Kestäviä käytänteitä Tallinnasta

Kirjastot kestävässä kehityksessä ECIL2015 

Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi ECIL2015 järjestettiin 19.-22.10.2015 Tallinnassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto osallistui konferenssiin posteriesityksellä Learning in a Green Living Room, jossa esiteltiin SAMKin tiedonhankinnan osallistavaa INFOtelakka-ohjausmallia. Konferenssiin saapui noin 350 osallistujaa kattavasti eri maanosista. Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina. Verkostoituminen suomalaisten ja kansainvälisten osallistujien kanssa oli luontevaa, olihan kaikilla yhteinen kiinnostuksen kohde - kirjastot osana kestävää kehitystä.

Konferenssin ohjelma oli tiviis. Luentoja informaatiolukutaidosta ja sen osa-alueista pidettiin aamuyhdeksästä iltaviiteen neljänä päivänä. Ohjelmasta löytyi puheenvuoroja mm. IL-opetuksesta käänteisessä luokkahuoneessa, digitaalinen vai painettu kirja, AMK-kirjastojen yhteistyöverkosto, IL-tieteenalan tutkimustuloksista sekä kirjastojen ja opetuksen yhteistyöstä.

Suomen ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyökonsortion (AMKIT-konsortion) pedagogiikkaryhmän Best Practices –esitys Towards Sustainable Online Tutoring in Information Literacy: Sharing Ideas toi esille yhdessä tekemisen merkitystä sekä osaamisen jakamisen että kestävän kehityksen näkökulmasta. Hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteistyön merkitys opiskelijoiden ohjauksessa tulivat esiin käytännön esimerkein. Yhtenä esimerkkinä oli Satakunnan ammattikorkeakoulun INFOtelakka ja verkko-ohjaus HILL-verkkoluentojärjestelmän avulla.

Käyttäjäkokemuksia painetun ja digitaalisen aineiston käytöstä jaettiin useassa puheenvuorossa. Maailmanlaajuisella kyselyllä oli kerätty aineistoa 130:en maan yliopisto-opiskelijoilta. Hyvin samansuuntaisia olivat käyttäjien näkemykset eri maissa, monen mielestä perinteisen kirjan lukeminen peittoaa edelleen digitaalisen lukukokemuksen. Kyselystä nousi esiin, että painetun kirjan lukeminen on ystävällisempää silmille, kirjasta hahmottaa hyvin kokonaisuuden ja siihen on helppo keskittyä. Digitaalisen aineiston puoltosanoja olivat helppo saatavuus ja hyvät hakuominaisuudet.

Informaatioalan tieteentekijöistä emeritaprofessori Carol C. Kulthau pohti alustuksessaan informaatiolukutaitojen merkitystä 2000-luvulla. Kulthaun tiedonhankinnan prosessimalli on yksi informaatioalan peruspilareista. Nyt emeritaprofessori painotti ohjatun tiedustelun (Guided Inquiry) merkitystä osana tiedonhankintaprosessia.

Keskustelut luentosalien käytävillä, postereilla, lounaalla tai konferenssi-illallisella antoivat oivan mahdollisuuden jakaa käytänteitä niin kirjastotyöstä, IL-opetuksesta kuin kirjastopalvelujen markkinoinnista. Konferenssin illallispöydässä jaettiin ammatillisen tiedon ohessa vinkkejä lomailuun vaikkapa Kroatian ja Turkin rannikoilla.


Vinkkejä tilasuunnitteluun
Monipuolisen konferenssitarjonnan ohella tutustuimme Tallinnan yliopiston akateemiseen ja Tallinnan teknillisen yliopiston kirjastoihin. Tallinnan yliopiston akateemisessa kirjastossa saimme vierailla mm. kirjojen digitointiosastolla. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi kirjasto digitoi aineistoa sähköiseen muotoon. Tilasuunnittelusta kiinnostuneina tutustuimme huolella kirjaston ylimmän kerroksen työtiloihin, joita oli remontoitu muutama vuosi sitten. Tiloihin oli tuotu kodikkuutta sohvilla, nojatuoleilla ja myös jakamalla avaraa työtilaa rauhallisemmaksi matalilla avohyllyillä.

Tallinnan teknillisen yliopiston kirjasto valmistui vuonna 2009. Kirjasto on Viron itsenäistymisen jälkeen ensimmäinen kirjastoksi suunniteltu rakennus ja sen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Teknillisen yliopiston kirjasto palvelee noin 22 000 opiskelijaa. Kuutionmallinen kirjastorakennus oli sijoitettu kätevästi kolmen eri kampusrakennuksen keskiöön.

Kirjaston visuaalinen ilme oli muodostettu vihreä-musta-valkoinen väriyhdistelmästä, joka jatkui kerroksesta toiseen. Sisätiloissa on paljon hienoja yksityiskohtia ja sama graafinen ilme toistui niin lainatiskissä kuin ryhmätyötilojen lasiseinissä. Kirjasto toimi viidessä kerroksessa, joista yksi kerros oli varattu hiljaiseksi tilaksi. Jokaisessa kerroksessa oli asiakkaille työskentelytiloja itsenäiseen tai ryhmätyöhön. Ryhmätyötilat olivat varattavissa netin kautta ja ne olivatkin ahkerassa käytössä.

Teknillisen kirjaston työntekijät olivat saaneet osallistua koko prosessin ajan tilojen ja toimintojen suunnitteluun. He totesivatkin olevansa erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihinsa ja niiden toimivuuteen. Vierailun päätteeksi tutustuimme kirjastorakennuksessa toimivaan yliopiston museoon. Museon näyttelyssä tuotiin havainnollisesti ja vieraita osallistamalla esiin yliopiston tutkimustuloksia ravintotieteisiin sekä sähköntuotanto- ja energialähteisiin liittyen.

Jos kiinnostuit aiheesta, niin lisätietoja ECIL- konferenssista ja konferenssijulkaisujen tiivistelmät ovat luettavissa täällä.

teksti & kuvat: Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto