SAMKin kirjastolaisten blogi

KDK nytkähtää eteenpäin

2012-01-19T19:13:00.002+02:00

Primo-pilotin hylkäämisestä taisi KDK-hanke saada lisää vauhtia ja puhtia. Nyt lähdetään rakentamaan kansallista ja organisaatioiden omia asiakasliittymiä avoimen lähdekoodin järjestelmällä.Näitähän nykyään pitäisi kaiketi suosia ja ainakin vastaavien kansallisten digitaalisten kirjastojen osalta Euroopassa pääasiallinen toteutustapa onkin ollut joku avoin järjestelmä. Primo lienee ohjelmistona ihan hyvä yhden organisaation tarpeisiin ja olisihan sillä ainakin kirjastoille saatu ihan toimiva asiakasliittymä. Avoimen lähdekoodin ohjelmat vaativat myös paljon omaa työtä ja räätälöintiä - ovat myöskin pitkälti kirjastolähtöisiä eli aika näyttää, kuinka onnistutaan saamaan arkistojen ja museoiden tarpeet toteutettua.

Taakse jäänyt kolmen vuoden työrupeama ei ollut turhaa, koska tehtyjä määrittelyitä ja arviointeja voidaan hyödyntää lähes sellaisenaan tässä uudessakin tilanteessa vaikka toki paljon joudutaan miettimään uusiksi. Ensimmäiset KDK-liittymät on optimisesti ajatellen julkistuskelpoisia syksyllä 2012. Voi myös olla niin, että toisenkaan aallon aikataulut eivät kovasti viivästy vaan se voisi alkaa vielä kuluvan vuoden aikana määrittelytyöllä, varsinainen liittymän rakentaminen toki alkaa vasta 2013. Tuo sopii SAMKin kirjaston aikatauluihin hyvin, kun ensin hoidetaan intra-uudistus, tietokannan konversio (huhtikuussa?) ja Voyagerin päivitys (kesäkuussa?) alta pois.

Uudessa tilanteessa vaikutti kaikkein positiivisimmalta se tapa, jolla asiaa nyt viedään eteenpäin. Primon aikaiset tekniset rajoitukset on pois ja voidaan miettiä oikeasti toimivia ratkaisuja ja asiakkaiden kaipaamia palveluja (ainakin ideaalitapauksessa näitä saadaan jopa toteutettuakin!). Toinen hieno juttu on se, että tuotantoon mentäneen ei-ihan-valmiilla versiolla - kunhan osa palveluista saadaan toimiviksi, niin heti vain julkisuuteen ja sitten hienompaa virittelyä tehdään siitä eteenpäin.

Junassa on muuten hyvä tehdä töitä, mutta verkon pätkiminen ärsyttää yli kaiken! Tämän kirjoituksen laatiminen kesti Tampereelta Vammalaan.

Jussi

Olihan vuosi

2011-12-29T08:53:00.000+02:00

Eipä viime tammikuussa osannut arvata, mitä kaikkea tänä vuonna tapahtuisi.

Alkuvuosi näytti menevän kohtalaisen normaalia rataa: KDK-hanke eteni pilotissa, Voyagerin päivitystä mietittiin, sisällönkuvailun ohjeita oltiin uudistamassa, SAMKin muuttuminen osakeyhtiöksi eteni ... kas kummaa, että kaikki nuo menivätkin joko metsään tai sitten täydelleen uusiksi ihan loppuvuodesta.

KDK-hankkeessa ensin Turun kaupunginkirjasto luopui Primosta (ja sen mukana yleiset kirjastot muutenkin KDK:sta?), muutama viikko sen jälkeen Kansalliskirjasto ilmoitti että koko Primo-pilotista luovutaan ja seuraavaksi testataan avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja. Lieneekö siis VuFind tuleva ratkaisumme, sen aika näyttää. Organisaatioiden sitoutumiselle moiseen hankkeeseen tämä ei tosiaan tehnyt hyvää, ehkä ensi keväänä pitää nyt miettiä laajemminkin KDK:n etenemistä - mitä etua esim. amk-kirjastoille on kansallisesta asiakasliittymästä (onko siitä hyötyä ylipäänsä kenellekään) vai voisimmeko saada nopeammassa tahdissa VuFind-pohjaiset omat asiakasliittymämme toimimaan? Jotenkin omakin rooli hankkeen konsortio- ja ohjausryhmissä tuntui turhalta, saapa nähdä millä keinoin tästä oikeasti jatketaan yhteistyön tekemistä. Nykyinen Nelli on joka tapauksessa täysin käyttökelvoton liittymä ja sen korvaajaa emme kai montaa vuotta voi enää odottaa eli sikäli kansallisen hankkeen viivästyminen oli tosi ikävä uutinen.

Voyagerin päivitys meni ohi kesällä, samoin vuodenvaihteessa. Onneksi ensi kesänä näyttäisi toteutuvan, ainakin vielä on mahdollista että testipalvelin saataisiin toimimaan ajoissa. Suurin ongelma SAMKin Tyrnin osalta tällä erää on nettiliittymän varausten toimimattomuus, sehän on jo aikaa korjattu järjestelmässä mutta kun emme ole päässeet päivittämään pitkiin aikoihin, niin tässä ollaan. Voyagerille sinänsä on luvattu jatkoa useampi vuosi, vaikka seuraajansa Alma tuleekin markkinoille ehkä jo 2012. Tuo taas sopii hyvin kirjastosektoreiden yhteisen UKJ-hankkeen aikatauluihin, vaikka siinäkin ollaan vasta hyvin alkuvaiheessa ja varmaan mietitään tarkoin kaupallisen järjestelmän ja avoimen lähdekoodin systeemien välillä.

Marc-formaatin ja luettelointisääntöjen/sisällönkuvailun uudistamiset näyttävät kanssa olevan pitkiä ja sekavia prosesseja, mutta ilmeisesti ennen kesää saadaan kumminkin yksi vaihe etenemään ja tietokantojen konversio toteutuisi.

Loppuvuoden pamauksia tulikin sitten OKM:n suunnalta: amkeille kohdistettavien säästöjen lisäksi tuli yllätyksenä myös rahoitus amk-kirjastojen aineistojen liittämiselle kansalliseen metatietovaranto Melindaan (toistaiseksi vielä yhteisluettelo Lindana tunnettu). Tuosta ei nyt vielä tiedä sen kummempaa, mutta jos aikataulu on tosiaan vuodelle 2012 niin heti alkuvuonna pitäisi alkaa tapahtumaan jotain.

Oikeastaan vuoden aikana meni siis kaikki suunnitelmat uusiksi, osa työstä meni harakoille ja tuli ihan uusia yllättäviä haasteita. Näin kai se kuuluisikin ehkä olla, eipä tullut töissä aika pitkäksi. Eipä taida 2012 olla tätä rauhallisempi, aika isoja sisäisiä asioita pitäisi päättää.

Jussi

Uudistuvatko kirjastot

2011-09-08T13:03:00.002+03:00

Viime aikoina olen ollut mukana rakentamassa useampaakin erilaista strategiaa ja siinä yhteydessä myöskirjastoalan tulevaisuuden kuvioita muuttuvassa toimintaympäristössä. Pidemmänaikavälin haasteet kun yhdistetään jo lähivuosina odotettavissa oleviin taloudenkiristämiseen ja siitä seuraaviin rakenteellisiin muutoksiin (tai kuinka päinsyy-seuraus meneekään), niin ollaan taas kerran isojen asioiden äärellä.

British Libraryssa on tehty mainio 2020 vision -paperi. Kaikkiaan tuossa koko strategiassa visioidaan aika radikaalia muutosta kohtisähköistä toimintaympäristöä ja vaikka Suomi tuleekin sillä rintamalla jonkinverran isoa maailmaa perässä, niin kyllä meilläkin tuohon suuntaan taidetaanolla menossa.

Taloudellinen tilanne kiristyy, mikä josinällään aiheuttaa muutoksia toimintatapoihimme vrt. OKM:n amk-uudistuksen suuntaviivat. Määrärahojen pienentyessä kokoelmapolitiikkaa joudutaantarkastelemaan kriittisin silmin, samoin kampuskirjastorakennetta. Epävarmuuslisääntyy ja globaali ympäristömme muuttuu vinhaa vauhtia - parempi kai olisi olla hiukan etukenossakuin tehdä muutoksia pakon edessä ja hätiköiden.

Asiakkaiden käyttäytymisen muutoksesta –sähköisten aineistojen monipuolinen käyttö, sosiaalinen media, sisältöjentuottaminen - on puhuttu jo pidemmän aikaa, mutta kaikissa kirjastoissamme seei vielä näy. Joka tapauksessa sähköinen aineisto pitäisi ollakäyttöjärjestelmistä, alustoista ja laitteista riippumattomia, mobiilikäyttölisääntyy jatkuvasti. Kirjaston kokoelmaluetteloiden pitäisiolla dynaamisempia, avoimempia, sallia käyttäjien osallistumisen sisällöntuotantoon jne. Eli siis kirjastolähtöisyydestä oikeasti kohti asiakaslähtöisyyttä.

Aineistot myös muuttuvat, kun wikit/blogit/OpenAccess –julkaisut ja muut uudet ilmiöt hämärtävät kustantajien ja tekijöidentunnistamista. Yhteisöllisyys kai tässäkin on olennainen taustatekijä.Tekijänoikeudelliset kysymykset tuovat myös oman mielenkiintoisen lisänsäasiaan, näissä kirjastot eivät juurikaan ole pystyneet tuomaan omia näkemyksiään lainsäätäjille.

Sähköisen aineiston lisääntyminen tuo tietenkinmukanaan muutoksia myös kirjastoväen työnkuviin. Esimerkiksi jo nähtävissä oleva muutostieteellisten lehtien siirtymisestä ainoastaan sähköisesti saatavilla olevaksituo meille pitkällä tähtäimellä selviä säästöjä (painettujen lehtien käsittelyynhän sitä työaikaa suttaantuu todella paljon) ja tuota kehitystä voitaisiinomalta osaltamme vauhdittaa vähentämällä painettujen lehtien tilauksia. Tarvitaan projektinhallinnanosaamista, neuvottelutaitoja, yhteistyötaitoja, tietoteknisia taitoja –unohtamatta sitä, että näiden ohella myös perinteiset tiedon järjestämiset jnepysyvät tehtävinämme. Kirjastossa tapahtuvat fyysiset käynnit vähenevätpainetun aineiston merkityksen vähentyessä – toisaalta kirjastotyö muuttuuentistä enemmän neuvontaan ja linkittymiseen opetukseen. Voisiko tässä jopa ajatella, että meidän pitäisi muuttaa käsitystämme kirjastosta tilana?

No juu, pikaisia mietteitähän nämä, jotain tarttis varmaan kuitenkin tehdä!

Jussi

Konversiota tiedossa

2011-07-25T09:10:00.003+03:00

Joko siitä on kaksi vai kolme vuotta, kun viimeksi rukkailtiin ja siivottiin tietokantaa, silloin Marc21-konversiota varten? Taas on kesällä ollut aikaa salapoliisityöhön, jotta Tyrni saataisiin sopivaan kuntoon (todennäköisesti) vuodenvaihteessa tehtävää kuvailusääntöjen muutoksista johtuvaa konversiota varten.

Toukokuun luetteloinnin tiedotuspäivässä näistä tulevista muutoksista kerrottiin. Tällä hetkellä olevien tietojen perusteella aloin käydä läpi yleismääreitä, erityismääreitä ja kiinteämittaisia kenttiä. Jäin ainakin itse siihen käsitykseen, että kiinteämittaiset (000, 007 ja 008) kun ovat kunnossa, niin konversion menee ok. Näitä on nyt kaivettu tietokannasta ja jonkin verran jo korjattukin vanhojen tuttujen työkalujen (Access, MarcEdit avulla). 245h-kentälliset esiin, samoin muihin 245-kenttiin virheellisesti tallennetut, 300-kentän merkinnät, 256 on hyvänä apuna myös, kiinteämittaisten mukaiset - aina eri tavalla haettuna löytyy uusia mielenkiintoisia siivottavia. Kaivelun perusteella näyttäisi tietokanta olevan näiden kohdalta melko hyvässä kunnossa, kaiketi senkin takia että näitä erikoisempia aineistoja on jo ennenkin urakalla siivoiltu. Elektroninen aineisto on myöskin sen verran uutta, että luetteloinnissa on jo osattu laittaa kiinteämittaisetkin kentät jotakuinkin kuntoon - toki siellä korjattavaa tuntuu olevan ihan riittävästi.

Kummallista kyllä (tai eihän se Voaygerin tuntien mitään outoa ole), tietueiden ulos- ja sisäänluvuissa tuntuu olevan Windows7-työasemalla erinäisiä ongelmia, niin että isompia bulkkimuutoksia ei ole viitsinyt vielä tehdä. Saattaahan tuo olla ihan hyväkin odotella, vaikka syksyllä ei kyllä kovin paljon ehdi tietokannassa sekoilla.

Jussi

Tässä ovat sata suosituinta

2011-06-01T11:42:00.000+03:00

Ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjasto on kotimaisten julkaisuarkistojen kärkikastia – jo lähes 30 000 opinnäytetyötä luettavissa. Tässä ovat kaikkien amkkien sata katsotuinta opinnäytetyötä:

Small Scale Industry: Problems of Establishing Small Business Enterprise in Nigeria : Case: Alahteef Nigeria Limited

Narsistin uhrin ominaisuuksista, tuntemuksista ja selviytymiskeinoista parisuhteessa

Strategy Implementation Solution for a Medium Sized Company : How to use the C4I framework to implement international business strategy?

Haavanhoitokansio Isojoen terveyskeskuksen vuodeosasto Koivukartanon ja asumispalveluyksikkö Koivukodin hoitohenkilökunnalle

Internet marketing : acquisition process : case : www.flashgame4fun.com

Niskan alueen oireiden tutkiminen provokaatiotestien avulla : testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta

Thoracic outlet syndrooma: diagnosointi ja rintakehän yläaukeamaa avaavien lihasten voimaharjoittelu

1-3-vuotiaiden lasten leikki : Kuinka kasvattaja tukee leikkiä päiväkodissa?

Piirikaavioiden kehittäminen UTU Elec Oy:n käyttöön

Opas hoitajille nielemisvaikeuksien tunnistamisesta ja nielemistä helpottavista auttamismenetelmistä

Tutkimusmatka saksalaiseen liikkeenohjaukseen

strategic plan for Haier's global brand building

Varsojen jalat : Varsankasvatus Suomessa

Turvallinen lääkehoito vanhusten palvelutalossa

Olkapään impingement-syndrooman fysioterapia : Näyttöön ja kirjallisuuteen perustuvat suositukset voima- ja liikkuvuusharjoitteluun sekä neuromuskulaarisen kontrollin harjoittamiseen

The Importance of Staff Training in the Hotel Industy : Case study: Renaissance Shanghai Yuyuan Hotel

Urheiluvammojen ennaltaehkäisy, ensiapu ja hoito D- ja C-ikäisillä juniorijääkiekkoilijoilla

Sähkökeskusten standardin mukainen valmistus

Ohjaa Aktivoiden : opas hemiplegia-potilaan siirtymisten ohjauksista

Hammasta purren? : suuhygienistin asiantuntijuus purentafysiologisessa suun terveydenhoidossa

Olkapään impingement - oireyhtymän fysioterapia : kyselytutkimus Keski-Suomen keskussairaalassa leikatuille potilaille

Mobile banking in developing countries (a case study on Kenya).

