Kirjastopäivien oppi: Thinking out of the box!

AMK–kirjastopäivät pidettiin tänä vuonna 13. - 15.6. Jyväskylässä, Lutakon kampuksella. Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK olivat yhdessä vastuussa päivien järjestelyistä. Kirjastopäivien otsikko oli osuva: Thinking out of the box. Tuttuja asioita, mutta kuitenkin hieman eri perspektiivistä katsottuna. Tiistaina teemana oli Avoin tiede ja tutkimus, keskiviikkona Palvelumuotoilu.





Tikku-ukkoja, viivoja ja polkupyöriä

Perinteisesti kirjastopäivien ohjelmaan kuuluu viestinnän työpaja. Osallistuimme maanantaina JAMKin Pääkampuksella työpajaan, jonka tarkoitus oli innostaa meitä ajattelemaan visuaalisesti. Pajan vetäjänä toimi Suomen huippulivekuvittaja Linda Saukko-Rauta.  

Aluksi piirtelimme Lindan opastuksella erilaisia symboleja ja merkkejä. Huomasimme, miten pienellä viivalla on iso merkitys. Piirsimme erilaisia ilmeitä tikku-ukoille ja haastetta tuotti niinkin yksinkertainen tehtävä kuin polkupyörän piirtäminen. Ryhmätyötehtävänä oli kuvittaa opinnäytetyöprosessi alusta loppuun, soveltaen päivän aikana saatuja oppeja. Luovan päivän päätteeksi yhdessä ideointi ja piirtäminen kiteytti yhteiset ajatuksemme.  

Tuliaisena viestintäpajasta kirjaston iPadilla on nyt piirto-ohjelma, mitä voi hyödyntää mm. kirjaston viestinnässä ja ohjauksissa. Toki digitaalinen piirtäminen vaatii kyllä vielä hieman harjoittelua…

Kuvien avulla tarina pysyy hyvin koossa, sen koimme myös seuraavien päivien aikana, kun Linda livekuvitti kirjastopäivien esitykset. Oli hieno seurata hieman asiaan vihkiytyneenä Lindan työskentelyä, samalla kun kuunteli esityksiä.

Lindan työskentelyä ja livekuvitusta voi muuten seurata myös Porissa Suomi Areenalla.

Theseusta ja tulevaisuusvisioita

Päivän esityksistä jäi erityisesti mieleen Minna Marjamaan ja Tiina Tolosen katsaus Theseuksesta. Theseus on tulevaisuudessa amkien julkaisujen täyden palvelun talo. Jo nyt Theseuksessa on mukana kaikki amkit, tallennuksia yli 100 000. Theseuksen yhteinen toimintamalli, pelisäännöt ja sujuva yhteistyö ovat muualla maailmassa ja amkien ulkopuolella jatkuva ihmetyksen aihe.

Tulevaisuustukija Ilkka Halavan lennokas esitys Tulevaisuuden kirjasto ja asiakaskokemus oli varmasti monelle kulmakarvoja nostattava kokemus. Onko kirjasto tulevaisuudessa Cybrary? Kirjasto alustaksi Airbnb:n tai Uberin tapaan oppimiselle, kohtaamisille ja kehittämiselle? Kirjalogistiikan hoitavat robotit? Mielenkiintoisia kysymyksiä ja ajatuksia, ehkä vastaus löytyy tulevaisuudessa. Kehittämiseen kuitenkin tarvitaan aikaa ja tilaa ajattelulle. Olisiko siinä seuraavan tyky-päivän aihe?    

Palvelumuotoilua ja tunnelmamuotoilua

Viimeinen päivä oli pyhitetty tunnelmalle ja kohtaamisille. Sekä Juha Tuulaniemen että Marjo Rantasen esityksistä jäi mieleen kokonaisvaltaisen kokemuksen merkitys. Pelkkä hyvä asiakaspalvelu ei aina riitä, aito kohtaaminen on tärkeintä asiakaskontakteissa. Tilan visuaalinen merkitys ja kaikki aistit täyttävä kokemus korostuu. Kuulimme millä tuoksuilla herätetään janoa tai luottamusta, onko olemassa myös tuoksu millä voisi lisätä oppimisen halua?

Tilaisuudessa jaettiin myös KirjastoMoven liikuntapalkinnot sekä KVAK palkinnot.  

Kuvassa KVAK vuosimallia 2014 Elina Laineenoja Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja KVAK 2016 Tanja Savolainen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Myös Eija Suikkanen Turku amkista ja Kaisa Puttonen Laureasta saivat KVAK-palkinnon.

Summa summarum

Päivien ohjelma oli suunniteltu ja rakennettu loistavasti ja taidokkaasti, ohjelman lomassa jäi tarpeeksi aikaa tavata tuttuja ja kollegoja sekä tutustua uusiin ihmisiin. Saimme myös opastetut kirjastokierrokset molemmilla kampuksilla. Iltajuhla tunnelmallisessa vanhan paperitehtaan Pergamentti-hallissa oli erittäin onnistunut. Kaupunki näytti meille parhaat puolensa, sää suosi ja maanantaisen kesäillan kruunasi Jyväskylän maamerkki - iltasoitto Harjun Vesilinnan tornista.

Seuraavia päiviä kahden vuoden päästä odotellessa!

Well Done Jyväskylä!

Jyväskylässä kirjastopäivillä kävivät Jussi, Susanna, Elina ja Katrin.

Lindan piirrosmuistiinpanot löydät tästä https://visualisointi.wordpress.com/
Kirjastopäivien ohjelman löydät tästä http://amkkirjastopaivat.humak.fi/ohjelma/

Yhdessä oppimista ja yhdessä tekemistä

Rauman kampuskirjasto on toiminut täysin uudistuneissa tiloissa Satamakadulla nyt reilut puoli vuotta. Varmasti monella on omat henkilökohtaiset muistonsa vanhasta kirjastosta. 


Kesäkuu 2014



Kesäkuu 2015

Syyskuussa moni asia kirjastossa muuttui, kun kirjastot yhdistyivät: aineistot, henkilöstö, tilat. Muutos onnistui asiakastilojen suhteen loistavasti, sen kertovat kävijäluvut. Kirjaston tiloja ja palveluja käyttävät sadat opiskelijat päivittäin, myös kirjaston aukioloajan ulkopuolella opiskelijaolohuone on ahkerassa käytössä. Uutta haastetta henkilöstön työpäiviin tuovat lukuisat tietotekniseen suuntaan painottuvat asiat ja avunpyynnöt. 
Kirjastossa on sykettä ja elämää - opimme ja teemme yhdessä.

Maaliskuu 2016

Lue lisää uudesta Kreodista yhdessä tekemisestä ja miten syntyi .....
http://www.kreodi.fi/en/16/Artikkelit/329/Opiskelijat-edellä-tilojen-markkinointi-opiskelijavideoiden-avulla.htm

Katrin

Kisumu on kirjojen uusi koti

SAMKin englanninkielisen fysioterapiakoulutuksen opiskelija Emmi Kangas oli mukana projektissa, jossa perustettiin pieni kirjasto Orongon kylään, Kisumuun, Keniaan. Tämä toteutettiin yhteistyössä Orongo Widows and Orphans -järjestön kanssa. Emmi kertoi kokemuksia matkastaan:

 

Kyseessä on hyvin pieni kylä, jossa asuu paljon orpolapsia ja leskinaisia. Sisareni Tellun idean pohjalta perustamamme kirjasto on Orongo Widows and Orphans -organisaation tiloissa. Huonekalut sekä koulukirjat, joita ostettiin, on rahoitettu meidän varainkeruumme tuotolla ja perheen sekä ystävien lahjoituksilla. Kirjoja on tällä hetkellä terveyden, lääketieteen, sairaanhoidon ja fysioterapian aloilta. Näitä saatiin lahjoituksena SAMKista. Koulukirjoja on esikoulusta aina lukion viimeiselle luokalle asti. Lisäksi on englannin ja swahilin sanakirjoja sekä muita hyödyllisiä tietokirjoja. Kirjat ovat tärkeitä lapsille, sillä heidän perheillään ei ole varaa kirjoihin ja paikallinen kirjasto on liian kaukana tästä kylästä, jotta lapset pääsisivät sinne. Kirjasto käy kylässä vain kerran lukukaudessa kahden tunnin ajan. Koulumenestys on hyvin tärkeää tulevaisuuden kannalta ja he olivat kiitollisia jokaisesta kirjasta, joka hyllyyn saatiin. Kirjaston avaamista seuraavana aamuna kirjastolla oli lapsia ja nuoria jonoksi asti. Se oli ihana nähdä!

