Finnan käyttökokemuksia

KDK-hanke on pyörinyt jo useamman vuoden ja sen näkyvin osa eli Finna-asiakasliittymäkin oli pilottivaiheessa jo monta vuotta sitten, 2014 päästiin viimein tuotantovaiheeseen. Finna otettiin SAMKin kirjastopalveluissa käyttöön ensimmäisten amkien joukossa, samalla siirsimme kokoelmatietokantamme nettiliittymän ja Nelli-portaali syrjään. Beta-versiolla testailimme kevätpuolella, elokuussa otettiin sitten virallisesti käyttöön. Finnan käyttöönotto tukee hyvin kirjastopalvelujen pitkää kehityskaarta kohti sähköisten aineistojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä.

Kuinka Finna sitten otettiin vastaan? Finnan käyttö ja trendit 2014 -raportissa on vertailtu eri näkymien käyttöä lähinnä tilastotietojen kautta, samoihin aikoihin loppuvuodesta 2014 tehtiin myös tutkijoille suunnattu haastattelututkimus Finnan käyttötavoista. Ne muut varsinaisessa tuotantokäytössä olevat AMK-Finnat ovat OAMK ja LAMK. Muutama muukin ammattikorkeakoulu on ottanut Finnan beta-vaiheeseen, mutta käytännössä vain nämä kolme mainittua ovat korvanneet sillä entisen näkymänsä. Vertailun vuoksi: YO-kirjastoista Jyväskylän yliopisto on ottanut Finnansa tuotantokäyttöön, Hanken on beta-versiolla mukana, mutta vanhojen liittymiensä rinnalla molemmat. SAMKin erottaa muista amk-kirjastoista se, että olemme siirtäneet Finnaan paljon myös nettisivujen sisältöä. 

Marraskuussa järjestettiin Finnan käyttäjäkysely. Siihen saimme kohtalaisen hyvän määrän vastauksia. Palaute noudatteli suurin piirtein samaa kaavaa, mitä olemme saaneet spontaanisti asiakkailtamme pitkin syksyä. Osittaisesta keskeneräisyydestään huolimatta Finna on saanut erittäin hyvän vastaanoton, kouluarvosanaksi saimme 8. Sisällön löydettävyyden arvioinnissa tuli kerrassaan erinomaiset arvosanat asiakkilta, mikä koskee Finnaa yleensä ja myös SAMKin Finnaa.

Finna otettiin heti lukuvuoden alusta mukaan tiedonhankinnan ohjaukseen, olemme myös kiertäneet kertomassa siitä opetushenkilöstölle. Näistä ehkä löytyy syy Finnamme ahkeraan käyttöön. Kävijätilastojen perusteella SAMKin Finna oli AMK-Finnoista ehkä kaikkein käytetyin. SAMKissa käyntejä oli 317/päivä, vertailuna vaikka Jyväskylän yliopiston 798. Mainittakoon vielä se, että SAMKin Finnassa näytti syksyllä olleen päivittäisiä kävijöitä enemmän kuin Helsingin kaupunginmuseon Finnassa.

Mitä asiakkaamme sitten Finnasta hakivat? Tämä selviää hakutilastoja tarkemmin tutkimalla. Suurin osa (95 %) hakee etusivun hausta muutamalla hakusanalla ilman erityisiä rajauksia, tarkennettua hakua käytetään kohtuullisen vähän. Finnan käyttömme on siis googlemaista, haetaan tiettyä kirjaa tai tietystä aiheesta muutamalla hakusanalla. Suurimmat syyt Finnasta hakemiseen olivat opiskeluun  ("kurssikirja") tai opinnäytetyöhön liittyen. Alun hankaluuksien jälkeen Finnaa saatiinkin kehitettyä niin, että kirjan nimellä haettaessa löytyvyyttä parennettiin. Mielenkiintoinen tulos oli se, että myös tutkijat näyttävät käyttävän eniten tätä yksinkertaista hakua. Siihen siis kannattaa kehitystyötäkin panostaa.


Mihin Finnaa sitten kehitetään tästä eteenpäin? Strategia on työn alla, uusia organisaatioita on tulossa mukaan erityisesti korkeakoulusektorille ensi syksynä, Finnan taustalla olevaan järjestelmään tulee uusi versio syksyllä.... Asiakkaiden ja mukana olevien organisaatioiden toiveita kuunnellaan herkällä korvalla, kehitystyö on ainakin tähän mennessä ollut kiitettävän nopeaa.

Tutustu nykyaikaiseen asiakasliittymäämme tarkemmin samk.finna.fi -osoitteessa.

Osallistavaa ohjausta SAMKin kirjastossa

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastossa tiedonhankinnan opetusta uudistettiin tänä syksynä. Uteliaisuus ja halu kokeilla erilaisia toimintatapoja sekä Finna-tiedonhakupalvelun käyttöönotto antoivat sysäyksen tiedonhankinnan opetuksen muutokselle. Isoimmilla kampuksilla tiedonhankinnan opetusta on voinut kuvailla kiihkeäksi jokasyksyiseksi rumbaksi, jossa opettajan ajankäytön hallinta on tullut entistä haasteellisemmaksi. Lisäksi lähiopetustunneilla on saanut jatkuvasti kilvoitella opiskelijan huomiosta Facebookin, Instagramin ja muiden sosiaalisen median välineiden kanssa.

Ideasta toimeen
SAMKin tiedonhankinnan opetusta lähdettiin uudistamaan osallistavampaan suuntaan. Jo muutama vuosi sitten kirjastossa lanseerattiin opinnäytetyövaiheen opiskelijoiden tiedonhankintaa palveleva INFOtelakka. INFOtelakka tarjoaa henkilökohtaista tiedonhaun opastusta opiskelijoille ja henkilöstölle ajanvarauksella. Opinnäytetyövaiheen opiskelijat kokevat arvokkaaksi yhteistyön oman tutkimusalansa tiedonlähteiden kartoittamisessa. Opiskelijalle jo pelkästään keskustelu tutkimusaiheesta toisen kanssa on avartavaa ja johdattaa häntä eteenpäin.

Ohjausta kirjastossa
Hyvät kokemukset INFOtelakan ohjauksista kannustivat kokeilemaan samantyyppistä toimintamallia aloittavien opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksessa. Aiemmin tiedonhankinnan lähiopetus on tapahtunut pitkälti tietokoneluokissa, joissa on harjoiteltu tietokantojen käyttöä ja syvennytty tiedonhaun tekniikkaan. Lähiopetusta haluttiin nyt muuttaa osallistavammaksi, jolloin tiedonhankinta on luonteva osa opintojakson essee- tai PBL-tehtävää. Pienryhmät hakevat informaatikon ohjauksessa tietoa tehtäväänsä, rajaavat näkökulmaansa ja miettivät hakusanoja. Tietolähteinä hyödynnetään tietokantoja, e-aineistoja ja painettua materiaalia. Ohjaukset tapahtuvat luokkatilan sijaan kirjastossa. Opettajien kanssa on sovittu ohjauksen ajankohta ja se on merkitty työjärjestykseen.

Tietoiskuja oppitunneilla
Tiedonhankinnan ohjausta on SAMKissa annettu tänä syksynä ainakin matkailun, liiketoiminnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin koulutusaloilla. Kampuksen informaatikko on tehnyt yhteistyötä opintojakson opettajien kanssa. INFOtelakka-palvelun kautta opintojakson opettaja on voinut tarvittaessa pyytää informaatikon myös oppitunneilleen esittelemään ajankohtaisia aineistoja.

Opiskelijan olohuone
Kirjaston tiloja on uuden ohjausmallin myötä uudistettu. Näin voidaan tarjota paremmin ryhmäohjaukseen soveltuvia muunneltavia työskentelytiloja. Tiedepuiston, Kanalin ja Kuninkaisten kampuksilla on lähelle kirjastotilaa järjestetty oppijan olohuone, joka on sisustettu rennon kotoisasti säkkituolein, nojatuoleilla, kulmasohvalla ja muilla kotoisilla tavaroilla. Nämä opiskelijan olohuoneet on organisoitu yhteistyössä ammattikorkeakoulun TKIY-toiminnan kanssa.

