KDK etenee

KDK-hanke tuntuu etenevän hyvää vauhtia eteenpäin. Pilottiorganisaatiot kehuvat kilvan ExLibriksen toimintaa, ilmeisesti toisessakin päässä Suomen projekti siis koetaan hyvin tärkeäksi referenssiksi. AMK-kirjastojen kannalta näyttävät tekniset asiat (Dspace, Voyager, SFX ja MetaLib) olevan jotakuinkin kunnossa, vaikka toki kaikennäköistä ongelmaa ja toimimattomuutta esiintyykin. Museoiden ja arkistojen kohdalla haasteet ovat huomattavasti isommat, johtuen lähinnä taustajärjestelmien standardoimattomuudesta jne, käytettävä kirjastojargonikaan ei vissiin aukea helposti ulkopuolisille. Ainakaan järjestelmän vaihtoon ei taideta joutua, sen verran kohtuullisesti järjestelmäksi valittu Primo näyttäisi vastaavan vaatimusmäärittelyihimme.

Kevään aikana selviää seuraavan pilottivaiheen aikataulu, eli millä aikataululla miltäkin sektorilta seuraavat organisaatiot pääsevät aloittamaan asiakasliittymänsä rakentamisen. SAMK on yksi ilmoittautuneista, joten syksyllä 2011 todennäköisesti meilläkin päästään aloittamaan työt. Keväällä alkaa tiedotus ja koulutukset. Kukapa tietää, vaikka jouluna 2011 olisi jo ensimmäiset kirjastojen Primo-asiakasliittymät toiminnassa. Kirjastot siksi, että yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoilla on parhaimmat eväät Primon suhteen, onhan meillä jo ennestään käytössämme koko joukko ExLibriksen tuotteita.

Ensi vuosi alkaa sitten oikeasti näyttää, kuinka tässä hankkeessa tulee käymään - toistaiseksi näyttää kohtuullisen hyvältä, mutta alkuvaiheessahan vasta ollaan.

Jussi

Julkaisurekisteristä

Syksyn kuluessa SAMKin kirjasto on ollut mukana sekä kansallisessa Jure-hankkeessa että Amkit-konsortion kautta käydyssä keskustelussa koskien julkaisurekisteriä - tai julkaisuluetteloa.

Jure-hankkeen pilotissa ollaan hyvin alkuvaiheessa. Pilotissa tutkitaan organisaatioiden nykyjärjestelmistä (siis amkeissa pitkälti Voyager) saatavia tietoja ja mietitään niiden suhdetta OKM:n tarpeisiin. SAMKin julkaisutiedot 2010 edustavat tässä pilotissa ammattikorkeakoulujen julkaisuja. Uusina kerättävinä tietoina tuli tälle vuodelle Open access -koodi ja tieteenalaluokitus. Pilotin aikana pääpaino on yliopistojen ja OKM:n tarpeilla, amkit tulevat pienellä viiveellä perässä. 2011 mentäneen pitkälti samoilla ohjeilla kuin tänäkin vuonna, muutoksena tulee viitetietojen toimittaminen Amkota-lukujen lisäksi - todennäköisesti ihan perinteisenä excel-taulukkona.

Jure-hankkeen päämääränä on kansallisen julkaisurekisterin käyttöönotto 2013 alusta, joten pari vuotta mennään vielä nykyisillä järjestelmillä, isompia muutoksia ei nyt kannata nykyisiin järjestelmiin tehdä.

Jussi

Järjestystä sittenkin

Pitkällisen vääntämisen ja ahkeran työrupeaman jälkeen Tiedepuiston kirjasto avasi uusittuna ovensa 11.11.2010.

Vaikka välillä näytti hiukan epätoivoiseltakin, niin hyvinhän tästä muuttohäslingistä selvittiin. Hyllyt tulivat ajallaan, lainatiskiä jouduttiin odottelemaan tosin ihan viime metreille saakka. Vanhat hyllyt saatiin osittain uusiokäyttöön Porin peruskouluihin. Kyltit ja opasteet ovat vielä työn alla ja tavarat hakevat vielä osittain paikkaansa, mutta pääosin kaikki alkaa olla kunnossa.

Uusi tiski näyttää hyvältä, saatiin hiukan jo avaraa tilaakin järjestettyä. Vielä kun saisi neliöitä lisää, niin voisi järjestää opiskelijoille työskentelytiloja yms.

Jussi

Kirjastoverkkopäivät

Ensimmäiset kolmipäiväiset kirjastoverkkopäivät pidettiin Helsingissä 27.-29.10. 2010. Ensimmäisenä päivänä oli kaikille yhteistä ohjelmaa Lindasta ja Kansallisesta yhteisluettelosta. Yhteisluetteloa varten yleiset kirjastot ovat jo saaneet OKM:stä rahoituksen, sen sijaan amk-kirjastojen osalta tilanne on vielä täysin auki, veikkaus on että keskitettyä rahoitusta ei tule. Pahimmassa (tai parhaassa) tapauksessa odotellaan muutama vuosi, jotta yleiset saavat tekniset ongelmansa ratkaistua. Iltapäivällä olin mukana sosiaalista metadataa käsittelevässä rinnakkaissessiossa ja siellä käytiin kiintoisaa keskustelua mm. siitä, olemmeko oikeasti valmiita antamaan asiakkaiden tuottaa sisältöjä luetteloihimme ja sopiiko sosiaalisen metadan ajatukseen ylipäänsä minkäänlainen kontrolli.