Share it : ryhmien luovuutta edistävä tilakonsepti

Toiminnallinen harjoittelu ja pitkittynyt alaselkäkipu

Omakotitalon kuntoarvio ja korjaussuunnitelma

Eläkepäivät Espanjassa : vaihtoehtona palveluasuminen Las Palmasissa

Kuolinpesän kiinteistönkauppa

Talotekniikan sähköasennusten tarkastukset ja mittaukset käytännössä

Nanso by katri niskanen

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidossa tarvittava tiedollinen osaaminen perustason ensihoidossa : tietotestin kehittäminen

Aikuispotilas Satakunnan keskussairaalan kuvantamisessa : Kirjallista ohjausmateriaalia kuvantamistutkimukseen tulevalle

Tuloksellisia fysioterapiamenetelmiä spondylolyysin ja –listeesin konservatiivisessa hoidossa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Perunkirjoitusprosessi ja tiedonkeruulomake : Case: Jyväskylän oikeusaputoimisto

Customer Buying Behavior : Case Study: Algol Technics

Tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä irrottautuneiden kokemuksia

Mainoskampanjan suunnittelu eri toimialoilla

Asunto-osakeyhtiön tilinpäätössuunnittelu

Psykoosin ensioireiden tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Tie tuottoisaan asuntosijoittamiseen : Taulukkolaskentasovellus asuntosijoittajan työvälineenä

Tekninen dokumentointi sähkökeskustoimituksissa

Restel myyntikeskuksen perehdytyskansio

Kiinteistön panttaus ja kiinteistöpanttioikeus

Mennään naimisiin : opas häitä järjestävälle

Ammattikeittiön toiminnallinen suunnittelu

Rivitalon rakenteiden suunnittelu

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus: Hoitotyön asiantuntija : -käsitteen määrittelyä

Anoreksian ravitsemushoito anorektikon kokemana

Hengitysvaikeuspotilaan hoidon osaaminen perustason ensihoidossa : tietotestin kehittäminen

Motivation Factors in Dark Tourism : case: House of Terror

Internal logistics as a part of supply chain : case : Nokia-China, Dongguang Branch

Sähkölämmitystekniikan perusteet

Kihlakunnanulosottomiehen työohje

Ammattietiikan opetuksen suunnittelu lähihoitajakoulutukseen oppisopimuksella Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskukseen

Sisustustoimittajan työnkuvan esittely

Ositus- ja perintösaanto : luovutusvoittoverokiemuroineen

Röntgenhoitajien kokemuksia röntgenhoitajaopiskelijoiden ohjauksesta ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hankeraportti : Teollisen palveluliiketoiminnan koulutustarpeen selvittäminen Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa ja näiden alueiden pk-yritysten osaamisperustan kehittäminen

Ikäihmisten voimavarat käyttöön : Toimintatuokioiden ohjekansion tuotteistaminen Onnela-kotiin

Materiaalin ohjauksen tehostaminen : Case: NMC Cellfoam Oy

Total knee replacement : a protocol review regarding physiotherapy

Edunvalvontavaltuutus ja pankissa asiointi : Asiakaskysely edunvalvontavaltuutuksesta Etelä-Karjalan Osuuspankissa

Onnistuneen potilasohjauksen edellytykset

Rintojen omatarkkailu : Terveydenhoitaja ohjaajana

Sanitation and hygiene in Kibera Slums, Nairobi : women´s concerns and nurses promotional tools

Neulanpistotapaturmat : Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia parenteraalisen lääkehoidon opiskelusta ja neulanpistotapaturmista

Sähköasennusten käyttöönottomittaukset

Valloita viivasto, kesytä nuotit : näkökulmia nuotinluvun opettamiseen

Vaihtoehtoiset talliratkaisut ja ulkokatokset

Hakelämmitys viljan kuivauksessa

Taloushallinto-opas urheiluseura Tampereen Peli-Pojat-70 ry:lle

PIENEN TALOYHTIÖN ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT JA VUOSISUUNNITELMA

Lonkan tekonivelleikatun potilaan mielipiteitä fysioterapeutilta saaduista kotiohjeista

Marketing communication plan : case DNA Finland Ltd: how to gain more Russian prepaid subscription customers?

Painehaava voi yllättää : pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle

Comparison of Parameters and Listing of Major Differences Between Ericsson WRAN P6.1 and WRAN P7 Systems

Taajuusmuuttajakäytön testausjärjestelmän käyttöönotto

Vähemmistöosakkaan asema osakeyhtiössä

Lattiamateriaalit ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät

Asiakaslähtöisyys - osaaminen, opettaminen ja kehittäminen hoitotyön koulutuksessa : kartoitus opiskelijoiden näkemyksistä

PID control of brushless DC motor and robot trajectory planning simulation with MATLAB®/SIMULINK®

Tuotteen lanseeraus : case Cello

Oviympäristö rakennusurakassa

7–12-vuotiaiden käytöshäiriöt. : –Opasmateriaali alakouluopettajille

Raskaus ja työ : Äitiysneuvolan terveydenhoitajien ajatuksia osaamisestaan suhteessa raskaana olevan naisen työn terveydellisen merkityksen arvioon

Selkä kuntoon pienin askelin : opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen

Uutta elämää odotellessa : Teuvan äitiysneuvolan perhevalmennuskansion päivittäminen ja uudistaminen PowerPoint- esityksen muotoon

3-5-vuotiaiden lasten karkeamotoriikan tutkiminen Seinäjoen seudun terveysyhtymän lastenneuvoloissa

Immunohistokemia koirien melanooman diagnostiikassa

Varaston toiminta ja sen tehostaminen myymälätasolla Alko Oy:ssä

MEGA-SQUIRT MOOTTORINOHJAUSJÄRJESTELMÄN ASENNUS JA SÄÄTÖ

Ohjelehtinen raskausdiabeteksen ruokavaliohoidosta odottaville äideille

Testamentti lainhuudatuksessa

Työpaikkaliikunta osana työhyvinvointia : Oy Yritys Ab

Ravintola Sumppilan liiketoimintasuunnitelma

Vanhusasiakkaan kotona selviytyminen

Rintamamiestalon peruskorjaus

Marketing Strategy in Terms of Promotion and Communication for Energy Drinks in Ghana. Case Company: Sinebrychoff Brewery.

Gynekologisissa ja ortopedisissa leikkauksissa käytettävät instrumentit : Opetusmateriaalia PIRAMKille

Energiatodistuksen laskentaohjelma

Haavahoitajan näkemyksiä ravitsemuksesta osana haavahoitoa

Tieteellisiä tilastolukuja kirjastoista

2011-05-31T21:22:00.002+03:00

Pari viikkoa myöhässä, eli siis lähes ajallaan, saatiin sitten 2010 Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eli KITT julkaistuksi.

SAMKin kirjaston osalta luvuissa ei ole mitään dramaattisia muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Kokoelmien osalta kirjoissa tuli kasvua lähinnä sen takia, että Porin Diakin kirjaston kokoelma siirtyi SAMKin hallintaan. Nyt ollaan suurinpiirtein nidemäärässä 150 000. Painettujen lehtien kohdalla varastossa olevat vuosikerrat jatkoivat vähenemistään (nyt hiukan alle 12 000), tosin ei kovinkaan paljoa tällä kerralla. Sähköisten aineistojen osalta tietokantojen määrä putosi (lopetimme viitetietokantojen hankintoja), sen sijaan käytössä olevien verkkolehtien määrä nousi jo yli 11 600.

Kirjaston käytön puolella muutoksia esim. sähköisissä aineistoissa selittää osaltaan tilastoinnin kehittyminen, mutta kyllä käytössä on tapahtunut selvää kasvua vuodesta toiseen. Hyvä juttu, koska näihin on myös käytetty aineistorahoja koko ajan lisää. Kampuskirjastoista annettiin vuoden kuluessa 55 000 lainaa, tämä luku on ollut jatkuvasti hienoisessa laskussa samoin kuin kävijöiden määrä. Kirjaston verkkosivuilla muuten käytiin vuodessa 300 000 kertaa, kun kampuskirjastoissa kävijöitä oli 172 000.

Aukioloajoissa ja tiloissa ei ole tapahtunut toivottua kehitystä vuosiin, muutokset ovat johtuneet lähinnä muutaman kampuskirjaston sulkemisesta. Jos laskennalliset tilakulut huomioidaan, oli kirjaston toimintakulut v. 2010 yli 1 300 000 euroa. Henkilöstökulut oli tästä puolet ja aineistokulut kolmasosa. Merkittävin muutos taisi olla koulutuskulujen lisääntyminen, se kai on otettava positiivisena asiana. Aineistokuluista painetut kirjat oli isoin, mutta aika lähelle pääsi sähköiset aineistot (verkkokirjoihin käytettiin huomattavasti edellisvuosia enemmän).

Tunnuslukujen laskemisessa ollaan näköjään siirrytty tapaan, jossa luvut suhteutetaan kohdeväestöön. Tässä lienee taustalla kansainvälinen vertailtavuus, myös kirjastojen vaikuttavuusryhmä on ehdottamassa tuollaista suuntausta - kansallisia vaikuttavuusmittareita onkin kaivattu jo vuosia. Ihan ok, kunhan saadaan jotenkin huomioitua myös toisen asteen väki huomioitua. Suhdeluvut ovat hyviä myös BSC-mittaristoon, vaikka ehkä absoluuttiset luvut kuitenkin kertovat hiukan enemmän satunnaiselle tilastojen lukijalle.

Kirjaston nettisivuilta löytyy kootusti tärkeimpiä tilastolukuja ja koko KITT-yhteistilasto on verkossa vapaasti käytettävissä https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp.

Jussi

LILAC 2011, Lontoo

2011-05-03T15:33:00.030+03:00

LILAC (Librarians’ Information Literacy Annual Conference) on vuosittain järjestettävä informaatiolukutaitoon keskittyvä konferenssi. Konferenssia on järjestetty vuodesta 2005 eri puolilla Brittein saaria. Tänä vuonna LILAC järjestettiin Lontoossa 18.-20. huhtikuuta. Konferenssiin osallistui n. 350 kirjastoalan ammattilaista eripuolilta maailmaa. Suomalaisia osallistujia oli kymmenkunta, joista osa ammattikorkeakouluista ja osa yliopistoista.

Lontoossa oli mahtava ilma koko sunnuntaista perjantaihin kestäneen matkamme ajan. Jo alkuviikolla oli lämmintä, mutta keskiviikkona ja torstaina oli jo helle. Väkeä riitti ja kaupungissa valmistauduttiin paitsi kuninkaallisiin häihin, myös vuoden 2012 kesällä järjestettäviin olympialaisiin. Rakennuksia remontoitiin, patsaita putsattiin ja valaisinpylväitä maalattiin. Olympiakello näytti 466 päivää tuleviin kisoihin ohi ajaessamme.

Kahtena ensimmäisenä päivänä konferenssin pitopaikkana toimi British Libraryn Conference Centre. Maanantaina ehdimme konferenssiin ilmoittautumisen jälkeen sopivasti kuuntelemaan ensimmäistä pääpuhujaa, University College of Londonin David Nicholasia. Hän kertoi mm. miten on tutkittu verkon käyttöä seuraamalla logeja, joihin tallentuu käyttäjän tapa käyttää erilaisia verkkoresursseja. Lisäksi hän korosti sitä, että verkossa olevia resursseja käytetään eri tavalla kuin painettuja: usein verkossa olevasta artikkelista esimerkiksi luetaan vain tiivistelmä. Sosiaalinen media on myös muuttanut käyttäjien asennetta tietokantoja kohtaan: niissä kaivataan käyttäjien suosituksia tai kädenjälkiä, joista näkisi, mikä voisi olla hyödyllinen resurssi. Siis Facebookin tyyliin, esimerkiksi tykkää-nappi. Hän myös toi esille sen, että ei tiedetä kuka tarjoaa verkossa olevan tiedon: esimerkiksi tietokantojen osalta ei ymmärretä, että oppilaitos tai sen kirjasto on ostanut aineiston käyttöön. Tässä hän korostikin brändäyksen tärkeyttä: laittakaa tietokantoihin näkyviin kuka ne on käyttöön hankkinut. Meillähän tätä on joissain tietokannoissa muodossa Brought to you by SAMK library. Hyvä, että tätä on jo meillä ajateltu!

Maanantain muut sessiot käsittelivät mm. miten mobiili internet on muuttamassa informaatiolukutaitoa ja mitä uusia taitoja tarvitaan, kun verkkoa käytetäänkin esimerkiksi kännykän kauttta. Pitäisikö meidän lisätä näitä taitoja myös informaatiolukutaidon opetukseen? Tämä oli mielestäni vähän vaikea asia käsitettäväksi: pitäisikö meidän siis ottaa vastuu siitä, miten ihmiset oppivat käyttämään esimerkiksi puhelimiaan mahdollisimman tehokkaasti? Ehkä jollain tasolla, mutta ei ehkä vielä.

Toisessa iltapäivän sessiossa kerrottiin kahden uuden kirjastonhoitajan näkökulmasta mitä ensimmäisen vuoden opiskelijat kysyvät kirjastosta useimmin. He olivat tehneet selvityksen asiasta alkusyksystä ennen infolit-opetuksiaan ja myöhemmin syksyllä infolit-tuntien jälkeen. Selvä muutos saaduissa tuloksissa oli havaittavissa: alussa kysyttiin enemmän ihan perusasioita, kuten missä kirja on ja niin edelleen, kun taas myöhemmin kysymykset koskivat esimerkiksi tietokantoja tai etäkäyttöä.

Tiistain pääpuhuja oli Nikki Heath Wernethin koulusta Stockportista. Hänen aiheenaan oli koulukirjastotyön tärkeys ja miten koululaisia voisi aktivoida lukemaan ja samalla parantamaan infolit-taitojaan läpi koulutusjärjestelmän. Sinänsä kiinnostavaa asiaa, vaikkakin vähemmän ajankohtaista meille. Hänenkin mielestään oli tärkeää, että yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä tehtäisiin informaatiolukutaidon osalta. Myös se, että tiedettäisiin mitä aiemmalla koulutustasolla on vaadittu ja millaista koulutusta annettu. Nikki Heathin kommentti oli, että opiskelijat eivät tunnu osaavan siirtää osaamistaan koulutustasolta toiselle: vaikka infolit-taidot olisivatkin tuttuja, ei niitä ymmärretä soveltaa seuraavalla koulutustasolla.

Tiistaina kuulimme myös Helsingin Yliopiston maantieteen laitoksen sovellusta informaatiolukutaidosta osana oman pääaineen koulutusta. Esimerkkejä näimme mm. miten oikeasti informaatiolukutaitoa saadaan sisälle opetukseen ja kuinka paljon siinä oikeasti on tekemistä. Ongelmat olivat sielläkin ihan samat kuin meilläkin: miten saada opettajat ymmärtämään informaatiolukutaidon merkitys ja ottamaan meidät osaksi opetusta?