Lainaksi läppäreitä
Eri kampusten opiskelijoiden olohuoneet ovat saaneet oppijoiden varauksettoman hyväksynnän. Tilojen käyttöaste on korkea ja niistä löytyy myös tietokoneita itsenäiseen työskentelyyn sekä työpöytiä kokouksiin. Syksyn ehdottomaksi hittituotteeksi ovat kuitenkin nousseet kirjaston lainattavat läppärit. Näitä opiskelijat voivat lainata neljäksi tunniksi kerrallaan ja käyttää korkeakoulun tiloissa.

Osallista - opin
Vapaamuotoisten tilojen, lainattavien läppärien ja INFOtelakan ohjauksen kautta tuttuakin tutummaksi on muodostunut kuva, jossa opiskelijat istuvat rennosti sohvalla lainattua läppäriään näpytellen ja samalla toistensa kanssa jutellen. Uuden toimintamallin luominen on vaatinut uusia tiloja, laitteita, laajaa yhteistyötä sekä opiskelijoiden ja henkilöstön osallistamista. Jo Benjamin Franklin on aikoinaan todennut ”Kerro minulle, niin unohdan. Opeta minulle, niin muistan. Osallista minut, niin opin.”

Susanna Ruohomäki, teksti
Katrin Kippasto, kuva

Artikkeli on julkaistu Kreodissa marraskuu 7, 2014.

213 kertaa luettu

Helsingin Sanomat kirjoitti raporteista, joita ei lue kukaan. SAMKin e-julkaisuja on ollut Theseus-julkaisuarkistossa vuodesta 2008 alkaen vapaasti luettavissa ja hakukoneiden löydettävissä. Theseuksen rinnalla e-julkaisuja voi ladata kirjakaupasta, samk.pikakirjakauppa.fi.

Millaista julkaisujen käyttö on Theseuksessa? Otetaan tilastot, excelöidään ja tulkitaan: vuonna 2013 julkaisu luettiin – tai vähintäänkin avattiin – keskimäärin 213 kertaa.

SAMKin e-julkaisut 2008-2013 | Create Infographics

Eniten luetut SAMKin e-julkaisut Theseus-julkaisuarkistossa 2008–6/2014

Julkaisu (e-julkaisun vuosi)	Lukukertoja
Art360 : kuvataiteen uusien liiketoimintamallien ja manageroinnin kehittämishanke (2012)	577
Avautuvien mahdollisuuksien perhetyö neuvolassa : lapsiperheiden peruspalvelut ja psykososiaalinen tuki : LAPSOS-hanke (2010)	523
Jaettavaksi : kuvataideterapia erityisopetuksen menetelmänä (2010)	800
Karjaranta : ympäristössä tapahtuu (2011)	559
Penkki! (2011)	544
Rekrytointi murroksessa : töitä Facebookista, verkostoja Twitteristä (2013)	775
Safe return to port : Bridge Conference 2011 (2012)	2668
Sata lämmintä sydäntä (2011)	549
Senioripalvelujen kehittämisen hyvät käytännöt (2010)	1635
Sosiaalipedagoginen ammatillisuus : Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi (2010)	3875
Taide hoitaa (2008)	1000
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa : osa-projekti Satakunnassa (2011)	651
Työnohjauksen käytännön polkuja (2010)	1235
Työnohjauksen monet mahdollisuudet (2012)	1359
Vuorotyö (2011)	509

Lähde: Theseuksen käyttötilastot

http://infogr.am/samkin-e-julkaisut-2008-2013?src=web

— Harri Salminen, SAMK kirjastopalvelut

KirjastoMOVE 2014

KirjastoMOVE 2014 starttasi tänä vuonna kevätauringon ensisäteiden pilkistäessä pihoihin. Kampanjan viimeiset kilometrit taittuivat, kun suvivirret kajahtivat koulujen juhlasaleissa. Mukaan liikkumaan lähti yhdeksän innokasta AMK-joukkuetta: Centria, JAMK, Karelia, Laurea, Metropolia, OAMK, SAMK, TurkuAMK ja XAMK. Kaikkinensa kampanja innosti liikkumaan 86 kirjastolaista. Joukkueiden kokoonpanot vaihtelivat 4 hengen porukasta aina 15 jäsenen joukkueeseen. Kevään aikana koettiin liikunnallisia hetkiä huimat 5633 tuntia.

Lue tuloksista tarkemmin Kreodista!

Elina on KVAK 2014

Elina Laineenoja ja KVAK-palkinto

AMK-kirjastopäivillä 11.–12.6.2014 palkittiin perinteeksi muodostuneeseen tapaan ansioituneita AMK-kirjastolaisia KVAK-palkinnolla. KVAK on lyhenne sanoista kahden vuoden ammattikorkeakoulukirjastolainen ja palkinto jaetaan kahden vuoden välein.

Yksi kolmesta tämänkertaisen KVAKin saajista on SAMKin tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja. Hänet tunnetaan innostavana ja positiivisena kehittäjänä. Elina saa innostuksensa tarttumaan työkavereihinsa ja onnistuu tekemään opettajien kanssa hedelmällistä yhteistyötä. Elina on pitkän linjan kirjastolainen ja erinomainen työtoveri.

Muut palkitut ovat informaatikko Minna Marjamaa Laureasta ja tietopalvelusihteeri Mika Puhakka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Onnea!

Fellmannian tietokeskus toisena kotina

Finna -asiakasliittymää esiteltiin tiedonhakupäivässä Lahdessa 9.4. Samalla oli oiva tilaisuus tutustua jo ennalta paljon kiitosta saaneisiin tieto- ja oppimiskeskus Fellmannian tiloihin. Näkemystä, kokemusta ja ahaa-elämyksiä tarttui esittelykierrokselta roimasti mukaan. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut vahva visio viihtyisän oppimisympäristön luomisesta. Täällä tieto ja oppiminen kohtaavat oppijan hänen jokapäiväisessä arjessaan.


Tilojen, hyllyjen ja jopa palautepallojen suunnittelussa on hyödynnetty opiskelijoiden osaamista. Hauskat mökinmuotoiset lehtihyllyt ovat muotoilun oppijoiden suunnittelemia. Kirjaston kokoelmahyllyt ovat puolikaaren muotoisia ja niistä muodostuu hauskoja pieniä soppia, joissa aineistoon voi syventyä nojatuolissa istuen.

Tilat ovat kaikkinensa ihanan avarat ja valoisat. Kokoelmahyllyt ovat matalahkoja, joten isoista ikkunoista tulvii sisään valoa ja avaruuden tuntu säilyy. Värimaailmaltaan tietokeskus on valkoinen, musta ja limen vihreä ovat raikastamassa valoisaa yleisilmettä.

Tieto- ja kirjastotila sijoittuu näppärästi vilkkaaseen kadunkulmaan, jossa isot ikkunapinnat piirtävät kutsuvaa näyteikkunaa houkutellen ohikulkijoita sisään. Asiakkaat saavat muutenkin viihtyä tilassa - tietokeskuksen kulmauksessa sijaitsee Starbucksin itsepalvelukahvio pöytäryhmineen.

Oppija löytää rakennuksesta erilaisia ryhmätyötiloja. Näitä tiloja voi rajata verhoilla tai sitten löytyy neljäksi tunniksi kerrallaan varattavia tiloja. Näihin tiloihin oppija saa kulkuavaimen, joten täppärit, läppärit ja muistiinpanot voi jättää hetkeksi sinne turvaan. Pääsisäänkäynnin vierestä löytyy kodikas digitila. Siellä voi käyttää tietokoneita ja infotaulua itsenäiseen työskentelyyn. 

Aulan lisäksi kirjastotila jatkuu pohjakerroksessa. Myös täällä tilat ovat valoisat, josta kiitosta saavat hyllyjen, lattian ja seinien valkoinen värimaailma. Täällä on myös galleriatila oppijoiden osaamisen esittelyyn.

Kaikkinensa Fellmannian tieto- ja oppimiskeskus ulottuu viiteen eri kerrokseen. Sieltä löytyy luentosaleja, opetustiloja, tiloja itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätöihin useassa eri kerroksessa. Viihtyisyyttä lisäävät myös ruokala, auditorio ja jopa kaksikin talvipuutarhaa, joissa oppijat voivat leppoistua opiskelujensa lomassa säkkituoleissa rennosti maaten. Tilat kutsuvat houkuttelevasti luokseen.

