - lähinnä yhteiskirjastojen kautta tulleina. Kokonaisten Voyager-kantojen lataaminen Lindaan taitaa olla kohtalaisen uutta, mutta eiköhän tällaiset pienet kannat kumminkin suju aika kivasti.
Aikataulun osalta enemmän mietittävää tuo omien prosessiemme kuntoon laittaminen. Voimmeko jatkaa Linda-kaudella nykysysteemillä, jossa kaikissa kampuskirjastoissa on oma luetteloija vai pitäisikö tätä keskittää. Jos keskitetään, se vaikuttaa samalla myös koko kirjastohenkilöstön tehtäviin. Toisaalta tämä tarjoaa mahdollisuuden tehtäväkuvien järkeistämiseen ja omiin vahvuuksiin keskittymiseen, mutta pitää miettiä tarkoin kuinka se nykyisellä hajautetulla kampuskirjastorakenteella käytännössä parhaiten toimisi. Tietokantaamme ei myöskään nykyisellään voida ladata Lindaan, vaan kaikennäköistä siivousta on tietueissa tehtävä. Lindaan luettelointi on myös hieman tarkempaa ja standardisoidumpaa kuin nykyinen Tyrniin luettelointi, ja vaatinee siis enemmän perehtyneisyyttä ja asiaan vihkiytyneisyyttä. Täytyy myös päättää, mitä kokoelmia ja tietoja emme Tyrnistä lataa Lindaan. Ehkä me SAMKissa emme tällä kerralla säntää pilotoimaan vaan odotellaan syksyä ja katsotaan kuinka (tältä osin) edistyneemmissä AMK-kirjastoissa saadaan prosessit sujumaan.
Samaan aikaan tietenkin on menossa monta muutakin isoa muutosta kirjastojärjestelmissämme: ISBD-konversio, KDK, UKJ (SAMKin organisaatiosta ja muista muutoksista puhumattakaan), niin että onhan tässä taas tiedossa mielenkiintoiset mutta kiireiset lähiajat.
Jussi
13.3.2012
Tiedosta älyä!
SAMKin kirjasto järjesti tammikuussa slogankisan, jonka parhaimmisto on nyt valittu. Kisaan osallistui 75 ehdotusta. Valintaraati yllättyi iloisesti ehdotusten määrästä ja niiden monimuotoisuudesta. Iskulauseiden joukosta edukseen erottuivat seuraavat:
Lisäksi valintaraati vaikuttui kirjastoaiheisesta runosta:
Raadin mielestä palkitut ehdotukset olivat tuoreita, omaperäisiä ja laajasti kirjastomaailmaa kuvaavia. Kiitos kaikille kisaan osallistuneille sekä Lämpimät Onnittelut voittajille! Voittajat on palkittu SAMKin tuotepaketein.
Susanna Ruohomäki, informaatikko
Intelligent Way Forward!
Juha Tommila
Tiedosta älyä.
Maiju Harju
Lisäksi valintaraati vaikuttui kirjastoaiheisesta runosta:
Keinuu kanssani kirjojen kannet
välissään avaruudet autuaat
sanojen suonissa sisimpäänsä sukeltaa.
Roope Niemelä
Raadin mielestä palkitut ehdotukset olivat tuoreita, omaperäisiä ja laajasti kirjastomaailmaa kuvaavia. Kiitos kaikille kisaan osallistuneille sekä Lämpimät Onnittelut voittajille! Voittajat on palkittu SAMKin tuotepaketein.