Iltapäivän toisen session antia: Sconulin The seven pillars -malli on uudistettu kymmenen vuoden jälkeen. Malli on myös jaettu perusmalliin ja Reseach Lens -osioon, joka on suunniteltu ja räätälöity nimenomaan enemmän opettajien ja tutkijoiden tarpeisiin. Malli on tehty nyt pyöreään muotoon entisen lineaarisen mallin sijaan ja yritetty tehdä näkyväksi myös sitä, että vaiheet eivät etene aina lineaarisesti. Kolmas iltapäivän sessioista oli Pecha Kucha -esitysten sarja. Siinä tuntiin oli laitettu kuusi lyhyttä, tiivistä esitystä aihepiireistä. Mielenkiintoista seurata, vähän vaikea oli välillä pysyä mukana ja kello kävi koko ajan. Huh-huh!

Tiistaina ehdimme tutustumaan myös itse British Libraryyn. Kirjaston lukusalit olivat niin kovassa käytössä, että niihin ei päästetty nyt lainkaan vierailijoita, mutta ihailimme aulatiloja ja Kings Librarya, 17 metriseen lasitorniin sijoitettua kuningas George III:n kokoelmaa, tutustuimme näyttelyihin ja shoppailimme kirjaston kirjakaupassa. British Libraryn Sir John Ritblat Galleryssa on pysyvästi esillä muun muassa Magna Carta, Jane Austenin, Lewis Carrollin ja kumppaneiden alkuperäisiä käsikirjoituksia sekä luonnoksia Beatlesin kappaleiden sanoituksiin.

Keskiviikkona, konferenssin viimeisenä päivänä pitopaikkana oli London School of Economics (LSE). Oppilaitos on varsin kansainvälinen; opiskelijoista noin puolet on Iso-Britanniasta ja toinen puolikas tulee eri puolilta maailmaa. Kokoaikaisia opiskelijoita oppilaitoksessa on noin 8600.

Keskiviikon pääpuhuja oli Jesus Lau Veracruzin yliopistosta Meksikosta. Hän puhui UNESCO:n raportista, jossa on käyty läpi informaatiolukutaidon tilaa maailmanlaajuisesti. Myös se, mitä kaikkea informaatiolukutaito sisältää, keskustelutti. Onko esimerkiksi taito lukea erilaista dataa tai tilastoja informaatiolukutaitoa?

Sessioista seurasimme mm. Seilerin esitystä, miten informaatiolukutaito näkyy huippukauppakorkeakoulujen www-sivuilla ja voidaanko tätä pitää jonkinlaisena mittarina siitä, miten informaatiolukutaito näkyy opetuksessa. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei kuitenkaan saatu.

Toisessa sessiossa puhuttiin jo maanantailta tuttua asiaa siitä, miten pääsisimme osaksi opetusta ja infolukutaitojen lisääntymistä sitä kautta. Taas kerran näkökulmana oli aloittelevan kirjastonhoitajan ongelmat, miten päästä mukaan opetukseen ja mitä se vaatii. Ala oli uusi, onneksi.

Iltapäivällä pääsimme osallistumaan LSE:n kirjastoon järjestetylle tutustumiskierrokselle. Viiteen kerrokseen on sijoitettu maailman suurimpiin kuuluvat kokoelmat talous- ja hteiskuntatieteellisiltä aloilta. Kirjastoon pääsee vain kirjastokortilla ja esimerkiksi kurssikirjakokoelma on ainoastaan LSE:n omien opiskelijoiden käytössä. Pääsimme tutustumaan myös kirjaston suljettuihin kokoelmiin, joissa säilytetään vanhimpia ja arvokkaimpia teoksia, joita hiljalleen siirretään digitaaliseen muotoon.

Kirjasto on auki yötä päivää kevät- ja kesälukukaudella, muulloin kirjasto on avoinna aamuyhdeksästä puoleenyöhön loma-aikoja lukuun ottamatta. Aamuyhdeksästä iltakahdeksaan paikalla on kirjaston henkilökuntaa (lauantaina ja sunnuntaina aamu yhdestätoista ilta kuuteen) ja yöaikaan paikalla partioivat vartijat. Päivisin kirjastosta saa apua myös tietoteknisiin ongelmiin. Opiskelijoiden käytössä on erilaisia lukutiloja ja ryhmätyöhuoneita ja tietysti paljon tietokoneita. Pohjakerroksen säkkituolit näyttivät olevan myös suosittuja.

Erikoisuutena kirjastossa oli i-roam-palvelu, jossa latauspisteestä saa vapaasti hakea kannettavan tietokoneen käyttöönsä kirjastossa olon ajaksi. Käytön jälkeen laite pitää palauttaa hyllyyn ja kytkeä taas latautumaan. Vaikka kirjastossa oli paljon tietokoneita, kopiokoneita ja printtereitä käytössä, olivat i-roam asemat tyhjillään ja tietokoneet käytössä. Kopiointi ja tulostus oli maksullista ja opiskelijoilla oli käytössä LSE-tili, josta kopiot, tulosteet ja sakot maksettiin.

Opettajien oli myös mahdollista tilata kursseistaan elektronisia tai painettuja (kopioitavia) kurssimateriaalipaketteja (electronic course packs ja paper course packs), joita opiskelijat voivat ostaa kopioituina kirjastossa olevasta opiskelijayhdistyksen kopiomyymälästä tilauksensa mukaan.

Torstaina ehdimme tutustua kaupunkiin kiertoajelulla ja kierroksen päätteeksi osuimme sopivasti Hyde Parkiin, kun siellä juhlittiin kuningatar Elisabetin syntymäpäivää. Soittokunta soitti ja kuninkaallinen ratsuväki karautti paikalle tykkien kanssa ampumaan 41 tykinlaukasta. Myös kuninkaalliset häät näkyivät katukuvassa. Moniin nähtävyyksiin oli jo aamulla pitkät jonot, joten ne jäivät väliin tällä kertaa.

Kaiken kaikkiaan reissulta jäi mieleen monta ajatusta, jotka varmasti saavat hieman hauduttuaan jonkin muodon omassa kirjastotyössä. Kirjastoja on aina hienoa käydä katsomassa ja konferenssin anti oli innostavaa. Onneksi säätkin suosivat: paikallisen tuttavan mukaan oli käsittämättömän lämmintä ja tyyntä! Toivottavasti on mahdollista osallistua tähän konferenssiin pian uudestaan, sen verran kiinnostavia aiheet ja tutustumiskäynnit olivat.

Maria ja Katja

Verkkokirjojen hankinnasta ja tarjonnasta

2011-04-29T12:10:00.003+03:00

Verkkokirjojen maihinnoususta on ollut puhetta jo useita vuosia, mutta kotimaisen aineiston osalta ei ole kyllä tapahtunut mitään ihmeempää kehitystä. Näin kirjastojen näkökulmasta on tietysti helppo vierittää syy kustantajien niskaan, koska ainakin meillä olisi valmius ja tarve hankkia paljonkin enemmän kuin on tarjolla. Ollaanhan me kirjastot pieni asiakasryhmä, mutta hyvistä aineistoista voisi vaikka kunnon korvauksen maksaakin.

Tarjonnan pienuutta miettiessä pieni kielialue menee selityksenä jonkin aikaa, mutta ei senkään taakse voi ihan kokonaan mennä. Enemmänkin ihmetyttää joidenkin kustantajien asenteet siihen, että eivät suostu myymään kirjastoille verkkokirjoja lainkaan. SAMKin kirjastossa olemme yrittäneet auttaa tilannetta sillä, että laitamme esim. ladattavia tiedostoja omalle palvelimellemme (ekirjat.samk.fi) salasanan taakse vain henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön. Jotain olemme onnistuneet tällä menetelmällä hankkimaankin.

Toinen kumma juttu on sitten teknisempi, eli nekin kotimaiset palvelut joita saadaan hankittua, ovat usein hankalasti käytettäviä. Isojen ulkomaisten palvelujen kautta saa hankittua esim. verkkokirjoja käyttöön käytännössä aina IP-tunnistuksella tai Haka-kirjautumisen kautta ilman yhtäaikaisten käyttäjämäärien rajoituksia, mutta kotimaisissa on ollut tosi ihmeellisiä viritelmiä tässä suhteessa. Verkkokirjojen tarjoajat tuntuvat enemmänkin virittelevän palvelujaan perinteisen painetun kirjallisuuden lainauksen sähköisenä versiona.

Jotain valoa sentään näkyy tunnelin päässä mm. eReading-hankkeen ansiosta, mutta paljon on Suomen kustannusala vielä ulkomaisia jäljessä. Tuossa eReading-hankkeessakin on paljolti lähdetty miettimään erilaisia lukulaitteita yms, mutta näin korkeakoulukirjaston näkökulmasta kirjojen lukeminen verkon kautta olisi se kaikkein oleellisin asia. Mobiililla, tabletilla, läppärillä - laitteistoista riippumatonta pitäisi olla. Ihan viime aikoina myös jotkin kirjakaupat ja välittäjät ovat tuoneet uusia palveluja tarjolle, vesi kielellä odotellaan sisältöä.

Yhtä kaikki, hyvää VAPPUA!!!

Julkaisujen näkyvyydestä

2011-04-21T08:27:00.005+03:00

SAMKissa julkaisusarjat ja julkaisukauppa eivät varsinaisesti kuulu kirjasto- ja tietopalvelujen toimintaan, mutta olemmehan me toki jollain tavoin tuohonkin sekaantuneet.

Nykyisin iso osa SAMKin julkaisuista jaetaan myös maksuttomina pdf-versioina. Kun julkaisu on muuten valmis, niin kirjasto- ja tietopalvelujen roolina on tallennetaan julkaisu Theseus-verkkokirjastoon, jotta siihen saadaan myös URN-tunnus. URN on julkaisun pysyvä tunnus, jonka loppuosa muodostuu käytännössä julkaisun ISBN:stä. Theseus-tallennus lisää samalla myös julkaisujen saatavuutta ja löydettävyyttä netissä esim. Googlella haettaessa verrattuna siihen, että tiedostot olisivat vain Julkaisukaupassamme. Theseuksessa on julkaisujamme muutamalta viime vuodelta ja määrä lisääntyy pikku hiljaa, vanhoja emme kuitenkaan ala tallentamaan.

Theseuksen lisäksi kirjasto- ja tietopalvelut syöttää julkaisun tiedoston myös SAMKin sähköiseen, TWebillä toteutettuun arkistoon. Sielläpä nuo sitten pysyvät jälkipolvienkin saatavilla, kaiketi. Julkaisuja ja julkaisusarjoja sekä niiden jakelua ollaan ylipäätään miettimässä uudestaan, joten ehkä kampuskirjastoissa myydään jatkossa myös painettuja SAMK-julkaisuja. Tässäkin kyllä kaivattaisiin kovasti verkkomaksujen käyttöönottoa, saapa nähdä koska sellainen saadaan meille!

Jussi

vaihteeksi taas KDK-asiaa

2011-04-08T10:45:00.002+03:00

Vaikka oma roolini KDK-hankkeessa päättyikin maaliskuun puolivälissä hankekaudenkin loppuessa, niin eihän tämä siihen jäänyt. 7.4. julkaistiin KDK-hankkeen loppuraportti, josta selviää hyvin tähänastiset vaiheet.

Tulevaisuus on hiukan hämärän peitossa, mutta kovasti asiakasliittymää yritetään vääntää eteenpäin. Matkalla on aika isojakin teknisiä ongelmia, siksi pilottia on jatkettu kesäkuuhun asti. Valittua Primo-ohjelmaa ei ole vielä hyväksytty eikä maksettu, pilotin jälkeen vasta tiedetään onko tuosta Suomen oloihin sopivaksi. Toisen aallon pitäisi käynnistyä syksyllä, hiukan epäilyttää että syksy taitaa olla aika pitkällä ennen kuin oikeasti ollaan siinä vaiheessa, että uusia organisaatioita voidaan ottaa mukaan liittymää säheltämään.

Nähtäväksi jää, eihän näin isoa hanketta helpoksi kai kukaan kuvitellutkaan!

Jussi

Jure-pilotti päättyy helmikuussa 2012

2011-02-08T13:04:00.003+02:00

Kansallisen julkaisurekisterin perustamiselle on ihan hyvät perusteet olemassa: julkaisutietojen keruu ei ole yhdenmukaista, tietoja kerätään moneen kertaan, työ vaatii paljon resursseja, kontrolli puuttuu – tarkoitus kun olisi saada luotettavaa tilastotietoa tiedepolitiikan valmistelun pohjaksi.

Käytännön toteutusta lähdettiin miettimään Raketti-hankkeen Jure-osahankkeessa, siellä vielä tarkemmin Jure-pilottiryhmässä. Pilottiryhmässä oli mukana muutama yliopisto ja SAMK ammattikorkeakoulujen edustajana. Niin kuin tuosta ryhmän kokoonpanosta voi päätellä, ryhmän toiminta on ollut melkoisen erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Yllätyksekseni vastakkainasettelu näytti kuitenkin olevan kirjasto vastaan tutkijat, ei niinkään välttämättä eri kokoisten kirjastojen näkökulmat. CSC:n vetämänä toiminta eteni alkuhankaluuksien jälkeen rivakasti ja loppuraportti on valmistumassa helmikuussa 2011. Pilottiryhmän suositukset ja esitykset menevät nyt ohjausryhmän käsittelyyn ja sieltä sitten käytännön toimenpiteiksi. Aikataulullisesti kiire on melkoinen, valmista pitäisi olla kahden vuoden kuluessa.

Oma veikkaukseni on, että kansallinen julkaisurekisteri rakennetaan organisaatioiden omien järjestelmien päälle, vaikka toki muitakin mahdollisuuksia on tarjolla. Tähän on ihan käytännön syitä, koska kansalliselta rekisteriltä odotetaan eri asioita (OKM:n vaatimukset) kuin mitä korkeakoulut kaipaavat/tarvitsevat julkaisurekistereiltään. Monimutkaisen tallennusprosessin yksinkertaistamiseksi pitäisi kyllä tehdä jotain, enkä oikein usko Voyagerin olevan jatkossa kovinkaan käyttökelpoinen julkaisurekisterin ylläpidossa. Ehkä meidän ammattikorkeakouluissa pitäisikin miettiä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona Theseuksen kehittämistä niin, että sinne tallennettaisiin myös julkaisurekisterimme. Ainakin siinä olisi sopivasti linkitystä rinnakkaisjulkaisun periaatteisiin, ja onhan DSpace muutenkin ilmeisen toimiva ratkaisu tällaiseen toimintaan.

2013 on joka tapauksessa luku, jolloin julkaisurekisteririntamalla tapahtuu isoja muutoksia.