Toisen päivän teemana oli KDK ja URM. URM (Unified Resource Management) on ExLibriksen tuleva kirjastojärjestelmä, "Voyagerin seuraaja". Toimittajasta riippumatta tällaiset kaiken aineiston hallintaan tarkoitetut järjestelmät lienevät sukupolven todellisuuttamme. KDK:n ajankohtaisasioissa kuulimme pilotin tilanteesta ja kokonaisarkkitehtuurista. Asiakasliittymää on alettu rakentaa, joten alkukevättä odotellaan mielenkiinnolla.

Perjantai oli enemmän tekninen päivä ja sisälsi paljon rinnakkaissessioita. RFID-standardeissa ei onneksi ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Mielenkiintoisempi osuus oli sen sijaan Voyageriin viimeinkin tullut SIP2-tuki, joka mahdollistaa palautusautomaattien toiminnan tehostamisen ja verkkomaksut. Keskipäivän sessioissa käytiin läpi julkaisurekisterien tulevaisuutta ja Jure-projektia. Iltapäivällä oli taas rinnakkaissessioita, joista osallistuin kirjastoyhteistyön infrastruktuuria käsittelevään osioon. Suunnitteilla on sektorirajat ylittävä alan ammattilaisten wiki ja yhteinen kirjastotietokanta.

SAMK oli tällä kerralla esillä sekä ohjelmien laadinnassa että itse esityksissä muutamassakin sessiossa.

Kaaosta vai järjestystä

HEH, Tiedepuiston kirjasto näyttää tällä hetkellä aika mielenkiintoiselta. Kaikki kirjat on pakattu siististi muuttolaatikoihin (645 kpl), vanhat hyllyt odottavat poisvientiä oviaukossa, muut kalusteet ja tietokoneet ovat enempi tai vähempi näteissä läjissä ympäri tilaa. Siivoojat häärivät lattioiden kimpussa ja sähkömieskin on tulossa vetämään johtoja ja lisäämään valaistusta. Kuvia on jo muutamia Flickrissä ja lisää tulee.

Uudet hyllyt odottavat kirjaston ulkopuolella kokoamistaan. Taas kerran tuli todistettua, kuinka tärkeää olisi taloja suunnitelessa tehdä myös yksi sellainen oviaukko, josta isompikin kuormalava mahtuisi kunnolla sisälle.

Oikeasti ollaan jotakuinkin aikataulussa ja viikon 44 aikana kootaan uudet hyllyt ja lainatiskit jne. Ensi vuoden puolelle jää sitten muun irtaimiston uudistaminen ja RFID-laitteiden asennukset. Vaan eipä tule aika pitkäksi.

Jussi

Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät

Perinteiset Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin tänä vuonna Porissa 23.-24.9.2010. Järjestäjinä olivat Porin kaupunginkirjasto, SAMKin kirjasto- ja tietopalvelut sekä TTY:n Porin tiedekirjasto.

Neuvottelupäiville osallistui yli 150 kirjastolaista, suurin osa yleisistä kirjastoista mutta myös ammattikorkeakoulut olivat tällä kerralla hyvin edustettuina.

Neuvottelupäivien esitykset löytyvät SAMKin kirjaston nettisivuilta http://www.samk.fi/kirjasto/neuvottelupaivien_ohjelma

Viimeinen päivä IGeLUa

Tämänkertaisen IGeLUn pääjutut meni kahta linjaa, URM ja Primo. URM näyttäisi olevan vielä aivan alkutekijöissään, ja sen ensimmäinen versio tulee markkinoille ehkä kahden vuoden kuluttua, niin että vielä saadaan käyttää nykyjärjestelmiä. Kummallekin nykyiselle kirjastojärjestelmälle luvataan tukea vuosiksi eteenpäin, mutta eihän niihin enää mitään uusia piirteitä tehdä.

URMia ohjelmoidaan Chicagon päässä, terminologia on siis meille kohtalaisen tuttua. Kuusi kirjastoa testailee ja kehittelee yhdessä ExLibriksen kanssa. Toistaiseksi on valmiina vain hankintapuoli, luetteloinnista ja lainauksesta ei näytetty vielä mitään. Asiakasliittymäähän tuohon ei tehdä lainkaan, mutta muuten kaikki kirjsaston toiminnot pyörii yhdellä alustalla.

Sellaisen havainnon olin tekevinäni, että monia käyttäjien Voyageriin tekemiä viritelmiä on toteutettu Primossa. Ylipäänsä Primolla/Primolle pystynee tekemään melkein mitä vaan, kunhan vain Java-ohjelmointi on hallussa: taikasanamme ovat siis jQuery, JSP (tällä on ohjelmoitu koko Primo), AJAX ja J2EE. Kustomointi on mahdollista tai oikeastaan pakollistakin. Notre Damen yliopistossa olivat tehneet kovasti ohjelmointia Primonsa suhteen. Ehkä mielenkiintoisin nähty Primo-toteutus oli kuitenkin Swinburne University of Technologyssa, jossa haku oli upotettu kirjaston sivujen sisälle ja Primon ilme oli ihan kuin muillakin sivuilla. Ei mitään turhia tietokannan nimiä eikä hakulomakkeita, vain googlemainen rivi kirjaston etusivulla. Jotain tuollaista sitten meillekin, kun toteutusvaiheeseen päästään. Swinburne oli kerralla hankkinut koko ExLibriksen tuotepaketin ja hankinnasta kului 6 kk, kun tuo Primo-liittymä avattiin.

