Jure-pilotti päättyy helmikuussa 2012

Kansallisen julkaisurekisterin perustamiselle on ihan hyvät perusteet olemassa: julkaisutietojen keruu ei ole yhdenmukaista, tietoja kerätään moneen kertaan, työ vaatii paljon resursseja, kontrolli puuttuu – tarkoitus kun olisi saada luotettavaa tilastotietoa tiedepolitiikan valmistelun pohjaksi.

Käytännön toteutusta lähdettiin miettimään Raketti-hankkeen Jure-osahankkeessa, siellä vielä tarkemmin Jure-pilottiryhmässä. Pilottiryhmässä oli mukana muutama yliopisto ja SAMK ammattikorkeakoulujen edustajana. Niin kuin tuosta ryhmän kokoonpanosta voi päätellä, ryhmän toiminta on ollut melkoisen erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Yllätyksekseni vastakkainasettelu näytti kuitenkin olevan kirjasto vastaan tutkijat, ei niinkään välttämättä eri kokoisten kirjastojen näkökulmat. CSC:n vetämänä toiminta eteni alkuhankaluuksien jälkeen rivakasti ja loppuraportti on valmistumassa helmikuussa 2011. Pilottiryhmän suositukset ja esitykset menevät nyt ohjausryhmän käsittelyyn ja sieltä sitten käytännön toimenpiteiksi. Aikataulullisesti kiire on melkoinen, valmista pitäisi olla kahden vuoden kuluessa.

Oma veikkaukseni on, että kansallinen julkaisurekisteri rakennetaan organisaatioiden omien järjestelmien päälle, vaikka toki muitakin mahdollisuuksia on tarjolla. Tähän on ihan käytännön syitä, koska kansalliselta rekisteriltä odotetaan eri asioita (OKM:n vaatimukset) kuin mitä korkeakoulut kaipaavat/tarvitsevat julkaisurekistereiltään. Monimutkaisen tallennusprosessin yksinkertaistamiseksi pitäisi kyllä tehdä jotain, enkä oikein usko Voyagerin olevan jatkossa kovinkaan käyttökelpoinen julkaisurekisterin ylläpidossa. Ehkä meidän ammattikorkeakouluissa pitäisikin miettiä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona Theseuksen kehittämistä niin, että sinne tallennettaisiin myös julkaisurekisterimme. Ainakin siinä olisi sopivasti linkitystä rinnakkaisjulkaisun periaatteisiin, ja onhan DSpace muutenkin ilmeisen toimiva ratkaisu tällaiseen toimintaan.

2013 on joka tapauksessa luku, jolloin julkaisurekisteririntamalla tapahtuu isoja muutoksia.

Jussi

KDK:n hankevaihe päättymässä

KDK-hankkeessa varsinainen hankekausi lähestyy loppuaan. Saatavuusjaosto piti tammikuun lopussa toiseksi viimeisen kokouksensa, ryhmän toiminta loppuu virallisesti maaliskuun puolivälissä. Maaliskuussa on tiedossa vielä hankkeen loppuraportti ja sitten siirrytäänkin tuotantovaiheeseen. Maaliskuusta lähtien hankkeen hallinnointi siirtyy Kansalliskirjastolle, sinne on jo rekrytoitu uutta väkeä ja lisää on vielä tulossa. Suunnitelmat jatkosta ovat vielä osin kesken ja KK käy OKM:n kanssa lisäneuvotteluja asian tiimoilta. Konsortion perustaminen on kuitenkin selviö, konsortiosopimuksia ei kylläkään vielä ole eikä niitä taideta ehtiä saatavuusjaostossa käsitellä. Iso hanke edellyttää myös jatkossakin isoa ohjausjärjestelmää.

