Harjavallan kirjaston sulkeminen

Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjasto suljettiin marraskuun lopulla. Aineisto on nyt siirretty pääosin Poriin. Tarroitus yms. on kovaa vauhtia menossa, uusia hyllyjäkin jouduttiin hankkimaan, jotta kaikki saadaan nätisti paikoilleen. Lukuvuoden alkaessa on suurin osa Harjavallan kirjoista paikoillaan asiakkaiden käytettävissä. Siirtäminen paikasta toiseen on hidasta, koska niteet on käsiteltävä yksi kerrallaan.

Kirjastojärjestelmän puolella on aineiston siirrossa tehtävä aika paljon toimenpiteitä. Eteneminen menee suurin piirtein niin, että ensin otetaan Harjavaltaan (Hasoten/Sataedun kirjastoon) jäävistä nimekkeistä ja holdingseista marc-tiedostot talteen ja samalla kerralla myös nidetiedot otettiin exceliin. Sotehan kirjastoon jäi 8474 nimekettä, 8996 holdingsia ja niteitä 16403. Nämä poistetaan Samkin tietokannasta ja siirretään Hasoten tietokantaan, tämä on tehtävä ennen vuosittaisia tilastoajoja. Niteiden poistaminen vie jonkin aikaa, koska maksut ja tilaukset yms. on hävitettävä käsityönä. Pick and scanilla sinänsä saa poistettua suurimman osan aineistosta. Holdingsien ja bibien poistamiseen käytetäänkin sitten bib.delete -väkerrystä, se onkin näppärä ja nopea ohjelmanpätkä.

Tammikuun alkupuolella pitäisi olla kaikki hävitettynä Tyrnistä, siihen asti erinäisiä haamutietoja kummittelee tietokannassamme.

Jussi

Sähköinen teemapäivä kuvataiteessa

Sähköiset aineistot tutuksi -teemapäivää vietettiin kuvataiteen kirjastossa tiistaina 8.12. klo 13-16 glögitarjoilun merkeissä. Päivän ohjelmana oli tietoiskuja sähköisistä verkkopalveluista ja kokemuksia sosiaalisen median käytöstä. Kallaman Kimmo, Velhonojan Matti ja jopa yksi opiskelija oli valjastettu kertomaan seikkailuistaan Facebookissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa. Kiinnostunut kuulijajoukko kerääntyi nopeasti esiintyjien ympärille.

Jussin kanssa esittelimme kirjaston uusia verkkopalveluita, kuten verkkolehtiä ja -kirjoja - yleisön vaihtuessa aiheetkin muuttuivat. Esittelyvuoron saivat ainakin Dawsonin verkkokirjat, ePress, PressDisplay, Meebo ja Twitter. Tulipa samalla sirkuteltua Twitterissä.

Kuvataiteen kirjastossa oli lämmin ja mukavan vuorovaikutteinen tunnelma. Kokemusten jakaminen, ajatusten vaihto ja yhdessä oppiminen olivat päivän parasta antia. Sähköisissä tunnelmissa tavataan seuraavan kerran Huittisten kampuskirjastossa tammikuun puolivälissä.

Sussa

Julkaisuluettelosta

Amkotan julkaisutyyppiluokituksen muuttuessa 2010 alkaen ollaan SAMkissakin jouduttu miettimään julkaisutietojen keräämistä ja Juolukka-julkaisuluettelossa näkyvien tietojen relevanttiutta. Hätäpäissäni tein jo uuden luokituksen mukaisen tietojenkeruulomakkeenkin, mutta sitä tehdessä luokituksen monimutkaisuus iski kyllä silmille ja tuli uskonpuute.

Julkaisutietojen kerääminen tuntuisi nyt olevan järjestyksessä, kun tutkimusjohtajat ovat ottaneet asian omakseen - saadaan siis joka toimialalta kattavasti tiedot ilman että kirjaston täytyy erikseen lähetellä pyyntöjä. SAMKin omia julkaisuja toki lisäämme julkaisuluetteloon automaattisesti ja nehän eivät Amkotaan siirrykään.

Julkaisutyyppiluokituksen lisäksi on myös tieteenalakohtainen luokitus tulossa korvaamaan entisen koulutusalakohtaisen jaon. Tämä puoli ei ole ihan vielä valmis, joten siitä pitänee odotella lisätietoja kevääseen.

Raketti-hankkeeseen liittyvä Jure-projekti tuntuu siltä, että sitä kautta tulee myös kevään alkaessa tietoja mahdollisesta kansallisesta julkaisurekisteristä. Tuo lienee OPM:n listoilla kiireellisenä hankkeena ja on lähtenytkin liikkeelle ripeästi. Saanemme helpotusta (?) julkaisuluettelon/rekisterin ylläpidon suhteen....

Itse olen ajatellut, että nyt ei Voyagerissa ylläpidettävään Juolukka-julkaisuluetteloon kannata tehdä mitään ihmeempiä muutoksia - itse asiassa se toiminee sittenkin uudessa ympäristössä julkaisujen julkisena näkymänä silleen. Amkotaa varten voi laittaa uudet luokituskooditkin johonkin osakenttään näkymään, mutta ei niiden välttämättä tarvitse sotkea hakuliittymää. Täytyy vielä tutkia tätäkin asiaa tarkemmin - kahta eri luokitustakaan ei kyllä viitsisi ylläpitää pitkään. Kirjaston on toki keskusteltava asiasta myös SAMKin muiden toimintojen kanssa.

Näitä ja muitakin asioita tiedotellaan ja pähkäillään yhdessä tammi-helmikuussa "tiedotuksellisessa verkkokokouksessa" ja myöhemmin kevätpuolella työseminaarissa. Asiat siis etenevät, jos kohta välillä hiukan nytkähdellen.

Jussi

Satakunnan kirjastopäivä Huittisissa

Satakunnan kirjastoyhteistyöfoorumi järjesti marraskuussa toisen kerran Satakunnan kirjastopäivän. Tällä kertaa päivä pidettiin Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä olivat mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot. Hyvin sujuneista järjestelyistä kiitokset Huittisten suuntaan kirjastolaisille ja SAMKin opiskelijoille.

Kirjastopäivään osallistujia oli yli sata, jotka pureutuivat ajankohtaisiin asioihin, kuten Satakirjastoihin ja sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media oli pääosin SAMKin vastuulla : esittelyssä oli niin Second Lifea kuin . kirjastoissa käytettäviä sovelluksia – blogi, Facebook, RSS. Kirjastojen aineisto siirtyy yhä kasvavassa määrin verkkoon ja sähköiseen muotoon. Sähköisten aineistojen kohdalla lehdet ovat olleet jo kauan esillä, mutta nyt on alkamassa verkkokirjojen buumi.