Gent on muuten hieno vanha kaupunki. Kuvia konferenssista löytyy ja esitysten pitäisi tulla konferenssin sivuille lähiaikoina.

Täältä tähän ja vuoden päästä Tel Avivissa kuullaan lisää teknistä ilosanomaa ja lennokkaita myyntipuheita!

Jussi

Toinen päivä IGeLUa ja olihan sitä virallista ohjelmaakin

IGeLUn toinen päivä meni täysin Primon puitteissa. Itävallassa ovat muutamat yliopistot tehneet vähän Suomen tyyliin toteutuksen: yhteisluettelo ja lisäksi jokaisella oma tietokantansa, e-aineistoa tallentavat eDoc-nimiseen omaan palvelimeensa. Erinäköisiä viritelmiä on tehty Alephin , eDocin ja Primon väliin, jotta tietueet kulkevat joka suuntaan ja niitä voidaan matkan varrella jalostaa (kuulostaa etäisesti tutulta!) Ainakin Wienin yliopisto oli yksi mukana olleista, heidän Primonsa näkyy tästä.

Yonsein yliopisto Etelä-Koreassa on myös ottanut koko ExLibriksen kataloogin käyttöönsä. Heidän Primo-projektinsa alkoi pari vuotta sitten ja nyt on melko valmista. OpenAPIn kanssa ovat toteuttaneet uutuuskirjat yms. virittelyä.

University of Central Oklahoma on myös tehnyt Primolla aineistohakunsa. Heillä on Voyager taustajärjestelmänä ja toimii. Kaikilla näillä kolmella on kuitenkin ollut erinäisiä ongelmia ExLibriksen eri ohjelmien yhteensovittamisessa ja ehkä jotain merkistöön liittyvääkin mainittiin. KDK-pilotti saanee siis tehdä töitä ihan tosissaan syksyn ja talven aikana, että saadaan selko, mihin tuo Primo oikein pystyy.

Ja se virallinen valtiovierailu, vaihtokumppanillamme Artevelde Hogeschoolilla oli uusi komea kirjasto. Mielenkiintoinen keskustelu paikallisen informaatikon kanssa paljasti, että kirjastojen osalta meillä on hyvin samanlainen historia ja samojen ongelmien kanssa painitaan. Paitsi että Arteveldessa on toiminnot keskitetty parille kampukselle + kirjastolla oli tilaa riittävästi (tästä meillä voidaan vain unelmoida) ja vastavuoroisesti SAMKissa on paremmat sähköiset kirjastopalvelut koska hankimme järjestelmiä ja aineistoja jne konsortioiden kautta (tästä Belgiassa voidaan vain unelmoida).

IGeLU 2010 ensimmäinen päivä

Tämänvuotinen IGeLU-konferenssi pidetään Belgian Gentissä. Perinteiseen tapaan ensimmäinen päivä sisälsi keynote speakerin lisäksi ExLibriksen strategisia linjauksia ja ohjelmien tulevien versioiden esittelyjä.

URM ja URDD taitavat tulla lähivuosina amk- ja yliopistokirjastolaisille tutuiksi käsitteiksi. URM eli next-generation library system tulee markkinoille 2012, jo sitä ennen kuitenkin beta-testaukseen muutamaan kirjastoon. URM korvaa nykyiset Voyagerin ja Alephin, siinä on myös osia muutamasta muusta ExLibriksen tuotteesta. URMilla sitten hallitaan sekä painetut, sähköiset että digitaaliset aineistot.

Primon sessioon uskaltauduin myös, kun se kerran tulee kaiken todennäköisyyden mukaan meillekin käyttöön parin vuoden sisällä. Primo korvaa ensi vaiheessa Voyagerin webbiliittymän (myös lainojen uusinnat ja varaukset jne). Ylläpidon puolelle tulee jälleen uusi kiva työkalu Primo back office, jolla sitten hallitaan omaa liittymäämme.Primon tärkein osa lienee Primo Central Index, jossa on indeksoituna meidänkin lisensioimamme sähköiset aineistot (e-kirjat, verkkolehdet jne) - tai ainakin toivottavasti suurin osa niistä. Omiakin indeksejä (Primo Institutional Index) tulee ylläpidettäväksi ja kaiketi SFX ylläpidetään, jotta saadaan myös linkit kokoteksteihin.

Voyagerista tulee 8-versio kesäkuussa 2011, lienee siis turha odottaa päivitystä ensi kesäksi. Tuossa versiossa ei näyttäisi olevan pikkumuutosten lisäksi kuin yksi merkittävä uusi piirre - Global Data Change, jolla luetteloinnissa voidaan tehdä bulkki-muutoksia jopa holdingseihin ja nidetietoihin. Muita pienempi uutuuksia on tekstiviestilähetykset (saapumisilmoitukset, karhut -> jos toimivat Suomen ympäristössä??), asiakkaiden kertakirjautuminen kaikkiin ExLibriksen ohjelmiin eli meillä Nelliin ja Voyageriin, henkilökunta saa itse vaihtaa salasanansa .... eilispäivän ominaisuuksia jo huomenna!! Ja 9-versio on ainakin vielä tulossa, siinä ei taideta sitten enää tukea vanhanmallista WebVoyagea.

Jussi

Primoa

Nyt se kauan odotettu päätös sitten viimein tuli, kun KDK-asiakasliittymän tekniseksi toteuttajaksi valittiin Ex Libriksen Primo.