Susanna Ruohomäki, teksti
Katrin Kippasto, kuvat

KirjastoMOVE 2014 - tule mukaan!

Mikä meitä liikuttaa? No, tämän kevään ammattikorkeakoulukirjastojen liikuntakampanja KirjastoMOVE 2014!

Viime vuonna Oamk-kirjasto haastoi muut amk-kirjastot liikuntakampanjaan. Se liikuttikin meitä kirjastolaisia ennätysmäisesti – sadan henkilön voimin kuntoiltiin, ulkoiltiin, jumpattiin, imuroitiin ja kokeiltiin uusia lajeja. Isot kiitokset siitä Oamkiin! Liikunnallisia huippuhetkiä viime vuodelta voi lukea Kreodista.

Laitetaanpa kevään kunniaksi pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat liikkeelle ja startataan KirjastoMOVE 2014! Tämän kevään liikuntatempauksen järjestelyistä vastaa SAMK.

Kampanjan kuviot:

• Kirjasto kerää henkilökunnastaan joukkueen houkutellen mukaan mahdollisimman monta jäsentä.
• Joukkueen jäsenet merkitsevät liikuntasuorituksensa muistiin tavalla tai toisella.
• Joukkueen vastuuhenkilö kerää yhteistilastoa koko joukkueen liikkumista ja kampanjan päätteeksi raportoi, miten kampanja omassa kirjastossa sujui. Keväisiä liikuntavinkkejä ja -tunnelmia kysellään kampanjan edetessä. 

Liikuntasuoritukseksi lasketaan kaikenlainen kuntoliikunta, samoin työmatkaliikunta ja hyötyliikunta piha-askareista aivojumppaan.

Muistathan pitää liikkumisestasi päiväkirjaa käsipelillä tai vaikka HeiaHeia-verkkopalvelussa. Sinne on helppo luoda oma ryhmä tai aktivoida ja päivittää viimevuotisen ryhmän tiedot. Näppäriä kännykkäsovelluksia ovat esim. Sports Tracker ja HeiaHeia.

Kevään liikuntakampanja jatkuu 31.5.2014 asti. Lähetä joukkueesi ilmoittautumiset osoitteeseen kirjasto.tiedepuisto@samk.fi. Ilmoittautumisia otetaan vastaan maaliskuun loppuun asti. Arvontoja varten pyydämme ilmoittamaan joukkueen jäsenten nimet.

Kampanjan voittajajoukkue sekä kaikki osallistujat palkitaan liikunnallisilla palkinnoilla AMK-kirjastopäivillä Helsingissä! Myös matkan varrella osallistujien kesken arvotaan liikuttavia palkintoja.

Liity yhteiseen Facebook-ryhmään KirjastoMOVE. Virallinen hashtag: #kirjastomove.

Mottonamme olkoon yhdessä tehden ja liikkuen kohti kesää! Tule mukaan!

Näin teet täppäritelineen kirjasta

Kirjastojen poistokirjoja voi käyttää hyödyksi monella eri tavalla. Hyvät ideat kannattaa jalostaa ja yksi sellainen tuli taannoin vastaan: pöytäteline tabletille eli täppäriteline. Pilottikappale valmistui viime syksynä ja yleisön pyynnöstä joulukuun valmistumispäivänä Kanalikirjaston lukusaliin perustetusta pop-up-täppäripajasta valmistui myös muutama uusi yksilö. Puolet tarvikkeista löytyi kirjastosta eli kovakantiset poistokirjat, korjausliima ja liimapensselit. Rautasaha ja paperiveitsi tuotiin kotoa ja metalliviivotin ja akryylimaali lainattiin kaverilta.

Työvaiheita on useampi, joten telineen valmistumiseen tulee varata aikaa. Liiman kuivuminen kestää ja loven sahaaminen kirjan kanteen ja sivujen leikkaus ovat tarkkaa puuhaa.

• Ensin kirjan kannet, muutamat sisäsivut  ja ulkosivut liimataan yhteen ja annetaan kuivua painon alla. Kuivumisen jälkeen kirja on yhtenä kappaleena eikä sitä enää pysty avaamaan.
• Seuraavaksi tehdään kirjan kanteen muutaman sentin päähän selkämyksestä n. 1,5 x 1,5 cm kokoinen lovi.
• Kirjan kansi kannattaa sahata rautasahalla ja sivut leikata paperiveitsellä metalliviivotinta apuna käyttäen. Käytimme sivujen leikkaamiseen sahan sijasta paperiveistä, jotta työn jälki olisi siistiä ja paperipölyä tulisi vähemmän.
• Lopuksi lovi liimataan ja annetaan kuivua. Loven voi maalata, koska väri peittää epätasaisuudet ja tekee siitä viimeistellymmän näköisen.

Katrin sahaa

Juha liimaa

Eiku täppäri telineeseen ja lukemaan kirjaston e-kirjoja (tai katsomaan telkkua).

Vinkki: kampuskirjastoista poistetaan säännöllisesti vanhentuneita kirjoja ja niitä saa ilmaiseksikin. Kanalikirjasto järjestää tilauksesta uusia telinepajoja.


Kirjoitti
Katrin Kanalikirjastosta

Kohtaavatko merkitysmaailmat?

STKS:n seminaarissa Eduskunnan Pikkuparlamentissa esiteltiin uusia trendejä informaatiolukutaidon opetukseen ja sen markkinointiin 18.11.2013. Jo seminaaripaikalle saapuminen oli ikimuistoista - ensin piti läpäistä turvatarkastus ja -portit.

Päivi Peitsala-Litmanen aloitti kirjastojen markkinoinnilla. Hän painotti, että tuotekehitys lähtee aina asiakkaiden tuntemuksesta. Tietoa asiakkaan tarpeista saa tutkimalla, kohtaamalla ja kuuntelemalla. Sisältöjen välityksessä tunteella on suuri merkitys. Tunteella suhtaudumme asioihin, ilmiöihin ja tiloihin. Mainonnan tehtävänä on kertoa asiakkaalle miksi hänen pitäisi olla kiinnostunut jostakin asiasta ja mitä hän sillä tekee. Kaikki tämä tulisi tarjota ymmärrettävällä kielellä ja löytää yhteinen tulkintapinta.

Kirjastoissa on osaamista ja hyviä palveluita, joten annetaan sen näkyä! Opasteiden, värien ja tilojen avulla helpotamme asiakkaan matkaa. Lisäksi kirjastoväen tulee hakeutua asiakkaan luo. Tästä näimme esimerkkinä ”Street librarian” Edwardin, joka esittelee kannettavien tietokoneiden käyttöä Tansanian kaduilla. Näin hän tekee tunnetuksi kirjastopalveluja heille, jotka eivät osaa sellaisia kaivata.

Seuraavaksi oli vuorossa Terkko-navigaattori. Palvelu helpottaa Terkon oppijoiden ja henkilöstön verkkotiedon löytymistä ja aineiston saatavuutta. He mainostavat palveluitaan mm. saat kurssikirjat jonottamatta Terkko-navigaattorista. Erilaiset posterit välittävät tietoa verkkopalvelusta ja ovat esillä siellä missä opiskelijat liikkuvat. Postereihin on tallennettu verkkokirjan kansikuva varustettuna qr-koodilla. Asiakas saa näin näppärästi ladattua verkkokirjan mobiiliinsa.

Carita Kiili Jyväskylän yliopistosta esitteli kasvatustieteen väitöskirjaansa lukiolaisten tekstitaidoista ja internetlukemisesta. Tutkimuksen mukaan tiedontarpeen määrittely ja kysymysten asettaminen luovat perustan onnistuneelle tiedonhaulle. Tehtävän aikana oppijalle annettu palaute on hyödyllisempää kuin jälkikäteen annettu. Oppimisen dialogisuutta ja vertaisarvioinnin merkitystä korostettiin. Erilaisia kielikuvia nostettiin seminaarissa esiin, kuten vaikkapa monologinen tiedonhankinta, dialoginen osallistuminen ja trialoginen tiedontuottaminen.

Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto

Tilaa, p*?*!!

Mistä ihmeen syystä nämä tilakysymykset oikein päässä pyörivätkään näin alkusyksystä?

No juu, kampusratkaisuja tehdään Satakunnassa perinteisesti pitkän kaavan mukaan. Parhaillaan on mietinnässä sekä Porissa että Raumalla SAMKin kampukset, jälleen kerran. Huittinen ja Kankaanpää ovat olleet kohtalaisen sivussa kampuskirjastojen suunnitelmissa, kaipa niissäkin jotain joskus täytyy tehdä. Keväällä 2013 tehtiin TTY:n kanssa suunnitelma yhteiskampuksesta ja sen mukana yhteiskirjastosta, nyt on palattu fiksumpaan ja selkeämpään vaihtoehtoon (kirjaston kannalta) eli suunnitellaankin SAMKin tarpeiden pohjalta kampusta. Kevään työ oli kirjastoryhmässä oikein hyvää ja suunnitelma oli periaatteessa ihan käyttökelpoinen, niin hyvä että sitä hiukan hiomalla (ja neliöitä karsimalla) saataisiin SAMKin tarpeisiin hienot kirjastotilat. Oikeastaan meillä oli ideaalitilanne, kun saatiin suunnitella omista lähtökohdistamme haluamme tilat "kyllä se realismi ja karsinta tulee sitten aikanaan" -ohjeistuksella. Aikataulusta ei ota hurttiukkokaan selvää, lokakuussa kai uusi hankesuunnitelma menee kaupunginvaltuustoon ja siitä sitten alkaa kilpailutus. Kuinka kauan tuo sitten kestänee ja milloin päästään oikein rakennusvaiheeseen asti - eipä kai 2016 ihan kumminkaan muutto vielä toteudu.

Rauman tilanne on vielä kimurantimpi, tai ainakin siellä on pidempi historia. Kampuskirjastoa on suunniteltu jo 1990-luvun alusta lähtien, jo kauan ennen vakinaista toimilupaa oli suunnitelmat olemassa. Nykytilanteesta ei ole ihan tarkkaa käsitystä, näyttäisi kumminkin siltä, että varsinaisesti uusia tiloja ei ole tulossa vaan vanhojen seinien sisään pitää sovittautua. Aika näyttää mitä siellä kaupunki lähtee toteuttamaan, tai onko nuo SAMKin käsissä - mistä minä sen tietäisinkään. OKM:n vastaus toimiluvista on kumminkin hyvin ratkaiseva asia, sitä odotellessa.

Vaan mitäpä oikein kirjastotiloilta vaaditaan, ajatelmia syksyltä 2013 (ensi vuonna sitten taas silloisten suunnitelmien pohjalta uusia mietintöjä):

1. Opiskelijoiden työskentelytilat. On ne sitten ryhmätyötiloja (joiden tarve on aivan ilmeinen) tai hiljaisia, rauhallisempia tiloja. Kumpiakin tarvitaan kirjaston yhteyteen ja kirjastosalin sisälle jne, huolimatta siitä että vastaavia pitää olla myös muualla kampuksilla. Opiskelun muuttuessa itsenäisempään suuntaan ja sähköisen aineiston lisääntyessä näiden tilojen tarve kasvaa jatkuvasti, tai en minä noista hiljaisista tiloista niinkään tiedä.
2. asiakaspalvelun tilat Lainatiski käsitteenä on kai mennyttä maailmaa, nykyaikainen asiakaspalvelu vaatii erilaista suunnittelua tilojen suhteen. Rutiinit hoituvat automaateilla ja henkilöstö panostaa neuvontaan yms. Ihannetapauksessa lienee noin, mutta eihän se käytännössä ihan noin kumminkaan mene. Toisaalta henkilöstön ydinosaaminen kyllä liukuu jatkuvasti sähköisen aineiston hallintaan ja kaikenlaiseen viestintään - tai en minä sitäkään ihan varmaksi voi tietää.
3. painetun kokoelman tilat Emme me kirjoista ja lehdistä tyystin eroon pääse, vaikka kuinka painopiste olisi siirretty sähköiseen aineistoon. Voisi kuvitella, että varastoissa ei jatkossa säilytellä vanhaa aineistoa nykymalliin, myöskin poistoja tehostetaan ja määrärahojen vähentyessä uuttakaan painettua aineistoa ei tule yhtä paljon. Nämä ovat perusjuttuja joka tapauksessa nämäkin neliöt, opetus/opiskelu ei kumminkaan pysy ihan idealistien tahdissa. Tiedän!
4. viihtymisen mahdollistavat tilat Kirjastonkin tilojen pitää olla viihtyisät, että opiskelijat pysyvät sisällä kampuksella odottelemassa parin tunnin tauon jälkeen alkavia luentoja. Kaikentyyppinen visuaalinen virike taitaa olla tulevaisuutta, miksei meidänkin kirjastossa voisi olla video-screeniä, pelipaikkoja, kahviautomaattia jne vaikkapa sanomalehtien kanssa. Tai jotain sen suuntaista, en minä tiedä vielä mutta eiköhän se tästä kirkastu. Kirjaston mökäcorner on niin hieno käsite, että sehän pitää toteuttaa.

Jussi

Kuinkas hyviä me oikein olemmekaan

Mitä sitä itse miettimään omaa hyvyyttään, kysytään asiakkailta!! Vastauskin saatiin: kevään 2013 käyttäjäkyselyn perusteella SAMKin kirjasto on nimittäin 4,46 hyvä.

Käyttäjäkyselyitä on järjestetty parin vuoden välein vuodesta 2004 alkaen, aluksi amk-kirjastojen yhteistyönä ja nyttemmin Kansalliskirjaston koordinoimana. Kyselyllä pyritään selvittämään asiakkaidemme kokemaa erilaisten kirjastopalvelujen tärkeyttä ja onnistumista. Kyselyssä on erilaisia väittämiä, joille annetaan arvosanat kummastakin asteikolla 1 (huonoin) - 5 (paras). Lisäksi on mahdollista antaa vapaata sanallista palautetta. Saatu palaute käsitellään hyvinkin tarkasti kirjastopalveluissa, kyselyn kautta tulee meille hyvinkin arvokasta tietoa käyttäjiemme tarpeista.

Kirjasto asiointi- ja oppimisympäristönä käsittää mm. aukioloajat, tilat ja sähköisen asioinnin. Kirjastopalveluissa on panostettu jo vuosia sähköisiin palveluihin, tämä näkyy myös käyttäjäkyselyn tuloksissa, sillä onnistuminen sähköisessä asioinnissa (4,5) on korkeampi kuin vaikkapa fyysinen asioimisympäristö (4,3) tai aukioloajat (4,1). Sähköinen asiointi tarkoittaa tässä varauksia, uusintoja, aineiston selausta jne). Kaikkiaan SAMKin kirjasto näytti saaneen asioimis- ja oppimisympäristönä hieman amk-kirjastojen keskiarvoja parempia arvosanoja onnistumisesta. Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia tuli lähinnä koskien aukioloaikoja (ilta - ja lauantai-aukioloja toivotaan) sekä ryhmätyö- ja hiljaisen työskentelyn tiloja. Resurssikysymyksiä molemmat, hajautetulla kampuskirjastorakenteella ja pienellä henkilöstöllä ei juuri aukioloaikoja lisätä.Tilojen suhteen on jouduttu keskittymään olemassa olevien tilojen muuttamiseen edes jollain tavalla opiskelua tukevaksi, seinät vain tulevat vastaan eikä painetusta aineistostakaan oikein voi eroon päästä. Mielelläänhän tarjoaisi kunnon ryhmätyötiloja, näiden kanssa jouduttaneen odottelemaan mahdollisia kampusratkaisuja...