Jussi

KDK:n hankevaihe päättymässä

2011-02-01T07:48:00.004+02:00

KDK-hankkeessa varsinainen hankekausi lähestyy loppuaan. Saatavuusjaosto piti tammikuun lopussa toiseksi viimeisen kokouksensa, ryhmän toiminta loppuu virallisesti maaliskuun puolivälissä. Maaliskuussa on tiedossa vielä hankkeen loppuraportti ja sitten siirrytäänkin tuotantovaiheeseen. Maaliskuusta lähtien hankkeen hallinnointi siirtyy Kansalliskirjastolle, sinne on jo rekrytoitu uutta väkeä ja lisää on vielä tulossa. Suunnitelmat jatkosta ovat vielä osin kesken ja KK käy OKM:n kanssa lisäneuvotteluja asian tiimoilta. Konsortion perustaminen on kuitenkin selviö, konsortiosopimuksia ei kylläkään vielä ole eikä niitä taideta ehtiä saatavuusjaostossa käsitellä. Iso hanke edellyttää myös jatkossakin isoa ohjausjärjestelmää.

Yksi hankkeen aikana monesti esillä ollut asia on linkitys Europeanaan. Tämä ei varmaan meidän kirjastojen osalta ole kaikkein oleellisin asia, mutta museoiden ja arkistojen kannalta toki. Formaattimuunnin (Formula?) on joka tapauksessa valmis, joten aineistot siirretään Europeanaan keskitetysti. Europeanaan kannattaa kyllä tutustua

Pilotointi on loppusuoralla ja vaikka se alkoi hyvin, niin tietyissä asioissa näyttäisi olevan aika isojakin ongelmia. Sinänsä käyttöliittymän räätälöinti on joustavaa, samoin aineistojen normalisointi ja kaikki metadataan liittyvät asiat toimivat niin kuin kuviteltiinkin, mutta tietoturvassa ja asiakaspuolella on järjestelmästä riippuvaisia puutteita, joita yritetään ratkoa kaikin keinoin. Pilottien aineistoista muutamien museoiden kuvat ovat kivasti haettavissa, samoin Voyagerissa olevat aineistot näyttäytyvät hyvin. Kevään aikana valitaan organisaatiot KDK:n seuraavaan pilottivaiheeseen yli sadan ilmoittautuneen joukosta, nähtäväksi jää päästäänkö Primolla tuotantokäyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Viestinnän osalta vastuu siirtyy kevään aikana Kansalliskirjastolle. Hankkeen käytössä ollut suljettu wiki jää pois ja työskentely tapahtuu hieman julkisemmilla välineillä – näin ainakin sopii toivoa. Wiki on varmaan tulevaisuudessakin tärkein työväline, mutta varmasti jotain muutakin tulee rinnalle.

KDK etenee

2010-12-16T15:02:00.002+02:00

KDK-hanke tuntuu etenevän hyvää vauhtia eteenpäin. Pilottiorganisaatiot kehuvat kilvan ExLibriksen toimintaa, ilmeisesti toisessakin päässä Suomen projekti siis koetaan hyvin tärkeäksi referenssiksi. AMK-kirjastojen kannalta näyttävät tekniset asiat (Dspace, Voyager, SFX ja MetaLib) olevan jotakuinkin kunnossa, vaikka toki kaikennäköistä ongelmaa ja toimimattomuutta esiintyykin. Museoiden ja arkistojen kohdalla haasteet ovat huomattavasti isommat, johtuen lähinnä taustajärjestelmien standardoimattomuudesta jne, käytettävä kirjastojargonikaan ei vissiin aukea helposti ulkopuolisille. Ainakaan järjestelmän vaihtoon ei taideta joutua, sen verran kohtuullisesti järjestelmäksi valittu Primo näyttäisi vastaavan vaatimusmäärittelyihimme.

Kevään aikana selviää seuraavan pilottivaiheen aikataulu, eli millä aikataululla miltäkin sektorilta seuraavat organisaatiot pääsevät aloittamaan asiakasliittymänsä rakentamisen. SAMK on yksi ilmoittautuneista, joten syksyllä 2011 todennäköisesti meilläkin päästään aloittamaan työt. Keväällä alkaa tiedotus ja koulutukset. Kukapa tietää, vaikka jouluna 2011 olisi jo ensimmäiset kirjastojen Primo-asiakasliittymät toiminnassa. Kirjastot siksi, että yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoilla on parhaimmat eväät Primon suhteen, onhan meillä jo ennestään käytössämme koko joukko ExLibriksen tuotteita.

Ensi vuosi alkaa sitten oikeasti näyttää, kuinka tässä hankkeessa tulee käymään - toistaiseksi näyttää kohtuullisen hyvältä, mutta alkuvaiheessahan vasta ollaan.

Jussi

Julkaisurekisteristä

2010-11-23T10:12:00.002+02:00

Syksyn kuluessa SAMKin kirjasto on ollut mukana sekä kansallisessa Jure-hankkeessa että Amkit-konsortion kautta käydyssä keskustelussa koskien julkaisurekisteriä - tai julkaisuluetteloa.

Jure-hankkeen pilotissa ollaan hyvin alkuvaiheessa. Pilotissa tutkitaan organisaatioiden nykyjärjestelmistä (siis amkeissa pitkälti Voyager) saatavia tietoja ja mietitään niiden suhdetta OKM:n tarpeisiin. SAMKin julkaisutiedot 2010 edustavat tässä pilotissa ammattikorkeakoulujen julkaisuja. Uusina kerättävinä tietoina tuli tälle vuodelle Open access -koodi ja tieteenalaluokitus. Pilotin aikana pääpaino on yliopistojen ja OKM:n tarpeilla, amkit tulevat pienellä viiveellä perässä. 2011 mentäneen pitkälti samoilla ohjeilla kuin tänäkin vuonna, muutoksena tulee viitetietojen toimittaminen Amkota-lukujen lisäksi - todennäköisesti ihan perinteisenä excel-taulukkona.

Jure-hankkeen päämääränä on kansallisen julkaisurekisterin käyttöönotto 2013 alusta, joten pari vuotta mennään vielä nykyisillä järjestelmillä, isompia muutoksia ei nyt kannata nykyisiin järjestelmiin tehdä.

Jussi

Järjestystä sittenkin

2010-11-12T14:16:00.003+02:00

Pitkällisen vääntämisen ja ahkeran työrupeaman jälkeen Tiedepuiston kirjasto avasi uusittuna ovensa 11.11.2010.

Vaikka välillä näytti hiukan epätoivoiseltakin, niin hyvinhän tästä muuttohäslingistä selvittiin. Hyllyt tulivat ajallaan, lainatiskiä jouduttiin odottelemaan tosin ihan viime metreille saakka. Vanhat hyllyt saatiin osittain uusiokäyttöön Porin peruskouluihin. Kyltit ja opasteet ovat vielä työn alla ja tavarat hakevat vielä osittain paikkaansa, mutta pääosin kaikki alkaa olla kunnossa.

Uusi tiski näyttää hyvältä, saatiin hiukan jo avaraa tilaakin järjestettyä. Vielä kun saisi neliöitä lisää, niin voisi järjestää opiskelijoille työskentelytiloja yms.

Jussi

Kirjastoverkkopäivät

2010-10-29T17:46:00.005+03:00

Ensimmäiset kolmipäiväiset kirjastoverkkopäivät pidettiin Helsingissä 27.-29.10. 2010. Ensimmäisenä päivänä oli kaikille yhteistä ohjelmaa Lindasta ja Kansallisesta yhteisluettelosta. Yhteisluetteloa varten yleiset kirjastot ovat jo saaneet OKM:stä rahoituksen, sen sijaan amk-kirjastojen osalta tilanne on vielä täysin auki, veikkaus on että keskitettyä rahoitusta ei tule. Pahimmassa (tai parhaassa) tapauksessa odotellaan muutama vuosi, jotta yleiset saavat tekniset ongelmansa ratkaistua. Iltapäivällä olin mukana sosiaalista metadataa käsittelevässä rinnakkaissessiossa ja siellä käytiin kiintoisaa keskustelua mm. siitä, olemmeko oikeasti valmiita antamaan asiakkaiden tuottaa sisältöjä luetteloihimme ja sopiiko sosiaalisen metadan ajatukseen ylipäänsä minkäänlainen kontrolli.

Toisen päivän teemana oli KDK ja URM. URM (Unified Resource Management) on ExLibriksen tuleva kirjastojärjestelmä, "Voyagerin seuraaja". Toimittajasta riippumatta tällaiset kaiken aineiston hallintaan tarkoitetut järjestelmät lienevät sukupolven todellisuuttamme. KDK:n ajankohtaisasioissa kuulimme pilotin tilanteesta ja kokonaisarkkitehtuurista. Asiakasliittymää on alettu rakentaa, joten alkukevättä odotellaan mielenkiinnolla.

Perjantai oli enemmän tekninen päivä ja sisälsi paljon rinnakkaissessioita. RFID-standardeissa ei onneksi ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Mielenkiintoisempi osuus oli sen sijaan Voyageriin viimeinkin tullut SIP2-tuki, joka mahdollistaa palautusautomaattien toiminnan tehostamisen ja verkkomaksut. Keskipäivän sessioissa käytiin läpi julkaisurekisterien tulevaisuutta ja Jure-projektia. Iltapäivällä oli taas rinnakkaissessioita, joista osallistuin kirjastoyhteistyön infrastruktuuria käsittelevään osioon. Suunnitteilla on sektorirajat ylittävä alan ammattilaisten wiki ja yhteinen kirjastotietokanta.

SAMK oli tällä kerralla esillä sekä ohjelmien laadinnassa että itse esityksissä muutamassakin sessiossa.

Kaaosta vai järjestystä

2010-10-26T10:53:00.003+03:00

HEH, Tiedepuiston kirjasto näyttää tällä hetkellä aika mielenkiintoiselta. Kaikki kirjat on pakattu siististi muuttolaatikoihin (645 kpl), vanhat hyllyt odottavat poisvientiä oviaukossa, muut kalusteet ja tietokoneet ovat enempi tai vähempi näteissä läjissä ympäri tilaa. Siivoojat häärivät lattioiden kimpussa ja sähkömieskin on tulossa vetämään johtoja ja lisäämään valaistusta. Kuvia on jo muutamia Flickrissä ja lisää tulee.

Uudet hyllyt odottavat kirjaston ulkopuolella kokoamistaan. Taas kerran tuli todistettua, kuinka tärkeää olisi taloja suunnitelessa tehdä myös yksi sellainen oviaukko, josta isompikin kuormalava mahtuisi kunnolla sisälle.

Oikeasti ollaan jotakuinkin aikataulussa ja viikon 44 aikana kootaan uudet hyllyt ja lainatiskit jne. Ensi vuoden puolelle jää sitten muun irtaimiston uudistaminen ja RFID-laitteiden asennukset. Vaan eipä tule aika pitkäksi.

Jussi

Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät

2010-10-01T13:37:00.002+03:00

Perinteiset Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin tänä vuonna Porissa 23.-24.9.2010. Järjestäjinä olivat Porin kaupunginkirjasto, SAMKin kirjasto- ja tietopalvelut sekä TTY:n Porin tiedekirjasto.

Neuvottelupäiville osallistui yli 150 kirjastolaista, suurin osa yleisistä kirjastoista mutta myös ammattikorkeakoulut olivat tällä kerralla hyvin edustettuina.

Neuvottelupäivien esitykset löytyvät SAMKin kirjaston nettisivuilta http://www.samk.fi/kirjasto/neuvottelupaivien_ohjelma

Viimeinen päivä IGeLUa

2010-09-01T18:48:00.002+03:00

Tämänkertaisen IGeLUn pääjutut meni kahta linjaa, URM ja Primo. URM näyttäisi olevan vielä aivan alkutekijöissään, ja sen ensimmäinen versio tulee markkinoille ehkä kahden vuoden kuluttua, niin että vielä saadaan käyttää nykyjärjestelmiä. Kummallekin nykyiselle kirjastojärjestelmälle luvataan tukea vuosiksi eteenpäin, mutta eihän niihin enää mitään uusia piirteitä tehdä.

URMia ohjelmoidaan Chicagon päässä, terminologia on siis meille kohtalaisen tuttua. Kuusi kirjastoa testailee ja kehittelee yhdessä ExLibriksen kanssa. Toistaiseksi on valmiina vain hankintapuoli, luetteloinnista ja lainauksesta ei näytetty vielä mitään. Asiakasliittymäähän tuohon ei tehdä lainkaan, mutta muuten kaikki kirjsaston toiminnot pyörii yhdellä alustalla.

Sellaisen havainnon olin tekevinäni, että monia käyttäjien Voyageriin tekemiä viritelmiä on toteutettu Primossa. Ylipäänsä Primolla/Primolle pystynee tekemään melkein mitä vaan, kunhan vain Java-ohjelmointi on hallussa: taikasanamme ovat siis jQuery, JSP (tällä on ohjelmoitu koko Primo), AJAX ja J2EE. Kustomointi on mahdollista tai oikeastaan pakollistakin. Notre Damen yliopistossa olivat tehneet kovasti ohjelmointia Primonsa suhteen. Ehkä mielenkiintoisin nähty Primo-toteutus oli kuitenkin Swinburne University of Technologyssa, jossa haku oli upotettu kirjaston sivujen sisälle ja Primon ilme oli ihan kuin muillakin sivuilla. Ei mitään turhia tietokannan nimiä eikä hakulomakkeita, vain googlemainen rivi kirjaston etusivulla. Jotain tuollaista sitten meillekin, kun toteutusvaiheeseen päästään. Swinburne oli kerralla hankkinut koko ExLibriksen tuotepaketin ja hankinnasta kului 6 kk, kun tuo Primo-liittymä avattiin.

Gent on muuten hieno vanha kaupunki. Kuvia konferenssista löytyy ja esitysten pitäisi tulla konferenssin sivuille lähiaikoina.

Täältä tähän ja vuoden päästä Tel Avivissa kuullaan lisää teknistä ilosanomaa ja lennokkaita myyntipuheita!

Jussi

Toinen päivä IGeLUa ja olihan sitä virallista ohjelmaakin

2010-08-31T23:52:00.003+03:00

IGeLUn toinen päivä meni täysin Primon puitteissa. Itävallassa ovat muutamat yliopistot tehneet vähän Suomen tyyliin toteutuksen: yhteisluettelo ja lisäksi jokaisella oma tietokantansa, e-aineistoa tallentavat eDoc-nimiseen omaan palvelimeensa. Erinäköisiä viritelmiä on tehty Alephin , eDocin ja Primon väliin, jotta tietueet kulkevat joka suuntaan ja niitä voidaan matkan varrella jalostaa (kuulostaa etäisesti tutulta!) Ainakin Wienin yliopisto oli yksi mukana olleista, heidän Primonsa näkyy tästä.

Yonsein yliopisto Etelä-Koreassa on myös ottanut koko ExLibriksen kataloogin käyttöönsä. Heidän Primo-projektinsa alkoi pari vuotta sitten ja nyt on melko valmista. OpenAPIn kanssa ovat toteuttaneet uutuuskirjat yms. virittelyä.