Vaihtoehdoista on tietenkin vaikea sanoa mitään, mutta niin Ex Libriksestä kuin Primostakin meillä Suomen tieteellisillä kirjastoilla on niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Primon piirteitä löytyy ainakin pienessä mitassa niin Voaygerin uudesta Tomcat-käyttöliittymästä kuin Nellin takana olevasta MetaLibistäkin.

Primon tärkein ominaisuus lienee ns. Primo-indeksi, jolla erilaiset sähköiset aineistot indeksoidaan niin, että haut ovat nopeita ja luotettavia. Tuossahan ei sitten jää murheenkryyneiksi kuin linkitys kokoteksteihin, tekijänoikeudet, hakuliittymän käytettävyys jne. Vaan eipä murehdita, Primoa aletaan nyt testata pilottikirjastoissa ja varmaan talven aikana saadaan paljon lisätietoa Primon lopullisesta sopivuudesta Suomen oloihin.

Sattumalta ensi viikolla osallistun IGeLU 2010 -konferenssiin Belgian Gentissa, siellä täytyykin nyt sitten ottaa ohjelmaan kaikki mahdollinen Primo-tarjonta.

Jussi

Diak Porin aineisto Tyrnissä

ExLibris sai suurin piirtein onnistuneesti yhdistettyä Diak Porin kirjastoaineiston SAMKin Tyrni-kokoelmaluetteloon. Tällaiset määrät uutta aineistoa siirrettiin kokoelmiimme:

5435 nidettä
3845 holdings-tietuetta
2009 bibliografista tietuetta (1539 tuplaa)

Ääkkösten ja isbarittomien hallinta ovat edelleen ExLibrikselle ylitsepääsemättömiä ongelmia, joten tuplatietueita on siivottavana vielä kovastikin.

Diak Porista tehtiin huomattava määrä poistoja kevään ja kesän kuluessa, joten kovin paljon vanhaa aineistoa ei tullut riesaksemme. Ihan kaikkea ei tietenkään hävitetty, vaan Varastokirjastoonkin lähetettiin laatikoittain tavaraa. Suuri osa aineistosta on jo hyllyissä lainauskunnossa, mm. kaikki kurssikirjat. Lainaosaston kirjojen kanssa tehdään töitä parhaillaan kovaa vauhtia, mutta aikansa se kuitenkin ottaa.

Jussi

Diakin ja Samkin kirjastojen yhteistyötä Porissa

Osana Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämistä allekirjoitettiin kesäkuussa sopimus, jolla Samk hoitaa Diak Porin kirjastopalvelut Porissa elokuusta 2010 alkaen.

Käytännössä kirjastopalveluiden järjestämiseen on varauduttu jo pidemmän aikaa, mutta nyt kesän aikana on tapahtunut paljonkin. Ennen juhannusta muutettiin aineisto kirjastosta toiseen, onneksi etäisyyttä ei ollut kuin 100 metriä. Oikeastaan muuttotalkoot olivat se helpoin osuus, moni muu asia on työllistänyt huomattavasti enemmän. Kirjoille on tehty - ja tehdään edelleen - paljon muutoksia: poistoja, tarroitusta, hyllyluokkamuutoksia jne. Tähän on varattu puolen vuoden projekti, joka päättyy lokakuun lopussa. Osa Diakin aineistosta lähetettiin myös Varastokirjastoon tai muihin Diakin kirjastoihin.

Kirjastojärjestelmän puolella tehtiin heinäkuun aikana koeyhdistäminen (test load), käytännössä yhdistäminen tehtiin harjoitustietokannassa, joka aluksi päivitettiin tuotantokantamme kopioksi. Paljon esiselvittelyä tehtiin ja lopullisia muutoksia määrityksiin tehtiin test loadin tulosten jälkeen. Onneksemme bib-tietueisiin ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Sijaintitietoihin tietenkin tulee paljon muutoksia, mutta nekin ovat kohtalaisen hyvin hallittavissa. Joitakin haluttuja muutoksia ExLibris ei pystynyt tekemään (ääkkösongelmia!!), mutta ne saadaan itse korjailtua erinäisten pikkuohjelmien (Marc Edit, Record Reloader) avulla. Isoin jälkikäteen järjestelmässä tehtävä asia taitaa olla tuplatietueiden siivoaminen, siihen kun ei bulkkiratkaisua löydy. Lukukauden alkaessa varmaaankin tärkeimmät eli kurssikirjat on kuitenkin suurin piirtein siivottuna.

Ihan hyvältä näyttää tällä hetkellä, tuskinpa me nyt enää tätä asiaa isommin onnistumme sössimään. Tiilimäen kirjastolle tämä vuosi on ollutkin melkoista muutosta, kun ensin alkuvuodesta tuotiin Harjavallasta yhden kirjaston kokoelmat ja nyt naapurista Diakin kokoelmat. Väljyys taisi nyt sitten mennä tuostakin kirjastotilasta, mutta kyllä sinne hyvin vielä mahdutaan.

Voyager 7-version ensifiiliksiä

Konversio Voaygerin 7-versioon taisi mennä kohtuullisen hyvin, ainakin tietokannat lähtivät toimimaan ajallaan. Clientit asennettiin meillä ensimmäistä kertaa etänä ja hienosti pelitti sekin. Suurempia muutoksia ei henkilöstön näkymissä tunnu olevan, muutokset ovat enemmänkin kosmeettisia.

SAMK oli yksi niistä kolmesta amk-kirjastosta, joka otti heti käyttöön uuden WebVoyage-version. Ensimmäisten tuntemusten perusteella edessä on pitkällinen virittäminen, mutta kyllähän tuo näyttää tehtaan paketista otettunakin paljon vanhaa modernimmalta. Näitä uusia webbiliittymiä ovat SAMKin Tyrni, Mikkeliamk:n Mikki ja LAMKin Masto - kannattaa seurailla, kuinka liittymien muokkailu edistyy.