Susanna Ruohomäki, informaatikko
8.3.2012
Vaihteeksi mietteitä Voyagerista
Voyager-kirjastojärjestelmä otettiin ammattikorkeakouluissa käyttöön lähes kymmenen vuotta sitten, SAMKin Tyrni-kokoelmaluettelossakin elokuussa 2002. Vuodesta 2007 lähtien tietokantamme ovat pyörineet yhteisellä M9000-palvelimella yliopistojen kanssa. Tietotekniikan nopean vanhentumisen takia tuon palvelimenkin käyttöikä on alkanut askarruttaa, onhan se ehtinyt jo viiden vuoden ikäiseksi. Ilmeisesti hankintavaiheessa on oltu hyvinkin fiksuja,
koskapa tämä palvelinmalli on vielä myynnissä, kaiketi vielä joitakin vuosia eteenpäinkin. Palvelin itsessään on toiminut moitteetta koko ajan, pikkuviat on
korjattu ilman katkoksia. Kapasiteettia (muistia, tehoa) saadaan
lisättyä tarpeen mukaan lisäpalikoita hankkimalla, niin että pärjäämme luultavasti
aika kivasti tuolla laitteistolla seuraavat vuodet.
Tilaa palvelimella on vielä nykyiselläänkin ja pikemminkin Voyagerin vaatimat resurssit pienenevät: KDK-asiakasliittymän käyttöönotto vähentää webbipalvelujen tarvetta (VuFind pyörii CSC:llä ihan eri levyjärjestelmässä kuin
Voyager). Tomcat-webbiliittymien käyttöönotto on vaatinut lisää tilaa, mutta muuten tarve ei ole kovasti kasvanut. Monet nykyliittymiä vaivaavat bugit korjautuisivat seuraavassa versiossa, mutta kuinka paljon kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa jos VuFindilla saataisiin korvattua liittymä kohtuullisella viiveellä. No, toisaalta Tomcatia ei ole kaikilla käytössä eikä VuFind-liittymäkään joka amkissa ihan vielä 2013 alussa, niin että asiaa kannattaa miettiä ja olla kuulolla kevään testauksien ja KDK:n kehityksen suhteen.
Linda-yhteisluettelon tai Melinda-metadatavarannon käytön laajeneminen amk- ja yleisiin kirjastoihin nytkähtää vauhtiin ihan lähiaikoina. Linda/Melinda pyörii tuolla samalla palvelimella kuin amkien ja yliopistojen Voyagerit sekä Nelli-portaalit, mikä vaikutus tällä laajentumisella tulee olemaan palvelimen kapasiteettiin. Lindan käyttöhän on enemmänkin luettelointia ja asiakasliikenne ohjautuu kirjastojen kokoelmaluetteloihin, joten eihän tuokaan mitään dramaattista välttämättä tarkoita - aika näyttää.
Jussi
19.1.2012
KDK nytkähtää eteenpäin
Primo-pilotin hylkäämisestä taisi KDK-hanke saada lisää vauhtia ja puhtia. Nyt lähdetään rakentamaan kansallista ja organisaatioiden omia asiakasliittymiä avoimen lähdekoodin järjestelmällä.Näitähän nykyään pitäisi kaiketi suosia ja ainakin vastaavien kansallisten digitaalisten kirjastojen osalta Euroopassa pääasiallinen toteutustapa onkin ollut joku avoin järjestelmä. Primo lienee ohjelmistona ihan hyvä yhden organisaation tarpeisiin ja olisihan sillä ainakin kirjastoille saatu ihan toimiva asiakasliittymä. Avoimen lähdekoodin ohjelmat vaativat myös paljon omaa työtä ja räätälöintiä - ovat myöskin pitkälti kirjastolähtöisiä eli aika näyttää, kuinka onnistutaan saamaan arkistojen ja museoiden tarpeet toteutettua.
Taakse jäänyt kolmen vuoden työrupeama ei ollut turhaa, koska tehtyjä määrittelyitä ja arviointeja voidaan hyödyntää lähes sellaisenaan tässä uudessakin tilanteessa vaikka toki paljon joudutaan miettimään uusiksi. Ensimmäiset KDK-liittymät on optimisesti ajatellen julkistuskelpoisia syksyllä 2012. Voi myös olla niin, että toisenkaan aallon aikataulut eivät kovasti viivästy vaan se voisi alkaa vielä kuluvan vuoden aikana määrittelytyöllä, varsinainen liittymän rakentaminen toki alkaa vasta 2013. Tuo sopii SAMKin kirjaston aikatauluihin hyvin, kun ensin hoidetaan intra-uudistus, tietokannan konversio (huhtikuussa?) ja Voyagerin päivitys (kesäkuussa?) alta pois.
Uudessa tilanteessa vaikutti kaikkein positiivisimmalta se tapa, jolla asiaa nyt viedään eteenpäin. Primon aikaiset tekniset rajoitukset on pois ja voidaan miettiä oikeasti toimivia ratkaisuja ja asiakkaiden kaipaamia palveluja (ainakin ideaalitapauksessa näitä saadaan jopa toteutettuakin!). Toinen hieno juttu on se, että tuotantoon mentäneen ei-ihan-valmiilla versiolla - kunhan osa palveluista saadaan toimiviksi, niin heti vain julkisuuteen ja sitten hienompaa virittelyä tehdään siitä eteenpäin.
Junassa on muuten hyvä tehdä töitä, mutta verkon pätkiminen ärsyttää yli kaiken! Tämän kirjoituksen laatiminen kesti Tampereelta Vammalaan.
Jussi
Taakse jäänyt kolmen vuoden työrupeama ei ollut turhaa, koska tehtyjä määrittelyitä ja arviointeja voidaan hyödyntää lähes sellaisenaan tässä uudessakin tilanteessa vaikka toki paljon joudutaan miettimään uusiksi. Ensimmäiset KDK-liittymät on optimisesti ajatellen julkistuskelpoisia syksyllä 2012. Voi myös olla niin, että toisenkaan aallon aikataulut eivät kovasti viivästy vaan se voisi alkaa vielä kuluvan vuoden aikana määrittelytyöllä, varsinainen liittymän rakentaminen toki alkaa vasta 2013. Tuo sopii SAMKin kirjaston aikatauluihin hyvin, kun ensin hoidetaan intra-uudistus, tietokannan konversio (huhtikuussa?) ja Voyagerin päivitys (kesäkuussa?) alta pois.
Uudessa tilanteessa vaikutti kaikkein positiivisimmalta se tapa, jolla asiaa nyt viedään eteenpäin. Primon aikaiset tekniset rajoitukset on pois ja voidaan miettiä oikeasti toimivia ratkaisuja ja asiakkaiden kaipaamia palveluja (ainakin ideaalitapauksessa näitä saadaan jopa toteutettuakin!). Toinen hieno juttu on se, että tuotantoon mentäneen ei-ihan-valmiilla versiolla - kunhan osa palveluista saadaan toimiviksi, niin heti vain julkisuuteen ja sitten hienompaa virittelyä tehdään siitä eteenpäin.
Junassa on muuten hyvä tehdä töitä, mutta verkon pätkiminen ärsyttää yli kaiken! Tämän kirjoituksen laatiminen kesti Tampereelta Vammalaan.
Jussi
29.12.2011
Olihan vuosi
Eipä viime tammikuussa osannut arvata, mitä kaikkea tänä vuonna tapahtuisi.
Alkuvuosi näytti menevän kohtalaisen normaalia rataa: KDK-hanke eteni pilotissa, Voyagerin päivitystä mietittiin, sisällönkuvailun ohjeita oltiin uudistamassa, SAMKin muuttuminen osakeyhtiöksi eteni ... kas kummaa, että kaikki nuo menivätkin joko metsään tai sitten täydelleen uusiksi ihan loppuvuodesta.