SAMKin kirjaston puolesta oli ilo lahjoittaa kokoelmastamme karsittua aineistoa hyvään tarkoitukseen. Kiitos aktiivisille opiskelijoille!

Kuvat Emmi Kangas

Palvelu on tosi hyödyllinen, löytyy paljon oppikirjoja, helpottaa opiskeluprosessia huomattavasti

SAMK otti Finnan käyttöön elokuussa 2014, olimme silloin yhtenä ensimmäisistä korkeakouluista tätä uutta asiakasliittymää hyödyntämässä. Teimme monista muista poikkeavan ratkaisun siinä, että SAMKin Finna sisältää paljon myös ohjesivuja ja erilaisia tiedonhaun apuvälineitä, siirsimme siis huomattavan määrän sisältöä nettisivuiltamme Finnaan. Jo alkuvaiheessa siirryimme asiakaspalvelussa suoraan Finnaan ja jätimme edellisen asiakasliittymämme sivuun.  Tästä johtuen meillä alkaa olla kohtalaisen hyvä käsitys siitä, että Finnaan siirtyminen on ollut erittäin onnistunut päätös.


Toimiva kokonaisuus 

Koska Finna on vieläkin vahvasti kehitysvaiheessa oleva järjestelmä - jos nyt muunlaisia järjestelmiä onkaan olemassa - on erittäin tärkeää kerätä asiakkaiden mielipiteitä Finnan käytettävyydestä. Marraskuussa 2014 järjestettiin ensimmäinen Finnan käyttäjäkysely ja nyt joulun alla 2015 saimme tulokset toisesta käyttäjäkyselystä. Käyttäjäkyselyitä tehtiin samanaikaisesti jokaisen organisaation omasta Finnasta.

Finnan käytöstä saadaan kohtuullisen hyvää tilastotietoa, eli pystymme silläkin tavalla seuraamaan käytön trendejä. Vuoden 2015 aikana  SAMKin Finnassa käytiin lähes 125 000 kertaa, katsottuja tietueita puolestaan oli reilut 175 000 ja hakuja 250 000, yksittäisiä sivunavauksia 700 000. Näistä luvuista voi päätellä, että kovin käytetyn palvelun olemme saaneet aikaiseksi.


Mielestäni on hyvä, kun kirjan kansikuva tulee näkyviin haun yhteydessä. Se helpottaa aineiston hakua kirjaston hyllystä.
   
SAMKin Finnan osalta käyttäjäkyselyyn vastanneista suurin osa oli omia opiskelijoitamme, jotka tulivat Finnaan etsimään tiettyä opiskeluun liittyvää aineistoa tai varaamaan/uusimaan aineistoa. Vastausten perusteella näyttäisi, että opinnäytetyö on se vaihe jossa eniten haetaan aineistoa, toki paljon haetaan myös kurssikirjoja sekä muuta tentteihin ja tehtäviin liittyvää aineistoa.


Kaikkiin toiveisiini Finna ei ole vastannut, mutta ole löytönyt myös paljon sellaista mitä en edes osannut hakea 

Yleisarvosanaksi Finamme sai 8 (SAMK 2014 8 ja 2015 kaikkien keskiarvo 8).  Erittäin tyytyväinen pitää olla siihen, että lähes kaikki vastaajat olivat löytäneet sen mitä olivat etsineetkin. Enemmistö oli löytänyt etsimänsä lisäksi vielä muutakin kiinnostavaa aineistoa.


No tuota, pakkohan sitä on käyttää koska se on kirjaston valinta.

Kyselyssä arvioitiin erilaisten väittämien paikkansapitävyyttä tyyliin "Finna on helppokäyttöinen". Asteikko oli 1-5 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Helppokäyttöisyydestä Finna sai keskiarvon 4.4 ja käytön miellyttävyydestä 3.9.


Aineistoa vaan lisää niin paranee entisestään! :) 

Kehittämistä silmälläpitäenhän näitä kyselyjä tehdään, nytkin saimme arvokasta tietoa asiakkaiden kokemuksista. Haun suhteen mm. artikkelien etsintä koettiin hankalammaksi kuin kirjojen. Perinteiset haun hitaudet ja joidenkin tekstien liian nopeat vilahtamiset mainittiin myös.


Kauheen vaikeeksi tehty lainojen uusiminen! Tosi helppo uusia lainoja!

Lainojen uusiminen ja varaaminen, samoin kuin omien asiakastilien ylläpito on osoittautunut hankalaksi, myös tässä kyselyssä näihin asioihin tuli paljon kommentteja. Asia on toki tiedostettu jo alusta alkaen, mutta koska Finnan on keskusteltava erinäisten taustajärjestelmien kanssa emmekä välttämättä voi itse vaikuttaa kirjautumisiin, on tämänkin kehittäminen kohtuullisen hankalaa.


E-kirjat todella hyviä, niitä vaan lissääää!

Linkkien huono hahmottaminen ruudulta tuli myös esiin kommenteissa. Paljon tuli myös palautetta aineistojen saatavuudesta, minkä toki otamme huomioon kokoelmatyössä, sehän ei sinänsä Finnan ominaisuus olekaan.


Verkkokirja mahdollisuudet ovat erittäin hyvät, joihinkin kurssikirjoihin useampia lisenssejä!

Jännä ilmiö on siinä, että kyselyyn vastanneista useammat olivat kiinnostuneempia verkossa saatavissa olevista aineistoista kuin lainattavissa olevista (= painetuista). E-kirjojen kohdalla ero oli hyvin pieni, mutta lehtien kohdalla ero oli hyvin selvä E-lehtien eduksi (94 - 45). Vastaava tilanne oli jo vuosi sitten SAMKin Finnassa, sen sijaan kaikkien Finnojen arvioissa ero lehdissä oli huomattavasti pienempi ja kirjojen kohdalla painetut olivat kiinnostavampia kuin E-kirjat.


Palvelu on huippuhyvä ja toimii helposti!

Finnasta on tulossa uusi versio maaliskuussa 2016 ja sen kehittämisessä on otettu tarkoin huomioon matkan varrella saatu asiakaspalaute ja kehittämisehdotukset. Aika näyttää, kuinka olemme uudistuksessa onnistuneet.

Kiitokset kaikille vastanneille, teitä oli meidänkin näkymässä tälläkin kerralla yli 500 aktiivista!

Jussi

Kestäviä käytänteitä Tallinnasta

Kirjastot kestävässä kehityksessä ECIL2015 

Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi ECIL2015 järjestettiin 19.-22.10.2015 Tallinnassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto osallistui konferenssiin posteriesityksellä Learning in a Green Living Room, jossa esiteltiin SAMKin tiedonhankinnan osallistavaa INFOtelakka-ohjausmallia. Konferenssiin saapui noin 350 osallistujaa kattavasti eri maanosista. Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina. Verkostoituminen suomalaisten ja kansainvälisten osallistujien kanssa oli luontevaa, olihan kaikilla yhteinen kiinnostuksen kohde - kirjastot osana kestävää kehitystä.

Konferenssin ohjelma oli tiviis. Luentoja informaatiolukutaidosta ja sen osa-alueista pidettiin aamuyhdeksästä iltaviiteen neljänä päivänä. Ohjelmasta löytyi puheenvuoroja mm. IL-opetuksesta käänteisessä luokkahuoneessa, digitaalinen vai painettu kirja, AMK-kirjastojen yhteistyöverkosto, IL-tieteenalan tutkimustuloksista sekä kirjastojen ja opetuksen yhteistyöstä.

Suomen ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyökonsortion (AMKIT-konsortion) pedagogiikkaryhmän Best Practices –esitys Towards Sustainable Online Tutoring in Information Literacy: Sharing Ideas toi esille yhdessä tekemisen merkitystä sekä osaamisen jakamisen että kestävän kehityksen näkökulmasta. Hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteistyön merkitys opiskelijoiden ohjauksessa tulivat esiin käytännön esimerkein. Yhtenä esimerkkinä oli Satakunnan ammattikorkeakoulun INFOtelakka ja verkko-ohjaus HILL-verkkoluentojärjestelmän avulla.

Käyttäjäkokemuksia painetun ja digitaalisen aineiston käytöstä jaettiin useassa puheenvuorossa. Maailmanlaajuisella kyselyllä oli kerätty aineistoa 130:en maan yliopisto-opiskelijoilta. Hyvin samansuuntaisia olivat käyttäjien näkemykset eri maissa, monen mielestä perinteisen kirjan lukeminen peittoaa edelleen digitaalisen lukukokemuksen. Kyselystä nousi esiin, että painetun kirjan lukeminen on ystävällisempää silmille, kirjasta hahmottaa hyvin kokonaisuuden ja siihen on helppo keskittyä. Digitaalisen aineiston puoltosanoja olivat helppo saatavuus ja hyvät hakuominaisuudet.