AMK-kirjastopäivät

Joka toinen vuosi järjestettävillä AMK-kirjastopäivillä palkitaan yksi tai useampia eri tavalla ansioitunutta amk-kirjastolaista. Tänä vuonna Savonlinnassa pidetyillä AMK-kirjastopäivillä palkittiin kaksi henkilöä, joista toinen oli SAMKin kirjasto- ja tietopalveluista suunnittelija Harri Salminen.

Harri on palkintonsa ansainnut, onhan hän ollut pitkään mukana Voaygerin, Nellin yms. palvelujen kehittäjänä. Palkinnon (ja mm. siitä seuranneen "onnittelulaulun") Harri otti tavoilleen uskollisena varsin tyynesti vastaan. HIENOA HARRI!

AMK-kirjastopäivistä tulee varmaan vielä muitakin kirjoituksia tähän jatkoksi... mukavaa oli ja järjestäjät olivat ujuttaneet ohjelmaan sopivasti sekä asiaa että verkostoitumismahdollisuuksia.

Jussi

KDK-hanke etenee

KDK-juna tuntuu edistyvän, vaikka vieläkään asiasta ei ole hirveän paljon konkreettista kerrottavaa.

Järjestelmän valinta on edennyt siihen pisteeseen, että jäljellä on enää kaksi ehdokasta, joista tuleva asiakasliittymän alusta valitaan. Neuvottelumenettely on ollut pitkä prosessi, mutta ennen juhannusta ilmeisesti päättyy tämä vaihe.

Järjestelmän valinnan jälkeen pilottiorganisaatiot pääsevät testaamaan järjestelmää. Tämä vaihe tuleekin olemaan todella tärkeä koko hankkeen onnistumisen kannalta. Tihkuneiden tietojen perusteella metadatan mappaus on ehkä kaikkein haasteellisin yksittäinen tekijä, onneksi hankkeessa on sen verran osaavaa väkeä mukana, että tuokin asia hoidettaneen kunnialla. Kovin isolle joukolle pilottiliittymää ei tulla näyttämään, lähinnä kaiketi hankkeessa mukana olevat toimijat pääsevät näkemään sitä. Tämä onkin hyvin perusteltua (huolimatta kaikkien muidenkin palavasta halusta päästä näkemään), sillä eihän tässä vaiheessa kiinnitetä huomiota lainkaan käytettävyyteen tai visuaalisiin seikkoihin vaan pilotoinnissa keskitytään enemmänkin teknisten ominaisuuksien testaamiseen.

KDK:n (tai mikä sitten tuleekin asiakasliittymän nimeksi) jäsenorganisaatiot tulevat olemaan kirjastot, arkistot ja museot. Ilmeisestikin jäsenyyden perustaksi muodostetaan konsortio, jota aletaan pikku hiljaa valmistelemaan.

Syksyllä pilotoinnin alettua ja käytettävyyden mietinnän edistyessä tullaan hankkeen tiimoilta järjestämään kattavaa koulutusta ympäri maata. Alkuvaiheen koulutus kohdistetaan potentiaalisten jäsenorganisaatioiden henkilöstölle, suurelle yleisölle tarkoitettu lanseeraus/markkinointi jää sitten vuoden 2011 puolelle.

Kaikkiaan hanke näyttää tosi hyvältä ja suunnittelussa mukana olevat jäsenet tekevät kovasti töitä standardien yms. kehittämiseksi - eikä myöskään loppukäyttäjien eli käyttäjien näkökulmaa ole unohdettu kaikkien teknisten asioiden miettimisen lomassa. KDK:n kehittymistä voi seurata parhaiten hankkeen nettisivuilta www.kdk2011.fi.

Ilmestys kirja, nyt!

Sattuneista syistä olen käynyt viime aikoina kokoelmiamme läpi. Mielenkiintoista on, että lähes kaikissa kampuskirjastoissamme lainakokoelmien hyllyissä makaavista kirjoista kolmannes on sellaisia, joita ei ole lainattu kertaakaan Voyager-aikana (eli 2002 lähtien). Taannoin laskin, että vanha 80/20 -laki pätee meillä todella hyvin: 81 % lainoista kohdistuu 20% kokoelmista ja lehtien osalta lukemat ovat vieläkin selkeämmät.

Toinen selkeä trendi näyttäisi olevan vanhan aineiston osuus kokoelmista, keskimääräinen julkaisuvuosi kun vaihtelee kirjastoittain 1998-2001 välillä. Näistä voisi vetää äkkinäisen johtopäätöksen, että vanhentunutta aineistoa ei uskalleta poistaa riittävän tehokkaasti hyllyistä (-> jos vaikka joku tarvitsee tätäkin vielä joskus). Toisaalta voihan olla niinkin, että määrärahat ovat nykyisin entisaikoja pienemmät ... Hiljattain valmistui kokoelmapolitiikka, jossa on määriteltynä säilytysajat eri aineistoille, josko se ja tilojen ahtaus lisäisi poistoja. Eihän poistojen tekeminen toki ole kokoelmatyön ainoa osuus, mutta vanhan säilyttäminen kuuluu kyllä jollekin muulle (esim. Varastokirjastolle) kuin meidän liian ahtaille kampuskirjastoillemme. Kevään asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli myös asiakkailtamme palautetta samasta asiasta.