University of Central Oklahoma on myös tehnyt Primolla aineistohakunsa. Heillä on Voyager taustajärjestelmänä ja toimii. Kaikilla näillä kolmella on kuitenkin ollut erinäisiä ongelmia ExLibriksen eri ohjelmien yhteensovittamisessa ja ehkä jotain merkistöön liittyvääkin mainittiin. KDK-pilotti saanee siis tehdä töitä ihan tosissaan syksyn ja talven aikana, että saadaan selko, mihin tuo Primo oikein pystyy.

Ja se virallinen valtiovierailu, vaihtokumppanillamme Artevelde Hogeschoolilla oli uusi komea kirjasto. Mielenkiintoinen keskustelu paikallisen informaatikon kanssa paljasti, että kirjastojen osalta meillä on hyvin samanlainen historia ja samojen ongelmien kanssa painitaan. Paitsi että Arteveldessa on toiminnot keskitetty parille kampukselle + kirjastolla oli tilaa riittävästi (tästä meillä voidaan vain unelmoida) ja vastavuoroisesti SAMKissa on paremmat sähköiset kirjastopalvelut koska hankimme järjestelmiä ja aineistoja jne konsortioiden kautta (tästä Belgiassa voidaan vain unelmoida).

IGeLU 2010 ensimmäinen päivä

2010-08-30T19:04:00.003+03:00

Tämänvuotinen IGeLU-konferenssi pidetään Belgian Gentissä. Perinteiseen tapaan ensimmäinen päivä sisälsi keynote speakerin lisäksi ExLibriksen strategisia linjauksia ja ohjelmien tulevien versioiden esittelyjä.

URM ja URDD taitavat tulla lähivuosina amk- ja yliopistokirjastolaisille tutuiksi käsitteiksi. URM eli next-generation library system tulee markkinoille 2012, jo sitä ennen kuitenkin beta-testaukseen muutamaan kirjastoon. URM korvaa nykyiset Voyagerin ja Alephin, siinä on myös osia muutamasta muusta ExLibriksen tuotteesta. URMilla sitten hallitaan sekä painetut, sähköiset että digitaaliset aineistot.

Primon sessioon uskaltauduin myös, kun se kerran tulee kaiken todennäköisyyden mukaan meillekin käyttöön parin vuoden sisällä. Primo korvaa ensi vaiheessa Voyagerin webbiliittymän (myös lainojen uusinnat ja varaukset jne). Ylläpidon puolelle tulee jälleen uusi kiva työkalu Primo back office, jolla sitten hallitaan omaa liittymäämme.Primon tärkein osa lienee Primo Central Index, jossa on indeksoituna meidänkin lisensioimamme sähköiset aineistot (e-kirjat, verkkolehdet jne) - tai ainakin toivottavasti suurin osa niistä. Omiakin indeksejä (Primo Institutional Index) tulee ylläpidettäväksi ja kaiketi SFX ylläpidetään, jotta saadaan myös linkit kokoteksteihin.

Voyagerista tulee 8-versio kesäkuussa 2011, lienee siis turha odottaa päivitystä ensi kesäksi. Tuossa versiossa ei näyttäisi olevan pikkumuutosten lisäksi kuin yksi merkittävä uusi piirre - Global Data Change, jolla luetteloinnissa voidaan tehdä bulkki-muutoksia jopa holdingseihin ja nidetietoihin. Muita pienempi uutuuksia on tekstiviestilähetykset (saapumisilmoitukset, karhut -> jos toimivat Suomen ympäristössä??), asiakkaiden kertakirjautuminen kaikkiin ExLibriksen ohjelmiin eli meillä Nelliin ja Voyageriin, henkilökunta saa itse vaihtaa salasanansa .... eilispäivän ominaisuuksia jo huomenna!! Ja 9-versio on ainakin vielä tulossa, siinä ei taideta sitten enää tukea vanhanmallista WebVoyagea.

Jussi

Primoa

2010-08-25T13:17:00.002+03:00

Nyt se kauan odotettu päätös sitten viimein tuli, kun KDK-asiakasliittymän tekniseksi toteuttajaksi valittiin Ex Libriksen Primo.

Vaihtoehdoista on tietenkin vaikea sanoa mitään, mutta niin Ex Libriksestä kuin Primostakin meillä Suomen tieteellisillä kirjastoilla on niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Primon piirteitä löytyy ainakin pienessä mitassa niin Voaygerin uudesta Tomcat-käyttöliittymästä kuin Nellin takana olevasta MetaLibistäkin.

Primon tärkein ominaisuus lienee ns. Primo-indeksi, jolla erilaiset sähköiset aineistot indeksoidaan niin, että haut ovat nopeita ja luotettavia. Tuossahan ei sitten jää murheenkryyneiksi kuin linkitys kokoteksteihin, tekijänoikeudet, hakuliittymän käytettävyys jne. Vaan eipä murehdita, Primoa aletaan nyt testata pilottikirjastoissa ja varmaan talven aikana saadaan paljon lisätietoa Primon lopullisesta sopivuudesta Suomen oloihin.

Sattumalta ensi viikolla osallistun IGeLU 2010 -konferenssiin Belgian Gentissa, siellä täytyykin nyt sitten ottaa ohjelmaan kaikki mahdollinen Primo-tarjonta.

Jussi

Diak Porin aineisto Tyrnissä

2010-08-16T10:10:00.003+03:00

ExLibris sai suurin piirtein onnistuneesti yhdistettyä Diak Porin kirjastoaineiston SAMKin Tyrni-kokoelmaluetteloon. Tällaiset määrät uutta aineistoa siirrettiin kokoelmiimme:

5435 nidettä
3845 holdings-tietuetta
2009 bibliografista tietuetta (1539 tuplaa)

Ääkkösten ja isbarittomien hallinta ovat edelleen ExLibrikselle ylitsepääsemättömiä ongelmia, joten tuplatietueita on siivottavana vielä kovastikin.

Diak Porista tehtiin huomattava määrä poistoja kevään ja kesän kuluessa, joten kovin paljon vanhaa aineistoa ei tullut riesaksemme. Ihan kaikkea ei tietenkään hävitetty, vaan Varastokirjastoonkin lähetettiin laatikoittain tavaraa. Suuri osa aineistosta on jo hyllyissä lainauskunnossa, mm. kaikki kurssikirjat. Lainaosaston kirjojen kanssa tehdään töitä parhaillaan kovaa vauhtia, mutta aikansa se kuitenkin ottaa.

Jussi

Diakin ja Samkin kirjastojen yhteistyötä Porissa

2010-07-30T09:14:00.002+03:00

Osana Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämistä allekirjoitettiin kesäkuussa sopimus, jolla Samk hoitaa Diak Porin kirjastopalvelut Porissa elokuusta 2010 alkaen.

Käytännössä kirjastopalveluiden järjestämiseen on varauduttu jo pidemmän aikaa, mutta nyt kesän aikana on tapahtunut paljonkin. Ennen juhannusta muutettiin aineisto kirjastosta toiseen, onneksi etäisyyttä ei ollut kuin 100 metriä. Oikeastaan muuttotalkoot olivat se helpoin osuus, moni muu asia on työllistänyt huomattavasti enemmän. Kirjoille on tehty - ja tehdään edelleen - paljon muutoksia: poistoja, tarroitusta, hyllyluokkamuutoksia jne. Tähän on varattu puolen vuoden projekti, joka päättyy lokakuun lopussa. Osa Diakin aineistosta lähetettiin myös Varastokirjastoon tai muihin Diakin kirjastoihin.

Kirjastojärjestelmän puolella tehtiin heinäkuun aikana koeyhdistäminen (test load), käytännössä yhdistäminen tehtiin harjoitustietokannassa, joka aluksi päivitettiin tuotantokantamme kopioksi. Paljon esiselvittelyä tehtiin ja lopullisia muutoksia määrityksiin tehtiin test loadin tulosten jälkeen. Onneksemme bib-tietueisiin ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Sijaintitietoihin tietenkin tulee paljon muutoksia, mutta nekin ovat kohtalaisen hyvin hallittavissa. Joitakin haluttuja muutoksia ExLibris ei pystynyt tekemään (ääkkösongelmia!!), mutta ne saadaan itse korjailtua erinäisten pikkuohjelmien (Marc Edit, Record Reloader) avulla. Isoin jälkikäteen järjestelmässä tehtävä asia taitaa olla tuplatietueiden siivoaminen, siihen kun ei bulkkiratkaisua löydy. Lukukauden alkaessa varmaaankin tärkeimmät eli kurssikirjat on kuitenkin suurin piirtein siivottuna.

Ihan hyvältä näyttää tällä hetkellä, tuskinpa me nyt enää tätä asiaa isommin onnistumme sössimään. Tiilimäen kirjastolle tämä vuosi on ollutkin melkoista muutosta, kun ensin alkuvuodesta tuotiin Harjavallasta yhden kirjaston kokoelmat ja nyt naapurista Diakin kokoelmat. Väljyys taisi nyt sitten mennä tuostakin kirjastotilasta, mutta kyllä sinne hyvin vielä mahdutaan.

Voyager 7-version ensifiiliksiä

2010-06-18T12:36:00.002+03:00

Konversio Voaygerin 7-versioon taisi mennä kohtuullisen hyvin, ainakin tietokannat lähtivät toimimaan ajallaan. Clientit asennettiin meillä ensimmäistä kertaa etänä ja hienosti pelitti sekin. Suurempia muutoksia ei henkilöstön näkymissä tunnu olevan, muutokset ovat enemmänkin kosmeettisia.

SAMK oli yksi niistä kolmesta amk-kirjastosta, joka otti heti käyttöön uuden WebVoyage-version. Ensimmäisten tuntemusten perusteella edessä on pitkällinen virittäminen, mutta kyllähän tuo näyttää tehtaan paketista otettunakin paljon vanhaa modernimmalta. Näitä uusia webbiliittymiä ovat SAMKin Tyrni, Mikkeliamk:n Mikki ja LAMKin Masto - kannattaa seurailla, kuinka liittymien muokkailu edistyy.

AMK-kirjastopäivät

2010-06-11T10:27:00.002+03:00

Joka toinen vuosi järjestettävillä AMK-kirjastopäivillä palkitaan yksi tai useampia eri tavalla ansioitunutta amk-kirjastolaista. Tänä vuonna Savonlinnassa pidetyillä AMK-kirjastopäivillä palkittiin kaksi henkilöä, joista toinen oli SAMKin kirjasto- ja tietopalveluista suunnittelija Harri Salminen.

Harri on palkintonsa ansainnut, onhan hän ollut pitkään mukana Voaygerin, Nellin yms. palvelujen kehittäjänä. Palkinnon (ja mm. siitä seuranneen "onnittelulaulun") Harri otti tavoilleen uskollisena varsin tyynesti vastaan. HIENOA HARRI!

AMK-kirjastopäivistä tulee varmaan vielä muitakin kirjoituksia tähän jatkoksi... mukavaa oli ja järjestäjät olivat ujuttaneet ohjelmaan sopivasti sekä asiaa että verkostoitumismahdollisuuksia.

Jussi

KDK-hanke etenee

2010-05-21T14:28:00.003+03:00

KDK-juna tuntuu edistyvän, vaikka vieläkään asiasta ei ole hirveän paljon konkreettista kerrottavaa.

Järjestelmän valinta on edennyt siihen pisteeseen, että jäljellä on enää kaksi ehdokasta, joista tuleva asiakasliittymän alusta valitaan. Neuvottelumenettely on ollut pitkä prosessi, mutta ennen juhannusta ilmeisesti päättyy tämä vaihe.

Järjestelmän valinnan jälkeen pilottiorganisaatiot pääsevät testaamaan järjestelmää. Tämä vaihe tuleekin olemaan todella tärkeä koko hankkeen onnistumisen kannalta. Tihkuneiden tietojen perusteella metadatan mappaus on ehkä kaikkein haasteellisin yksittäinen tekijä, onneksi hankkeessa on sen verran osaavaa väkeä mukana, että tuokin asia hoidettaneen kunnialla. Kovin isolle joukolle pilottiliittymää ei tulla näyttämään, lähinnä kaiketi hankkeessa mukana olevat toimijat pääsevät näkemään sitä. Tämä onkin hyvin perusteltua (huolimatta kaikkien muidenkin palavasta halusta päästä näkemään), sillä eihän tässä vaiheessa kiinnitetä huomiota lainkaan käytettävyyteen tai visuaalisiin seikkoihin vaan pilotoinnissa keskitytään enemmänkin teknisten ominaisuuksien testaamiseen.

KDK:n (tai mikä sitten tuleekin asiakasliittymän nimeksi) jäsenorganisaatiot tulevat olemaan kirjastot, arkistot ja museot. Ilmeisestikin jäsenyyden perustaksi muodostetaan konsortio, jota aletaan pikku hiljaa valmistelemaan.

Syksyllä pilotoinnin alettua ja käytettävyyden mietinnän edistyessä tullaan hankkeen tiimoilta järjestämään kattavaa koulutusta ympäri maata. Alkuvaiheen koulutus kohdistetaan potentiaalisten jäsenorganisaatioiden henkilöstölle, suurelle yleisölle tarkoitettu lanseeraus/markkinointi jää sitten vuoden 2011 puolelle.

Kaikkiaan hanke näyttää tosi hyvältä ja suunnittelussa mukana olevat jäsenet tekevät kovasti töitä standardien yms. kehittämiseksi - eikä myöskään loppukäyttäjien eli käyttäjien näkökulmaa ole unohdettu kaikkien teknisten asioiden miettimisen lomassa. KDK:n kehittymistä voi seurata parhaiten hankkeen nettisivuilta www.kdk2011.fi.

Ilmestys kirja, nyt!

2010-05-06T09:10:00.003+03:00

Sattuneista syistä olen käynyt viime aikoina kokoelmiamme läpi. Mielenkiintoista on, että lähes kaikissa kampuskirjastoissamme lainakokoelmien hyllyissä makaavista kirjoista kolmannes on sellaisia, joita ei ole lainattu kertaakaan Voyager-aikana (eli 2002 lähtien). Taannoin laskin, että vanha 80/20 -laki pätee meillä todella hyvin: 81 % lainoista kohdistuu 20% kokoelmista ja lehtien osalta lukemat ovat vieläkin selkeämmät.

Toinen selkeä trendi näyttäisi olevan vanhan aineiston osuus kokoelmista, keskimääräinen julkaisuvuosi kun vaihtelee kirjastoittain 1998-2001 välillä. Näistä voisi vetää äkkinäisen johtopäätöksen, että vanhentunutta aineistoa ei uskalleta poistaa riittävän tehokkaasti hyllyistä (-> jos vaikka joku tarvitsee tätäkin vielä joskus). Toisaalta voihan olla niinkin, että määrärahat ovat nykyisin entisaikoja pienemmät ... Hiljattain valmistui kokoelmapolitiikka, jossa on määriteltynä säilytysajat eri aineistoille, josko se ja tilojen ahtaus lisäisi poistoja. Eihän poistojen tekeminen toki ole kokoelmatyön ainoa osuus, mutta vanhan säilyttäminen kuuluu kyllä jollekin muulle (esim. Varastokirjastolle) kuin meidän liian ahtaille kampuskirjastoillemme. Kevään asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli myös asiakkailtamme palautetta samasta asiasta.