Informaatioalan tieteentekijöistä emeritaprofessori Carol C. Kulthau pohti alustuksessaan informaatiolukutaitojen merkitystä 2000-luvulla. Kulthaun tiedonhankinnan prosessimalli on yksi informaatioalan peruspilareista. Nyt emeritaprofessori painotti ohjatun tiedustelun (Guided Inquiry) merkitystä osana tiedonhankintaprosessia.

Keskustelut luentosalien käytävillä, postereilla, lounaalla tai konferenssi-illallisella antoivat oivan mahdollisuuden jakaa käytänteitä niin kirjastotyöstä, IL-opetuksesta kuin kirjastopalvelujen markkinoinnista. Konferenssin illallispöydässä jaettiin ammatillisen tiedon ohessa vinkkejä lomailuun vaikkapa Kroatian ja Turkin rannikoilla.


Vinkkejä tilasuunnitteluun
Monipuolisen konferenssitarjonnan ohella tutustuimme Tallinnan yliopiston akateemiseen ja Tallinnan teknillisen yliopiston kirjastoihin. Tallinnan yliopiston akateemisessa kirjastossa saimme vierailla mm. kirjojen digitointiosastolla. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi kirjasto digitoi aineistoa sähköiseen muotoon. Tilasuunnittelusta kiinnostuneina tutustuimme huolella kirjaston ylimmän kerroksen työtiloihin, joita oli remontoitu muutama vuosi sitten. Tiloihin oli tuotu kodikkuutta sohvilla, nojatuoleilla ja myös jakamalla avaraa työtilaa rauhallisemmaksi matalilla avohyllyillä.

Tallinnan teknillisen yliopiston kirjasto valmistui vuonna 2009. Kirjasto on Viron itsenäistymisen jälkeen ensimmäinen kirjastoksi suunniteltu rakennus ja sen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Teknillisen yliopiston kirjasto palvelee noin 22 000 opiskelijaa. Kuutionmallinen kirjastorakennus oli sijoitettu kätevästi kolmen eri kampusrakennuksen keskiöön.

Kirjaston visuaalinen ilme oli muodostettu vihreä-musta-valkoinen väriyhdistelmästä, joka jatkui kerroksesta toiseen. Sisätiloissa on paljon hienoja yksityiskohtia ja sama graafinen ilme toistui niin lainatiskissä kuin ryhmätyötilojen lasiseinissä. Kirjasto toimi viidessä kerroksessa, joista yksi kerros oli varattu hiljaiseksi tilaksi. Jokaisessa kerroksessa oli asiakkaille työskentelytiloja itsenäiseen tai ryhmätyöhön. Ryhmätyötilat olivat varattavissa netin kautta ja ne olivatkin ahkerassa käytössä.

Teknillisen kirjaston työntekijät olivat saaneet osallistua koko prosessin ajan tilojen ja toimintojen suunnitteluun. He totesivatkin olevansa erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihinsa ja niiden toimivuuteen. Vierailun päätteeksi tutustuimme kirjastorakennuksessa toimivaan yliopiston museoon. Museon näyttelyssä tuotiin havainnollisesti ja vieraita osallistamalla esiin yliopiston tutkimustuloksia ravintotieteisiin sekä sähköntuotanto- ja energialähteisiin liittyen.

Jos kiinnostuit aiheesta, niin lisätietoja ECIL- konferenssista ja konferenssijulkaisujen tiivistelmät ovat luettavissa täällä.

teksti & kuvat: Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto

IGeLU

ExLibris - tai oikeastaan sen käyttäjäyhteisö - järjestää vuosittain IGeLU-konferenssin, jossa käsitellään käyttämiimme kirjastojärjestelmiin liittyviä ajankohtaisia asioita. Tämänvuotinen konferenssi järjestettiin Budapestissa, Budapest University of Technology and Economics (BME) -kampuksella.

Itse pääsin taas osallistumaan IGeLUun muutaman vuoden tauon jälkeen, lähinnä ajatuksena tutustua Almaan. Ja sehän kyllä onnistui, konferenssi 64 esityksestä 19 käsitteli Almaa. Vertailun vuoksi otsikolla "Other" löytyi nykyistä Voyager-järjestelmäämme käsittelevä yksi (1) esitys. Siinä olikin mahtava Suomi-edustus, kun kuudesta paikallaolleesta kolme oli suomalaisia.

Mitäpä vaikutelmia palveluista jäi mieleen?

ExLibris näkee kirjastopalvelujen integroituvan entistä selkeämmin korkeakoulujen opetukseen/opiskeluun. Tästä osoituksena ovat hankkineet omistukseensa CampusM -mobiilisovelluksen kehittäneen yrityksen sekä kehittävät omaa kurssiaineistojen jakeluun Leganto-ohjelmaansa. Myös tutkimusdatan käsittely ja hallinnoiminen tulee kuulumaan kirjastojen toimintaan jatkossa. Taisipa strategiset näkymänsä pohjautua NMC Horizon Reportsiin.

Alma

Alma on saanut kovasti jalansijaa korkeakoulukirjastoissa, vaikka ensimmäiset käyttöönotot taisi olla vasta 2013. Tämän vuoden aikana lähes 400 instituutiota käyttää Almaa, ensi vuodelle on jo 150 käyttöönottoprojektia käynnissä. Alman perusidea on P2E eli aineistojen muuttuessa painetuista sähköisiksi, pitää kirjastojärjestelmän hallita nämä kaikki ja painopiste erityisesti sinne E:n suuntaan. Täkäläiseen ympäristöön ajateltuna Alma kyllä hallitsee kaikki tarpeelliset asiat, eikä esim. Melindan integrointi siihen tuota ongelmia. Tästä näkee Saksan puolelta mallia, siellä yhdessä konsortiossa yhteisluettelo toteutetaan Alephilla ja kirjastot käyttävät Almaa. Isompi kysymys voi olla Finna eli VuFind asiakasliittymänä - vaikka tuollaista yhdistelmää ei vielä ole, niin lupailivat toimivan (!?). Sitä paitsi Primohan saadaan kyllä Alman rinnalle, jos VuFind ei ota toimiakseen.

Voyagerista Almaan on tehty jo monia konversioita, siinä suhteessa meillä ei taitaisi olla odotettaissa mitään kummempia ongelmia. Kunhan oma lähtödatamme on kunnossa, niin aineisto kyllä konvertoituu mukavasti uuteen järjestelmään. Projekti voisi olla kohtuullisen nopea, muutamat on tehneet alle puolen vuodenkin. Amkit-konsortion tapauksessa tietenkin on iso vaikeuskerroin meidän tietokantojemme lukumäärä, Alman ideana olisi sitten taas enemmänkin yksi yhteinen toimintatapa. Iso projekti tuo kuitenkin olisi meille, kannattanee nyt rauhassa miettiä ja etsiskellä sopivia yhteistyötahoja ja parasta mahdollista ratkaisua.

Viime aikoina Alman käyttäjiä on puhuttanut eniten raportteja ja tilastoja tuottava Analytics. Nytpä selvisi sekin, että tuo on ihan erillinen osa, päivittyy päivittäin/viikottain (kohti on linea mennään), tässä on ollut Euroopan puolella isoja ongelmia. Nyt on kuitenkin palvelinkapasiteetin laajentaminen käynnissä, parannusta voi olla odotettavissa. Alman kehitystyössä ylipäänsä ei ole vielä päästy käyttöliittymän hiomiseen, vaan on keskitytty palvelujen ja ominaisuuksien kehittämiseen. 

Entä se meidän rakas Voyagerimme? 

Versio 9.1 tuo muutoksia pick & scaniin ja muita pieniä parannuksia. Huimin kehityskulku liittyy kuitenkin luettelointi-clientiin, siinä nimittäin fonttia pystyy jatkossa säätämään. Eikä tässä vielä kaikki, fontti on clienteissa skaalautuva eli nykyisenkaltaisesta kenttien piiloutumisesta päästään eroon. Versio 9.2 julkistetaan vielä tänä vuonna. Seuraava isompi muutos, versio 10 on tulossa julkistukseen Q2 2017. Eipä tuo taida paljon nykyisestä muuttua, kunhan nyt vähän bugeja korjaillaan.

Näihin mietteisiin!

Jussi

Ohjaus ITK-päivien teemana

Mummopedagogiikasta mobiiliohjaukseen

Hämeenlinnan ITK2015-päivien tarjottimella oli taas monipuolinen kattaus tuoreita ideoita omaan opetukseen. Mieleenpainuvin esitys oli Juhana Kokkosen Opettajasta mummoksi – tue oppimista kahvia sohvalla hörppien Metropoliasta.