Kokoelmien osalta selvitettiin sitä, kuinka painetut ja elektroniset aineistot vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Painettuja pidettiin jonkin verran elektronisia tärkeämpinä, onnistumisessa ero oli jonkin verran pienempi (4,15 vs 4,0), tässä oli tosin hyvin paljon vaihtelua eri kampuskirjastojen välillä. Kampuskirjastot ovatkin eri tavoin profiloituneet aineistojen hankinnassa, taustalla tietenkin koulutusohjelmien erot mm. kurssikirjojen tarpeissa ja opetusmenetelmissä. Avoimissa palautteissa tuli (jälleen kerran) esille kurssikirjojen vähäisyys, toisaalta myös niiden laina-aikaa (1 viikko) kritisoitiin liian lyhyeksi. Kokoelmapoliittinen kysymys: jos hankimme lisää kurssikirjoja (joiden käyttöaika voi olla vain yksi lukuvuosi), emme hanki juurikaan muuta aineistoa eli mm. opinnäytetöiden ja TKI-toiminnan tukeminen jäisi vähemmälle. Olisiko ratkaisuna elektronisen aineiston lisääminen kurssivaatimuksissa, aineistomäärärahoilla ei juuri nykyistä enempää kurssikirjoja voida hankkia. Kampuskirjastojen välistä profilointia on joka tapauksessa syytä kehittää, samoin hankintojen päällekkäisyyksiä on poistettava.

Asiakaspalvelu on koettu loistavaksi, ihan yksiselitteisesti!! Koettu onnistuminen oli yli 4,6; missä ei oikeasti hirveän paljon parannettavaa taida olla. Kampuskirjastoittaiset vaihtelut eivät ole merkittäviä ja ilahduttavasti onnistumisen trendi on ollut ylöspäin koko käyttäjäkyselyjen ajan. Tiedonhankinnan opetus - vai pitäisikö puhua informaatiolukutaidon opetuksesta - oli tässä ryhmässä myös mukana. Opetuksesta tuli paljon palautetta, että sen paikka pitäisi olla jossain muussa kuin ensimmäisen vuoden syksyllä. Ei uusi eikä odottamaton palaute, yhteistyötä osaamisalueiden kanssa on tässä suhteessa lisättävä ja tiedonhankinta saatava integroitua entistä paremmin osaksi aineopetusta. Samalla sen sisältöä olisi ehkä syytä kehittää enemmän mentoroinnin/neuvonnan suuntaan, emmehän me kirjastoalan ammattilaisia ole SAMKissa kouluttamassa.

Ja se alussa esitetty vastaus 4,46 tarkoittaa koettua palvelua kokonaisuudessaan. Täytyy tietenkin pitää mielessä, että kyselyyn vastasivat luultavasti ne, jotka muutenkin käyttävät kirjastopalveluja aktiivisesti, ehkä niitä passiivisempiakin pitäisi yrittää kaivaa jostain esille. Vastanneiden mielestä joka tapauksessa onnistumisemme on mukavasti noususuunnassa, mielenkiintoista onkin nähdä seuraavan kyselyn (2016) tulokset odotettavissa olevien rakennemuutosten jälkeen.

Jussi

UKJ = Uusi KirjastoJärjestelmä vai sittenkin Useita Kauheita Järjestelmiä

Kirjastojärjestelmien kehittämisestä on tässäkin blogissa kirjoiteltu paljon. Nyt on ollut hetken aikaa hiljaisempaa, mutta taustalla on tehty kaikenlaista. Melinda-luettelointiin siirtyminen olisi ollut ajallisesti vuorossa, mutta siinä tulleiden pienten viivästysten takia onkin otsikkona nyt UKJ eli Uusi KirjastoJärjestelmä.

UKJ:ssä eletään suunnitteluvaihetta, yhteistyön virittämiseksi pidettiin Kansalliskirjastossa UKJ-seminaari kesäkuun 2013 alussa. Esiintyjinä oli sekä Kansalliskirjaston projektiryhmän että käyttäjien edustajia. Tämä vuosi tehdään vaatimusmäärittelyä ja mietitään, mitä järjestelmältä vaaditaan. Sitten jos OKM antaa rahoitusta, aletaan oikeasti tehdä jotain konkreettista.

UKJ:n perusajatuksena on rakentaa yhteistyössä tämän päivän kirjastojärjestelmä. Koko ajatus lähti kirjastosektoreilta. Ajallisestihan elämme vaihetta, jossa kaikissa eri kirjastoissa tuskaillaan vanhentuneiden järjestelmien kanssa, järjestelmien joita ei ole mitenkään suunniteltu sähköisten aineistojen aikakaudelle. Verkkokirjastoja rakennellaan varsinkin yleisissä kirjastoissa, tieteellinen puoli keskittyy enemmän Finnaan.

Mitäs tässä UKJ:ssa sitten oikeasti oltaisiin tekemässä: käyttäjälähtöistä kirjastojärjestelmää? Käyttäjät pitää tässä ymmärtää lähinnä kirjastohenkilökunnaksi, sillä asiakkaille/loppukäyttäjille tämä ei juuri suoraan näy vaan toimisi taustajärjestelmänä. Asiakasliittymä on Muutama hyvä lähtökohta UKJ:ssa on: modulaarisuus, avoin lähdekoodi, ketterä ohjelmistokehitys. Näillä eväillä saadaan teknisesti toteutettua uudenlainen järjestelmä, tarpeen mukaan hyödyntäen olemassa olevia järjestelmiä. Ketterä kehitys ja modulaarisuus varmistavat samalla sen, että toimintaympäristön muuttuessa voidaan järjestelmästä muokata pieniä palasia. Toisaalta alussa tehtävään suunnitteluun voi kulua tuskastuttavankin pitkä aika, joten kirjastoväeltä vaaditaan aimo annos kärsivällisyyttä.

No mitä ne käyttäjät sitten UKJ:lta odottavat: oman pienen kyselyn perusteella kaivataan helppokäyttöisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä, toimintojen sujumista -toisin sanoen kaikkea sitä mitä nykyiset integroidut kirjastojärjestelmät eivät tarjoa. Työnkulkujen sujuvuus on myös päälliköiden mieleen, säästyyhän siinä kovasti työaikaa järkevämpään tekemiseen.

Ylläpidon kannalta on paljonkin varaa lisätä sujuvuutta, nyt on järjestelmiä päällekkäin ja limittäin, kaikkia on ylläpidettävä niin paikallistasolla kirjastoissa kuin keskitetysti kansallisella tasollakin. Ei vetele pitkään, resurssit vähenevät ja jotain pitäisi tehdä. Onneksi nykyaikaisten järjestelmien ylläpito on sentään keskimäärin vanhoja helpompaa, ei tässä suhteessa varmaan huonompaan suuntaan pystytä menemään. Avoin lähdekoodi saattaa tuoda tullessaan osaamisen eli vallan keskittymistä (entistä pienempi piiri) ja paikallisten virittelymahdollisuuksien vähentämistä (nythän sitä on ollut suorastaan pakko tehdä, että pärjättäisiin edes jotenkuten).

Loppujen lopuksi tämä on niin iso hanke, että pikavoittoja ei varmaan tule ja useampi vuosi väännetään ja käännetään ja testataan ja koodataan. Tekninen toteutus lienee kumminkin helpompi osuus, se iso kysymys on kirjastoverkon mukaantulo = käyttäjälähtöisyys. Tiukoilla on kaikki, mutta jostain pitää repiä aikaa yhteistyöhön. Samoin on opittava muutosta työtavoissa: ihan oikeasti luotettava muiden asiantuntemukseen, jaettava osaamista ja tietoa, uskallettava lähteä aktiivisesti mukaan vaikka ei tiedä mihin ollaan menossa jne. Onkohan meistä kirjastolaisista siihen?

Jussi

Kohtaamispaikkana ammattikorkeakoulukirjasto

Ammattikorkeakoulukirjastot ovat saavuttaneet kiitettävän 21 vuoden iän. Tutustumme täysi-ikäiseen tämän päivän ammattikorkeakoulukirjastoon Satakunnassa. Kesän kynnyksellä kirjastossa tallennetaan ahkerasti opinnäytteitä ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetietokantaan. Tietokannasta on haettavissa yli 55 000 opinnäytettä valtakunnan kaikista ammattikorkeakouluista. Aiheiden kirjo on lavea, niin kuin on ammattikorkeakoulujen opetustarjontakin. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) opetustarjonnan laajuus tulee hyvin esiin kirjaston aineistotietokantaa selatessa. Kokoelmasta löytyy aineistoa niin laivanrakennuksesta, kansainvälisen yritysasiakkaan kohtaamisesta, värisävyjen harmoniasta kuin selkäkipupotilaan kuntoutuksen suunnittelusta.