KDK-hankkeessa ensin Turun kaupunginkirjasto luopui Primosta (ja sen mukana yleiset kirjastot muutenkin KDK:sta?), muutama viikko sen jälkeen Kansalliskirjasto ilmoitti että koko Primo-pilotista luovutaan ja seuraavaksi testataan avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja. Lieneekö siis VuFind tuleva ratkaisumme, sen aika näyttää. Organisaatioiden sitoutumiselle moiseen hankkeeseen tämä ei tosiaan tehnyt hyvää, ehkä ensi keväänä pitää nyt miettiä laajemminkin KDK:n etenemistä - mitä etua esim. amk-kirjastoille on kansallisesta asiakasliittymästä (onko siitä hyötyä ylipäänsä kenellekään) vai voisimmeko saada nopeammassa tahdissa VuFind-pohjaiset omat asiakasliittymämme toimimaan? Jotenkin omakin rooli hankkeen konsortio- ja ohjausryhmissä tuntui turhalta, saapa nähdä millä keinoin tästä oikeasti jatketaan yhteistyön tekemistä. Nykyinen Nelli on joka tapauksessa täysin käyttökelvoton liittymä ja sen korvaajaa emme kai montaa vuotta voi enää odottaa eli sikäli kansallisen hankkeen viivästyminen oli tosi ikävä uutinen.
Voyagerin päivitys meni ohi kesällä, samoin vuodenvaihteessa. Onneksi ensi kesänä näyttäisi toteutuvan, ainakin vielä on mahdollista että testipalvelin saataisiin toimimaan ajoissa. Suurin ongelma SAMKin Tyrnin osalta tällä erää on nettiliittymän varausten toimimattomuus, sehän on jo aikaa korjattu järjestelmässä mutta kun emme ole päässeet päivittämään pitkiin aikoihin, niin tässä ollaan. Voyagerille sinänsä on luvattu jatkoa useampi vuosi, vaikka seuraajansa Alma tuleekin markkinoille ehkä jo 2012. Tuo taas sopii hyvin kirjastosektoreiden yhteisen UKJ-hankkeen aikatauluihin, vaikka siinäkin ollaan vasta hyvin alkuvaiheessa ja varmaan mietitään tarkoin kaupallisen järjestelmän ja avoimen lähdekoodin systeemien välillä.
Marc-formaatin ja luettelointisääntöjen/sisällönkuvailun uudistamiset näyttävät kanssa olevan pitkiä ja sekavia prosesseja, mutta ilmeisesti ennen kesää saadaan kumminkin yksi vaihe etenemään ja tietokantojen konversio toteutuisi.
Loppuvuoden pamauksia tulikin sitten OKM:n suunnalta: amkeille kohdistettavien säästöjen lisäksi tuli yllätyksenä myös rahoitus amk-kirjastojen aineistojen liittämiselle kansalliseen metatietovaranto Melindaan (toistaiseksi vielä yhteisluettelo Lindana tunnettu). Tuosta ei nyt vielä tiedä sen kummempaa, mutta jos aikataulu on tosiaan vuodelle 2012 niin heti alkuvuonna pitäisi alkaa tapahtumaan jotain.
Oikeastaan vuoden aikana meni siis kaikki suunnitelmat uusiksi, osa työstä meni harakoille ja tuli ihan uusia yllättäviä haasteita. Näin kai se kuuluisikin ehkä olla, eipä tullut töissä aika pitkäksi. Eipä taida 2012 olla tätä rauhallisempi, aika isoja sisäisiä asioita pitäisi päättää.
Jussi
Alkuvuosi näytti menevän kohtalaisen normaalia rataa: KDK-hanke eteni pilotissa, Voyagerin päivitystä mietittiin, sisällönkuvailun ohjeita oltiin uudistamassa, SAMKin muuttuminen osakeyhtiöksi eteni ... kas kummaa, että kaikki nuo menivätkin joko metsään tai sitten täydelleen uusiksi ihan loppuvuodesta.