Mummopedagogiikan ytimenä on oppia ymmärtämään ja kuuntelemaan opiskelijaa. Yhtenä lähtökohtana on autoteelinen oppiminen eli oppiminen itsessään on se mitä opiskelija haluaa tehdä. Opettajan tehtäväksi jää opiskelijan motivointi ja sen selvittäminen miten opiskelija saadaan motivoitumaan. Taustaoletuksena on, että oppiminen lähtee opiskelijan omasta sisäisestä palosta.
 
Opettaja järjestää kävelykeskusteluja opiskelijoiden kanssa. Opettaja auttaa opiskelijaa tehtävissään sekä vinkkaa hänelle aiheeseen sopivaa kirjallisuutta. Tärkeässä roolissa on myös vertaisoppiminen. Arviointiin vaikuttavaa mm. kuinka paljon opiskelija on auttanut muita opiskelijoita. Opintojen alussa opiskelija ehdottaa millaista arvosanaa hän tavoittelee suorituksestaan. Tämä kertoo opettajalle kuinka tavoitteellisesti opiskelija on valmis työskentelemään aiheensa parissa. Kokkonen on soveltanut mummopedagogiikkaa digitaalisen viestinnän opintojaksolla.

Virtuaalilasien testaus

Mobiiliohjauksen ja –laitteiden avulla saavutetaan opiskelijat oikea-aikaisesti ja nopeasti kertoi Fiksusti kohti työelämää – mukautuva ohjaaja siirtyy mobiiliin Hanna Frilander sekä Laura Lehto. Mobiililaitteilla ohjauksesta saadaan itseohjautuvaa, tuetaan aktiivista oppijaa sekä saadaan kohdennettua tukea sitä tarvitseville. Mobiilivälineistä kannattaa keskustella opiskelijoiden kanssa, jotta välineet ovat sellaisia mitä he käyttävät. Mobiiliohjausta on helppo toteuttaa erilaisissa oppimisen ympäristöissä. Myös vertaisohjaus mahdollistuu, jolloin opiskelijat voivat toimia toistensa tukena esim. työharjoittelun aikana. 

Osallistavaa ohjausta SAMKissa

Ohjaus on päivän sana, ollaan sitten sohvalla tai mobiilisti matkalla. Samalla ajatuksella olimme liikkeellä mekin. SAMKin kirjaston posterin teemana oli Oppimista olohuoneissa http://www.itk.fi/2015/ohjelma/posteri. Värikäs posterimme keräsi mukavasti kävijöitä, erityisesti sana HILL herätti kiinnostusta. Useaan otteeseen saimme kertoa mistä sana juontaa juurensa ja mitä sillä tarkoitetaan. HILL muodostuu sanoista Huittisten interaktiivinen luentojen levitysjärjestelmä.

Posterissa toimme esille SAMKin kirjastossa jo vuonna 2013 lanseerattua kirjaston INFOtelakka-palvelua. Telakkamme ohjauspalvelut ovat parissa vuodessa kehittyneet opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ohjauksen määrät ovat moninkertaistuneet kahdessa vuodessa niin verkossa kuin kampuksilla. Live- ja verkko-ohjaus ovat kummatkin osoittaneet tarpeellisuutensa. Palveluita muokataan edelleen oppijoiden palautteiden perusteella tulevaisuuden tiedontarpeisiin.

Susanna, Katrin, Elina ja verkko-opetuksen koordinaattori Katja

 

 

 

 

teksti & kuvat
Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja, Katrin Kippasto

Finnan käyttökokemuksia

KDK-hanke on pyörinyt jo useamman vuoden ja sen näkyvin osa eli Finna-asiakasliittymäkin oli pilottivaiheessa jo monta vuotta sitten, 2014 päästiin viimein tuotantovaiheeseen. Finna otettiin SAMKin kirjastopalveluissa käyttöön ensimmäisten amkien joukossa, samalla siirsimme kokoelmatietokantamme nettiliittymän ja Nelli-portaali syrjään. Beta-versiolla testailimme kevätpuolella, elokuussa otettiin sitten virallisesti käyttöön. Finnan käyttöönotto tukee hyvin kirjastopalvelujen pitkää kehityskaarta kohti sähköisten aineistojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä.

Kuinka Finna sitten otettiin vastaan? Finnan käyttö ja trendit 2014 -raportissa on vertailtu eri näkymien käyttöä lähinnä tilastotietojen kautta, samoihin aikoihin loppuvuodesta 2014 tehtiin myös tutkijoille suunnattu haastattelututkimus Finnan käyttötavoista. Ne muut varsinaisessa tuotantokäytössä olevat AMK-Finnat ovat OAMK ja LAMK. Muutama muukin ammattikorkeakoulu on ottanut Finnan beta-vaiheeseen, mutta käytännössä vain nämä kolme mainittua ovat korvanneet sillä entisen näkymänsä. Vertailun vuoksi: YO-kirjastoista Jyväskylän yliopisto on ottanut Finnansa tuotantokäyttöön, Hanken on beta-versiolla mukana, mutta vanhojen liittymiensä rinnalla molemmat. SAMKin erottaa muista amk-kirjastoista se, että olemme siirtäneet Finnaan paljon myös nettisivujen sisältöä. 

Marraskuussa järjestettiin Finnan käyttäjäkysely. Siihen saimme kohtalaisen hyvän määrän vastauksia. Palaute noudatteli suurin piirtein samaa kaavaa, mitä olemme saaneet spontaanisti asiakkailtamme pitkin syksyä. Osittaisesta keskeneräisyydestään huolimatta Finna on saanut erittäin hyvän vastaanoton, kouluarvosanaksi saimme 8. Sisällön löydettävyyden arvioinnissa tuli kerrassaan erinomaiset arvosanat asiakkilta, mikä koskee Finnaa yleensä ja myös SAMKin Finnaa.

Finna otettiin heti lukuvuoden alusta mukaan tiedonhankinnan ohjaukseen, olemme myös kiertäneet kertomassa siitä opetushenkilöstölle. Näistä ehkä löytyy syy Finnamme ahkeraan käyttöön. Kävijätilastojen perusteella SAMKin Finna oli AMK-Finnoista ehkä kaikkein käytetyin. SAMKissa käyntejä oli 317/päivä, vertailuna vaikka Jyväskylän yliopiston 798. Mainittakoon vielä se, että SAMKin Finnassa näytti syksyllä olleen päivittäisiä kävijöitä enemmän kuin Helsingin kaupunginmuseon Finnassa.

Mitä asiakkaamme sitten Finnasta hakivat? Tämä selviää hakutilastoja tarkemmin tutkimalla. Suurin osa (95 %) hakee etusivun hausta muutamalla hakusanalla ilman erityisiä rajauksia, tarkennettua hakua käytetään kohtuullisen vähän. Finnan käyttömme on siis googlemaista, haetaan tiettyä kirjaa tai tietystä aiheesta muutamalla hakusanalla. Suurimmat syyt Finnasta hakemiseen olivat opiskeluun  ("kurssikirja") tai opinnäytetyöhön liittyen. Alun hankaluuksien jälkeen Finnaa saatiinkin kehitettyä niin, että kirjan nimellä haettaessa löytyvyyttä parennettiin. Mielenkiintoinen tulos oli se, että myös tutkijat näyttävät käyttävän eniten tätä yksinkertaista hakua. Siihen siis kannattaa kehitystyötäkin panostaa.


Mihin Finnaa sitten kehitetään tästä eteenpäin? Strategia on työn alla, uusia organisaatioita on tulossa mukaan erityisesti korkeakoulusektorille ensi syksynä, Finnan taustalla olevaan järjestelmään tulee uusi versio syksyllä.... Asiakkaiden ja mukana olevien organisaatioiden toiveita kuunnellaan herkällä korvalla, kehitystyö on ainakin tähän mennessä ollut kiitettävän nopeaa.

Tutustu nykyaikaiseen asiakasliittymäämme tarkemmin samk.finna.fi -osoitteessa.

Osallistavaa ohjausta SAMKin kirjastossa

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastossa tiedonhankinnan opetusta uudistettiin tänä syksynä. Uteliaisuus ja halu kokeilla erilaisia toimintatapoja sekä Finna-tiedonhakupalvelun käyttöönotto antoivat sysäyksen tiedonhankinnan opetuksen muutokselle. Isoimmilla kampuksilla tiedonhankinnan opetusta on voinut kuvailla kiihkeäksi jokasyksyiseksi rumbaksi, jossa opettajan ajankäytön hallinta on tullut entistä haasteellisemmaksi. Lisäksi lähiopetustunneilla on saanut jatkuvasti kilvoitella opiskelijan huomiosta Facebookin, Instagramin ja muiden sosiaalisen median välineiden kanssa.