Yksi hankkeen aikana monesti esillä ollut asia on linkitys Europeanaan. Tämä ei varmaan meidän kirjastojen osalta ole kaikkein oleellisin asia, mutta museoiden ja arkistojen kannalta toki. Formaattimuunnin (Formula?) on joka tapauksessa valmis, joten aineistot siirretään Europeanaan keskitetysti. Europeanaan kannattaa kyllä tutustua

Pilotointi on loppusuoralla ja vaikka se alkoi hyvin, niin tietyissä asioissa näyttäisi olevan aika isojakin ongelmia. Sinänsä käyttöliittymän räätälöinti on joustavaa, samoin aineistojen normalisointi ja kaikki metadataan liittyvät asiat toimivat niin kuin kuviteltiinkin, mutta tietoturvassa ja asiakaspuolella on järjestelmästä riippuvaisia puutteita, joita yritetään ratkoa kaikin keinoin. Pilottien aineistoista muutamien museoiden kuvat ovat kivasti haettavissa, samoin Voyagerissa olevat aineistot näyttäytyvät hyvin. Kevään aikana valitaan organisaatiot KDK:n seuraavaan pilottivaiheeseen yli sadan ilmoittautuneen joukosta, nähtäväksi jää päästäänkö Primolla tuotantokäyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Viestinnän osalta vastuu siirtyy kevään aikana Kansalliskirjastolle. Hankkeen käytössä ollut suljettu wiki jää pois ja työskentely tapahtuu hieman julkisemmilla välineillä – näin ainakin sopii toivoa. Wiki on varmaan tulevaisuudessakin tärkein työväline, mutta varmasti jotain muutakin tulee rinnalle.

KDK etenee

KDK-hanke tuntuu etenevän hyvää vauhtia eteenpäin. Pilottiorganisaatiot kehuvat kilvan ExLibriksen toimintaa, ilmeisesti toisessakin päässä Suomen projekti siis koetaan hyvin tärkeäksi referenssiksi. AMK-kirjastojen kannalta näyttävät tekniset asiat (Dspace, Voyager, SFX ja MetaLib) olevan jotakuinkin kunnossa, vaikka toki kaikennäköistä ongelmaa ja toimimattomuutta esiintyykin. Museoiden ja arkistojen kohdalla haasteet ovat huomattavasti isommat, johtuen lähinnä taustajärjestelmien standardoimattomuudesta jne, käytettävä kirjastojargonikaan ei vissiin aukea helposti ulkopuolisille. Ainakaan järjestelmän vaihtoon ei taideta joutua, sen verran kohtuullisesti järjestelmäksi valittu Primo näyttäisi vastaavan vaatimusmäärittelyihimme.

Kevään aikana selviää seuraavan pilottivaiheen aikataulu, eli millä aikataululla miltäkin sektorilta seuraavat organisaatiot pääsevät aloittamaan asiakasliittymänsä rakentamisen. SAMK on yksi ilmoittautuneista, joten syksyllä 2011 todennäköisesti meilläkin päästään aloittamaan työt. Keväällä alkaa tiedotus ja koulutukset. Kukapa tietää, vaikka jouluna 2011 olisi jo ensimmäiset kirjastojen Primo-asiakasliittymät toiminnassa. Kirjastot siksi, että yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoilla on parhaimmat eväät Primon suhteen, onhan meillä jo ennestään käytössämme koko joukko ExLibriksen tuotteita.

Ensi vuosi alkaa sitten oikeasti näyttää, kuinka tässä hankkeessa tulee käymään - toistaiseksi näyttää kohtuullisen hyvältä, mutta alkuvaiheessahan vasta ollaan.

Jussi

Julkaisurekisteristä

Syksyn kuluessa SAMKin kirjasto on ollut mukana sekä kansallisessa Jure-hankkeessa että Amkit-konsortion kautta käydyssä keskustelussa koskien julkaisurekisteriä - tai julkaisuluetteloa.

Jure-hankkeen pilotissa ollaan hyvin alkuvaiheessa. Pilotissa tutkitaan organisaatioiden nykyjärjestelmistä (siis amkeissa pitkälti Voyager) saatavia tietoja ja mietitään niiden suhdetta OKM:n tarpeisiin. SAMKin julkaisutiedot 2010 edustavat tässä pilotissa ammattikorkeakoulujen julkaisuja. Uusina kerättävinä tietoina tuli tälle vuodelle Open access -koodi ja tieteenalaluokitus. Pilotin aikana pääpaino on yliopistojen ja OKM:n tarpeilla, amkit tulevat pienellä viiveellä perässä. 2011 mentäneen pitkälti samoilla ohjeilla kuin tänäkin vuonna, muutoksena tulee viitetietojen toimittaminen Amkota-lukujen lisäksi - todennäköisesti ihan perinteisenä excel-taulukkona.