Inventaarion aloittaminen näin kesän alla kuuluu traditioihimme. Joka kerta löytyy yllättävän paljon kadonneita tai väärissä hyllyluokissa olevia niteitä. Ja itse työ käy kohtalaisen nopeasti jopa Voyagerilla, tarvitaan vain kannettava työasema ja access-kyselyt .

Sairaalakirjastopäivät Porissa

Kirjastostamme Maarit ja minä osallistuimme Sairaalakirjastopäiville 15.-16.4. Porissa, Satakunnan keskussairaalassa pidettyjen päivien teemana oli ”Kirjasto sairaalassa - terapiaa, tietoa, tutkimusta”. Mukana oli vajaat 40 alan ammattilaista terveysalan eri kirjastoista. Paljon näkyi myös tuttuja muista sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulukirjastoista.

Tuulevi Ovaska kertoi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutetusta Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutuksen tiedonhaun opetuksesta. Kyseessä oli hoitohenkilökunnalle suunnattu koulutus, jossa opiskelijat hakevat tutkittua tietoa itsenäisesti eri tietokannoista. Tässä kirjasto oli aktiivisesti mukana. Lounastauolla pääsimme tutustumaan Satakunnan keskussairaalan tieteelliseen kirjastoon ja Porin kaupunginkirjaston keskussairaalan kirjastoon.

Kalle Romanov antoi vinkkejä Terveysportin tehokäytöstä. Haun ohjeistaminen on tärkeää, koska Terveysportin nykyinen käyttöliittymä on täynnä eri tiedonlähteitä ja osin sekavan tuntuinen. Opastus sujui hauskasti ja opin itsekin uutta. Lääketieteellisten tietokantojen käyttöön on tarjolla myös verkkokoulutusta Medupro-yhtiön kautta.

Ensimmäisen päivän lopuksi Jussi Kettunen LM Tietopalveluista kertoi e-kirjojen käytöstä ja hallinnoinnista lääketieteellisessä kirjastossa. Itse osallistuin vain päiväohjelmaan, mutta illalla osallistujille oli tarjolla päivällinen Ravintola Kirjakaupassa ja Porin teatterissa Sofi Oksasen kirjoittama Puhdistus-näytelmä.

Toisena sairaalakirjastopäivänä Ritva Riihimaa kertoi kiinnostavasti alais-, esimies- ja elämisen taidoista. Alaistaidot, esimiestyö ja työn hallinta rakentavat työhyvinvointia. Tästä ovat kirjoittaneet mm. Katriina Rehnbäck ja Soili Keskinen. Riihimaa esitteli myös johtajuuden paradokseja. On vaativaa olla johtaja, sillä hyvä johtajuus vaatii usein toisilleen täysin vastakkaisia ominaisuuksia samaan aikaan! Kiinnostava esitys sai miettimään alaistaitojen soveltamista omassa työssä.

Inke Vuorenmaa kertoi kirjallisuusterapiasta ja yleisökin pääsi osallistumaan, kun valitsimme luennolla jaetusta kymmenestä runosta yhden ja kerroimme, miksi valitsimme juuri sen. Runoista syntyi myös keskustelua ja analyysia. Jotkin runot myös koskettivat liikutukseen asti. Lopuksi kaikista runoista valittiin viisi sanaa, joista koostettiin oma runo. Mielenkiintoinen kokemus ainakin minulle, koska en aiemmin ollut vastaavaan työskentelyyn osallistunut.

Päivi-Maria Hautala esitteli kuvataideterapiaa ja sen tutkimusta. Kuvaraideterapiaa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kasvatuksen alalla. Hänen väitöskirjansa Lupa tulla näkyväksi: kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa löytyy myös verkosta.

Tuulevi Ovaska esitteli PsycINFO-viitetietokantaa. Carita Bjon kertoi terminologisesta työstä Kelassa. Sanastotyön tuoreimpana teoksena tänä keväänä on tulossa Kelan terminologinen sanastosta, kolmas, eläkkeitä, vammaisetuuksia ja kuntoutusta koskeva, osa sekä painettuna että verkkoversiona. Tavoitteena on luoda verkon kautta selattava ja standardien mukainen Kelan terminologinen sosiaaliturvan sanasto.

Päivien päätteeksi Ebscon ja ja Ovidin edustajat Kai Haatainen ja Jörn Hope esittelivät palvelujaan. Näistä esillä olivat mm. NetLibrary, Lippincott Williams & Wilkins Nursing Book Collection, Primal Pictures ja Global Health.

Maarit ja minä saimme päiviltä runsaasti ammatillisia vinkkejä. Joitakin Sairaalakirjastopäivillä mainittuja aineistoja saimmekin/on tulossa koekäyttöön kirjastoomme. Kannatti siis käydä :). Sairaalakirjastopäivien esitykset löytyvät myös verkosta.

Kuulumiset välitti,
Irina

Kirjastoalan yhteistyötä Porissa

Pitkällisten neuvottelujen ja suunnittelun jälkeen olemme vihdoinkin saamassa Porin Tiilimäellä olevat sosiaali- ja terveysalan kirjastot yhteen.

Käytännössä tämä tietää sitä, että Diakin Porin kirjaston toiminta loppuu toukokuun lopussa ja asiakkaita palvellaan jatkossa risteyksen toisella puolella SAMKin sosiaali- ja terveysala Porin kirjastossa.