Osansa päivän annista oli myös alan lähivuosien tulevalla isolla yhteisponnistuksella – Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK-asiakasliittymällä. KDK-esityksestä jäi osallistujille paljon mietittävää ja pohdittavaa. Yksinkertaistaen voisi kai sanoa, että parin vuoden päästä kirjastoilla on yksi yhteinen hakuliittymä – olemme kenties vihdoinkin pääsemässä eroon verkkoaineistojen käyttöä tehokkaasti ehkäisevästi monen eri käyttöliittymän opettelusta.

Kirjastopäivän esitykset löytyvät verkosta osoitteesta http://www.samk.fi/kirjasto/satakunnankirjastopaiva.

Jussi

Kirjastoalan yhteistyökuvioita

Vaikka yhteinen kirjastojärjestelmäkonsortio jouduttiinkin tältä erää hautaamaan, niin tehty selvitystyö paljasti ainakin sen, että halua ja tarvetta yhteistyön tiivistämiselle on. Virinnyttä yhteistoimintaa ei nyt parane päästää valumaan käsistä, vaikka ihan maaliin ei päästykään. Raha ja resurssit ne ovat tässäkin tapauksessa aika hyviä konsultteja.

Yksi yhteistyön toteuttamistapa on yhteiset asiantuntijaryhmät. Nyt onkin sopivasti menossa ensi vuoden ryhmien kartoittaminen ja jäsenten nimeäminen. Työryhmiä kun on vuosien varrella tullut aina vain lisää, niin nyt ollaan selkeästi otettu järki käteen ja esim. Linnea2-puolella päätettiin vähentää Voyageriin liittyviä työryhmiä kuudesta kolmeen. Fiksu päätös, täytyy vain katsoa että työmäärä pysyy inhimillisenä eikä synnytetä alaryhmiä ja niiden alaryhmiä. KDK-hankkeen kautta saattaa näitä paineita myös tulla, aika näyttää.

Amkit-puolella mietitään myös vakavasti omien työryhmiemme määrän vähentämistä tai ainakin niiden toimintatapojen muuttamista - kai noiden tarpeellisuuskin pitää kyseenalaistaa. Projektityö, verkkotyöskentely jne. - nämähän ne meilläkin ovat uusia työskentelytapoja. Mitä tästä seuraakaan, aika näyttää senkin.

Jussi

Harjavallan kirjastomme sulkeutuu

Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kampuskirjastomme sulkee ovensa lopullisesti marraskuun lopussa. Aineisto muuttaa pääosin Poriin (Sotepo), osa menee myös Raumalle (Sotera) - siis sen mukaan, minne opiskelukin siirtyy.

Muuttolaatikoiden lisäksi kirjastojärjestelmässä on tietenkin tehtävä kaikenlaisia operaatioita ja ne vievätkin aika pitkälti joulu-tammikuun. Periaatteessa muutto etenee systeemissä niin, että viivakoodit luetaan tiedostoihin ja muutetaan bulkkina näiden mukaan uusiin kirjastoihin. Tuplaholdingsien välttämiseksi ei tietenkään ihan kaikkia voida tuosta vaan siirtää kun on päällekkäistä aineistoa ja Voaygerin maksut/tilaukset aiheuttavat mukavasti lisätyötä - vaan mitäpä sitä muuta hommaa joulunseudulla olisikaan. Hasoten omaisuus jää paikoilleen, samoin kaikki lehdet ja vanhempi aineisto.

Omaisuudenjako SAMKin ja Hasoten (tai oikeammin kai Sataedun) välillä on jotakuinkin selvää ja henkilökunnan osaltakin päästäneen loppujen lopuksi onnelliseen ratkaisuun. Harjavallan kirjaston henkilöstöstä toinen siirtyy Poriin ja toinen jatkaa Harjavallassa Sataedun kirjaston perustamishommissa.

PrettyLibiinkin tuli taas tutustuttua, versio 4.51.0216 menossa. Tietojen siirto Voyagerista PL:iin testausvaiheessa, näin päin ei ole tullutkaan vielä tätä tehtyä.

Jussi

Satakunnan kirjastopäivä

Perinteeksi(?) muodostuva, kirjastosektorit ylittävä Satakunnan kirjastopäivä, järjestetään toisen kerran 17.11. Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä on mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot.

Ensimmäisellä kerralla mukana oli yli sata kirjastolaista maakuntamme kirjastoista, nyt ollaan hyvää vauhtia pääsemässä samaan osallistujamäärään. Ensimmäisen kerran ohjelma oli enemmänkin toisiimme tutustumista, nyt on asialistalla sosiaalista mediaa luento- ja workshop -muodoissa. Tietenkin ajankohtaiset asiat - Satakirjastot ja KDK - on myös muistettu ottaa ohjelmaan.

Vaan yhdessäolo ja muiden kirjastolaisten kanssa verkottuminen taitaa kuitenkin olla se pääasia. Sitä paitsi Huittisissa on ruokapuolikin perinteisesti hyvin hallussa.

Jussi

Kaisa Paasio in memoriam

Ystävämme ja arvostavamme työtoveri Kaisa Paasio on menehtynyt. Kaisa menehtyi pitkällisen sairauden vuoksi 6.10.

Me Kaisan tunteneet muistamme hänet iloisena, positiivisena ja uusia ajatuksia täynnä olevana kollegana. Kaisa oli SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen sekä opetuksen kehittämisen lisäksi aktiivisesti mukana myös ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyössä, niin Amkit-konsortion perustamisvaihessa kuin erilaisissa työryhmissäkin.

Kaisa jätti SAMKin kirjasto- ja tietopalveluihin ison aukon täytettäväksi, vielä suurempi aukko on varmasti perheen ja lähiomaisten mielissä.

SAMK kirjasto- ja tietopalvelujen henkilökunta

Kun maailma ei riitä

Huittisissa järjestettiin 30.9. erittäin mielenkiintoinen seminaari "Kun maailma ei riitä", jossa keskityttiin sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Aamupäivällä oli yleisempiä luentoja ja iltapäivällä workshopeja. Esitykset tulevat toivottavasti verkkoon lähiaikoina. Mukana oli muutama muukin kirjastolainen, ehkä tähänkin tulee jatko-osia muiden toimesta.