Jure-hankkeen päämääränä on kansallisen julkaisurekisterin käyttöönotto 2013 alusta, joten pari vuotta mennään vielä nykyisillä järjestelmillä, isompia muutoksia ei nyt kannata nykyisiin järjestelmiin tehdä.

Jussi

Järjestystä sittenkin

Pitkällisen vääntämisen ja ahkeran työrupeaman jälkeen Tiedepuiston kirjasto avasi uusittuna ovensa 11.11.2010.

Vaikka välillä näytti hiukan epätoivoiseltakin, niin hyvinhän tästä muuttohäslingistä selvittiin. Hyllyt tulivat ajallaan, lainatiskiä jouduttiin odottelemaan tosin ihan viime metreille saakka. Vanhat hyllyt saatiin osittain uusiokäyttöön Porin peruskouluihin. Kyltit ja opasteet ovat vielä työn alla ja tavarat hakevat vielä osittain paikkaansa, mutta pääosin kaikki alkaa olla kunnossa.

Uusi tiski näyttää hyvältä, saatiin hiukan jo avaraa tilaakin järjestettyä. Vielä kun saisi neliöitä lisää, niin voisi järjestää opiskelijoille työskentelytiloja yms.

Jussi

Kirjastoverkkopäivät

Ensimmäiset kolmipäiväiset kirjastoverkkopäivät pidettiin Helsingissä 27.-29.10. 2010. Ensimmäisenä päivänä oli kaikille yhteistä ohjelmaa Lindasta ja Kansallisesta yhteisluettelosta. Yhteisluetteloa varten yleiset kirjastot ovat jo saaneet OKM:stä rahoituksen, sen sijaan amk-kirjastojen osalta tilanne on vielä täysin auki, veikkaus on että keskitettyä rahoitusta ei tule. Pahimmassa (tai parhaassa) tapauksessa odotellaan muutama vuosi, jotta yleiset saavat tekniset ongelmansa ratkaistua. Iltapäivällä olin mukana sosiaalista metadataa käsittelevässä rinnakkaissessiossa ja siellä käytiin kiintoisaa keskustelua mm. siitä, olemmeko oikeasti valmiita antamaan asiakkaiden tuottaa sisältöjä luetteloihimme ja sopiiko sosiaalisen metadan ajatukseen ylipäänsä minkäänlainen kontrolli.

Toisen päivän teemana oli KDK ja URM. URM (Unified Resource Management) on ExLibriksen tuleva kirjastojärjestelmä, "Voyagerin seuraaja". Toimittajasta riippumatta tällaiset kaiken aineiston hallintaan tarkoitetut järjestelmät lienevät sukupolven todellisuuttamme. KDK:n ajankohtaisasioissa kuulimme pilotin tilanteesta ja kokonaisarkkitehtuurista. Asiakasliittymää on alettu rakentaa, joten alkukevättä odotellaan mielenkiinnolla.

Perjantai oli enemmän tekninen päivä ja sisälsi paljon rinnakkaissessioita. RFID-standardeissa ei onneksi ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Mielenkiintoisempi osuus oli sen sijaan Voyageriin viimeinkin tullut SIP2-tuki, joka mahdollistaa palautusautomaattien toiminnan tehostamisen ja verkkomaksut. Keskipäivän sessioissa käytiin läpi julkaisurekisterien tulevaisuutta ja Jure-projektia. Iltapäivällä oli taas rinnakkaissessioita, joista osallistuin kirjastoyhteistyön infrastruktuuria käsittelevään osioon. Suunnitteilla on sektorirajat ylittävä alan ammattilaisten wiki ja yhteinen kirjastotietokanta.

SAMK oli tällä kerralla esillä sekä ohjelmien laadinnassa että itse esityksissä muutamassakin sessiossa.