KDK-hankkeessa ensin Turun kaupunginkirjasto luopui Primosta (ja sen mukana yleiset kirjastot muutenkin KDK:sta?), muutama viikko sen jälkeen Kansalliskirjasto ilmoitti että koko Primo-pilotista luovutaan ja seuraavaksi testataan avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja. Lieneekö siis VuFind tuleva ratkaisumme, sen aika näyttää. Organisaatioiden sitoutumiselle moiseen hankkeeseen tämä ei tosiaan tehnyt hyvää, ehkä ensi keväänä pitää nyt miettiä laajemminkin KDK:n etenemistä - mitä etua esim. amk-kirjastoille on kansallisesta asiakasliittymästä (onko siitä hyötyä ylipäänsä kenellekään) vai voisimmeko saada nopeammassa tahdissa VuFind-pohjaiset omat asiakasliittymämme toimimaan? Jotenkin omakin rooli hankkeen konsortio- ja ohjausryhmissä tuntui turhalta, saapa nähdä millä keinoin tästä oikeasti jatketaan yhteistyön tekemistä. Nykyinen Nelli on joka tapauksessa täysin käyttökelvoton liittymä ja sen korvaajaa emme kai montaa vuotta voi enää odottaa eli sikäli kansallisen hankkeen viivästyminen oli tosi ikävä uutinen.
Voyagerin päivitys meni ohi kesällä, samoin vuodenvaihteessa. Onneksi ensi kesänä näyttäisi toteutuvan, ainakin vielä on mahdollista että testipalvelin saataisiin toimimaan ajoissa. Suurin ongelma SAMKin Tyrnin osalta tällä erää on nettiliittymän varausten toimimattomuus, sehän on jo aikaa korjattu järjestelmässä mutta kun emme ole päässeet päivittämään pitkiin aikoihin, niin tässä ollaan. Voyagerille sinänsä on luvattu jatkoa useampi vuosi, vaikka seuraajansa Alma tuleekin markkinoille ehkä jo 2012. Tuo taas sopii hyvin kirjastosektoreiden yhteisen UKJ-hankkeen aikatauluihin, vaikka siinäkin ollaan vasta hyvin alkuvaiheessa ja varmaan mietitään tarkoin kaupallisen järjestelmän ja avoimen lähdekoodin systeemien välillä.
Marc-formaatin ja luettelointisääntöjen/sisällönkuvailun uudistamiset näyttävät kanssa olevan pitkiä ja sekavia prosesseja, mutta ilmeisesti ennen kesää saadaan kumminkin yksi vaihe etenemään ja tietokantojen konversio toteutuisi.
Loppuvuoden pamauksia tulikin sitten OKM:n suunnalta: amkeille kohdistettavien säästöjen lisäksi tuli yllätyksenä myös rahoitus amk-kirjastojen aineistojen liittämiselle kansalliseen metatietovaranto Melindaan (toistaiseksi vielä yhteisluettelo Lindana tunnettu). Tuosta ei nyt vielä tiedä sen kummempaa, mutta jos aikataulu on tosiaan vuodelle 2012 niin heti alkuvuonna pitäisi alkaa tapahtumaan jotain.
Oikeastaan vuoden aikana meni siis kaikki suunnitelmat uusiksi, osa työstä meni harakoille ja tuli ihan uusia yllättäviä haasteita. Näin kai se kuuluisikin ehkä olla, eipä tullut töissä aika pitkäksi. Eipä taida 2012 olla tätä rauhallisempi, aika isoja sisäisiä asioita pitäisi päättää.
Jussi
8.9.2011
Uudistuvatko kirjastot
Viime aikoina olen ollut mukana rakentamassa useampaakin erilaista strategiaa ja siinä yhteydessä myös
kirjastoalan tulevaisuuden kuvioita muuttuvassa toimintaympäristössä. Pidemmän
aikavälin haasteet kun yhdistetään jo lähivuosina odotettavissa oleviin talouden
kiristämiseen ja siitä seuraaviin rakenteellisiin muutoksiin (tai kuinka päin
syy-seuraus meneekään), niin ollaan taas kerran isojen asioiden äärellä.