Osa esityksistä käsitteli kohtalaisen tuttuja asioita, mutta esimerkiksi Second Life oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Blogit (näitä meillä on tällä hetkellä kolme "virallista", viimeisimpänä Ajankohtaista-palsta, wikit, chatit (Meebolla toteutettu Ota-yhteyttä) ja Facebookit on sinänsä jo tullut kokeiltua, ja osin otettu jopa käyttöönkin, samoin kuin Google Docsit yms.

Sitä jää aina miettimään tällaisten hype-juttujen kohdalla niiden todellista soveltuvuutta kirjastopalveluihin, niin tälläkin kerralla kävi Second Lifen kohdalla. Ehkä tuota voisi kokeilla vaikkapa yhteyskanavana opinnäytetyön ohjauksessa tai jotain muuta. Pitänee tutustua ja miettiä, ehkä meidän kirjastolla on lähitulevaisuudessa oma tila tai saari tai mitä nämä nyt ovatkaan. Jaa niin, ja joku naseva avatar-nimi täytyy keksiä!

Jussi

Julkaisutyyppiluokitus muuttuu

Ensi vuodesta alkaen tulee isoja muutoksia Amkotaan tallennettavien julkaisutietojen luokittelussa, käytännössä julkaisutyyppiluokitus muuttuu kokonaan ainakin koodituksensa osalta. Uudessa julkaisutyyppiluokituksessa näyttäisi olevan 29 eri tyyppiä, uusina mukana ovat taiteelliseen toimintaan liittyvät luokitukset.

Julkaisujen määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahaan, ja ainakin Samkissa julkaisut ovatkin tulossa 2010 alkaen myös BSC-mittaristoon - tietojen keräämiseen on siis panostettava ja saatava entistä enemmän ryhtiä vuoden alusta. Tämän syksyn aikana täytyykin siis miettiä prosessia uudestaan, uusi tietojenkeruulomake onkin jo hyvää vauhtia valmistumassa, mutta muuten kaikki on auki.

Nykyisin julkaisuluettelomme on osa Tyrni-tietokantaa, viritetty kotikutoisesti uutuusluettelon pohjalta, ja nyt se pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi. En ole vielä kovin paljon asiaa tutkinut, mutta näyttäisi siltä, että Voyager ei enää taivu kunnolla uuden luokituksen ihmeellisyyksiin - tai vähintään ylläpito/tietojen tallennus käyvät aika mahdottomiksi. Täytyy perehtyä muutamiin tiedostoihin ja tutkia asiaa, ilmeisesti kyllä joku uusi tapa täytyy keksiä julkaisutietojen saamiseksi näkyville.

Jussi

KDK

Erinäisten sattumusten johdosta olen nykyään OPM:n vetämän KDK-hankkeen saatavuusjaoston jäsen. Toistaiseksi pesti on kestänyt kaksi viikkoa ja sisältänyt jopa yhden kokouksen. Perehtyminen aiheeseen on siis vahvasti kesken, mutta eipä tuo hanke vielä mitenkään loppusuoralla olekaan, vaikka hyvässä vauhdissa onkin. Saatavuusjaostossa näyttää olevan aika innostunut henki, ei näytä lainkaan hassummalta ja muutamaan vanhaan tuttuunkin tuli taas törmättyä.

Ohjelmiston hankinta on prosessissa, toiminnalliset ja tekniset vaatimusmäärittelyt on tehty. Hankinta lähtee nyt etenemään Kansalliskirjaston vetämänä kilpailullisen neuvottelumenettelyn periaatteilla. Tuollainen hankintamenettely on ilmeisesti isoissa hankkeissa aika tavallinen tapa: ehkä hieman raskas ja hidas, mutta lopputuloksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Ideana on käydä neuvotteluja muutaman toimittajan kanssa ja dokumentoida läpinäkyvästi neuvotteluja koko ajan (juu, kaikkien toimittajakandidaattien on oltava ajan tasalla). 2010 keväällä ollaan sitten huomattavasti viisaampia valittavan järjestelmän suhteen.

Pilotit on valittu: Voyager-kirjastoja edustaa Jyväskylän yliopiston kirjasto. Saatavuusjaoston toimenkuvaan kuuluu talven aikana käytettävyyssuunnitelma ja yhteydenpito pilottikirjastoihin. Käytettävyystutkimuksessa otetaan huomioon paitsi kirjastojen asiakkaiden näkemykset myös pilottiorganisaatioiden kokemukset järjestelmän ylläpidosta. Nämähän riippuvat pitkälti siitä, mikä ohjelmisto tullaan lopulta valitsemaan. Ensivaikutelman mukaan tässä siirrytään Marc-tietueiden konvertoinnista metadatan konvertointiin, saapa nähdä mitä kaikkea teknistä vimpainta datan siirtoihin tuleekaan.

KDK:sta tulee varmaan juttua tähänkin blogiin enemmän lähiaikoina, ajan tasalla voi pysyä seuraamalla hankkeen nettisivustoa.

Jussi

IGeLU 2009 osa 2 eli "Get rid of that Marc"

... ja se toisen IGeLU-päivän tärkein anti tulikin heti aamulla URM strategy update -sessiossa. URM on työnimi ohjelmalle, joka aikanaan (2011-2012?) korvaa Voyagerin ja Alephin sekä muutaman muunkin Ex Libriksen järjestelmän. URM:n lisäksi tarvitaankin jatkossa enää yksi toinen ohjelma - URD, jolla tehdään käyttöliittymä (korvaa mm. Nellin ja WebVoyagen).

URM:n perusideana näyttäisi olevan metadata, jota hallitaan Metadata Management Processilla (MMS). Luettelointiin tällainen ajattelu tuo tullessaan merkittäviä muutoksia, koska itsellä ei ole enää kuin nidetietueet. Bib-tietueet olisivat metadataa, jota saadaan poimittua halutuista lähteistä tai sitä voidaan myös tuottaa URMilla. Marc-formaatti jäisi näin historiaan, kun luettelointi tapahtuisi "cat lobbyn" kautta: ei enää pilkkuja eikä pisteitä, täytetään vain tiedot valmiisiin kenttiin ja metadataa syntyy. Tästähän sitä lähivuosina sitten kirjastoissa keskustellaankin, kun alan vanhoja perinteitä yritetään murtaa!