Toukokuun aikana tehdään taustatyötä järjestelmässä ja siivotaan hyllyistä poistettavaa aineistoa, lisäksi tarkistetaan hyllyluokkia ja laitetaan uusia tarroja yms. Kesäkuussa aineistot pakataan muuttolaatikoihin ja elokuun alussa tiedot siirretään kokoelmatietokannasta toiseen.

Alkusyksyn ajan aineistoa on varmasti jonkin verran muuttolaatikoissa odottelemassa toimenpiteitä, mutta yritämme kuitenkin saada erityisesti kurssikirjat ja diakoniatyön kirjat hyllyihin asiakkaiden saataville mahdollisimman nopeasti.

Kunhan alkuvaiheen hämmennys on ohi ja uudet toimintatavat omaksuttu, niin emmeköhän me huomaa, että kummankin ammattikorkeakoulukirjaston asiakkaat ovat saaneet entistäkin paremmin palvelevan kirjaston Poriin.

Jussi

Shibboleth

Ei ihan ensimmäisten joukossa, mutta hyvässä perässähiihtäjien joukossa kuitenkin, siis Shibboleth-tunnistautuminen SAMKissa.

Shibbolethin käyttöönotto edellyttää Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmän käyttöönottoa. Tuo tuli hiljattain kuntoon ja nyt siis voidaan kirjaston (ja muidenkin) palvelujen etäkäyttöä helpottaa, tai ainakin kehittää. Käytännössä Shibboleth tarkoittaa sitä, että SAMK-tunnuksella kirjaudutaan erilaisiin palveluihin.

Ensimmäisenä Shibboleth otetaan käyttöön Theseus-verkkokirjaston tallennuslomake. Käytännössä siis opiskelija voi nyt tallentaa opinnäytetyönsä itse verkkokirjastoon, ei tarvitse juosta kirjastossa muistitikun kanssa. Mitä kaikkea tuo sitten tuokaan tullessaan, selviää kunhan ehdimme kunnolla testailemaan toimivuutta. Koulutusohjelmat jne. tulevat joka tapauksessa valmiina opiskelijoille, joten siltä osin kirjastonkin työ helpottuu.

Toisena shibboloitavana palveluna odottelee Nelli. SAMKin Nelliin tullaan lisäämään kirjautuminen ihan lähiaikoina. Näin vihdosta viimein OmaNelli yms. palvelut saataisiin asiakkaiden käyttöön.

Voyagerin shibbolointi odottanee kesän versionvaihtoa, Moodle voisi olla lähiaikojen ohjelmassa myös.

Jussi

Voyager-päivitys kesällä 2010

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen Voyager-tietokannat on tarkoitus päivittää uuteen versioon kesällä 2010. Kesäkuu taitaakin olla kaikin puolin paras mahdollinen ajankohta, jotta asiakkaille koituisi mahdollisimman vähän hankaluuksia esim. tietokantojen katkoksista.7-version päivitys on kohtalaisen iso operaatio, koska tietokannan lisäksi nyt päivitetään myös Oracle. Kokemusten perusteella tämä päivitys kuitenkin sujuu läpi edellisiä sutjakkaammin, joten ollaan toiveikkaita.

AMK-sektorilla päivitys aloitetaan 13.6., jolloin ExLibris tekee Oraclen päivityksen, versio on 10.2.0.4. Tuon päivityksen pitäisi mennä hyvin yhdessä päivässä, joten maanantaina 14.6. päästään varsinaiseen Voyager-tietokantojen päivitykseen - versio tulee olemaan 7.2.x. AMKien kannat ovat sen verran pieniä, että yksittäisen kannan päivitys menee läpi sutjakkaasti M9000-palvelimellamme. Tietokantojen määrä toki aiheuttaa ongelmia ja viivästyksiä, mutta todennäköisesti kaikki on ohi päivässä tai ehkä kahdessa. Sen jälkeen päästäänkin sitten asentamaan uudet clientit, joten käyttökatkos jäänee päivään tai kahteen. Yliopistopuolella päivitys tehdään viikkoa myöhemmin ts. juhannuksena olemme kaikki uudessa versiossa.

Mitä sitten tulee muuttumaan?

Clientien kohdalla ei tule sinänsä isoja muutoksia, kaikennäköisiä bugeja on korjattu ja joitain toiminnallisuuksia lisätty. Isoin näkyvä tapahtuu WebVoyagen puolella, se tullaan rakentamaan täysin uusiksi Tomcatilla - tai siis kirjastoilla on mahdollisuus valita, ottavatko uuden liittymän vai pysyvätkö vanhassa. Vanhan voinee ottaa käyttöön ainakin siirtymäajaksi uutta viriteltäessä, vanhaan päivittäminen sujuu pääosin tiedostot kopiomalla. Uuden WebVoyagen rakentamiseksi on tarkoitus järjestää koulutusta keväällä ja ehkä uudestaan vielä syksylläkin, joten ihan yksin tuota ei tarvitse opiskella. Uuden liittymän lisäviritykseksi tulee olemaan Kansalliskirjastossa tehty Tomcat WebVoyage Enhancer (ohje löytyy ainakin ElCommonsista), jolla saadaan tehtyä tekstimuutoksia, Open URLeja, linkkejä, tulostusteita, asiakastietoihin lisäkenttiä jne. Tomcat-liittymää voi katsoa vaikkapa tästä.

ExLibriksen Documentation Centeristä löytyy Release Notes ja Road to 7.2.0 -dokumentit, niistä näkee tarkemmin, mitä kaikkea oikeasti tapahtuu.