British Libraryssa on tehty mainio 2020 vision -paperi. Kaikkiaan tuossa koko strategiassa visioidaan aika radikaalia muutosta kohti
sähköistä toimintaympäristöä ja vaikka Suomi tuleekin sillä rintamalla jonkin
verran isoa maailmaa perässä, niin kyllä meilläkin tuohon suuntaan taidetaan
olla menossa.
Taloudellinen tilanne kiristyy, mikä jo
sinällään aiheuttaa muutoksia toimintatapoihimme vrt. OKM:n amk-uudistuksen suuntaviivat. Määrärahojen pienentyessä kokoelmapolitiikkaa joudutaan
tarkastelemaan kriittisin silmin, samoin kampuskirjastorakennetta. Epävarmuus
lisääntyy ja globaali ympäristömme muuttuu vinhaa vauhtia - parempi kai olisi olla hiukan etukenossa
kuin tehdä muutoksia pakon edessä ja hätiköiden.
Asiakkaiden käyttäytymisen muutoksesta –
sähköisten aineistojen monipuolinen käyttö, sosiaalinen media, sisältöjen
tuottaminen - on puhuttu jo pidemmän aikaa, mutta kaikissa kirjastoissamme se
ei vielä näy. Joka tapauksessa sähköinen aineisto pitäisi olla
käyttöjärjestelmistä, alustoista ja laitteista riippumattomia, mobiilikäyttö
lisääntyy jatkuvasti. Kirjaston kokoelmaluetteloiden pitäisi
olla dynaamisempia, avoimempia, sallia käyttäjien osallistumisen sisällön
tuotantoon jne. Eli siis kirjastolähtöisyydestä oikeasti kohti asiakaslähtöisyyttä.
Aineistot myös muuttuvat, kun wikit/blogit/Open
Access –julkaisut ja muut uudet ilmiöt hämärtävät kustantajien ja tekijöiden
tunnistamista. Yhteisöllisyys kai tässäkin on olennainen taustatekijä.
Tekijänoikeudelliset kysymykset tuovat myös oman mielenkiintoisen lisänsä
asiaan, näissä kirjastot eivät juurikaan ole pystyneet tuomaan omia näkemyksiään lainsäätäjille.
Sähköisen aineiston lisääntyminen tuo tietenkin
mukanaan muutoksia myös kirjastoväen työnkuviin. Esimerkiksi jo nähtävissä oleva muutos
tieteellisten lehtien siirtymisestä ainoastaan sähköisesti saatavilla olevaksi
tuo meille pitkällä tähtäimellä selviä säästöjä (painettujen lehtien käsittelyynhän sitä työaikaa suttaantuu todella paljon) ja tuota kehitystä voitaisiin
omalta osaltamme vauhdittaa vähentämällä painettujen lehtien tilauksia. Tarvitaan projektinhallinnan
osaamista, neuvottelutaitoja, yhteistyötaitoja, tietoteknisia taitoja –
unohtamatta sitä, että näiden ohella myös perinteiset tiedon järjestämiset jne
pysyvät tehtävinämme. Kirjastossa tapahtuvat fyysiset käynnit vähenevät
painetun aineiston merkityksen vähentyessä – toisaalta kirjastotyö muuttuu
entistä enemmän neuvontaan ja linkittymiseen opetukseen. Voisiko tässä jopa ajatella, että meidän pitäisi muuttaa käsitystämme kirjastosta tilana?
No juu, pikaisia mietteitähän nämä, jotain tarttis varmaan kuitenkin tehdä!
Jussi
25.7.2011
Konversiota tiedossa
Joko siitä on kaksi vai kolme vuotta, kun viimeksi rukkailtiin ja siivottiin tietokantaa, silloin Marc21-konversiota varten? Taas on kesällä ollut aikaa salapoliisityöhön, jotta Tyrni saataisiin sopivaan kuntoon (todennäköisesti) vuodenvaihteessa tehtävää kuvailusääntöjen muutoksista johtuvaa konversiota varten.
Toukokuun luetteloinnin tiedotuspäivässä näistä tulevista muutoksista kerrottiin. Tällä hetkellä olevien tietojen perusteella aloin käydä läpi yleismääreitä, erityismääreitä ja kiinteämittaisia kenttiä. Jäin ainakin itse siihen käsitykseen, että kiinteämittaiset (000, 007 ja 008) kun ovat kunnossa, niin konversion menee ok. Näitä on nyt kaivettu tietokannasta ja jonkin verran jo korjattukin vanhojen tuttujen työkalujen (Access, MarcEdit avulla). 245h-kentälliset esiin, samoin muihin 245-kenttiin virheellisesti tallennetut, 300-kentän merkinnät, 256 on hyvänä apuna myös, kiinteämittaisten mukaiset - aina eri tavalla haettuna löytyy uusia mielenkiintoisia siivottavia. Kaivelun perusteella näyttäisi tietokanta olevan näiden kohdalta melko hyvässä kunnossa, kaiketi senkin takia että näitä erikoisempia aineistoja on jo ennenkin urakalla siivoiltu. Elektroninen aineisto on myöskin sen verran uutta, että luetteloinnissa on jo osattu laittaa kiinteämittaisetkin kentät jotakuinkin kuntoon - toki siellä korjattavaa tuntuu olevan ihan riittävästi.
Kummallista kyllä (tai eihän se Voaygerin tuntien mitään outoa ole), tietueiden ulos- ja sisäänluvuissa tuntuu olevan Windows7-työasemalla erinäisiä ongelmia, niin että isompia bulkkimuutoksia ei ole viitsinyt vielä tehdä. Saattaahan tuo olla ihan hyväkin odotella, vaikka syksyllä ei kyllä kovin paljon ehdi tietokannassa sekoilla.
Jussi
Toukokuun luetteloinnin tiedotuspäivässä näistä tulevista muutoksista kerrottiin. Tällä hetkellä olevien tietojen perusteella aloin käydä läpi yleismääreitä, erityismääreitä ja kiinteämittaisia kenttiä. Jäin ainakin itse siihen käsitykseen, että kiinteämittaiset (000, 007 ja 008) kun ovat kunnossa, niin konversion menee ok. Näitä on nyt kaivettu tietokannasta ja jonkin verran jo korjattukin vanhojen tuttujen työkalujen (Access, MarcEdit avulla). 245h-kentälliset esiin, samoin muihin 245-kenttiin virheellisesti tallennetut, 300-kentän merkinnät, 256 on hyvänä apuna myös, kiinteämittaisten mukaiset - aina eri tavalla haettuna löytyy uusia mielenkiintoisia siivottavia. Kaivelun perusteella näyttäisi tietokanta olevan näiden kohdalta melko hyvässä kunnossa, kaiketi senkin takia että näitä erikoisempia aineistoja on jo ennenkin urakalla siivoiltu. Elektroninen aineisto on myöskin sen verran uutta, että luetteloinnissa on jo osattu laittaa kiinteämittaisetkin kentät jotakuinkin kuntoon - toki siellä korjattavaa tuntuu olevan ihan riittävästi.
Kummallista kyllä (tai eihän se Voaygerin tuntien mitään outoa ole), tietueiden ulos- ja sisäänluvuissa tuntuu olevan Windows7-työasemalla erinäisiä ongelmia, niin että isompia bulkkimuutoksia ei ole viitsinyt vielä tehdä. Saattaahan tuo olla ihan hyväkin odotella, vaikka syksyllä ei kyllä kovin paljon ehdi tietokannassa sekoilla.
Jussi
1.6.2011
Tässä ovat sata suosituinta
Ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjasto on kotimaisten julkaisuarkistojen kärkikastia – jo lähes 30 000 opinnäytetyötä luettavissa. Tässä ovat kaikkien amkkien sata katsotuinta opinnäytetyötä:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)