Kaaosta vai järjestystä

HEH, Tiedepuiston kirjasto näyttää tällä hetkellä aika mielenkiintoiselta. Kaikki kirjat on pakattu siististi muuttolaatikoihin (645 kpl), vanhat hyllyt odottavat poisvientiä oviaukossa, muut kalusteet ja tietokoneet ovat enempi tai vähempi näteissä läjissä ympäri tilaa. Siivoojat häärivät lattioiden kimpussa ja sähkömieskin on tulossa vetämään johtoja ja lisäämään valaistusta. Kuvia on jo muutamia Flickrissä ja lisää tulee.

Uudet hyllyt odottavat kirjaston ulkopuolella kokoamistaan. Taas kerran tuli todistettua, kuinka tärkeää olisi taloja suunnitelessa tehdä myös yksi sellainen oviaukko, josta isompikin kuormalava mahtuisi kunnolla sisälle.

Oikeasti ollaan jotakuinkin aikataulussa ja viikon 44 aikana kootaan uudet hyllyt ja lainatiskit jne. Ensi vuoden puolelle jää sitten muun irtaimiston uudistaminen ja RFID-laitteiden asennukset. Vaan eipä tule aika pitkäksi.

Jussi

Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät

Perinteiset Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin tänä vuonna Porissa 23.-24.9.2010. Järjestäjinä olivat Porin kaupunginkirjasto, SAMKin kirjasto- ja tietopalvelut sekä TTY:n Porin tiedekirjasto.

Neuvottelupäiville osallistui yli 150 kirjastolaista, suurin osa yleisistä kirjastoista mutta myös ammattikorkeakoulut olivat tällä kerralla hyvin edustettuina.

Neuvottelupäivien esitykset löytyvät SAMKin kirjaston nettisivuilta http://www.samk.fi/kirjasto/neuvottelupaivien_ohjelma

Viimeinen päivä IGeLUa

Tämänkertaisen IGeLUn pääjutut meni kahta linjaa, URM ja Primo. URM näyttäisi olevan vielä aivan alkutekijöissään, ja sen ensimmäinen versio tulee markkinoille ehkä kahden vuoden kuluttua, niin että vielä saadaan käyttää nykyjärjestelmiä. Kummallekin nykyiselle kirjastojärjestelmälle luvataan tukea vuosiksi eteenpäin, mutta eihän niihin enää mitään uusia piirteitä tehdä.

URMia ohjelmoidaan Chicagon päässä, terminologia on siis meille kohtalaisen tuttua. Kuusi kirjastoa testailee ja kehittelee yhdessä ExLibriksen kanssa. Toistaiseksi on valmiina vain hankintapuoli, luetteloinnista ja lainauksesta ei näytetty vielä mitään. Asiakasliittymäähän tuohon ei tehdä lainkaan, mutta muuten kaikki kirjsaston toiminnot pyörii yhdellä alustalla.

Sellaisen havainnon olin tekevinäni, että monia käyttäjien Voyageriin tekemiä viritelmiä on toteutettu Primossa. Ylipäänsä Primolla/Primolle pystynee tekemään melkein mitä vaan, kunhan vain Java-ohjelmointi on hallussa: taikasanamme ovat siis jQuery, JSP (tällä on ohjelmoitu koko Primo), AJAX ja J2EE. Kustomointi on mahdollista tai oikeastaan pakollistakin. Notre Damen yliopistossa olivat tehneet kovasti ohjelmointia Primonsa suhteen. Ehkä mielenkiintoisin nähty Primo-toteutus oli kuitenkin Swinburne University of Technologyssa, jossa haku oli upotettu kirjaston sivujen sisälle ja Primon ilme oli ihan kuin muillakin sivuilla. Ei mitään turhia tietokannan nimiä eikä hakulomakkeita, vain googlemainen rivi kirjaston etusivulla. Jotain tuollaista sitten meillekin, kun toteutusvaiheeseen päästään. Swinburne oli kerralla hankkinut koko ExLibriksen tuotepaketin ja hankinnasta kului 6 kk, kun tuo Primo-liittymä avattiin.

Gent on muuten hieno vanha kaupunki. Kuvia konferenssista löytyy ja esitysten pitäisi tulla konferenssin sivuille lähiaikoina.