Ideasta toimeen
SAMKin tiedonhankinnan opetusta lähdettiin uudistamaan osallistavampaan suuntaan. Jo muutama vuosi sitten kirjastossa lanseerattiin opinnäytetyövaiheen opiskelijoiden tiedonhankintaa palveleva INFOtelakka. INFOtelakka tarjoaa henkilökohtaista tiedonhaun opastusta opiskelijoille ja henkilöstölle ajanvarauksella. Opinnäytetyövaiheen opiskelijat kokevat arvokkaaksi yhteistyön oman tutkimusalansa tiedonlähteiden kartoittamisessa. Opiskelijalle jo pelkästään keskustelu tutkimusaiheesta toisen kanssa on avartavaa ja johdattaa häntä eteenpäin.

Ohjausta kirjastossa
Hyvät kokemukset INFOtelakan ohjauksista kannustivat kokeilemaan samantyyppistä toimintamallia aloittavien opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksessa. Aiemmin tiedonhankinnan lähiopetus on tapahtunut pitkälti tietokoneluokissa, joissa on harjoiteltu tietokantojen käyttöä ja syvennytty tiedonhaun tekniikkaan. Lähiopetusta haluttiin nyt muuttaa osallistavammaksi, jolloin tiedonhankinta on luonteva osa opintojakson essee- tai PBL-tehtävää. Pienryhmät hakevat informaatikon ohjauksessa tietoa tehtäväänsä, rajaavat näkökulmaansa ja miettivät hakusanoja. Tietolähteinä hyödynnetään tietokantoja, e-aineistoja ja painettua materiaalia. Ohjaukset tapahtuvat luokkatilan sijaan kirjastossa. Opettajien kanssa on sovittu ohjauksen ajankohta ja se on merkitty työjärjestykseen.

Tietoiskuja oppitunneilla
Tiedonhankinnan ohjausta on SAMKissa annettu tänä syksynä ainakin matkailun, liiketoiminnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin koulutusaloilla. Kampuksen informaatikko on tehnyt yhteistyötä opintojakson opettajien kanssa. INFOtelakka-palvelun kautta opintojakson opettaja on voinut tarvittaessa pyytää informaatikon myös oppitunneilleen esittelemään ajankohtaisia aineistoja.

Opiskelijan olohuone
Kirjaston tiloja on uuden ohjausmallin myötä uudistettu. Näin voidaan tarjota paremmin ryhmäohjaukseen soveltuvia muunneltavia työskentelytiloja. Tiedepuiston, Kanalin ja Kuninkaisten kampuksilla on lähelle kirjastotilaa järjestetty oppijan olohuone, joka on sisustettu rennon kotoisasti säkkituolein, nojatuoleilla, kulmasohvalla ja muilla kotoisilla tavaroilla. Nämä opiskelijan olohuoneet on organisoitu yhteistyössä ammattikorkeakoulun TKIY-toiminnan kanssa.

Lainaksi läppäreitä
Eri kampusten opiskelijoiden olohuoneet ovat saaneet oppijoiden varauksettoman hyväksynnän. Tilojen käyttöaste on korkea ja niistä löytyy myös tietokoneita itsenäiseen työskentelyyn sekä työpöytiä kokouksiin. Syksyn ehdottomaksi hittituotteeksi ovat kuitenkin nousseet kirjaston lainattavat läppärit. Näitä opiskelijat voivat lainata neljäksi tunniksi kerrallaan ja käyttää korkeakoulun tiloissa.

Osallista - opin
Vapaamuotoisten tilojen, lainattavien läppärien ja INFOtelakan ohjauksen kautta tuttuakin tutummaksi on muodostunut kuva, jossa opiskelijat istuvat rennosti sohvalla lainattua läppäriään näpytellen ja samalla toistensa kanssa jutellen. Uuden toimintamallin luominen on vaatinut uusia tiloja, laitteita, laajaa yhteistyötä sekä opiskelijoiden ja henkilöstön osallistamista. Jo Benjamin Franklin on aikoinaan todennut ”Kerro minulle, niin unohdan. Opeta minulle, niin muistan. Osallista minut, niin opin.”

Susanna Ruohomäki, teksti
Katrin Kippasto, kuva

Artikkeli on julkaistu Kreodissa marraskuu 7, 2014.

213 kertaa luettu

Helsingin Sanomat kirjoitti raporteista, joita ei lue kukaan. SAMKin e-julkaisuja on ollut Theseus-julkaisuarkistossa vuodesta 2008 alkaen vapaasti luettavissa ja hakukoneiden löydettävissä. Theseuksen rinnalla e-julkaisuja voi ladata kirjakaupasta, samk.pikakirjakauppa.fi.

Millaista julkaisujen käyttö on Theseuksessa? Otetaan tilastot, excelöidään ja tulkitaan: vuonna 2013 julkaisu luettiin – tai vähintäänkin avattiin – keskimäärin 213 kertaa.

SAMKin e-julkaisut 2008-2013 | Create Infographics

Eniten luetut SAMKin e-julkaisut Theseus-julkaisuarkistossa 2008–6/2014

Julkaisu (e-julkaisun vuosi)	Lukukertoja
Art360 : kuvataiteen uusien liiketoimintamallien ja manageroinnin kehittämishanke (2012)	577
Avautuvien mahdollisuuksien perhetyö neuvolassa : lapsiperheiden peruspalvelut ja psykososiaalinen tuki : LAPSOS-hanke (2010)	523
Jaettavaksi : kuvataideterapia erityisopetuksen menetelmänä (2010)	800
Karjaranta : ympäristössä tapahtuu (2011)	559
Penkki! (2011)	544
Rekrytointi murroksessa : töitä Facebookista, verkostoja Twitteristä (2013)	775
Safe return to port : Bridge Conference 2011 (2012)	2668
Sata lämmintä sydäntä (2011)	549
Senioripalvelujen kehittämisen hyvät käytännöt (2010)	1635
Sosiaalipedagoginen ammatillisuus : Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi (2010)	3875
Taide hoitaa (2008)	1000
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa : osa-projekti Satakunnassa (2011)	651
Työnohjauksen käytännön polkuja (2010)	1235
Työnohjauksen monet mahdollisuudet (2012)	1359
Vuorotyö (2011)	509

Lähde: Theseuksen käyttötilastot

http://infogr.am/samkin-e-julkaisut-2008-2013?src=web

— Harri Salminen, SAMK kirjastopalvelut

KirjastoMOVE 2014

KirjastoMOVE 2014 starttasi tänä vuonna kevätauringon ensisäteiden pilkistäessä pihoihin. Kampanjan viimeiset kilometrit taittuivat, kun suvivirret kajahtivat koulujen juhlasaleissa. Mukaan liikkumaan lähti yhdeksän innokasta AMK-joukkuetta: Centria, JAMK, Karelia, Laurea, Metropolia, OAMK, SAMK, TurkuAMK ja XAMK. Kaikkinensa kampanja innosti liikkumaan 86 kirjastolaista. Joukkueiden kokoonpanot vaihtelivat 4 hengen porukasta aina 15 jäsenen joukkueeseen. Kevään aikana koettiin liikunnallisia hetkiä huimat 5633 tuntia.

Lue tuloksista tarkemmin Kreodista!

Elina on KVAK 2014

Elina Laineenoja ja KVAK-palkinto

AMK-kirjastopäivillä 11.–12.6.2014 palkittiin perinteeksi muodostuneeseen tapaan ansioituneita AMK-kirjastolaisia KVAK-palkinnolla. KVAK on lyhenne sanoista kahden vuoden ammattikorkeakoulukirjastolainen ja palkinto jaetaan kahden vuoden välein.

Yksi kolmesta tämänkertaisen KVAKin saajista on SAMKin tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja. Hänet tunnetaan innostavana ja positiivisena kehittäjänä. Elina saa innostuksensa tarttumaan työkavereihinsa ja onnistuu tekemään opettajien kanssa hedelmällistä yhteistyötä. Elina on pitkän linjan kirjastolainen ja erinomainen työtoveri.

Muut palkitut ovat informaatikko Minna Marjamaa Laureasta ja tietopalvelusihteeri Mika Puhakka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Onnea!

Fellmannian tietokeskus toisena kotina

Finna -asiakasliittymää esiteltiin tiedonhakupäivässä Lahdessa 9.4. Samalla oli oiva tilaisuus tutustua jo ennalta paljon kiitosta saaneisiin tieto- ja oppimiskeskus Fellmannian tiloihin. Näkemystä, kokemusta ja ahaa-elämyksiä tarttui esittelykierrokselta roimasti mukaan. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut vahva visio viihtyisän oppimisympäristön luomisesta. Täällä tieto ja oppiminen kohtaavat oppijan hänen jokapäiväisessä arjessaan.