Sosiaalista mediaa ja yhteistyötä

Kirjastonjohtajalla oli mielenkiintoinen työviikko, kun ensin oli kaksi päivää Vaasassa Tritoniassa miettimässä tulevaisuuden yhteistyökuvioita muiden ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen johtajien kanssa. Vaikutelmaksi jäi, että ilmeisesti taannoisessa konsortioiden yhdistämisessä lähdettiin sittenkin väärästä päästä liikkeelle - kai tässä pitää ensin tutustua toisiimme ja synnyttää sitä kautta luottamusta yms., sitten vasta voidaan miettiä konsortiotasolla yhteistyötä. Tekninen ja rakenteellinen kehitys kyllä ajaa meitä yhteen väkisinkin, parin vuoden sisällä tapahtuu aika paljonkin nitkahduksia joka tapauksessa, kokouspaikkamme Tritonia on tästä hyvä esimerkki.

Sosiaalista mediaa tuntuu tulevan joka tuutista, mutta yhtä kaikki oli hyvä idea osallistua Samkin ePro-koulutuksen luennolle, jossa naapuritalon professori Jari Multisilta esitteli Web 2.0:n mahdollisuuksia opetuksessa. Sinänsä tuossa ei tullut itselleni mitään sykähdyttävää uutta, mutta tulipahan varmennusta sille, että näitä kaikenlaisia härpäkkeitä kannattaa kokeilla työkäytössäkin. Itseäni kiinnostaa opetusta enemmän ajatus siitä, että nettisivujen yms. sisältöä saadaan tuotettua simppelisti jollain sosiaalisen median välineillä. Kaikkea kun testaa, niin aina niistä jotain pientä matkaan tarttuu.

Jussi

E-aineistoissa edistystä

Kirjasto hankki vuoden alusta lisenssin ePress-palveluun. ePress sisältää kotimaisia sanoma- ja paikallislehtiä digitaalisina näköisversioina. ePress on käytössä SAMKin verkossa olevilta työasemilta, samoin opiskelijoiden ja henkilökunnan etäkäytössä SAMK-tunnuksilla. Satakunnan alueen paikallislehdistä löytyy tällä hetkellä ainakin Lauttakylä-lehti, Kankaanpään Seutu ja Tyrvään Sanomat. Koti-ikävän sattuessa kannattaa tarkistaa, löytyykö palvelusta oman kotipaikkakunnan aviisia.

Toinen tammikuun uudistus on oma e-kirja -palvelimemme. Tuonne linkitämme SAMKin lisensoimaa aineistoa. Aineistoihin pääsee käsiksi SAMK-tunnuksella niin SAMKin verkosta kuin sen ulkopuoleltakin. Osa aineistosta on sellaista, johon vain henkilökunnalla on pääsy, mutta osaan pääsevät myös opiskelijat. Nämä jälkimmäiset aineistot on linkitetty myös Tyrni-kokoelmatietokannastamme.

Jussi

Tapahtumia tämän vuoden aikana

Tämän vuoden kuluessa taidamme kirjastossa tapahtuu ainakin seuraavaa, normaaliasioiden hoitamisen rinnalla:

Harjavallan aineisto on jo poistettu kirjastojärjestelmästä. Poisto sujui aika näppärästi, tilaukset ja maksut teettivät hiukan ylimääräistä käsityötä. Poistettu toisen asteen aineisto siirretään Sataedun tietokannaksi, kunhan sillä puolella saadaan asiat kuntoon.

Aineistohankinnassa panostetaan muuten erityisesti sähköiseen aineistoon, verkkokirjat etusijalla. Sähköisten aineistojen käyttöä ja tunnettuutta edistetään erilaisten teemapäivien ja tempausten avulla.

Tilastoajot on perinteiseen tapaan otettu heti vuoden alussa KITT-yhteistilastoa varten. Kampuskirjastoista kerätään joitakin tietoja helmikuun aikana, samoin sähköisten aineiston käyttötilastot. Ttalousluvut syötetään maaliskuussa. Yhteistilasto julkistettaneen normaalin aikataulun mukaan toukokuun alussa.

Maalis-huhtikuussa järjestetään asiakastyytyväisyyskysely. Nyt on amk-kirjastoissa neljäs kerta tälle, ensimmäinen oli 2004. Kysely toteutetaan nykyisin Kansalliskirjaston vetämänä ja yhteistyössä myös yliopistokirjastojen kanssa.

Theseus-verkkokirjastossa (ja muissakin palveluissa) otetaan alkuvuodesta käyttöön Shibboleth-tunnistautuminen, tämä aiheuttanee joitain muutoksia opinnäyteprosessiin. Julkaisuluetteloa uudistetaan Amkota-tilastoinnin uusiin luokituksiin soveltuvaksi. Voyager päivitetään kesällä versioon 7.xx ja toivon mukaan nykyistä fiksumpaan nettiliittymäänkin. Nelliä kehitetään ...

Kirjastostrategia - tai oikeammin toimintaohjelma uudistetaan kevään aikana. Tämä kattaa strategiakauden 2010-2012.

Satakunnan korkeakoululaitoksen tiimoilta selvitetään kovasti yhteistyön tiivistämistä Diak Porin kanssa. KDK-hankkeessa (eli Kansallisen Digitaalisen Kirjaston) ollaan tiiviisti mukana, tästä tulee näkyvämpää kuitenkin vasta tulevina vuosina.

Kirjaston viestintää ja markkinointia tehostetaan, informaatiolukutaitoa edistetään. Ja kyllä me yritämme olla sotkeutumassa myös kaikkeen muuhunkin SAMKin toimintaan.

Jussi