Täältä tähän ja vuoden päästä Tel Avivissa kuullaan lisää teknistä ilosanomaa ja lennokkaita myyntipuheita!

Jussi

Toinen päivä IGeLUa ja olihan sitä virallista ohjelmaakin

IGeLUn toinen päivä meni täysin Primon puitteissa. Itävallassa ovat muutamat yliopistot tehneet vähän Suomen tyyliin toteutuksen: yhteisluettelo ja lisäksi jokaisella oma tietokantansa, e-aineistoa tallentavat eDoc-nimiseen omaan palvelimeensa. Erinäköisiä viritelmiä on tehty Alephin , eDocin ja Primon väliin, jotta tietueet kulkevat joka suuntaan ja niitä voidaan matkan varrella jalostaa (kuulostaa etäisesti tutulta!) Ainakin Wienin yliopisto oli yksi mukana olleista, heidän Primonsa näkyy tästä.

Yonsein yliopisto Etelä-Koreassa on myös ottanut koko ExLibriksen kataloogin käyttöönsä. Heidän Primo-projektinsa alkoi pari vuotta sitten ja nyt on melko valmista. OpenAPIn kanssa ovat toteuttaneet uutuuskirjat yms. virittelyä.

University of Central Oklahoma on myös tehnyt Primolla aineistohakunsa. Heillä on Voyager taustajärjestelmänä ja toimii. Kaikilla näillä kolmella on kuitenkin ollut erinäisiä ongelmia ExLibriksen eri ohjelmien yhteensovittamisessa ja ehkä jotain merkistöön liittyvääkin mainittiin. KDK-pilotti saanee siis tehdä töitä ihan tosissaan syksyn ja talven aikana, että saadaan selko, mihin tuo Primo oikein pystyy.

Ja se virallinen valtiovierailu, vaihtokumppanillamme Artevelde Hogeschoolilla oli uusi komea kirjasto. Mielenkiintoinen keskustelu paikallisen informaatikon kanssa paljasti, että kirjastojen osalta meillä on hyvin samanlainen historia ja samojen ongelmien kanssa painitaan. Paitsi että Arteveldessa on toiminnot keskitetty parille kampukselle + kirjastolla oli tilaa riittävästi (tästä meillä voidaan vain unelmoida) ja vastavuoroisesti SAMKissa on paremmat sähköiset kirjastopalvelut koska hankimme järjestelmiä ja aineistoja jne konsortioiden kautta (tästä Belgiassa voidaan vain unelmoida).

IGeLU 2010 ensimmäinen päivä

Tämänvuotinen IGeLU-konferenssi pidetään Belgian Gentissä. Perinteiseen tapaan ensimmäinen päivä sisälsi keynote speakerin lisäksi ExLibriksen strategisia linjauksia ja ohjelmien tulevien versioiden esittelyjä.

URM ja URDD taitavat tulla lähivuosina amk- ja yliopistokirjastolaisille tutuiksi käsitteiksi. URM eli next-generation library system tulee markkinoille 2012, jo sitä ennen kuitenkin beta-testaukseen muutamaan kirjastoon. URM korvaa nykyiset Voyagerin ja Alephin, siinä on myös osia muutamasta muusta ExLibriksen tuotteesta. URMilla sitten hallitaan sekä painetut, sähköiset että digitaaliset aineistot.

Primon sessioon uskaltauduin myös, kun se kerran tulee kaiken todennäköisyyden mukaan meillekin käyttöön parin vuoden sisällä. Primo korvaa ensi vaiheessa Voyagerin webbiliittymän (myös lainojen uusinnat ja varaukset jne). Ylläpidon puolelle tulee jälleen uusi kiva työkalu Primo back office, jolla sitten hallitaan omaa liittymäämme.Primon tärkein osa lienee Primo Central Index, jossa on indeksoituna meidänkin lisensioimamme sähköiset aineistot (e-kirjat, verkkolehdet jne) - tai ainakin toivottavasti suurin osa niistä. Omiakin indeksejä (Primo Institutional Index) tulee ylläpidettäväksi ja kaiketi SFX ylläpidetään, jotta saadaan myös linkit kokoteksteihin.