Inventaarion aloittaminen näin kesän alla kuuluu traditioihimme. Joka kerta löytyy yllättävän paljon kadonneita tai väärissä hyllyluokissa olevia niteitä. Ja itse työ käy kohtalaisen nopeasti jopa Voyagerilla, tarvitaan vain kannettava työasema ja access-kyselyt .

Sairaalakirjastopäivät Porissa

2010-04-27T12:05:00.004+03:00

Kirjastostamme Maarit ja minä osallistuimme Sairaalakirjastopäiville 15.-16.4. Porissa, Satakunnan keskussairaalassa pidettyjen päivien teemana oli ”Kirjasto sairaalassa - terapiaa, tietoa, tutkimusta”. Mukana oli vajaat 40 alan ammattilaista terveysalan eri kirjastoista. Paljon näkyi myös tuttuja muista sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulukirjastoista.

Tuulevi Ovaska kertoi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutetusta Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutuksen tiedonhaun opetuksesta. Kyseessä oli hoitohenkilökunnalle suunnattu koulutus, jossa opiskelijat hakevat tutkittua tietoa itsenäisesti eri tietokannoista. Tässä kirjasto oli aktiivisesti mukana. Lounastauolla pääsimme tutustumaan Satakunnan keskussairaalan tieteelliseen kirjastoon ja Porin kaupunginkirjaston keskussairaalan kirjastoon.

Kalle Romanov antoi vinkkejä Terveysportin tehokäytöstä. Haun ohjeistaminen on tärkeää, koska Terveysportin nykyinen käyttöliittymä on täynnä eri tiedonlähteitä ja osin sekavan tuntuinen. Opastus sujui hauskasti ja opin itsekin uutta. Lääketieteellisten tietokantojen käyttöön on tarjolla myös verkkokoulutusta Medupro-yhtiön kautta.

Ensimmäisen päivän lopuksi Jussi Kettunen LM Tietopalveluista kertoi e-kirjojen käytöstä ja hallinnoinnista lääketieteellisessä kirjastossa. Itse osallistuin vain päiväohjelmaan, mutta illalla osallistujille oli tarjolla päivällinen Ravintola Kirjakaupassa ja Porin teatterissa Sofi Oksasen kirjoittama Puhdistus-näytelmä.

Toisena sairaalakirjastopäivänä Ritva Riihimaa kertoi kiinnostavasti alais-, esimies- ja elämisen taidoista. Alaistaidot, esimiestyö ja työn hallinta rakentavat työhyvinvointia. Tästä ovat kirjoittaneet mm. Katriina Rehnbäck ja Soili Keskinen. Riihimaa esitteli myös johtajuuden paradokseja. On vaativaa olla johtaja, sillä hyvä johtajuus vaatii usein toisilleen täysin vastakkaisia ominaisuuksia samaan aikaan! Kiinnostava esitys sai miettimään alaistaitojen soveltamista omassa työssä.

Inke Vuorenmaa kertoi kirjallisuusterapiasta ja yleisökin pääsi osallistumaan, kun valitsimme luennolla jaetusta kymmenestä runosta yhden ja kerroimme, miksi valitsimme juuri sen. Runoista syntyi myös keskustelua ja analyysia. Jotkin runot myös koskettivat liikutukseen asti. Lopuksi kaikista runoista valittiin viisi sanaa, joista koostettiin oma runo. Mielenkiintoinen kokemus ainakin minulle, koska en aiemmin ollut vastaavaan työskentelyyn osallistunut.

Päivi-Maria Hautala esitteli kuvataideterapiaa ja sen tutkimusta. Kuvaraideterapiaa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kasvatuksen alalla. Hänen väitöskirjansa Lupa tulla näkyväksi: kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa löytyy myös verkosta.

Tuulevi Ovaska esitteli PsycINFO-viitetietokantaa. Carita Bjon kertoi terminologisesta työstä Kelassa. Sanastotyön tuoreimpana teoksena tänä keväänä on tulossa Kelan terminologinen sanastosta, kolmas, eläkkeitä, vammaisetuuksia ja kuntoutusta koskeva, osa sekä painettuna että verkkoversiona. Tavoitteena on luoda verkon kautta selattava ja standardien mukainen Kelan terminologinen sosiaaliturvan sanasto.

Päivien päätteeksi Ebscon ja ja Ovidin edustajat Kai Haatainen ja Jörn Hope esittelivät palvelujaan. Näistä esillä olivat mm. NetLibrary, Lippincott Williams & Wilkins Nursing Book Collection, Primal Pictures ja Global Health.

Maarit ja minä saimme päiviltä runsaasti ammatillisia vinkkejä. Joitakin Sairaalakirjastopäivillä mainittuja aineistoja saimmekin/on tulossa koekäyttöön kirjastoomme. Kannatti siis käydä :). Sairaalakirjastopäivien esitykset löytyvät myös verkosta.

Kuulumiset välitti,
Irina

Kirjastoalan yhteistyötä Porissa

2010-04-23T15:06:00.005+03:00

Pitkällisten neuvottelujen ja suunnittelun jälkeen olemme vihdoinkin saamassa Porin Tiilimäellä olevat sosiaali- ja terveysalan kirjastot yhteen.

Käytännössä tämä tietää sitä, että Diakin Porin kirjaston toiminta loppuu toukokuun lopussa ja asiakkaita palvellaan jatkossa risteyksen toisella puolella SAMKin sosiaali- ja terveysala Porin kirjastossa.

Toukokuun aikana tehdään taustatyötä järjestelmässä ja siivotaan hyllyistä poistettavaa aineistoa, lisäksi tarkistetaan hyllyluokkia ja laitetaan uusia tarroja yms. Kesäkuussa aineistot pakataan muuttolaatikoihin ja elokuun alussa tiedot siirretään kokoelmatietokannasta toiseen.

Alkusyksyn ajan aineistoa on varmasti jonkin verran muuttolaatikoissa odottelemassa toimenpiteitä, mutta yritämme kuitenkin saada erityisesti kurssikirjat ja diakoniatyön kirjat hyllyihin asiakkaiden saataville mahdollisimman nopeasti.

Kunhan alkuvaiheen hämmennys on ohi ja uudet toimintatavat omaksuttu, niin emmeköhän me huomaa, että kummankin ammattikorkeakoulukirjaston asiakkaat ovat saaneet entistäkin paremmin palvelevan kirjaston Poriin.

Jussi

Shibboleth

2010-04-08T14:42:00.002+03:00

Ei ihan ensimmäisten joukossa, mutta hyvässä perässähiihtäjien joukossa kuitenkin, siis Shibboleth-tunnistautuminen SAMKissa.

Shibbolethin käyttöönotto edellyttää Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmän käyttöönottoa. Tuo tuli hiljattain kuntoon ja nyt siis voidaan kirjaston (ja muidenkin) palvelujen etäkäyttöä helpottaa, tai ainakin kehittää. Käytännössä Shibboleth tarkoittaa sitä, että SAMK-tunnuksella kirjaudutaan erilaisiin palveluihin.

Ensimmäisenä Shibboleth otetaan käyttöön Theseus-verkkokirjaston tallennuslomake. Käytännössä siis opiskelija voi nyt tallentaa opinnäytetyönsä itse verkkokirjastoon, ei tarvitse juosta kirjastossa muistitikun kanssa. Mitä kaikkea tuo sitten tuokaan tullessaan, selviää kunhan ehdimme kunnolla testailemaan toimivuutta. Koulutusohjelmat jne. tulevat joka tapauksessa valmiina opiskelijoille, joten siltä osin kirjastonkin työ helpottuu.

Toisena shibboloitavana palveluna odottelee Nelli. SAMKin Nelliin tullaan lisäämään kirjautuminen ihan lähiaikoina. Näin vihdosta viimein OmaNelli yms. palvelut saataisiin asiakkaiden käyttöön.

Voyagerin shibbolointi odottanee kesän versionvaihtoa, Moodle voisi olla lähiaikojen ohjelmassa myös.

Jussi

p-Kirja avaa uusia mahdollisuuksia

2010-04-01T10:05:00.000+03:00

Sähköisten kirjojen, e-Kirjojen ja verkkoaineistojen kattavan kokoelmansa täydennykseksi Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelut on hankkinut erän non-elektronista mediaa p-Kirjojen muodossa. Aineisto on kirjaston asiakkaiden käytettävissä huhtikuun alusta alkaen.

Lue aineiston tarjoamista eduista tarkemmin kirjaston uutisista:

http://samkkirjastouutisia.blogspot.com/2010/04/tutustu-p-kirjaan.html

Voyager-päivitys kesällä 2010

2010-03-12T10:02:00.006+02:00

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen Voyager-tietokannat on tarkoitus päivittää uuteen versioon kesällä 2010. Kesäkuu taitaakin olla kaikin puolin paras mahdollinen ajankohta, jotta asiakkaille koituisi mahdollisimman vähän hankaluuksia esim. tietokantojen katkoksista.7-version päivitys on kohtalaisen iso operaatio, koska tietokannan lisäksi nyt päivitetään myös Oracle. Kokemusten perusteella tämä päivitys kuitenkin sujuu läpi edellisiä sutjakkaammin, joten ollaan toiveikkaita.

AMK-sektorilla päivitys aloitetaan 13.6., jolloin ExLibris tekee Oraclen päivityksen, versio on 10.2.0.4. Tuon päivityksen pitäisi mennä hyvin yhdessä päivässä, joten maanantaina 14.6. päästään varsinaiseen Voyager-tietokantojen päivitykseen - versio tulee olemaan 7.2.x. AMKien kannat ovat sen verran pieniä, että yksittäisen kannan päivitys menee läpi sutjakkaasti M9000-palvelimellamme. Tietokantojen määrä toki aiheuttaa ongelmia ja viivästyksiä, mutta todennäköisesti kaikki on ohi päivässä tai ehkä kahdessa. Sen jälkeen päästäänkin sitten asentamaan uudet clientit, joten käyttökatkos jäänee päivään tai kahteen. Yliopistopuolella päivitys tehdään viikkoa myöhemmin ts. juhannuksena olemme kaikki uudessa versiossa.

Mitä sitten tulee muuttumaan?

Clientien kohdalla ei tule sinänsä isoja muutoksia, kaikennäköisiä bugeja on korjattu ja joitain toiminnallisuuksia lisätty. Isoin näkyvä tapahtuu WebVoyagen puolella, se tullaan rakentamaan täysin uusiksi Tomcatilla - tai siis kirjastoilla on mahdollisuus valita, ottavatko uuden liittymän vai pysyvätkö vanhassa. Vanhan voinee ottaa käyttöön ainakin siirtymäajaksi uutta viriteltäessä, vanhaan päivittäminen sujuu pääosin tiedostot kopiomalla. Uuden WebVoyagen rakentamiseksi on tarkoitus järjestää koulutusta keväällä ja ehkä uudestaan vielä syksylläkin, joten ihan yksin tuota ei tarvitse opiskella. Uuden liittymän lisäviritykseksi tulee olemaan Kansalliskirjastossa tehty Tomcat WebVoyage Enhancer (ohje löytyy ainakin ElCommonsista), jolla saadaan tehtyä tekstimuutoksia, Open URLeja, linkkejä, tulostusteita, asiakastietoihin lisäkenttiä jne. Tomcat-liittymää voi katsoa vaikkapa tästä.

ExLibriksen Documentation Centeristä löytyy Release Notes ja Road to 7.2.0 -dokumentit, niistä näkee tarkemmin, mitä kaikkea oikeasti tapahtuu.

Sosiaalista mediaa ja yhteistyötä

2010-02-12T13:14:00.003+02:00

Kirjastonjohtajalla oli mielenkiintoinen työviikko, kun ensin oli kaksi päivää Vaasassa Tritoniassa miettimässä tulevaisuuden yhteistyökuvioita muiden ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen johtajien kanssa. Vaikutelmaksi jäi, että ilmeisesti taannoisessa konsortioiden yhdistämisessä lähdettiin sittenkin väärästä päästä liikkeelle - kai tässä pitää ensin tutustua toisiimme ja synnyttää sitä kautta luottamusta yms., sitten vasta voidaan miettiä konsortiotasolla yhteistyötä. Tekninen ja rakenteellinen kehitys kyllä ajaa meitä yhteen väkisinkin, parin vuoden sisällä tapahtuu aika paljonkin nitkahduksia joka tapauksessa, kokouspaikkamme Tritonia on tästä hyvä esimerkki.

Sosiaalista mediaa tuntuu tulevan joka tuutista, mutta yhtä kaikki oli hyvä idea osallistua Samkin ePro-koulutuksen luennolle, jossa naapuritalon professori Jari Multisilta esitteli Web 2.0:n mahdollisuuksia opetuksessa. Sinänsä tuossa ei tullut itselleni mitään sykähdyttävää uutta, mutta tulipahan varmennusta sille, että näitä kaikenlaisia härpäkkeitä kannattaa kokeilla työkäytössäkin. Itseäni kiinnostaa opetusta enemmän ajatus siitä, että nettisivujen yms. sisältöä saadaan tuotettua simppelisti jollain sosiaalisen median välineillä. Kaikkea kun testaa, niin aina niistä jotain pientä matkaan tarttuu.

Jussi

E-aineistoissa edistystä

2010-01-22T10:03:00.003+02:00

Kirjasto hankki vuoden alusta lisenssin ePress-palveluun. ePress sisältää kotimaisia sanoma- ja paikallislehtiä digitaalisina näköisversioina. ePress on käytössä SAMKin verkossa olevilta työasemilta, samoin opiskelijoiden ja henkilökunnan etäkäytössä SAMK-tunnuksilla. Satakunnan alueen paikallislehdistä löytyy tällä hetkellä ainakin Lauttakylä-lehti, Kankaanpään Seutu ja Tyrvään Sanomat. Koti-ikävän sattuessa kannattaa tarkistaa, löytyykö palvelusta oman kotipaikkakunnan aviisia.

Toinen tammikuun uudistus on oma e-kirja -palvelimemme. Tuonne linkitämme SAMKin lisensoimaa aineistoa. Aineistoihin pääsee käsiksi SAMK-tunnuksella niin SAMKin verkosta kuin sen ulkopuoleltakin. Osa aineistosta on sellaista, johon vain henkilökunnalla on pääsy, mutta osaan pääsevät myös opiskelijat. Nämä jälkimmäiset aineistot on linkitetty myös Tyrni-kokoelmatietokannastamme.

Jussi

Tapahtumia tämän vuoden aikana

2010-01-19T15:53:00.002+02:00

Tämän vuoden kuluessa taidamme kirjastossa tapahtuu ainakin seuraavaa, normaaliasioiden hoitamisen rinnalla:

Harjavallan aineisto on jo poistettu kirjastojärjestelmästä. Poisto sujui aika näppärästi, tilaukset ja maksut teettivät hiukan ylimääräistä käsityötä. Poistettu toisen asteen aineisto siirretään Sataedun tietokannaksi, kunhan sillä puolella saadaan asiat kuntoon.

Aineistohankinnassa panostetaan muuten erityisesti sähköiseen aineistoon, verkkokirjat etusijalla. Sähköisten aineistojen käyttöä ja tunnettuutta edistetään erilaisten teemapäivien ja tempausten avulla.