Tilojen, hyllyjen ja jopa palautepallojen suunnittelussa on hyödynnetty opiskelijoiden osaamista. Hauskat mökinmuotoiset lehtihyllyt ovat muotoilun oppijoiden suunnittelemia. Kirjaston kokoelmahyllyt ovat puolikaaren muotoisia ja niistä muodostuu hauskoja pieniä soppia, joissa aineistoon voi syventyä nojatuolissa istuen.

Tilat ovat kaikkinensa ihanan avarat ja valoisat. Kokoelmahyllyt ovat matalahkoja, joten isoista ikkunoista tulvii sisään valoa ja avaruuden tuntu säilyy. Värimaailmaltaan tietokeskus on valkoinen, musta ja limen vihreä ovat raikastamassa valoisaa yleisilmettä.

Tieto- ja kirjastotila sijoittuu näppärästi vilkkaaseen kadunkulmaan, jossa isot ikkunapinnat piirtävät kutsuvaa näyteikkunaa houkutellen ohikulkijoita sisään. Asiakkaat saavat muutenkin viihtyä tilassa - tietokeskuksen kulmauksessa sijaitsee Starbucksin itsepalvelukahvio pöytäryhmineen.

Oppija löytää rakennuksesta erilaisia ryhmätyötiloja. Näitä tiloja voi rajata verhoilla tai sitten löytyy neljäksi tunniksi kerrallaan varattavia tiloja. Näihin tiloihin oppija saa kulkuavaimen, joten täppärit, läppärit ja muistiinpanot voi jättää hetkeksi sinne turvaan. Pääsisäänkäynnin vierestä löytyy kodikas digitila. Siellä voi käyttää tietokoneita ja infotaulua itsenäiseen työskentelyyn. 

Aulan lisäksi kirjastotila jatkuu pohjakerroksessa. Myös täällä tilat ovat valoisat, josta kiitosta saavat hyllyjen, lattian ja seinien valkoinen värimaailma. Täällä on myös galleriatila oppijoiden osaamisen esittelyyn.

Kaikkinensa Fellmannian tieto- ja oppimiskeskus ulottuu viiteen eri kerrokseen. Sieltä löytyy luentosaleja, opetustiloja, tiloja itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätöihin useassa eri kerroksessa. Viihtyisyyttä lisäävät myös ruokala, auditorio ja jopa kaksikin talvipuutarhaa, joissa oppijat voivat leppoistua opiskelujensa lomassa säkkituoleissa rennosti maaten. Tilat kutsuvat houkuttelevasti luokseen.

Susanna Ruohomäki, teksti
Katrin Kippasto, kuvat

KirjastoMOVE 2014 - tule mukaan!

Mikä meitä liikuttaa? No, tämän kevään ammattikorkeakoulukirjastojen liikuntakampanja KirjastoMOVE 2014!

Viime vuonna Oamk-kirjasto haastoi muut amk-kirjastot liikuntakampanjaan. Se liikuttikin meitä kirjastolaisia ennätysmäisesti – sadan henkilön voimin kuntoiltiin, ulkoiltiin, jumpattiin, imuroitiin ja kokeiltiin uusia lajeja. Isot kiitokset siitä Oamkiin! Liikunnallisia huippuhetkiä viime vuodelta voi lukea Kreodista.

Laitetaanpa kevään kunniaksi pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat liikkeelle ja startataan KirjastoMOVE 2014! Tämän kevään liikuntatempauksen järjestelyistä vastaa SAMK.

Kampanjan kuviot:

• Kirjasto kerää henkilökunnastaan joukkueen houkutellen mukaan mahdollisimman monta jäsentä.
• Joukkueen jäsenet merkitsevät liikuntasuorituksensa muistiin tavalla tai toisella.
• Joukkueen vastuuhenkilö kerää yhteistilastoa koko joukkueen liikkumista ja kampanjan päätteeksi raportoi, miten kampanja omassa kirjastossa sujui. Keväisiä liikuntavinkkejä ja -tunnelmia kysellään kampanjan edetessä. 

Liikuntasuoritukseksi lasketaan kaikenlainen kuntoliikunta, samoin työmatkaliikunta ja hyötyliikunta piha-askareista aivojumppaan.

Muistathan pitää liikkumisestasi päiväkirjaa käsipelillä tai vaikka HeiaHeia-verkkopalvelussa. Sinne on helppo luoda oma ryhmä tai aktivoida ja päivittää viimevuotisen ryhmän tiedot. Näppäriä kännykkäsovelluksia ovat esim. Sports Tracker ja HeiaHeia.

Kevään liikuntakampanja jatkuu 31.5.2014 asti. Lähetä joukkueesi ilmoittautumiset osoitteeseen kirjasto.tiedepuisto@samk.fi. Ilmoittautumisia otetaan vastaan maaliskuun loppuun asti. Arvontoja varten pyydämme ilmoittamaan joukkueen jäsenten nimet.

Kampanjan voittajajoukkue sekä kaikki osallistujat palkitaan liikunnallisilla palkinnoilla AMK-kirjastopäivillä Helsingissä! Myös matkan varrella osallistujien kesken arvotaan liikuttavia palkintoja.

Liity yhteiseen Facebook-ryhmään KirjastoMOVE. Virallinen hashtag: #kirjastomove.

Mottonamme olkoon yhdessä tehden ja liikkuen kohti kesää! Tule mukaan!

Näin teet täppäritelineen kirjasta

Kirjastojen poistokirjoja voi käyttää hyödyksi monella eri tavalla. Hyvät ideat kannattaa jalostaa ja yksi sellainen tuli taannoin vastaan: pöytäteline tabletille eli täppäriteline. Pilottikappale valmistui viime syksynä ja yleisön pyynnöstä joulukuun valmistumispäivänä Kanalikirjaston lukusaliin perustetusta pop-up-täppäripajasta valmistui myös muutama uusi yksilö. Puolet tarvikkeista löytyi kirjastosta eli kovakantiset poistokirjat, korjausliima ja liimapensselit. Rautasaha ja paperiveitsi tuotiin kotoa ja metalliviivotin ja akryylimaali lainattiin kaverilta.

Työvaiheita on useampi, joten telineen valmistumiseen tulee varata aikaa. Liiman kuivuminen kestää ja loven sahaaminen kirjan kanteen ja sivujen leikkaus ovat tarkkaa puuhaa.

• Ensin kirjan kannet, muutamat sisäsivut  ja ulkosivut liimataan yhteen ja annetaan kuivua painon alla. Kuivumisen jälkeen kirja on yhtenä kappaleena eikä sitä enää pysty avaamaan.
• Seuraavaksi tehdään kirjan kanteen muutaman sentin päähän selkämyksestä n. 1,5 x 1,5 cm kokoinen lovi.
• Kirjan kansi kannattaa sahata rautasahalla ja sivut leikata paperiveitsellä metalliviivotinta apuna käyttäen. Käytimme sivujen leikkaamiseen sahan sijasta paperiveistä, jotta työn jälki olisi siistiä ja paperipölyä tulisi vähemmän.
• Lopuksi lovi liimataan ja annetaan kuivua. Loven voi maalata, koska väri peittää epätasaisuudet ja tekee siitä viimeistellymmän näköisen.

Katrin sahaa

Juha liimaa

Eiku täppäri telineeseen ja lukemaan kirjaston e-kirjoja (tai katsomaan telkkua).

Vinkki: kampuskirjastoista poistetaan säännöllisesti vanhentuneita kirjoja ja niitä saa ilmaiseksikin. Kanalikirjasto järjestää tilauksesta uusia telinepajoja.


Kirjoitti
Katrin Kanalikirjastosta

Kohtaavatko merkitysmaailmat?

STKS:n seminaarissa Eduskunnan Pikkuparlamentissa esiteltiin uusia trendejä informaatiolukutaidon opetukseen ja sen markkinointiin 18.11.2013. Jo seminaaripaikalle saapuminen oli ikimuistoista - ensin piti läpäistä turvatarkastus ja -portit.

Päivi Peitsala-Litmanen aloitti kirjastojen markkinoinnilla. Hän painotti, että tuotekehitys lähtee aina asiakkaiden tuntemuksesta. Tietoa asiakkaan tarpeista saa tutkimalla, kohtaamalla ja kuuntelemalla. Sisältöjen välityksessä tunteella on suuri merkitys. Tunteella suhtaudumme asioihin, ilmiöihin ja tiloihin. Mainonnan tehtävänä on kertoa asiakkaalle miksi hänen pitäisi olla kiinnostunut jostakin asiasta ja mitä hän sillä tekee. Kaikki tämä tulisi tarjota ymmärrettävällä kielellä ja löytää yhteinen tulkintapinta.