Alaselkäni onkin oireillut viime viikkoina, joten löytäisinkö aiheesta kirjoja tai lehtiä luettavaksi. Muutaman kysymyksen avulla kirjaston tietoasiantuntija selvittää tarvitsemani tiedon laajuutta, kaipaanko aiheesta käypä hoito -suosituksia, lehtiartikkeleita tai teenkö laajempaa tutkimustyötä. Aiheeni täsmentyy, joten suuntaamme kirjaston nettisivuille tutkimaan avaraa e-tiedon maailmaa. Eteeni avautuu mittava kokoelma verkkokirjoja ja -lehtiä sekä eri ammattialojen tietokantoja. Sähköisiä aineistoja käytetään enemmän kuin lainataan kirjoja. Sähköiset aineistot ovat asiakkaan käytettävissä kotoa käsin 24/7. Näin taataan asiakkaalle aineistojen helppo saavutettavuus ja käytettävyys kaikkina vuorokauden aikoina.

Oppijat opiskelevat yhä enemmän verkossa ja saavat ohjausta opiskeluunsa virtuaalisesti. Kirjaston henkilöstöltä kuulen, että mobiililaitteiden avulla verkko-oppijat käyttävät aineistoja jopa rauhanturvatehtävissä Afganistanissa. Kansainvälisesti tavoitettavien mobiili- ja verkkopalveluiden ohella ammattikorkeakoulun kirjastoverkosto ulottuu kattavasti koko maakuntaan. SAMKin kampuskirjastot toimivat verkostomaisesti ulottaen palvelunsa Poriin, Raumalle, Huittisiin sekä Kankaanpäähän.  Jokaisella verkoston fyysisellä kirjastolla on omat ominaispiirteensä ja osaamisalueensa, mutta minkä tahansa kirjaston kokoelmat ovat lainattavissa mistä tahansa kampuskirjastosta. Lisäksi kirjaston sähköiset palvelut ovat käytettävissä läpi vuorokauden tiedontarvitsijalle sopivaan aikaan.

Sähköisen ja painetun aineiston hyvä saavutettavuus, käytettävyys sekä kaikille avoimet asiakaslähtöiset palvelut ovat ammattikorkeakoulukirjaston vahvuuksia. Ammatillisen tiedon lähteinä ne palvelevat jokaista satakuntalaista kävijää niin opiskelijoita, henkilöstöä, yrityksiä kuin muitakin asiakkaita. Ammattikorkeakoulukirjastoista onkin muodostunut ammatillisen tiedon kohtaamispaikkoja, joissa tavataan vuorovaikutteisesti sekä virtuaalisesti että kasvotusten. Muuttuvassa yhteiskunnassa tiedon jakaminen korostuu entisestään, kun siirrytään tehokkuuden yhteiskunnasta jakamisen tietoyhteiskuntaan.

Verkkokirjasto: www.samk.fi/kirjasto

teksti: Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja Katrin Kippasto
kirjoittajat työskentelevät informaatikkoina SAMKissa

Julkaistu Satakunnan Kansan yliökirjoituksena 2.6.2013

Satakunnan kirjastopäivä

Aluekehitysvaikutusta vai mitä lienee, mutta ihan kiva oli taas saada kokoon Satakunnan kirjastoväki. Kolmas Satakunnan kirjastopäivä pidettiin 15.3.2013 SAMKin Tiedepuiston kampuksella.

Edelliskerran osallistujamäärästä jäätiin hiukan, tälläkin kerralla paikalle saatiin kuitenkin 80 alan ammattilaista. Suurin osa oli Porista,  mutta hienoa oli huomata että joistakin maakunnan pienemmistä kirjastoista oli lähestulkoon kaikki paikalla. Jo pelkästään osallistuneiden lukumäärä kertoi, että tarve tämänkaltaisille tapahtumille on olemassa, jatkossakin siis järjestettäneen päiviä. Vuorotteluperiaatteen mukaan seuraava tapahtuma voisi sitten olla taas jossain muualla kuin Porissa.

Mitä osallistujat sitten kokivat tapahtumasta saavansa? Palautteen perusteella ohjelma oli varsin onnistunut, jopa niin että rinnakkaistapahtumissa jäi mielenkiintoisia osuuksia väliin ja valinnan vaikeutta pohdittin. Ajankohtaisia asioita olikin laajasti esillä laajasti: luettelointia, asiakasliittymiä, somea, älyhyllyä, tilojen suunnittelua, kirjastojen palvelukirjoa yms.Iltapäivällä kokeiltu paneelikeskustelu onnistui erinomaisesti, tosin aikaa sille olisi pitänyt järjestää hiukan enemmän. Hyvin valmisteltu keskustelu keräsi palautteissa kiitosta lähes samaan malliin kuin älyhylly-esitys.

Kiitokset kaikille osallistujille, esiintyjille, järjestelyissä mukana olleille ja yhteistyökumppaneillemme - kivaa oli! Esitysten kalvot ja päivän kuvia löytyy tapahtuman nettisivulta. Alueemme kirjastoammattilaisten kokoontumiselle yhteen on ihan selvästi tarvetta jatkossakin.

Jussi

Järjestelmämuutosten vuosi

Milloinkahan tämä kirjastolaisen elämä muuttui sellaiseksi, että kaiket päivät vain mietitään ja pyöritellään ja kehitellään erilaisia teknisiä järjestelmiä? Tämän vuoden toimintaa hahmotellessa törmää oikeastaan kaikessa siihen, että järjestelmä X ja järjestelmä Y pitäisi päivittää/uudistaa/saattaa asiakkaiden käyttöön. Tässä näistä muutamia (ne, joiden rakentamisessa olen itse mukana), pahoittelut niille järjestelmille joita en tässä muista mainita.

Finna: asiakkaiden nykyiset hakumahdollisuudet järjestelmistämme on ihan kamalat, KDK-hankkeen kautta on pitkään ja hartaasti rakennettu korviketta nykyisille. Finna-asiakasliittymän varsinainen rakentaminen meillä alkaa huhtikuussa 2013, valmista tuskin koskaan tulee, mutta kunhan Tyrni-kokoelmaluettelon hakuliittymä ja Theseus-haku saadaan korvattua niin heti avataan asiakkaiden käyttöön.

Melinda: aineistojen luettelointi Voyageriin on ihan ok, mutta kansallinen metadatavarastohan se vasta jotain onkin. Toukokuun 2013 lopussa siirrymme Melindan sisällöntuottajiksi, sen seurauksena laitetaan luettelointikäytännöt ainakin joiltain osin uuteen uskoon. Osalle henkilökuntaa tämä tietää uuden kirjastojärjestelmän (Aleph) opettelua ja jo etukäteen tapahtuvaa tietueiden siivousurakkaa.

Juolukka-julkaisurekisteri: Voyager-kirjastojärjestelmän osana pyörivä julkaisurekisteri on aikansa elänyt, lisäksi julkaisurekisterin ylläpito käy Finnan jälkeen turhan raskaaksi - on siis luovuttava yhdestä hyvin palvelleesta itseviritetystä systeemistä. Kirjastollehan julkaisurekisteri ei sinänsä kuulu, mutta varmaan uuden järjestelmän hankinnassa/kehittämisessä roolia löytyy riittävästi meillekin. Onneksi markkinoilla on sekä kaupallisia että OS-järjestelmiä joista valita meille sopivin.

UKJ: Voyager on ollut käytössämme 2002 lähtien, sinänsä ohjelman lähdekoodi juontaa juurensa jo 1990-luvun alkupuolelle - eiköhän tuo ole jo kunnioitettava aika yhdelle tietojärjestelmälle. Hyvä työjuhtahan tuo (niin kuin oma 1990-vuosimallin autonikin, mutta eipä siihenkään ajotietokonetta tai integroitua navigaattoria tarvi haaveilla lisävarusteeksi). Ainakin yritystä tärkeimmän kirjastojärjestelmämme uudistamiseksi löytyy, UKJ-hanke starttaa alkuvuodesta 2013 (tai johan tätä UKJ:tä on suunniteltu vapaaehtoisvoimin pari vuotta), aika näyttää saammeko tosiaan aikaiseksi jotain uudenlaista. Toisaalta taustajärjestelmältä ehkä ei niin kovasti toimintoja vaaditakaan, johan meillä "luettelointi-client" on työn alla, ERMejä löytyy sähköisen aineiston hanskaamiseen, lainaukseen löytyy OS-kirjastojärjestelmiä, webbiliittymää ei tarvita - mutta että yksi yhteinen kirjastojärjestelmä kaikille Suomen kirjastoille!!!