Tilastoajot on perinteiseen tapaan otettu heti vuoden alussa KITT-yhteistilastoa varten. Kampuskirjastoista kerätään joitakin tietoja helmikuun aikana, samoin sähköisten aineiston käyttötilastot. Ttalousluvut syötetään maaliskuussa. Yhteistilasto julkistettaneen normaalin aikataulun mukaan toukokuun alussa.

Maalis-huhtikuussa järjestetään asiakastyytyväisyyskysely. Nyt on amk-kirjastoissa neljäs kerta tälle, ensimmäinen oli 2004. Kysely toteutetaan nykyisin Kansalliskirjaston vetämänä ja yhteistyössä myös yliopistokirjastojen kanssa.

Theseus-verkkokirjastossa (ja muissakin palveluissa) otetaan alkuvuodesta käyttöön Shibboleth-tunnistautuminen, tämä aiheuttanee joitain muutoksia opinnäyteprosessiin. Julkaisuluetteloa uudistetaan Amkota-tilastoinnin uusiin luokituksiin soveltuvaksi. Voyager päivitetään kesällä versioon 7.xx ja toivon mukaan nykyistä fiksumpaan nettiliittymäänkin. Nelliä kehitetään ...

Kirjastostrategia - tai oikeammin toimintaohjelma uudistetaan kevään aikana. Tämä kattaa strategiakauden 2010-2012.

Satakunnan korkeakoululaitoksen tiimoilta selvitetään kovasti yhteistyön tiivistämistä Diak Porin kanssa. KDK-hankkeessa (eli Kansallisen Digitaalisen Kirjaston) ollaan tiiviisti mukana, tästä tulee näkyvämpää kuitenkin vasta tulevina vuosina.

Kirjaston viestintää ja markkinointia tehostetaan, informaatiolukutaitoa edistetään. Ja kyllä me yritämme olla sotkeutumassa myös kaikkeen muuhunkin SAMKin toimintaan.

Jussi

Harjavallan kirjaston sulkeminen

2009-12-23T09:28:00.002+02:00

Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjasto suljettiin marraskuun lopulla. Aineisto on nyt siirretty pääosin Poriin. Tarroitus yms. on kovaa vauhtia menossa, uusia hyllyjäkin jouduttiin hankkimaan, jotta kaikki saadaan nätisti paikoilleen. Lukuvuoden alkaessa on suurin osa Harjavallan kirjoista paikoillaan asiakkaiden käytettävissä. Siirtäminen paikasta toiseen on hidasta, koska niteet on käsiteltävä yksi kerrallaan.

Kirjastojärjestelmän puolella on aineiston siirrossa tehtävä aika paljon toimenpiteitä. Eteneminen menee suurin piirtein niin, että ensin otetaan Harjavaltaan (Hasoten/Sataedun kirjastoon) jäävistä nimekkeistä ja holdingseista marc-tiedostot talteen ja samalla kerralla myös nidetiedot otettiin exceliin. Sotehan kirjastoon jäi 8474 nimekettä, 8996 holdingsia ja niteitä 16403. Nämä poistetaan Samkin tietokannasta ja siirretään Hasoten tietokantaan, tämä on tehtävä ennen vuosittaisia tilastoajoja. Niteiden poistaminen vie jonkin aikaa, koska maksut ja tilaukset yms. on hävitettävä käsityönä. Pick and scanilla sinänsä saa poistettua suurimman osan aineistosta. Holdingsien ja bibien poistamiseen käytetäänkin sitten bib.delete -väkerrystä, se onkin näppärä ja nopea ohjelmanpätkä.

Tammikuun alkupuolella pitäisi olla kaikki hävitettynä Tyrnistä, siihen asti erinäisiä haamutietoja kummittelee tietokannassamme.

Jussi

Sähköinen teemapäivä kuvataiteessa

2009-12-16T08:49:00.020+02:00

Sähköiset aineistot tutuksi -teemapäivää vietettiin kuvataiteen kirjastossa tiistaina 8.12. klo 13-16 glögitarjoilun merkeissä. Päivän ohjelmana oli tietoiskuja sähköisistä verkkopalveluista ja kokemuksia sosiaalisen median käytöstä. Kallaman Kimmo, Velhonojan Matti ja jopa yksi opiskelija oli valjastettu kertomaan seikkailuistaan Facebookissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa. Kiinnostunut kuulijajoukko kerääntyi nopeasti esiintyjien ympärille.

Jussin kanssa esittelimme kirjaston uusia verkkopalveluita, kuten verkkolehtiä ja -kirjoja - yleisön vaihtuessa aiheetkin muuttuivat. Esittelyvuoron saivat ainakin Dawsonin verkkokirjat, ePress, PressDisplay, Meebo ja Twitter. Tulipa samalla sirkuteltua Twitterissä.

Kuvataiteen kirjastossa oli lämmin ja mukavan vuorovaikutteinen tunnelma. Kokemusten jakaminen, ajatusten vaihto ja yhdessä oppiminen olivat päivän parasta antia. Sähköisissä tunnelmissa tavataan seuraavan kerran Huittisten kampuskirjastossa tammikuun puolivälissä.

Sussa

Julkaisuluettelosta

2009-12-16T08:37:00.005+02:00

Amkotan julkaisutyyppiluokituksen muuttuessa 2010 alkaen ollaan SAMkissakin jouduttu miettimään julkaisutietojen keräämistä ja Juolukka-julkaisuluettelossa näkyvien tietojen relevanttiutta. Hätäpäissäni tein jo uuden luokituksen mukaisen tietojenkeruulomakkeenkin, mutta sitä tehdessä luokituksen monimutkaisuus iski kyllä silmille ja tuli uskonpuute.

Julkaisutietojen kerääminen tuntuisi nyt olevan järjestyksessä, kun tutkimusjohtajat ovat ottaneet asian omakseen - saadaan siis joka toimialalta kattavasti tiedot ilman että kirjaston täytyy erikseen lähetellä pyyntöjä. SAMKin omia julkaisuja toki lisäämme julkaisuluetteloon automaattisesti ja nehän eivät Amkotaan siirrykään.

Julkaisutyyppiluokituksen lisäksi on myös tieteenalakohtainen luokitus tulossa korvaamaan entisen koulutusalakohtaisen jaon. Tämä puoli ei ole ihan vielä valmis, joten siitä pitänee odotella lisätietoja kevääseen.

Raketti-hankkeeseen liittyvä Jure-projekti tuntuu siltä, että sitä kautta tulee myös kevään alkaessa tietoja mahdollisesta kansallisesta julkaisurekisteristä. Tuo lienee OPM:n listoilla kiireellisenä hankkeena ja on lähtenytkin liikkeelle ripeästi. Saanemme helpotusta (?) julkaisuluettelon/rekisterin ylläpidon suhteen....

Itse olen ajatellut, että nyt ei Voyagerissa ylläpidettävään Juolukka-julkaisuluetteloon kannata tehdä mitään ihmeempiä muutoksia - itse asiassa se toiminee sittenkin uudessa ympäristössä julkaisujen julkisena näkymänä silleen. Amkotaa varten voi laittaa uudet luokituskooditkin johonkin osakenttään näkymään, mutta ei niiden välttämättä tarvitse sotkea hakuliittymää. Täytyy vielä tutkia tätäkin asiaa tarkemmin - kahta eri luokitustakaan ei kyllä viitsisi ylläpitää pitkään. Kirjaston on toki keskusteltava asiasta myös SAMKin muiden toimintojen kanssa.

Näitä ja muitakin asioita tiedotellaan ja pähkäillään yhdessä tammi-helmikuussa "tiedotuksellisessa verkkokokouksessa" ja myöhemmin kevätpuolella työseminaarissa. Asiat siis etenevät, jos kohta välillä hiukan nytkähdellen.

Jussi

Satakunnan kirjastopäivä Huittisissa

2009-11-23T17:22:00.005+02:00

Satakunnan kirjastoyhteistyöfoorumi järjesti marraskuussa toisen kerran Satakunnan kirjastopäivän. Tällä kertaa päivä pidettiin Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä olivat mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot. Hyvin sujuneista järjestelyistä kiitokset Huittisten suuntaan kirjastolaisille ja SAMKin opiskelijoille.

Kirjastopäivään osallistujia oli yli sata, jotka pureutuivat ajankohtaisiin asioihin, kuten Satakirjastoihin ja sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media oli pääosin SAMKin vastuulla : esittelyssä oli niin Second Lifea kuin . kirjastoissa käytettäviä sovelluksia – blogi, Facebook, RSS. Kirjastojen aineisto siirtyy yhä kasvavassa määrin verkkoon ja sähköiseen muotoon. Sähköisten aineistojen kohdalla lehdet ovat olleet jo kauan esillä, mutta nyt on alkamassa verkkokirjojen buumi.

Osansa päivän annista oli myös alan lähivuosien tulevalla isolla yhteisponnistuksella – Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK-asiakasliittymällä. KDK-esityksestä jäi osallistujille paljon mietittävää ja pohdittavaa. Yksinkertaistaen voisi kai sanoa, että parin vuoden päästä kirjastoilla on yksi yhteinen hakuliittymä – olemme kenties vihdoinkin pääsemässä eroon verkkoaineistojen käyttöä tehokkaasti ehkäisevästi monen eri käyttöliittymän opettelusta.

Kirjastopäivän esitykset löytyvät verkosta osoitteesta http://www.samk.fi/kirjasto/satakunnankirjastopaiva.

Jussi

Kirjastoalan yhteistyökuvioita

2009-11-13T12:34:00.002+02:00

Vaikka yhteinen kirjastojärjestelmäkonsortio jouduttiinkin tältä erää hautaamaan, niin tehty selvitystyö paljasti ainakin sen, että halua ja tarvetta yhteistyön tiivistämiselle on. Virinnyttä yhteistoimintaa ei nyt parane päästää valumaan käsistä, vaikka ihan maaliin ei päästykään. Raha ja resurssit ne ovat tässäkin tapauksessa aika hyviä konsultteja.

Yksi yhteistyön toteuttamistapa on yhteiset asiantuntijaryhmät. Nyt onkin sopivasti menossa ensi vuoden ryhmien kartoittaminen ja jäsenten nimeäminen. Työryhmiä kun on vuosien varrella tullut aina vain lisää, niin nyt ollaan selkeästi otettu järki käteen ja esim. Linnea2-puolella päätettiin vähentää Voyageriin liittyviä työryhmiä kuudesta kolmeen. Fiksu päätös, täytyy vain katsoa että työmäärä pysyy inhimillisenä eikä synnytetä alaryhmiä ja niiden alaryhmiä. KDK-hankkeen kautta saattaa näitä paineita myös tulla, aika näyttää.

Amkit-puolella mietitään myös vakavasti omien työryhmiemme määrän vähentämistä tai ainakin niiden toimintatapojen muuttamista - kai noiden tarpeellisuuskin pitää kyseenalaistaa. Projektityö, verkkotyöskentely jne. - nämähän ne meilläkin ovat uusia työskentelytapoja. Mitä tästä seuraakaan, aika näyttää senkin.

Jussi

Harjavallan kirjastomme sulkeutuu

2009-11-06T08:07:00.002+02:00

Sosiaali- ja terveysala Harjavallan kampuskirjastomme sulkee ovensa lopullisesti marraskuun lopussa. Aineisto muuttaa pääosin Poriin (Sotepo), osa menee myös Raumalle (Sotera) - siis sen mukaan, minne opiskelukin siirtyy.

Muuttolaatikoiden lisäksi kirjastojärjestelmässä on tietenkin tehtävä kaikenlaisia operaatioita ja ne vievätkin aika pitkälti joulu-tammikuun. Periaatteessa muutto etenee systeemissä niin, että viivakoodit luetaan tiedostoihin ja muutetaan bulkkina näiden mukaan uusiin kirjastoihin. Tuplaholdingsien välttämiseksi ei tietenkään ihan kaikkia voida tuosta vaan siirtää kun on päällekkäistä aineistoa ja Voaygerin maksut/tilaukset aiheuttavat mukavasti lisätyötä - vaan mitäpä sitä muuta hommaa joulunseudulla olisikaan. Hasoten omaisuus jää paikoilleen, samoin kaikki lehdet ja vanhempi aineisto.

Omaisuudenjako SAMKin ja Hasoten (tai oikeammin kai Sataedun) välillä on jotakuinkin selvää ja henkilökunnan osaltakin päästäneen loppujen lopuksi onnelliseen ratkaisuun. Harjavallan kirjaston henkilöstöstä toinen siirtyy Poriin ja toinen jatkaa Harjavallassa Sataedun kirjaston perustamishommissa.

PrettyLibiinkin tuli taas tutustuttua, versio 4.51.0216 menossa. Tietojen siirto Voyagerista PL:iin testausvaiheessa, näin päin ei ole tullutkaan vielä tätä tehtyä.

Jussi

Satakunnan kirjastopäivä

2009-10-30T13:06:00.004+02:00

Perinteeksi(?) muodostuva, kirjastosektorit ylittävä Satakunnan kirjastopäivä, järjestetään toisen kerran 17.11. Huittisissa, Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Järjestelyissä on mukana SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Huittisten ja Porin kaupunginkirjastot.

Ensimmäisellä kerralla mukana oli yli sata kirjastolaista maakuntamme kirjastoista, nyt ollaan hyvää vauhtia pääsemässä samaan osallistujamäärään. Ensimmäisen kerran ohjelma oli enemmänkin toisiimme tutustumista, nyt on asialistalla sosiaalista mediaa luento- ja workshop -muodoissa. Tietenkin ajankohtaiset asiat - Satakirjastot ja KDK - on myös muistettu ottaa ohjelmaan.

Vaan yhdessäolo ja muiden kirjastolaisten kanssa verkottuminen taitaa kuitenkin olla se pääasia. Sitä paitsi Huittisissa on ruokapuolikin perinteisesti hyvin hallussa.

Jussi

Kaisa Paasio in memoriam

2009-10-07T14:43:00.004+03:00

Ystävämme ja arvostavamme työtoveri Kaisa Paasio on menehtynyt. Kaisa menehtyi pitkällisen sairauden vuoksi 6.10.

Me Kaisan tunteneet muistamme hänet iloisena, positiivisena ja uusia ajatuksia täynnä olevana kollegana. Kaisa oli SAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen sekä opetuksen kehittämisen lisäksi aktiivisesti mukana myös ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyössä, niin Amkit-konsortion perustamisvaihessa kuin erilaisissa työryhmissäkin.

Kaisa jätti SAMKin kirjasto- ja tietopalveluihin ison aukon täytettäväksi, vielä suurempi aukko on varmasti perheen ja lähiomaisten mielissä.

SAMK kirjasto- ja tietopalvelujen henkilökunta

Kun maailma ei riitä

2009-10-01T08:19:00.002+03:00

Huittisissa järjestettiin 30.9. erittäin mielenkiintoinen seminaari "Kun maailma ei riitä", jossa keskityttiin sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Aamupäivällä oli yleisempiä luentoja ja iltapäivällä workshopeja. Esitykset tulevat toivottavasti verkkoon lähiaikoina. Mukana oli muutama muukin kirjastolainen, ehkä tähänkin tulee jatko-osia muiden toimesta.