Voyagerin tulevaisuus ulottuu ainakin joitain vuosia eteenpäin, eihän tuon URMin käyttöönotosta ole mitään suunnitelmia vielä. Voyagerista tulee versio 8 ja 9, varmaan vielä muutama muukin tuon jälkeen. Versiosta 7.1 eteenpäin tulee integrointia muihin Ex Libriksen järjestelmiin, ensiksi Rosettaan ja webbiliittymän puolella Primoon (asiakkaiden kirjautumiset jne). SIP2-protokollan tuki on yksi merkittävä uutuus 7.1 -versiossa, itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen tulee entistä enemmän vaihtoehtoja. Maksutkin voidaan hoitaa webbiliittymän kautta, vaan se taitaa toimia vain jenkkiläisessä ympäristössä.

Viimeisen IGeLU-päivän joudunkin jättämään väliin muiden kiireiden vuoksi, mutta löytyyhän sitä asiaa IGeLU2009-sivustosta.

IGeLU 2009

Vuosittainen ExLibriksen kirjastojärjestelmien käyttäjien IGeLU-konferenssi pidetään tällä kerralla Helsingissä, Marina Congress Centerissä. Tässä Online-versio paikan päältä, ei siis loppuun asti hiottua.

Ensimmäinen päivä oli enimmäkseen yleistä asiaa. ExLibriksen mainospuheiden yms. lisäksi aamupäivästä jäi mieleen keskustelu kirjastojen muuttuvasta roolista ja siitä, kuinka pystymme vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kirjastojen toimintaa muuttavat mm. Googlen hakusysteemit, Google Books, e-kirjat, Open Access-julkaisu sekä tietenkin entistä pienemmät määrärahat.

Kurt De Belder (Leiden University) esitti asiasta kiintoisan alustuksen, jossa mainitsi selviämiskeinoiksemme panostamisen sähköiseen aineistoon. Leidenin yliopiston kirjastossa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijat toivovat kirjastolta hiljaisia työtiloja, avoimia kokoelmia, pienten kirjastojen säilyttämistä, ryhmätyötiloilla ei ole niin väliä - mieleenkiintoista oli, että kirjastossa päätettiin toimia juuri päinvastoin.

Miksi kirjastot sitten eivät uskalla muuttua? Osittain syynä on budjetti, käyttäjät ja kirjastoammattilaiset, myös kirjastotraditio. Viimeksimainitun takia (ansiosta?) kirjastoissa on tapana ottaa uusia palveluja käyttöön, mutta ei uskallusta luopua mistään vanhasta. Näin uudistuminen estetään toki aika tehokkaasti, kun pelätään asiakkaiden palautetta uudistamisia kohtaan. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa taas hidastaa kirjastoammattilaisten epäluulo metadatan heikkoa laatua kohtaan, kuten esim. mielipiteissä Google Booksia kohtaan ilmenee. Metadata lienee kuitenkin riittävän laadukasta käyttäjillemme, vaikkakaan ei luetteloijille!

Pienen kirjaston keinot selvitä muutoksesta? Onko niitä muita kuin kirjastojen yhdistäminen, uudenlaiset tilat, resurssien tehokkaampi käyttäminen, sähköisten aineiston lisääntyvä käyttö, etäkäytön helpottaminen, kirjastopalvelujen integroiminen entistä paremmin korkeakoulun muihin järjestelmiin (kuten Moodle). Lyhyesti sanottuna kirjaston selviytymisessä on kyse siitä, kuinka hyvin pystymme vaikuttamaan ja kuinka lähellä opetusta ja asiakkaita olemme.

Olisikohan näissä ajatuksissa sellaista, joka tulee näkymään myös seuraavassa kirjastomme strategiassa? Mietittävää joka tapauksessa riittää, emme me ainakaan vanhoilla keinoilla pärjää jatkossa.

Jussi

KesäKoulu elokuussa 2009

Jo perinteeksi muodostuneet SAMKin kirjastohenkilöstön KesäKoulut jatkuivat elokuun alussa.

Tällä kerralla kokoonnuimme Porin Yyteriin aurinkoisen sään vallitessa. Päivän asialistalla oli vapaamuotoista visiointia ja tulevaisuuden miettimistä: asiakkaiden tulevia tarpeita, kampuskirjastojen kehittämisideoita, strategisia pohdintoja, kirjaston ydintehtäviä jne.

Strategian uudistaminen lähtee nyt sitten pikku hiljaa käyntiin tämän kesän pohdintojen pohjalta, toki odottelemme ensin SAMKin uutta kokonaisstrategiaa ja mm. toimialojen osaamisstrategioita.

Ja yksi tärkeä pointti tässä päivässä oli taas koko henkilökunnan oleminen koolla yhdellä kerralla, tähän kun tahtoo lukukausien aikana olla liian vähän mahdollisuuksia.

Jussi

Uusi palveluhinnasto

SAMKin hallitus vahvisti uuden palveluhinnastomme ja se on käytössä 1.8.2009 alkaen.

Hinnastoon tuli kohtalaisen pieniä muutoksia, asiakkaille tutuimmiksi tulevat ehkä kurssi- ja käsikirjojen uudet myöhästymismaksut. Myös muille kirjastoille annettavaan kaukopalveluun tuli muutoksia.

Uusi hinnasto löytyy kirjastomme nettisivulta http://www.samk.fi/kirjasto/lainaajalle/hinnasto. Tarkempia tietoja saa kirjaston lainatiskeiltä.

Jussi

Tekijänoikeuksista koulutusta

Theseus-verkkokirjaston yhteydessä on mahdollisuus määritellä julkaisulleen tekijänoikeuksia Creative Commons -lisensseillä.

Ammattikorkeakoulujen Open Access -hanke järjestää Creative Commonsista koulutustilaisuuden 18.8.2009 klo 12 - 13.30. Koulutuksen kohderyhmänä ovat opettajat ja kirjastohenkilökunta. Tilaisuus toteutetaan verkossa Connect Prolla osoitteessa http://seamk.emea.acrobat.com/r19393832/. Connect Pro ei vaadi mitään erillisiä asennuksia työasemalle, joten tilaisuuden seuraaminen on varsin helppoa.

Kouluttajana on Ville Oksanen Turre Legal Oy:stä. Tilaisuus myös nauhoitetaan myöhempää tarvetta varten hankkeen wikiin.

Jussi

Liiketoiminta Kankaanpään kirjaston muutto

Paljon on vielä asioita tekemättä tämänkin suhteen, mutta yhtä kaikki:

Liiketoiminta Kankaanpään kirjasto sulki ovensa 15.5. Tämän jälkeen kirjasto on tyhjennetty ja aineisto muutettu SAMKin kirjaston muihin toimipisteisiin. Hyvällä yhteistyöllä ja talkoohengessä kirjasto tyhjeni muutamassa päivässä ja aineistokin kuljetettiin suurimmalta osaltaan uusille kampuksille. SAMKille tarpeettomia kirjoja ja lehtiä lahjoitettiin myös Kankaanpään kaupunginkirjastoon ja PSAI:lle, toki tehtiin myös paljon poistoja.

Aineiston loppusijoituspaikkaa mietittäessä pohdittiin kampusten koulutusohjelmia ja kirjastojen kokoelmien aukkoja, jotta aineisto saatiin oikeaan paikkaan.

Kesän aikana kirjastojärjestelmässä tehdään vielä erinäisiä aineiston muuttoon liittyviä toimenpiteitä Tehtiin käytännössä niin, että siirrettävien niteiden viivakoodit luettiin tiedostoihin ja muutettiin järjestelmässä uuteen kokoelmaan. Sitten vain siivoillaan tupla-holdingseja ja korjaillaan nidetietoja ... Kirjastoillamme riittää myös mukavasti tekemistä tarroittamista ja hyllyluokkien muutoksissa yms.

Tämän (tähän asti) sutjakkaasti sujuneen muuton jälkeen olemme taas hieman viisaampia myös sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjastomme muuton suhteen. Alustavan suunnitelman mukaan se kirjasto suljetaan marraskuun lopussa, vaan se onkin ihan eri juttu se.

Jussi

Kirjan ja ruusun päivä

Tiistaina 5.5. vietettiin kirjan ja ruusun päivää Tekniikan ja liiketoiminnan Porin kampuskirjastossa. Tarjolla oli kahvia, keksejä ja karkkia, mutta myös tietoa Digmasta, verkkolehdistä, e-aineistojen koekäytöstä, SAMKin julkaisuista, Urkundista ja verkossa olevista opinnäytetöistä. Kirjastosalissa oli esillä SAMKin julkaisuja tutustuttaviksi ja mukaan otettaviksi sekä näyttely Porin murteesta.

Näyttely pyrki valaisemaan Porin murteen olemusta suomentamalla porilaisia sanoja ja sanontoja sekä kertomalla hieman siitä, miten Porin murretta puhutaan ja miten lauseita muodostetaan. Porin murteeseenhan on oleellisesti vaikuttanut ruotsin kieli, joten porilaisista sanoista oli suomennosten lisäksi esillä myös niiden ruotsinkieliset vastineet.

Näytteille oli laitettu myös porilaista murrekirjallisuutta sekä Porin murretta kuvaavia sanakirjoja. Murretekstien tuottajana Porissa on kunnostautunut etenkin Porin työväenopiston alainen murrepiiri, joka on kokoontunut jo 25 vuoden ajan. Piiriin kuuluu 15–20 jäsentä. Heidän uusin tuotoksensa on Porin murteen sanakirja Pootoora - sanakirja tuttuu porilaist vuodelta 2008. Murrepiirin vetäjän Ulla Leinon murretekstejä on luettavissa aina perjantaisin Uudesta Ajasta, porilaisesta paikallislehdestä.

Kirjan ja ruusun päivä yllätti kirjastolaiset menestyksellään. Erityisesti ilahdutti Tekniikan ja liiketoiminnan Porin yksikön henkilökunnan aktiivisuus, sillä päivän ohjelmassa oli paljon juuri henkilökunnalle suunnattua ohjelmaa.

Maiju, harjoittelija

E-kirja - voiko sitä lukea?

Osallistuin 27.4.2009 STKS:n E-kirja-seminaariin Tieteiden talossa Helsingissä. Päivä oli tarkotettu päivitysseminaariksi jo kuusi vuotta sitten pidettyyn edelliseen vastaavaan seminaariin.

Päivän aikana eri kirjastosektorien ja kaupallisten toimijoiden joukko esitteli kokemuksiaan e-kirjoista ja/tai niiden käytöstä omissa kirjastoissaan. Erilaiset e-kirjan formaatit (mm. pdf, html, daisy, yms.) tulivat tutuksi päivän aikana. Käteviä ekirjojen lukulaitteita pääsimme katsomaan päivän viimeisessä esityksessä, ja siitä kuulemme varmaankin Lehtimarketin suunnalta vielä lisää.

Päivän parasta antia olivat eri kirjastosektoreiden pitkälle yhtenevät kokemukset kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä. Opiskelijakirjasto oli kirjannut oikein kurssikirjastrategiaansa e-kirjojen hankinnan aina, kun se vain on mahdollista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on ollut oma e-kirja projekti, jonka tuloksia esiteltiin seminaarissa.

Päivän annin voi mielestäni kiteyttää kolmeen lauseeseen:

1) Kaikkien kirjojen, etenkään kotimaisten, hankinta e-kirjana ei ole edelleenkään mahdollista.

2) Jo hankittujen e-kirjojen löydettävyyttä on parannettava luetteloimalla ne kirjastotietokantaan.

3) Opiskelijat käyttävät e-kirjoja ja pitävät siitä, että ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Kannattaa tutustua seminaarin esityksiin, niistä saa paljon ideoita miten voisimme lisätä e-kirjojen käyttöä.

Urkund-koulutuksia

Talvella käyttöömme hankitun Urkund -plagioinninvastaisen verkkopalvelun käyttäjäkoulutukset pyörähtivät käyntiin. Pelkästään kirjaston asia tämä ei onneksi ole, vaan meillä on muutaman hengen kouluttajatiimi kiertämässä maakuntaa toukokuussa ja uudestaan vielä elokuussa.

Koulutuksissa käsitellään aika tavalla keskustelevassa hengessä Urkundin lisäksi paljon muutakin opinnäytetöihin liittyvää. Theseus-verkkokirjasto on koplattu mukaan teemaan, joten verkkojulkaiseminen ja Open Access tulevat puheenaiheiksi luonnostaan. Opettajia tuntuu kiinnostavan kovasti Urkundin mahdollinen hyödyntäminen vaikkapa lähdeviitteiden tarkistustyökaluna ja sitä kauttahan saadaan osaltaan opinnäytetöiden laatuakin nostettua - johtuisikohan keskustelun viriäminen osaltaan kouluttajan näkökulmasta. Theseuksen osalta ikuisuuskysymyksenä on se, voidaanko sinne laittaa töitä pelkästään opiskelijoiden suostumuksen mukaan vai olisiko syytä rajata esim. arvosanojen mukaan. No, tuohan ei oikein istu OA-henkeen, joten ainakaan kirjastolla ei ole mitään syytä miettiä rajauksia, onneksi emme edes tiedä arvosanoja.