Jussi

Kohti osuvampaa IL-opetusta

IL-opetuksen vaikuttavuutta pohdittiin koko päivän seminaarissa Tieteiden talolla 29.11.2012. Ensimmäiseksi Vesa Huotari Poliisiammattikorkeakoulusta johdatti Don Quijoten maailmaan ja metsäpalon tunnelmiin. Puheenvuoro herätteli tutkailemaan kirjastoammattilaisen identiteettiä. Olemmeko eräänlaisia metsänvartijoita, jotka opastavat retkeilijää tiedon avarassa maailmassa? Luontoretkelle on hyvä ottaa mukaan joitakin työkaluja, mutta olemmeko kirjastotyössä jo liiankin työkalukeskeisiä?

Antti Virrankoski Helsingin yliopiston kirjastosta painotti, että kirjaston parasta markkinointia on se, kun tietoasiantuntijat saavat tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyössä kukin saa näyttää oman osaamisensa. Virrankosken mielestä IL-opetuksen vaikuttavuus näkyy siten, että valmistuu hyvät akateemiset taidot omaavia asiantuntijoita.

Tampereen Hervannan kirjaston tietotorilta Perttu Rasi muistutti, että oppijan ohjaamisessa yksi ulottuvuus on vapaa havainnointi. Tietoammattilaisen vapaaseen havainnointiin kuuluu sekä oppijoiden että asiakaspalvelutyön havainnointi, median seuraaminen ja työn ulkopuolinen elämä. Hänen mielestään kaikki nämä yhdessä antavat virikkeitä osuvampaan opetukseen.

Päivän päätteeksi pohdittiin kaikkien seminaarilaisten voimin kumpaa termiä käyttää kirjaston opetuksesta - informaatiotaidot vai informaatiolukutaidot? Puheenvuoroja esitettiin puolesta ja vastaan. Keskustelu tästä ja IL-suosituksesta jatkuu yhä.

Perjantaiaamuna suunnistimme kulkumme kohti Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisaa. Kirjaston uudet tilat olivat hulppeat. Väritykseltään pääkirjasto oli valkoinen ja lämpöä sinne antoivat tammiset puupinnat. Vanha Pukevan kiinteistö oli remontoitu uuteen kuosiin, nyt ostoskoriin voi valita muotivaatteiden sijasta vaikkapa tieteellisen tutkielman antiikin kulttuurihistoriasta. Kolmannen kerroksen nahkaiset Kukkapuron nojatuolit ison pyöreän maisemaikkunan äärellä kutsuivat houkuttelevasti luokseen. 


Lumimyräkässä matkamme jatkui kohti Diakonia-ammattikorkea-koulun kirjastoa. Heidän tilansa oli uusittu muutama vuosi sitten. Arkkitehti Juha Leiviskän käsiala näkyi tiloissa valkoisena värimaailmana sekä tunnelmallisena valaistuksena. Tila- ja RFID-esittelyn ohella saimme tuhdin tietopaketin kirjaston IL-opetuksesta. Yhteisten asioitten parissa ystävällisten emäntien/isäntien johdolla aika vierähti sukkelaan. Toivotimme kirjastoväen lämpimästi tervetulleiksi vastavierailulle Satakuntaan.


Susanna Ruohomäki, Elina Laineenoja ja 
Katrin Kippasto

Hälsningar från Åbo!

Radio Novan aamulähetyksessä muisteltiin 1. marraskuuta vanhoja sanontoja, kuten ”yrittänyttä ei laiteta” ja ”ei mitään uutta auringon alla”. Informaatiotutkimuksen päivät järjestettiin 01.-02.11.2012 Turussa. Kai Halttunen piti heti seminaarin alussa kaksi mielenkiintoista esitystä informaatiolukutaitojen integroidusta ohjaamisesta tutkielmaseminaarissa ja ohjauksellisesta tiedonhankintahaastattelusta. Ehkä auringon alta löytyy sittenkin jotain uutta. Tampereen yliopistossa on kuluvan vuoden elokuussa käynnistetty projekti, jossa kasvatustieteen laitoksen aineopettajan ohella myös informaatikko on mukana ohjaamassa pro gradu-töitä. Kyseessä on pilottiryhmä ja Halttunen on itse kokopäiväisesti mukana projektissa.

Ohjaukselliseen tiedonhankintahaastatteluun liittyy opiskelijoiden laatima informaatiohorisontti, johon he hahmottavat käyttämiään tiedonlähteitä. Kirjaston rooli poikkeaa perinteisestä toimintamallista, jossa opiskelijoille kerrotaan kirjastossa tarjolla olevista aineistoista. Mallissa opiskelijat kertovat itse omista tiedonlähteistä ja toimintatavan avulla pyritäänkin herättämään opiskelijoiden mielenkiintoa tiedonlähteisiin eri lähtökohdasta kuin perinteisen tiedonhankinnan opetuksen avulla. Pro gradu-töiden ohjauksessa opiskelijoille ei tarjota valmiita ratkaisuja ja neuvoja, vaan kiinnostusta tiedonhakuun herätellään oikealla kysymyksenasettelulla. Kysymysten tarkoituksena on stimuloida tiedonhaun prosessia ja opiskelijan oma aktiivisuus on avainasemassa.

Aiheeseen liittyvää materiaalia ja lisätietoa aiheesta löytyy projektin kotisivuilta:

http://www.campusconexus.fi/Default.aspx

Aamupäivän ohjelma jatkui Jannica Heinströmin esityksellä lukiolaisten kirjallisiin tehtäviin liittyvästä tiedonkeruusta. Heinströmin ja Eero Sormusen tutkimus painottuu plagioinnin tutkimiseen ja julkaisussa on haluttu selvittää painetun ja sähköisen aineiston käytön mahdollisia eroja lähdeviittausten merkitsemisessä. Lukiolaiset olivat kohteena myös Carita Kiilin, Leena Laurisen ja Miika Marttusen internetlukemista koskevassa tutkimuksessa, jossa selvitetään miten yksilöllinen ja yhteisöllinen lukeminen eroavat toisistaan.

Iltapäivällä työryhmä jakautui kahteen osaan ja informaatiolukutaidon lisäksi aiheena oli sosiaalinen media. Viidestä luennosta kolme esitettiin på svenska, joten Yle Fem-kanavan aamulähetysten seuraaminen ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa! 

Maria Kronqvist-Berg Åbo Akademista on tutkinut vuosina 2010-2011 Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen Facebook-sivuja. Kirjastot hyödyntävät sosiaalista mediaa erityisesti tiedottamiseen ja tiedon välitykseen. Toiminnot voidaan jakaa vielä tarkemmin kuuteen ryhmään: tiedottaminen, tiedon jakaminen, tiedon hankinta ja etsiminen, kommunikointi ja avustaminen.

Eeva-Liisa Eskola kertoi Turun AMK:n Tukipalveluista tehoa -projektista, jossa neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat hyödyntäneet Second Life virtuaalimaailmaa opiskelijapalveluissa. Mm. tiedonhakuun saa opastusta Turun AMK:n saaren lummepolulla. Mainittakoon vielä, että ammattikorkeakoulut hyödyntävät yliopistoja huomattavasti aktiivisemmin SL-ympäristöä opetuksessa.

Vaskin musiikkikirjastojen Musasto-blogi on hieno esimerkki kirjaston henkilökunnan ja asiakkaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedon jakamisesta. Antti Impivaara Turun kaupunginkirjastosta kertoi kirjaston onnistuneen hyvin sosiaalisen median hyödyntämisessä – kirjastolaisten lisäksi myös monet muut tykkäävät heidän Facebook-sivuistaan ja seuraavat ahkerasti musiikkikirjaston blogia.