Kirjastoissa on osaamista ja hyviä palveluita, joten annetaan sen näkyä! Opasteiden, värien ja tilojen avulla helpotamme asiakkaan matkaa. Lisäksi kirjastoväen tulee hakeutua asiakkaan luo. Tästä näimme esimerkkinä ”Street librarian” Edwardin, joka esittelee kannettavien tietokoneiden käyttöä Tansanian kaduilla. Näin hän tekee tunnetuksi kirjastopalveluja heille, jotka eivät osaa sellaisia kaivata.

Seuraavaksi oli vuorossa Terkko-navigaattori. Palvelu helpottaa Terkon oppijoiden ja henkilöstön verkkotiedon löytymistä ja aineiston saatavuutta. He mainostavat palveluitaan mm. saat kurssikirjat jonottamatta Terkko-navigaattorista. Erilaiset posterit välittävät tietoa verkkopalvelusta ja ovat esillä siellä missä opiskelijat liikkuvat. Postereihin on tallennettu verkkokirjan kansikuva varustettuna qr-koodilla. Asiakas saa näin näppärästi ladattua verkkokirjan mobiiliinsa.

Carita Kiili Jyväskylän yliopistosta esitteli kasvatustieteen väitöskirjaansa lukiolaisten tekstitaidoista ja internetlukemisesta. Tutkimuksen mukaan tiedontarpeen määrittely ja kysymysten asettaminen luovat perustan onnistuneelle tiedonhaulle. Tehtävän aikana oppijalle annettu palaute on hyödyllisempää kuin jälkikäteen annettu. Oppimisen dialogisuutta ja vertaisarvioinnin merkitystä korostettiin. Erilaisia kielikuvia nostettiin seminaarissa esiin, kuten vaikkapa monologinen tiedonhankinta, dialoginen osallistuminen ja trialoginen tiedontuottaminen.

Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto

Tilaa, p*?*!!

Mistä ihmeen syystä nämä tilakysymykset oikein päässä pyörivätkään näin alkusyksystä?

No juu, kampusratkaisuja tehdään Satakunnassa perinteisesti pitkän kaavan mukaan. Parhaillaan on mietinnässä sekä Porissa että Raumalla SAMKin kampukset, jälleen kerran. Huittinen ja Kankaanpää ovat olleet kohtalaisen sivussa kampuskirjastojen suunnitelmissa, kaipa niissäkin jotain joskus täytyy tehdä. Keväällä 2013 tehtiin TTY:n kanssa suunnitelma yhteiskampuksesta ja sen mukana yhteiskirjastosta, nyt on palattu fiksumpaan ja selkeämpään vaihtoehtoon (kirjaston kannalta) eli suunnitellaankin SAMKin tarpeiden pohjalta kampusta. Kevään työ oli kirjastoryhmässä oikein hyvää ja suunnitelma oli periaatteessa ihan käyttökelpoinen, niin hyvä että sitä hiukan hiomalla (ja neliöitä karsimalla) saataisiin SAMKin tarpeisiin hienot kirjastotilat. Oikeastaan meillä oli ideaalitilanne, kun saatiin suunnitella omista lähtökohdistamme haluamme tilat "kyllä se realismi ja karsinta tulee sitten aikanaan" -ohjeistuksella. Aikataulusta ei ota hurttiukkokaan selvää, lokakuussa kai uusi hankesuunnitelma menee kaupunginvaltuustoon ja siitä sitten alkaa kilpailutus. Kuinka kauan tuo sitten kestänee ja milloin päästään oikein rakennusvaiheeseen asti - eipä kai 2016 ihan kumminkaan muutto vielä toteudu.

Rauman tilanne on vielä kimurantimpi, tai ainakin siellä on pidempi historia. Kampuskirjastoa on suunniteltu jo 1990-luvun alusta lähtien, jo kauan ennen vakinaista toimilupaa oli suunnitelmat olemassa. Nykytilanteesta ei ole ihan tarkkaa käsitystä, näyttäisi kumminkin siltä, että varsinaisesti uusia tiloja ei ole tulossa vaan vanhojen seinien sisään pitää sovittautua. Aika näyttää mitä siellä kaupunki lähtee toteuttamaan, tai onko nuo SAMKin käsissä - mistä minä sen tietäisinkään. OKM:n vastaus toimiluvista on kumminkin hyvin ratkaiseva asia, sitä odotellessa.

Vaan mitäpä oikein kirjastotiloilta vaaditaan, ajatelmia syksyltä 2013 (ensi vuonna sitten taas silloisten suunnitelmien pohjalta uusia mietintöjä):

1. Opiskelijoiden työskentelytilat. On ne sitten ryhmätyötiloja (joiden tarve on aivan ilmeinen) tai hiljaisia, rauhallisempia tiloja. Kumpiakin tarvitaan kirjaston yhteyteen ja kirjastosalin sisälle jne, huolimatta siitä että vastaavia pitää olla myös muualla kampuksilla. Opiskelun muuttuessa itsenäisempään suuntaan ja sähköisen aineiston lisääntyessä näiden tilojen tarve kasvaa jatkuvasti, tai en minä noista hiljaisista tiloista niinkään tiedä.
2. asiakaspalvelun tilat Lainatiski käsitteenä on kai mennyttä maailmaa, nykyaikainen asiakaspalvelu vaatii erilaista suunnittelua tilojen suhteen. Rutiinit hoituvat automaateilla ja henkilöstö panostaa neuvontaan yms. Ihannetapauksessa lienee noin, mutta eihän se käytännössä ihan noin kumminkaan mene. Toisaalta henkilöstön ydinosaaminen kyllä liukuu jatkuvasti sähköisen aineiston hallintaan ja kaikenlaiseen viestintään - tai en minä sitäkään ihan varmaksi voi tietää.
3. painetun kokoelman tilat Emme me kirjoista ja lehdistä tyystin eroon pääse, vaikka kuinka painopiste olisi siirretty sähköiseen aineistoon. Voisi kuvitella, että varastoissa ei jatkossa säilytellä vanhaa aineistoa nykymalliin, myöskin poistoja tehostetaan ja määrärahojen vähentyessä uuttakaan painettua aineistoa ei tule yhtä paljon. Nämä ovat perusjuttuja joka tapauksessa nämäkin neliöt, opetus/opiskelu ei kumminkaan pysy ihan idealistien tahdissa. Tiedän!
4. viihtymisen mahdollistavat tilat Kirjastonkin tilojen pitää olla viihtyisät, että opiskelijat pysyvät sisällä kampuksella odottelemassa parin tunnin tauon jälkeen alkavia luentoja. Kaikentyyppinen visuaalinen virike taitaa olla tulevaisuutta, miksei meidänkin kirjastossa voisi olla video-screeniä, pelipaikkoja, kahviautomaattia jne vaikkapa sanomalehtien kanssa. Tai jotain sen suuntaista, en minä tiedä vielä mutta eiköhän se tästä kirkastu. Kirjaston mökäcorner on niin hieno käsite, että sehän pitää toteuttaa.

Jussi

Kuinkas hyviä me oikein olemmekaan

Mitä sitä itse miettimään omaa hyvyyttään, kysytään asiakkailta!! Vastauskin saatiin: kevään 2013 käyttäjäkyselyn perusteella SAMKin kirjasto on nimittäin 4,46 hyvä.

Käyttäjäkyselyitä on järjestetty parin vuoden välein vuodesta 2004 alkaen, aluksi amk-kirjastojen yhteistyönä ja nyttemmin Kansalliskirjaston koordinoimana. Kyselyllä pyritään selvittämään asiakkaidemme kokemaa erilaisten kirjastopalvelujen tärkeyttä ja onnistumista. Kyselyssä on erilaisia väittämiä, joille annetaan arvosanat kummastakin asteikolla 1 (huonoin) - 5 (paras). Lisäksi on mahdollista antaa vapaata sanallista palautetta. Saatu palaute käsitellään hyvinkin tarkasti kirjastopalveluissa, kyselyn kautta tulee meille hyvinkin arvokasta tietoa käyttäjiemme tarpeista.