Yhtä kaikki, opinnäytetyö on iso osa opiskelua ja verkossa vapaasti nähtävät työt näkyvä näyteikkuna, joten kaikki keinot tason/laadun parantamiseksi on otettava käyttöön. Opinnäytetyöprosessistamme lisää SAMKin nettisivujen Opinnäytetyö-osiosta.

Jussi

Informaatiolukutaitoseminaari Tampereella 15.4.

Tampereella pidettiin 15.4. Information literacy seminar, jossa Sonja Härkönen ja Nigel Morgan Cardiffin yliopiston kirjastosta kertoivat eläväisesti informaatiolukutaidon opetuksesta. Paikalla oli reilut 30 osallistujaa ja etenkin Tampereen kirjastot hyvin edustettuina.

Aluksi Sonja ja Nigel esittelivät itsensä ja organisaationsa käyttäen Pecha Kucha -formaattia, joka on hyvin visuaalinen ja hauska sekä auttaa esiintyjiä pysymään tiukasti aikataulussa :-). Sen jälkeen he kertoivat IL-opetuksesta Cardiffin yliopistossa. He esittelivät myös IL-työkalujaan, joista osa on suunnattu opettajille, osa opiskelijoille ja osa kirjaston henkilökunnalle. Keskiössä on tietysti IL-käsikirja, josta on valmistunut vastikään tuore suomennos. Muita työkaluja ovat mm. IL-materiaalien resurssipankki, josta informaatikot ja yliopiston henkilöstö voivat hyödyntää aineistoja opetuksessaan, IL-taitojen paketti etäopiskelijoille ja podcastit.

Sitten Nigel esitteli kefallonialaista metodia (minun piti nähdä ja kokea se itse ennen kuin se kunnolla aukeni minulle :-). Tämän metodin käyttö elävöittäisi paljon kirjastoesittelyjä. Sitä voi käyttää eri konteksteissa, ei vain kirjastoesittelyissä. Keskustelussa tuli joitakin vinkkejä eli kirjastoesittelyä varten voi tehdä yhden joukon kysymyksiä (joita osallistujat pääsevät esittelijöiltä kysymään), joissa voi aihealueesta riippuen olla hieman vaihtelua. Esittelyssä ei kannata käyttää yli 16:a kysymystä (seminaarissa 15.4. niitä oli kahdeksan). Jos ryhmä on pieni, ei kannata antaa kysymystä jokaiselle opiskelijalle, jottei tilanteeseen tulisi pakon tunnetta. Esittelyn pituus kannattaa pitää maksimissaan noin 40 minuutissa. Esiintyjää helpottaa diakartta, jossa diat on numeroitu. Painamalla esityksessä halutun dian numeroa ja Enter saadaan oikea dia nopeasti vastaukseksi osallistujan lukemaan kysymykseen.

Kahvitauon, jolla saimme nauttia mm. walesilaisista leivoksista (Welsh cakes), jälkeen Sonja kertoi IL-opetuksen erilaisista liittämistavoista muuhun opetukseen ja opiskelijoiden palautteesta. Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin myönteistä. IL-workshopeihin osallistuneet opiskelijat saivat tehtävistään myös parempia arvosanoja kuin niihin osallistumatta jättäneet opiskelijat. Keräämällä ja saamalla tällaista palautetta henkilöstöltä on IL-opetuksenkin tarpeellisuus ja hyöty helppo perustella.

Lopuksi oli workshop-osio, jossa pohdimme pienissä ryhmissä toimisivatko Pecha Kucha - ja Kefallonian metodit omissa organisaatioissamme ja miten voisimme niitä hyödyntää, ideoita kirjastoesittelyjen/IL-opetuksen piristämiseksi ja IL-opetuksen liittämisen/upottamisen (embedding) haasteita/ongelmia ja niiden voittamista. Kaiken kaikkiaan seminaari oli mielenkiintoinen ja antoisa :-).

Linda-päivä

Osallistuin Linda-päivän viettoon Helsingissä.

Kovasti pahoiteltiin sitä, että Marc21 -projekti ei ollut sujunut toivotulla tavalla eri syistä johtuen. Pääosin käsiteltiin erilaisia Alephiin liittyviä havaintoja ja ongelmia, jotka eivät meillä ole ainakaan vielä ajankohtaisia, mm. tuplia (luetteloijat eivät olleet kovinkaan innostuneita siitä, että tuplien siivoustyö on siirtynyt KK:lta heille) ja tietueiden väärinyhdistymisiä. Kehitystyötä tehdään kuitenkin koko ajan ja uusi versio Alephista tulee yo-kirjastoille ensi kesänä. Amkien suhteen toivottiin että jo ensi vuoden alusta ensimmäiset amkit tulisivat mukaan (tai kaikki eivät sitä ehkä toivo, jotkut aleph-luetteloijat kai pelkäävät tason laskua??). Yleisestikin luettelointityön arvostusta ja ammattitaidon hallintaa perättiin, haluttiin lisäkoulutusta luetteloijille ja myös ajatus luetteloinnin suuremmasta keskittämisestä tuotiin esille.

Mielenkiintoisinta antia näin amk-näkökulmasta oli Lindan opacin esittely, ilme on modernimpi ja hakumahdollisuudet monipuolisemmat, sekä Marc21 -sovellusohjeen läpikäynti, jossa ei tosin tullut mitään olennaisen uutta esille. Ari Rouvari esitteli asiakasliittymäprojektia melko hengästyttävällä vauhdilla ja ilmoitti sellaisen harvinaisen seikan että jos projektin edetessä käy ilmi ettei siitä tulekaan onnistunutta lopputulosta sen voi OPM:n luvalla jättää kesken. Ei siis tarvitse väkisin väkertää loppuun asti, jos huomataan että susi tulee! Rouvari kumppaneineen tulee marraskuussa Satakunnan kirjastopäivään esittelemään ko. projektia.

Ja Onnea Annelille (Korhoselle)! Hän sai Linda-mitalin, ei tosin päässyt itse paikalle sitä vastaanottamaan.