Voyagerista tulee 8-versio kesäkuussa 2011, lienee siis turha odottaa päivitystä ensi kesäksi. Tuossa versiossa ei näyttäisi olevan pikkumuutosten lisäksi kuin yksi merkittävä uusi piirre - Global Data Change, jolla luetteloinnissa voidaan tehdä bulkki-muutoksia jopa holdingseihin ja nidetietoihin. Muita pienempi uutuuksia on tekstiviestilähetykset (saapumisilmoitukset, karhut -> jos toimivat Suomen ympäristössä??), asiakkaiden kertakirjautuminen kaikkiin ExLibriksen ohjelmiin eli meillä Nelliin ja Voyageriin, henkilökunta saa itse vaihtaa salasanansa .... eilispäivän ominaisuuksia jo huomenna!! Ja 9-versio on ainakin vielä tulossa, siinä ei taideta sitten enää tukea vanhanmallista WebVoyagea.

Jussi

Primoa

Nyt se kauan odotettu päätös sitten viimein tuli, kun KDK-asiakasliittymän tekniseksi toteuttajaksi valittiin Ex Libriksen Primo.

Vaihtoehdoista on tietenkin vaikea sanoa mitään, mutta niin Ex Libriksestä kuin Primostakin meillä Suomen tieteellisillä kirjastoilla on niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Primon piirteitä löytyy ainakin pienessä mitassa niin Voaygerin uudesta Tomcat-käyttöliittymästä kuin Nellin takana olevasta MetaLibistäkin.

Primon tärkein ominaisuus lienee ns. Primo-indeksi, jolla erilaiset sähköiset aineistot indeksoidaan niin, että haut ovat nopeita ja luotettavia. Tuossahan ei sitten jää murheenkryyneiksi kuin linkitys kokoteksteihin, tekijänoikeudet, hakuliittymän käytettävyys jne. Vaan eipä murehdita, Primoa aletaan nyt testata pilottikirjastoissa ja varmaan talven aikana saadaan paljon lisätietoa Primon lopullisesta sopivuudesta Suomen oloihin.

Sattumalta ensi viikolla osallistun IGeLU 2010 -konferenssiin Belgian Gentissa, siellä täytyykin nyt sitten ottaa ohjelmaan kaikki mahdollinen Primo-tarjonta.

Jussi

Diak Porin aineisto Tyrnissä

ExLibris sai suurin piirtein onnistuneesti yhdistettyä Diak Porin kirjastoaineiston SAMKin Tyrni-kokoelmaluetteloon. Tällaiset määrät uutta aineistoa siirrettiin kokoelmiimme:

5435 nidettä
3845 holdings-tietuetta
2009 bibliografista tietuetta (1539 tuplaa)

Ääkkösten ja isbarittomien hallinta ovat edelleen ExLibrikselle ylitsepääsemättömiä ongelmia, joten tuplatietueita on siivottavana vielä kovastikin.

Diak Porista tehtiin huomattava määrä poistoja kevään ja kesän kuluessa, joten kovin paljon vanhaa aineistoa ei tullut riesaksemme. Ihan kaikkea ei tietenkään hävitetty, vaan Varastokirjastoonkin lähetettiin laatikoittain tavaraa. Suuri osa aineistosta on jo hyllyissä lainauskunnossa, mm. kaikki kurssikirjat. Lainaosaston kirjojen kanssa tehdään töitä parhaillaan kovaa vauhtia, mutta aikansa se kuitenkin ottaa.

Jussi

Diakin ja Samkin kirjastojen yhteistyötä Porissa

Osana Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämistä allekirjoitettiin kesäkuussa sopimus, jolla Samk hoitaa Diak Porin kirjastopalvelut Porissa elokuusta 2010 alkaen.