Kirjasto asiointi- ja oppimisympäristönä käsittää mm. aukioloajat, tilat ja sähköisen asioinnin. Kirjastopalveluissa on panostettu jo vuosia sähköisiin palveluihin, tämä näkyy myös käyttäjäkyselyn tuloksissa, sillä onnistuminen sähköisessä asioinnissa (4,5) on korkeampi kuin vaikkapa fyysinen asioimisympäristö (4,3) tai aukioloajat (4,1). Sähköinen asiointi tarkoittaa tässä varauksia, uusintoja, aineiston selausta jne). Kaikkiaan SAMKin kirjasto näytti saaneen asioimis- ja oppimisympäristönä hieman amk-kirjastojen keskiarvoja parempia arvosanoja onnistumisesta. Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia tuli lähinnä koskien aukioloaikoja (ilta - ja lauantai-aukioloja toivotaan) sekä ryhmätyö- ja hiljaisen työskentelyn tiloja. Resurssikysymyksiä molemmat, hajautetulla kampuskirjastorakenteella ja pienellä henkilöstöllä ei juuri aukioloaikoja lisätä.Tilojen suhteen on jouduttu keskittymään olemassa olevien tilojen muuttamiseen edes jollain tavalla opiskelua tukevaksi, seinät vain tulevat vastaan eikä painetusta aineistostakaan oikein voi eroon päästä. Mielelläänhän tarjoaisi kunnon ryhmätyötiloja, näiden kanssa jouduttaneen odottelemaan mahdollisia kampusratkaisuja...

Kokoelmien osalta selvitettiin sitä, kuinka painetut ja elektroniset aineistot vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Painettuja pidettiin jonkin verran elektronisia tärkeämpinä, onnistumisessa ero oli jonkin verran pienempi (4,15 vs 4,0), tässä oli tosin hyvin paljon vaihtelua eri kampuskirjastojen välillä. Kampuskirjastot ovatkin eri tavoin profiloituneet aineistojen hankinnassa, taustalla tietenkin koulutusohjelmien erot mm. kurssikirjojen tarpeissa ja opetusmenetelmissä. Avoimissa palautteissa tuli (jälleen kerran) esille kurssikirjojen vähäisyys, toisaalta myös niiden laina-aikaa (1 viikko) kritisoitiin liian lyhyeksi. Kokoelmapoliittinen kysymys: jos hankimme lisää kurssikirjoja (joiden käyttöaika voi olla vain yksi lukuvuosi), emme hanki juurikaan muuta aineistoa eli mm. opinnäytetöiden ja TKI-toiminnan tukeminen jäisi vähemmälle. Olisiko ratkaisuna elektronisen aineiston lisääminen kurssivaatimuksissa, aineistomäärärahoilla ei juuri nykyistä enempää kurssikirjoja voida hankkia. Kampuskirjastojen välistä profilointia on joka tapauksessa syytä kehittää, samoin hankintojen päällekkäisyyksiä on poistettava.

Asiakaspalvelu on koettu loistavaksi, ihan yksiselitteisesti!! Koettu onnistuminen oli yli 4,6; missä ei oikeasti hirveän paljon parannettavaa taida olla. Kampuskirjastoittaiset vaihtelut eivät ole merkittäviä ja ilahduttavasti onnistumisen trendi on ollut ylöspäin koko käyttäjäkyselyjen ajan. Tiedonhankinnan opetus - vai pitäisikö puhua informaatiolukutaidon opetuksesta - oli tässä ryhmässä myös mukana. Opetuksesta tuli paljon palautetta, että sen paikka pitäisi olla jossain muussa kuin ensimmäisen vuoden syksyllä. Ei uusi eikä odottamaton palaute, yhteistyötä osaamisalueiden kanssa on tässä suhteessa lisättävä ja tiedonhankinta saatava integroitua entistä paremmin osaksi aineopetusta. Samalla sen sisältöä olisi ehkä syytä kehittää enemmän mentoroinnin/neuvonnan suuntaan, emmehän me kirjastoalan ammattilaisia ole SAMKissa kouluttamassa.

Ja se alussa esitetty vastaus 4,46 tarkoittaa koettua palvelua kokonaisuudessaan. Täytyy tietenkin pitää mielessä, että kyselyyn vastasivat luultavasti ne, jotka muutenkin käyttävät kirjastopalveluja aktiivisesti, ehkä niitä passiivisempiakin pitäisi yrittää kaivaa jostain esille. Vastanneiden mielestä joka tapauksessa onnistumisemme on mukavasti noususuunnassa, mielenkiintoista onkin nähdä seuraavan kyselyn (2016) tulokset odotettavissa olevien rakennemuutosten jälkeen.

Jussi

UKJ = Uusi KirjastoJärjestelmä vai sittenkin Useita Kauheita Järjestelmiä

Kirjastojärjestelmien kehittämisestä on tässäkin blogissa kirjoiteltu paljon. Nyt on ollut hetken aikaa hiljaisempaa, mutta taustalla on tehty kaikenlaista. Melinda-luettelointiin siirtyminen olisi ollut ajallisesti vuorossa, mutta siinä tulleiden pienten viivästysten takia onkin otsikkona nyt UKJ eli Uusi KirjastoJärjestelmä.

UKJ:ssä eletään suunnitteluvaihetta, yhteistyön virittämiseksi pidettiin Kansalliskirjastossa UKJ-seminaari kesäkuun 2013 alussa. Esiintyjinä oli sekä Kansalliskirjaston projektiryhmän että käyttäjien edustajia. Tämä vuosi tehdään vaatimusmäärittelyä ja mietitään, mitä järjestelmältä vaaditaan. Sitten jos OKM antaa rahoitusta, aletaan oikeasti tehdä jotain konkreettista.

UKJ:n perusajatuksena on rakentaa yhteistyössä tämän päivän kirjastojärjestelmä. Koko ajatus lähti kirjastosektoreilta. Ajallisestihan elämme vaihetta, jossa kaikissa eri kirjastoissa tuskaillaan vanhentuneiden järjestelmien kanssa, järjestelmien joita ei ole mitenkään suunniteltu sähköisten aineistojen aikakaudelle. Verkkokirjastoja rakennellaan varsinkin yleisissä kirjastoissa, tieteellinen puoli keskittyy enemmän Finnaan.

Mitäs tässä UKJ:ssa sitten oikeasti oltaisiin tekemässä: käyttäjälähtöistä kirjastojärjestelmää? Käyttäjät pitää tässä ymmärtää lähinnä kirjastohenkilökunnaksi, sillä asiakkaille/loppukäyttäjille tämä ei juuri suoraan näy vaan toimisi taustajärjestelmänä. Asiakasliittymä on Muutama hyvä lähtökohta UKJ:ssa on: modulaarisuus, avoin lähdekoodi, ketterä ohjelmistokehitys. Näillä eväillä saadaan teknisesti toteutettua uudenlainen järjestelmä, tarpeen mukaan hyödyntäen olemassa olevia järjestelmiä. Ketterä kehitys ja modulaarisuus varmistavat samalla sen, että toimintaympäristön muuttuessa voidaan järjestelmästä muokata pieniä palasia. Toisaalta alussa tehtävään suunnitteluun voi kulua tuskastuttavankin pitkä aika, joten kirjastoväeltä vaaditaan aimo annos kärsivällisyyttä.

No mitä ne käyttäjät sitten UKJ:lta odottavat: oman pienen kyselyn perusteella kaivataan helppokäyttöisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä, toimintojen sujumista -toisin sanoen kaikkea sitä mitä nykyiset integroidut kirjastojärjestelmät eivät tarjoa. Työnkulkujen sujuvuus on myös päälliköiden mieleen, säästyyhän siinä kovasti työaikaa järkevämpään tekemiseen.

Ylläpidon kannalta on paljonkin varaa lisätä sujuvuutta, nyt on järjestelmiä päällekkäin ja limittäin, kaikkia on ylläpidettävä niin paikallistasolla kirjastoissa kuin keskitetysti kansallisella tasollakin. Ei vetele pitkään, resurssit vähenevät ja jotain pitäisi tehdä. Onneksi nykyaikaisten järjestelmien ylläpito on sentään keskimäärin vanhoja helpompaa, ei tässä suhteessa varmaan huonompaan suuntaan pystytä menemään. Avoin lähdekoodi saattaa tuoda tullessaan osaamisen eli vallan keskittymistä (entistä pienempi piiri) ja paikallisten virittelymahdollisuuksien vähentämistä (nythän sitä on ollut suorastaan pakko tehdä, että pärjättäisiin edes jotenkuten).

Loppujen lopuksi tämä on niin iso hanke, että pikavoittoja ei varmaan tule ja useampi vuosi väännetään ja käännetään ja testataan ja koodataan. Tekninen toteutus lienee kumminkin helpompi osuus, se iso kysymys on kirjastoverkon mukaantulo = käyttäjälähtöisyys. Tiukoilla on kaikki, mutta jostain pitää repiä aikaa yhteistyöhön. Samoin on opittava muutosta työtavoissa: ihan oikeasti luotettava muiden asiantuntemukseen, jaettava osaamista ja tietoa, uskallettava lähteä aktiivisesti mukaan vaikka ei tiedä mihin ollaan menossa jne. Onkohan meistä kirjastolaisista siihen?

Jussi