Anne

Kirjaston tavoitekuvaa rakentamassa

Meitä oli 16 aktiivista osallistujaa Markkinointi ja tiedottaminen kirjastoissa -koulutuspäivään Tampereella 10.-11.3.09. Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia vaihdettiin niin maakunta-, ammattikorkeakoulu- kuin erikoiskirjastojen henkilöstön kanssa. Toistaiseksi kirjastojen tiedotus- ja markkinointitehtävät näyttävät hoituvan enemmän ja vähemmän oman työn ohessa.

Kirjaston tavoitekuvaa voi rakentaa vaikkapa tilan kautta. Kirjasto on tila, jolla on tietty toimintakonsepti ja palvelukokonaisuus. Joissakin kirjastoissa palvelukokonaisuutta on laajennettu niin, että lainataan kävelysauvoja ja suksipaketteja. Miten on oman amk-kirjaston palvelukokonaisuuden laita, pitäisikö meidänkin tarjota kävelysauvoja tai miniläppäreitä lainaan?

Viestinnän avulla voimme tehdä osaamistamme näkyvämmäksi. Viestintästrategia on arjen apuväline, jolla voidaan vaikuttaa julkisuuskuvaamme. Viestintästrategialla haetaan suuntaviivoja toiminnalle ja vastauksia kysymyksiin: mihin ja miksi pyrimme ja miten sen saavutamme. Viestinnän keinoin voidaan parantaa myös työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Johdon tuki on välttämätön tässäkin asiassa.

Kirjaston tuote tuntuu olevan kunnossa, mutta näkyvyyttä pitäisi lisätä. Matkailualan yritykset tarjoavat valmiita matkailupaketteja erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Pitäisikö kirjastojenkin paketoida tietopaketteja yritysten, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön käyttöön? Kaikkea kaikille -aikakausi on auttamattomasti ohi. Nyt tarvitaan täsmämarkkinointia ja kimalletta kääreisiin, jotta saadaan se asiakaskin liikkeelle.

Sussa

Sisäinen auditointi

Osana SAMKin laadunhallintajärjestelmää meillä tehdään säännöllisesti myös sisäisiä auditointeja. Maaliskuun puolivälissä auditoitiin kirjasto- ja tietopalvelut, ensimmäinen kerta monelle meistä. Auditoinnin kohteina oli viisi kirjastoamme Porissa ja Raumalla, mutta kyllähän nämä ovat hyvin yleistettävissä kaikkiin kirjastoihimme.

Yhteenvetona, että vahvuuksia oli enemmän kuin kehittämiskohteita ja poikkeuksia. Tämän perusteella menettelyohjeita ja yhteisesti sovittuja asioita noudatetaan siis kirjastoissa erittäin hyvin, mikä ei kyllä sinänsä ollut kummoinenkaan yllätys.

Vahvuuksina löydettiin ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, monipuolinen ammattitaito, verkostoituminen, asiakaslähtöisyys jne. Siis kaikkineen henkilökunta on ihan loistavaa. Kehittämiskohteita löydettiin jonkin verran, mm. tilat eivät ole ajan tasalla ja henkilökuntaa on liian vähän. Nuo vaikuttavat puolestaan muihin havaittuihin kehittämiskohteisiin (työtilat, aukioloajat), niin että tiukassa on korjaavat toimenpiteet, ainakin mietittävää riittää.

KKA:n auditoinnissa koko SAMKin tasolla läpäistiin kirkkaasti, jopa kohtalaisen hyvin arvosanoin. Raportti löytyy verkosta KKA:n sivuilta.

Jussi

Arpajaiset suoritettu

Vuosittaiset tieteellisten kirjastojen arpajaiset eli siis tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilaston lukujen syöttämiset on meidän osalta nyt tehty. Tietojen syöttämisen jälkeen seuraa tietenkin tarkistusvaihe ja virallisesti v. 2008 tilastot julkistetaan 2.5.2009.

Tällä kerralla ei onneksi tullut isompia muutoksia tietojen keräämiseen, vaan tehtiin ihan edellisvuoden ohjeilla. Marc21-formaattiin vaihto kyllä aiheutti järjestelmästä saatavien tietojen kohdalla muutoksia, mutta ensikatselussa ei mitään dramaattista näyttäisi olevan. Talousluvut yms. on otettu joka vuosi samalla kaavalla, joten meidän kohdalla ne ovat vertailukelpoisia.

Se, missä tilastot heittävät, on sähköisten aineistojen käyttö. Vuosittain tulee paljon heilahteluja, kun FinELibin tilastoinneissa aineistojen kohdalla välillä saadaan tiedot yhteydenotoista ja taas seuraavana vuonna hakujen perusteella - näitä lukuja ei siis käytännössä voi käyttää kirjaston mittareina. Toinen ongelma on Tyrni-tietokannan tilastot, niissä oli uuden laskutavan mukaan jopa kymmenkertainen käyttö edellisvuosiin verrattuna. Tuo olisi tietenkin mairittelevaa, mutta en minä ihan täysin jaksa siihen uskoa vaan tilastossa on nyt vanhalla kaavalla otetut luvut, jotta olisi edes jotain vertailupohjaa menneisiin vuosiin.

Palataanpa asiaan toukokuun alussa, kun tilastot julkistetaan virallisesti.

Jussi

Uudet nettisivut

Osana SAMKin visuaalisen ilmeen uudistamista myös kirjaston nettisivut saivat uuden ulkonäön - ja ainakin kirjaston tapauksessa myös sisältöä uudistettiin. Ihan kaikkea haluttua ei sivuille saatu, paljon uutta toki laitettiin näkyville jo tässä vaiheessa - edellisiin sivuihin verrattuna mm. lomakkeita ja chattia tuli mukaan.

Talven aikana tekstejä väännettiin monessa eri porukassa ja hyvinhän tässä aikataulussa pysyttiin kun yhdistettiin viisaat päät yhteen - aktivisteina kunnostautuivat erityisesti Harri ja Susanna. Toki paljon jäi vielä keskenkin ja uusien sivujen selaamisen/kommenttien jälkeen varmaan muutoksia tehdään vielä kevään aikana.

Sivujen teknisen toteutuksen teki Innofactor Oy. Järjestelmän mahdollisuuksissa ja rajoituksissa oli tietysti paljon opettelemista ja osin nielemistäkin, mutta eipä tästä mitään isoa jäänyt hampaan koloon. Rakenteeseen sun muihin tulee myöskin vielä viilauksia.