Käytännössä kirjastopalveluiden järjestämiseen on varauduttu jo pidemmän aikaa, mutta nyt kesän aikana on tapahtunut paljonkin. Ennen juhannusta muutettiin aineisto kirjastosta toiseen, onneksi etäisyyttä ei ollut kuin 100 metriä. Oikeastaan muuttotalkoot olivat se helpoin osuus, moni muu asia on työllistänyt huomattavasti enemmän. Kirjoille on tehty - ja tehdään edelleen - paljon muutoksia: poistoja, tarroitusta, hyllyluokkamuutoksia jne. Tähän on varattu puolen vuoden projekti, joka päättyy lokakuun lopussa. Osa Diakin aineistosta lähetettiin myös Varastokirjastoon tai muihin Diakin kirjastoihin.

Kirjastojärjestelmän puolella tehtiin heinäkuun aikana koeyhdistäminen (test load), käytännössä yhdistäminen tehtiin harjoitustietokannassa, joka aluksi päivitettiin tuotantokantamme kopioksi. Paljon esiselvittelyä tehtiin ja lopullisia muutoksia määrityksiin tehtiin test loadin tulosten jälkeen. Onneksemme bib-tietueisiin ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Sijaintitietoihin tietenkin tulee paljon muutoksia, mutta nekin ovat kohtalaisen hyvin hallittavissa. Joitakin haluttuja muutoksia ExLibris ei pystynyt tekemään (ääkkösongelmia!!), mutta ne saadaan itse korjailtua erinäisten pikkuohjelmien (Marc Edit, Record Reloader) avulla. Isoin jälkikäteen järjestelmässä tehtävä asia taitaa olla tuplatietueiden siivoaminen, siihen kun ei bulkkiratkaisua löydy. Lukukauden alkaessa varmaaankin tärkeimmät eli kurssikirjat on kuitenkin suurin piirtein siivottuna.

Ihan hyvältä näyttää tällä hetkellä, tuskinpa me nyt enää tätä asiaa isommin onnistumme sössimään. Tiilimäen kirjastolle tämä vuosi on ollutkin melkoista muutosta, kun ensin alkuvuodesta tuotiin Harjavallasta yhden kirjaston kokoelmat ja nyt naapurista Diakin kokoelmat. Väljyys taisi nyt sitten mennä tuostakin kirjastotilasta, mutta kyllä sinne hyvin vielä mahdutaan.

Voyager 7-version ensifiiliksiä

Konversio Voaygerin 7-versioon taisi mennä kohtuullisen hyvin, ainakin tietokannat lähtivät toimimaan ajallaan. Clientit asennettiin meillä ensimmäistä kertaa etänä ja hienosti pelitti sekin. Suurempia muutoksia ei henkilöstön näkymissä tunnu olevan, muutokset ovat enemmänkin kosmeettisia.

SAMK oli yksi niistä kolmesta amk-kirjastosta, joka otti heti käyttöön uuden WebVoyage-version. Ensimmäisten tuntemusten perusteella edessä on pitkällinen virittäminen, mutta kyllähän tuo näyttää tehtaan paketista otettunakin paljon vanhaa modernimmalta. Näitä uusia webbiliittymiä ovat SAMKin Tyrni, Mikkeliamk:n Mikki ja LAMKin Masto - kannattaa seurailla, kuinka liittymien muokkailu edistyy.

AMK-kirjastopäivät

Joka toinen vuosi järjestettävillä AMK-kirjastopäivillä palkitaan yksi tai useampia eri tavalla ansioitunutta amk-kirjastolaista. Tänä vuonna Savonlinnassa pidetyillä AMK-kirjastopäivillä palkittiin kaksi henkilöä, joista toinen oli SAMKin kirjasto- ja tietopalveluista suunnittelija Harri Salminen.

Harri on palkintonsa ansainnut, onhan hän ollut pitkään mukana Voaygerin, Nellin yms. palvelujen kehittäjänä. Palkinnon (ja mm. siitä seuranneen "onnittelulaulun") Harri otti tavoilleen uskollisena varsin tyynesti vastaan. HIENOA HARRI!

AMK-kirjastopäivistä tulee varmaan vielä muitakin kirjoituksia tähän jatkoksi... mukavaa oli ja järjestäjät olivat ujuttaneet ohjelmaan sopivasti sekä asiaa että verkostoitumismahdollisuuksia.

Jussi