Annette Böling Åbo Akademin kirjastosta on tutkinut yliopisto-opiskelijoiden sosiaalisen median käyttöä. Suosituimmat kanavat ovat ehkä odotetustikin Facebook ja Youtube. Opiskelijat hyödyntävät sosiaalista mediaa pääsääntöisesti ystävien kanssa kommunikointiin, päivitysten lukemiseen ja profiilien tarkasteluun. Eva Costiander-Huldénin esityksessä sivuttiin samoja teemoja. Åbo Akademissa toteutetussa mielipidekyselyssä opiskelijoilta on kerätty tietoa siitä, miten kirjasto on onnistunut sosiaalisen median käytössä ja millä uusilla tavoilla somea voitaisiin hyödyntää kirjaston palveluissa.

Seminaarin mielenkiintoiset esitykset jatkuivat perjantaina.  Lisätietoa seminaarista ja työryhmien esitysten tiivistelmät molempien päivien annista löytyvät Informaatiotutkimuksen sivuilta.

MVH,

Tarja

Verkkokirjoista

Kansalliskirjasto järjestää vuosittain jo perinteeksi muodostuneet Kijrastoverkkopäivät lokakuun lopussa. Perinnettä tuntuu olevan myös se, että päivät pidetään satakuntalaisittain huonoon aikaan eli syyslomaviikolla. Näin ollen meidän lapsekkaiden ihmisten osallistuminen rajoittuu verkon kautta tapahtuvaksi, tosin sehän se vasta nykyaikaa onkin.

Ensimmäisen päivän asialistalla oli paljon puhetta verkkokirjoista. Tuntuu että meillä amk-kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa on tällä saralla yksi yhteinen tekijä, nimittäin kaipaamme kovasti kotimaista aineistoa verkkoon. Toivotaan menossa olevien projektien tuovan sopivia ratkaisuja asiaan, mutta hiukan hankalalta näyttää täkäläisen kustannuspuolen pitäytyminen perinteisessä julkaisemisessa. Onhan tuossa yksi näkökanta myös se, että nykyisin valtio (OKM ehkä näkee asian toisin, mutta...) ei isommin edistä sähköisen julkaisemisen edistämistä - pikemminkin päinvastoin: sähköisten ALV on 23 % ja painetulla aineistolla 9 %, eihän tuo ole nykyaikaa ja monessa (edistyksellisemmässä?) maassa on tehty toisenlaisiakin veroratkaisuja.

Ulkomaisten verkkokirjojen tarjontaa sen sijaan riittää yllin kyllin, niin että kateeksi käy englanninkielisiä maita. Enemmänkin ongelmaksi onkin tullut eri hankintakanavien runsaus ja aineistojen hallintajärjestelmät (ERM). Pienet kirjastot eivät kykene hankkimaan isoja ERMejä, kaikkea ei viitsisi tehdä itse (vaikka toki jotain pientä on ollutkin pakko tehdä), Kansalliskirjasto ei ole tuottanut ratkaisua...

Meilläkin hankintapaikkoja alkaa olla pilvin pimein, viime aikoina on selkeästi keskitytty niihin, joista saa hankittua kirjoja yksittäin. Tänä syksynä ollaan uusina paikkoina ottamassa käyttöön Ebook Librarya, jossa on tarjolla n. 300 000 verkkokirjaa. EBL tarjoaisi myös mahdollisuuden asiakaslähtöiseen hankintaan eli voisimme laittaa näkyville tietyn määrän kirjoja + etukäteen määrätyn budjetin ja käytön mukaan ne hankittaisiin kokoelmiimme. Voidaan tuotakin kokeilla, mutta toisaalta koko kataloogi voisi olla esim. henkilökunnan selattavissa ja sisällysluettelot käytettävissä eli aika hyvän kuvan saa sitäkin kautta. Toistaiseksi salasana vaaditaan selaamiseen, siihen löytyy linkki INFOtelakka testaa -sivulta.

Hankintojen tekemistä voisi ehkä helpottaa SwetsWisen kaltaisilla palveluilla. Näissähän ideana on tehdä tilaukset yhdestä paikasta, riippumatta siitä kuka kustantaja/palveluntuottaja varsinaisen verkkokirjan tuottaakaan. Tuohon en vielä ole ehtinyt tutustua kuin pintapuolisesti, eikä varmaan yhdellä tämänkaltaisella palvelulla kuitenkaan pärjätäkään, koska eihän sielläkään tietenkään kaikki verkkokirjat ole tilattavissa. Johonkin tuohon suuntaan ehkä kumminkin mennään.

Jussi

Finna-kuulumisia

Olenpa ollutkin pitkään hiljaa KDK/Finna-hankkeen tiimoilta, täytyy vaihteeksi palata estradille!

Päällisin puolin hankkeessa on ollut hiljaista, mutta taustalla on kyllä tehty valtavasti työtä kevään jälkeen ja kehitystäkin on tapahtunut.Iso muutos tapahtui keväällä, kun siirryttiin avoimen lähdekoodin järjestelmään - sehän tarkoitti koko isolle hankkeelle suunnan muutosta. Aikataulun venyminen kyllä huolestuttaa, sillä meillä olisi ollut tänä vuonna todennäköisesti paljon enemmän resursseja käytössä liittymän rakentamiseen kuin 2013, mutta sen kanssa on vain elettävä. Onneksi ensimmäisenä KDK-kelkkaan hypänneet organisaatiot ratkaisevat paljon ongelmia puolestamme, samoin hienoa on ettei yritetäkään saada kaikkea etukäteen valmiiksi vaan tuotantoon pyritään menemään beta (rajoitetulla) -versiolla ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti.

Asiakasliittymä (Finna) on se asiakkaille/käyttäjille näkyvin osa tätä ja siinä VuFind näyttäisi olevan nappiin osunut valinta. Projektisuunnitelma näyttää hyvältä ja teknisiä ongelmia kuitataan ratkaistuiksi kohtalaista vauhtia. Näistä on alkanut kerääntyä jonkinlaista dokumentaatiotakin verkkoon.

Paljon on tekemättäkin ennen liittymien julkistamista, mutta ainakin näin amk-näkökulmasta katsoen tuotantoon päästään jollain versiolla kohtuullisella työmäärällä (ensimmäisen KDK-aallon organisaatiot tuotantoon joulukuussa 2012?), fiksultahan tuo nykyinen Finna-testiversio jo alkaa näyttää. Vaihteeksi meidän Voyager-kirjastojärjestelmämme olevan rajapintojensa osalta hyvä ja mm. varaukset ja uusinnat saataneen toimimaan, joten vähintään Voaygerin nykyiset liittymät saadaan nopeasti korvattua. Verkkoaineistoja tulee hakuihin mukaan sen jälkeen, kun on saatu keskitetyn indeksin hankinta kilpailutettua. Isoimmat aukot jäävät tietenkin kotimaiseen verkkoaineistoon, niitä pitää sitten erikseen indeksoida mukaan. Nelli-haku jotakuinkin onkin jo integroitu liittymään.

Museoiden asiakasliittymä on  tällä hetkellä ehkä kaikkein pisimmällä ja arkistopuolikin kirii hyvää vauhtia. Eniten haasteita löytyykin yleisten kirjastojen puolelta, siellä taitaa into ja usko KDK:n toimivuuteen olla koetuksella kun edistystä ei tunnu tapahtuvan. Loppuvuosi näyttää, mitä sillä rintamalla tapahtuu, sillä loputtomiin ei voida odotella toimivuuksia (isoimmat huolet taitavat olla kirjastojärjestelmän suunnalla, ei VuFindissa) - ennustajaksi en ryhdy, mutta...

Kaikkea yllättävää toki tulee vielä eteen ja onhan mm. hallintapaneeli (admin) pahasti kesken, epäilijä minussa pysyy siis vielä aktiivisena pitkään.

Niin, ja KDK-hankkeen toinen puoli eli pitkäaikaissäilytys tuo lisää mielenkiintoisia yhtymäkohtia mm. Tutkimuksen tietoaineistot -ja Raketti-Tutki -hankkeille.

Jussi