Jussi

Urkund käyttöön

Joulukuussa ostettiin SAMKin käyttöön Urkund-plagioinninvastainen järjestelmä. Tällä on tarkoitus metsästää opinnäytetöistä (ja miksei muistakin raporteista) mahdollisesti löytyviä plagiaatteja. Urkundin käyttöönotto on siinä vaiheessa, että testimielessä on lähetetty tarkastettavaksi kymmenkunta opinnäytetyötä.

Homma toimii käytännössä näin: opinnäytetyö lähetetään ohjaavan opettajan henk.koht. Urkund-osoitteeseen sähköpostin liitetiedostona. Seuraavana päivänä tulee ohjaajalle viesti analyysin valmistumisesta ja linkki siihen. Urkundin sivuilla analyysit myös säilyvät ja niitä voi järjestellä haluamiinsa kansioihin yms.

Analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa ja jo tähän mennessä on selvinnyt, että Urkund löytää aika hyvin suomalaisissakin osoitteissa olevia töitä. Laitoin mm. kokeeksi yhden Theseuksessa olevan työn ja siitä löytyi 100 % vastaavuus, samoin löytyy (avoimesti) netissä olevia opintojaksoja ja muuta mielenkiintoista. Kirjastoihmisen silmin näkee oheistuotteena myös käytettyjen lähteiden tason ja lähdeviittausten oikeellisuuden- Wikipedia näyttää jylläävän (amk-opinnäytetyön kriteerit täyttävä lähde?).

Urkundin käyttöönotto etenee testausvaiheen jälkeen niin, että päävastuu on SAMKin opinnäytetyön kehittämisryhmällä ja opetusneuvostolla, kirjasto on enemmänkin konsultoivana asiantuntijana. Tällaisen ohjelman käyttöönotto yhdessä Theseuksen kanssa taitaa vaikuttaa aika moneen kohtaan opinnäyteprosessissa, joten asiat on syytä tehdä harkiten. Tämä kevät testataan ja syksystä lähtien otetaan laajempaan käyttöön, näin kai tämä menee.

Jussi

Satakunnan korkeakoulun kehittäminen

Selvitysmies Markku Linnan raportti SAMKin ja koko Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämiseksi julkistettiin tänään.

Täytyy nyt rauhassa lukea koko raportti ennen isompia johtopäätöksiä, mutta pikaisesti silmäiltynäkin kirjaston näkövinkkelistä selvityksessä esitetään aika radikaaleja ehdotuksia: Porissa siirrytään yhdelle kampukselle, johon tulee niin molemmat SAMKin toimipisteet kuin Diakin Porin kirjasto ja Porin Yliopistokeskuksenkin kirjastot. Raumalla kirjastot muuttavat Satamakadulle yhden katon alle. Huittisista loppuu koulutus ja sitä myöten myös kirjasto, Kankaanpään kuvataide sen sijaan jää. Maakunnan korkeakoulukirjastojen tietokannat yhdistetään yms.

Ehdotuksiahan nämä vielä ovat ja nyt aletaan sitten katsoa, mitä näistä oikeasti toteutetaan. Lehtitietojen perusteella kaupungin edustajat jo epäilivät taloudellisten panostusten mahdollisuuksia - no meidän kohdallahan on jo totuttu siihen, että kaupungilta ei rahaa tipu.

Koko selvitys löytyy verkkoversiona SAMKin sivuilta ja toki myös Tyrni-tietokannasta.

Jussi

Luetteloinnin tiedotuspäivä

Luetteloinnin tiedotuspäivä -tilaisuudessa Hesassa kuultiin hieman väliaikatietoja Marc21:stä. Korjattu suomennos tulee vielä tämän kuun aikana ja sovellusohjeesta ensimmäinen versio myös lähiaikoina. Linnea-luettelointiryhmän (keskeneräinen) sovellusohje ilmestynee Linnea2-sivuille helmikuussa ja lopullinen versio tullee kevään aikana.

Varsinainen tiedotuspäivän anti oli laihanlainen (sehän on tarkoitettu koko kirjastosektorille ja on siksi aika kaukana käytännön työstä): selostettiin mm. Fennican ongelmia Aleph-tallennuksessa sekä ONIX-formaattia (tarkoitettu julkaisijoiden ja kirjastojen yhteistyöhön). Enemmän kiinnosti sensijaan ISBD ja verkkojulkaisujen luettelointi (esim. KK ei tällä hetkellä käytä lainkaan 006-kenttää, kun on kyse verkkojulkaisusta) sekä RDA (uusi tulossa oleva luettelontistandardi, joka korvaa nykyisen AACR 2:n). Lisäksi vertailu YSA:n ja YSO:n välillä oli mielenkiintoinen, YSO on vielä osin raakile eikä päivityksiä ole tapahtunut vuoden 2005 jälkeen, joten sitä ei kannata vielä käyttää sisällönkuvailussa. Päivän esitykset löytyvät Kansalliskirjaston sivuilta.

Anne

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Jaha, uusi vuosi alkoikin hyvin vauhdikkaissa merkeissä konversion jälkipyykkiä siivotessa ja uusia nettisivuja miettiessä.

Konversion jälkeen oli hetken aikaa niin, että esim. nimeke-haku ei toiminut nettiliittymän puolella. Vaan indeksejä värkkäilemällä ne saatiin kuitenkin takaisin. Tällä kerralla KK:lta tuli aika selkeät ohjeetkin, tosin onnistuin kyllä saamaan tuplakontrollin sekaisin, mutta löytyihän siihenkin ratkaisu.

Kirjastoväen kesken pidettiin Marc-koulutuspäivä 20.1. Kyllä oli mukava perustella luetteloijille, miksi palattiin ajassa 20 vuotta takaisin ja ryhdyttiin taas tallentelemaan välimerkkejä yms. turhanpäiväisyyksiä. Ihan oikeasti, eikö tosiaankaan kirjastojärjestelmään saada automatiikkaa, joka lisäisi nuo? Eipä tuo edellinen formaattikaan niitä vaatinut, koska nettiliittymässä ne saa lisättyä. No, ymmärränhän minä että tietueiden vaihtomuoto on tärkeä, mutta ollaankos tässä nyt taas menty ojasta allikkoon.

Kirjaston uudet nettisivut julkistetaan joskus helmikuun loppupuolella, jolloin niistä sitten tarkemmin. Joka tapauksessa alustana on Innofactorin Prime-järjestelmä. Tuolla saa toteutettua jotain asioita fiksummin kuin ennen ja joitakin juttuja joudutaan ajattelemaan uudella tavalla.

Jussi