Osa esityksistä käsitteli kohtalaisen tuttuja asioita, mutta esimerkiksi Second Life oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Blogit (näitä meillä on tällä hetkellä kolme "virallista", viimeisimpänä Ajankohtaista-palsta, wikit, chatit (Meebolla toteutettu Ota-yhteyttä) ja Facebookit on sinänsä jo tullut kokeiltua, ja osin otettu jopa käyttöönkin, samoin kuin Google Docsit yms.

Sitä jää aina miettimään tällaisten hype-juttujen kohdalla niiden todellista soveltuvuutta kirjastopalveluihin, niin tälläkin kerralla kävi Second Lifen kohdalla. Ehkä tuota voisi kokeilla vaikkapa yhteyskanavana opinnäytetyön ohjauksessa tai jotain muuta. Pitänee tutustua ja miettiä, ehkä meidän kirjastolla on lähitulevaisuudessa oma tila tai saari tai mitä nämä nyt ovatkaan. Jaa niin, ja joku naseva avatar-nimi täytyy keksiä!

Jussi

Julkaisutyyppiluokitus muuttuu

2009-09-23T15:38:00.003+03:00

Ensi vuodesta alkaen tulee isoja muutoksia Amkotaan tallennettavien julkaisutietojen luokittelussa, käytännössä julkaisutyyppiluokitus muuttuu kokonaan ainakin koodituksensa osalta. Uudessa julkaisutyyppiluokituksessa näyttäisi olevan 29 eri tyyppiä, uusina mukana ovat taiteelliseen toimintaan liittyvät luokitukset.

Julkaisujen määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahaan, ja ainakin Samkissa julkaisut ovatkin tulossa 2010 alkaen myös BSC-mittaristoon - tietojen keräämiseen on siis panostettava ja saatava entistä enemmän ryhtiä vuoden alusta. Tämän syksyn aikana täytyykin siis miettiä prosessia uudestaan, uusi tietojenkeruulomake onkin jo hyvää vauhtia valmistumassa, mutta muuten kaikki on auki.

Nykyisin julkaisuluettelomme on osa Tyrni-tietokantaa, viritetty kotikutoisesti uutuusluettelon pohjalta, ja nyt se pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi. En ole vielä kovin paljon asiaa tutkinut, mutta näyttäisi siltä, että Voyager ei enää taivu kunnolla uuden luokituksen ihmeellisyyksiin - tai vähintään ylläpito/tietojen tallennus käyvät aika mahdottomiksi. Täytyy perehtyä muutamiin tiedostoihin ja tutkia asiaa, ilmeisesti kyllä joku uusi tapa täytyy keksiä julkaisutietojen saamiseksi näkyville.

Jussi

KDK

2009-09-11T16:46:00.006+03:00

Erinäisten sattumusten johdosta olen nykyään OPM:n vetämän KDK-hankkeen saatavuusjaoston jäsen. Toistaiseksi pesti on kestänyt kaksi viikkoa ja sisältänyt jopa yhden kokouksen. Perehtyminen aiheeseen on siis vahvasti kesken, mutta eipä tuo hanke vielä mitenkään loppusuoralla olekaan, vaikka hyvässä vauhdissa onkin. Saatavuusjaostossa näyttää olevan aika innostunut henki, ei näytä lainkaan hassummalta ja muutamaan vanhaan tuttuunkin tuli taas törmättyä.

Ohjelmiston hankinta on prosessissa, toiminnalliset ja tekniset vaatimusmäärittelyt on tehty. Hankinta lähtee nyt etenemään Kansalliskirjaston vetämänä kilpailullisen neuvottelumenettelyn periaatteilla. Tuollainen hankintamenettely on ilmeisesti isoissa hankkeissa aika tavallinen tapa: ehkä hieman raskas ja hidas, mutta lopputuloksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Ideana on käydä neuvotteluja muutaman toimittajan kanssa ja dokumentoida läpinäkyvästi neuvotteluja koko ajan (juu, kaikkien toimittajakandidaattien on oltava ajan tasalla). 2010 keväällä ollaan sitten huomattavasti viisaampia valittavan järjestelmän suhteen.

Pilotit on valittu: Voyager-kirjastoja edustaa Jyväskylän yliopiston kirjasto. Saatavuusjaoston toimenkuvaan kuuluu talven aikana käytettävyyssuunnitelma ja yhteydenpito pilottikirjastoihin. Käytettävyystutkimuksessa otetaan huomioon paitsi kirjastojen asiakkaiden näkemykset myös pilottiorganisaatioiden kokemukset järjestelmän ylläpidosta. Nämähän riippuvat pitkälti siitä, mikä ohjelmisto tullaan lopulta valitsemaan. Ensivaikutelman mukaan tässä siirrytään Marc-tietueiden konvertoinnista metadatan konvertointiin, saapa nähdä mitä kaikkea teknistä vimpainta datan siirtoihin tuleekaan.

KDK:sta tulee varmaan juttua tähänkin blogiin enemmän lähiaikoina, ajan tasalla voi pysyä seuraamalla hankkeen nettisivustoa.

Jussi

IGeLU 2009 osa 2 eli "Get rid of that Marc"

2009-09-08T18:08:00.013+03:00

... ja se toisen IGeLU-päivän tärkein anti tulikin heti aamulla URM strategy update -sessiossa. URM on työnimi ohjelmalle, joka aikanaan (2011-2012?) korvaa Voyagerin ja Alephin sekä muutaman muunkin Ex Libriksen järjestelmän. URM:n lisäksi tarvitaankin jatkossa enää yksi toinen ohjelma - URD, jolla tehdään käyttöliittymä (korvaa mm. Nellin ja WebVoyagen).

URM:n perusideana näyttäisi olevan metadata, jota hallitaan Metadata Management Processilla (MMS). Luettelointiin tällainen ajattelu tuo tullessaan merkittäviä muutoksia, koska itsellä ei ole enää kuin nidetietueet. Bib-tietueet olisivat metadataa, jota saadaan poimittua halutuista lähteistä tai sitä voidaan myös tuottaa URMilla. Marc-formaatti jäisi näin historiaan, kun luettelointi tapahtuisi "cat lobbyn" kautta: ei enää pilkkuja eikä pisteitä, täytetään vain tiedot valmiisiin kenttiin ja metadataa syntyy. Tästähän sitä lähivuosina sitten kirjastoissa keskustellaankin, kun alan vanhoja perinteitä yritetään murtaa!

Voyagerin tulevaisuus ulottuu ainakin joitain vuosia eteenpäin, eihän tuon URMin käyttöönotosta ole mitään suunnitelmia vielä. Voyagerista tulee versio 8 ja 9, varmaan vielä muutama muukin tuon jälkeen. Versiosta 7.1 eteenpäin tulee integrointia muihin Ex Libriksen järjestelmiin, ensiksi Rosettaan ja webbiliittymän puolella Primoon (asiakkaiden kirjautumiset jne). SIP2-protokollan tuki on yksi merkittävä uutuus 7.1 -versiossa, itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen tulee entistä enemmän vaihtoehtoja. Maksutkin voidaan hoitaa webbiliittymän kautta, vaan se taitaa toimia vain jenkkiläisessä ympäristössä.

Viimeisen IGeLU-päivän joudunkin jättämään väliin muiden kiireiden vuoksi, mutta löytyyhän sitä asiaa IGeLU2009-sivustosta.

IGeLU 2009

2009-09-07T13:44:00.002+03:00

Vuosittainen ExLibriksen kirjastojärjestelmien käyttäjien IGeLU-konferenssi pidetään tällä kerralla Helsingissä, Marina Congress Centerissä. Tässä Online-versio paikan päältä, ei siis loppuun asti hiottua.

Ensimmäinen päivä oli enimmäkseen yleistä asiaa. ExLibriksen mainospuheiden yms. lisäksi aamupäivästä jäi mieleen keskustelu kirjastojen muuttuvasta roolista ja siitä, kuinka pystymme vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kirjastojen toimintaa muuttavat mm. Googlen hakusysteemit, Google Books, e-kirjat, Open Access-julkaisu sekä tietenkin entistä pienemmät määrärahat.

Kurt De Belder (Leiden University) esitti asiasta kiintoisan alustuksen, jossa mainitsi selviämiskeinoiksemme panostamisen sähköiseen aineistoon. Leidenin yliopiston kirjastossa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijat toivovat kirjastolta hiljaisia työtiloja, avoimia kokoelmia, pienten kirjastojen säilyttämistä, ryhmätyötiloilla ei ole niin väliä - mieleenkiintoista oli, että kirjastossa päätettiin toimia juuri päinvastoin.

Miksi kirjastot sitten eivät uskalla muuttua? Osittain syynä on budjetti, käyttäjät ja kirjastoammattilaiset, myös kirjastotraditio. Viimeksimainitun takia (ansiosta?) kirjastoissa on tapana ottaa uusia palveluja käyttöön, mutta ei uskallusta luopua mistään vanhasta. Näin uudistuminen estetään toki aika tehokkaasti, kun pelätään asiakkaiden palautetta uudistamisia kohtaan. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa taas hidastaa kirjastoammattilaisten epäluulo metadatan heikkoa laatua kohtaan, kuten esim. mielipiteissä Google Booksia kohtaan ilmenee. Metadata lienee kuitenkin riittävän laadukasta käyttäjillemme, vaikkakaan ei luetteloijille!

Pienen kirjaston keinot selvitä muutoksesta? Onko niitä muita kuin kirjastojen yhdistäminen, uudenlaiset tilat, resurssien tehokkaampi käyttäminen, sähköisten aineiston lisääntyvä käyttö, etäkäytön helpottaminen, kirjastopalvelujen integroiminen entistä paremmin korkeakoulun muihin järjestelmiin (kuten Moodle). Lyhyesti sanottuna kirjaston selviytymisessä on kyse siitä, kuinka hyvin pystymme vaikuttamaan ja kuinka lähellä opetusta ja asiakkaita olemme.

Olisikohan näissä ajatuksissa sellaista, joka tulee näkymään myös seuraavassa kirjastomme strategiassa? Mietittävää joka tapauksessa riittää, emme me ainakaan vanhoilla keinoilla pärjää jatkossa.

Jussi

KesäKoulu elokuussa 2009

2009-08-10T15:21:00.002+03:00

Jo perinteeksi muodostuneet SAMKin kirjastohenkilöstön KesäKoulut jatkuivat elokuun alussa.

Tällä kerralla kokoonnuimme Porin Yyteriin aurinkoisen sään vallitessa. Päivän asialistalla oli vapaamuotoista visiointia ja tulevaisuuden miettimistä: asiakkaiden tulevia tarpeita, kampuskirjastojen kehittämisideoita, strategisia pohdintoja, kirjaston ydintehtäviä jne.

Strategian uudistaminen lähtee nyt sitten pikku hiljaa käyntiin tämän kesän pohdintojen pohjalta, toki odottelemme ensin SAMKin uutta kokonaisstrategiaa ja mm. toimialojen osaamisstrategioita.

Ja yksi tärkeä pointti tässä päivässä oli taas koko henkilökunnan oleminen koolla yhdellä kerralla, tähän kun tahtoo lukukausien aikana olla liian vähän mahdollisuuksia.

Jussi

Uusi palveluhinnasto

2009-07-28T09:48:00.002+03:00

SAMKin hallitus vahvisti uuden palveluhinnastomme ja se on käytössä 1.8.2009 alkaen.

Hinnastoon tuli kohtalaisen pieniä muutoksia, asiakkaille tutuimmiksi tulevat ehkä kurssi- ja käsikirjojen uudet myöhästymismaksut. Myös muille kirjastoille annettavaan kaukopalveluun tuli muutoksia.

Uusi hinnasto löytyy kirjastomme nettisivulta http://www.samk.fi/kirjasto/lainaajalle/hinnasto. Tarkempia tietoja saa kirjaston lainatiskeiltä.

Jussi

Tekijänoikeuksista koulutusta

2009-07-21T09:01:00.002+03:00

Theseus-verkkokirjaston yhteydessä on mahdollisuus määritellä julkaisulleen tekijänoikeuksia Creative Commons -lisensseillä.

Ammattikorkeakoulujen Open Access -hanke järjestää Creative Commonsista koulutustilaisuuden 18.8.2009 klo 12 - 13.30. Koulutuksen kohderyhmänä ovat opettajat ja kirjastohenkilökunta. Tilaisuus toteutetaan verkossa Connect Prolla osoitteessa http://seamk.emea.acrobat.com/r19393832/. Connect Pro ei vaadi mitään erillisiä asennuksia työasemalle, joten tilaisuuden seuraaminen on varsin helppoa.

Kouluttajana on Ville Oksanen Turre Legal Oy:stä. Tilaisuus myös nauhoitetaan myöhempää tarvetta varten hankkeen wikiin.

Jussi

Liiketoiminta Kankaanpään kirjaston muutto

2009-05-28T09:43:00.002+03:00

Paljon on vielä asioita tekemättä tämänkin suhteen, mutta yhtä kaikki:

Liiketoiminta Kankaanpään kirjasto sulki ovensa 15.5. Tämän jälkeen kirjasto on tyhjennetty ja aineisto muutettu SAMKin kirjaston muihin toimipisteisiin. Hyvällä yhteistyöllä ja talkoohengessä kirjasto tyhjeni muutamassa päivässä ja aineistokin kuljetettiin suurimmalta osaltaan uusille kampuksille. SAMKille tarpeettomia kirjoja ja lehtiä lahjoitettiin myös Kankaanpään kaupunginkirjastoon ja PSAI:lle, toki tehtiin myös paljon poistoja.

Aineiston loppusijoituspaikkaa mietittäessä pohdittiin kampusten koulutusohjelmia ja kirjastojen kokoelmien aukkoja, jotta aineisto saatiin oikeaan paikkaan.

Kesän aikana kirjastojärjestelmässä tehdään vielä erinäisiä aineiston muuttoon liittyviä toimenpiteitä Tehtiin käytännössä niin, että siirrettävien niteiden viivakoodit luettiin tiedostoihin ja muutettiin järjestelmässä uuteen kokoelmaan. Sitten vain siivoillaan tupla-holdingseja ja korjaillaan nidetietoja ... Kirjastoillamme riittää myös mukavasti tekemistä tarroittamista ja hyllyluokkien muutoksissa yms.

Tämän (tähän asti) sutjakkaasti sujuneen muuton jälkeen olemme taas hieman viisaampia myös sosiaali- ja terveysala Harjavallan kirjastomme muuton suhteen. Alustavan suunnitelman mukaan se kirjasto suljetaan marraskuun lopussa, vaan se onkin ihan eri juttu se.

Jussi

Kirjan ja ruusun päivä

2009-05-12T15:20:00.007+03:00

Tiistaina 5.5. vietettiin kirjan ja ruusun päivää Tekniikan ja liiketoiminnan Porin kampuskirjastossa. Tarjolla oli kahvia, keksejä ja karkkia, mutta myös tietoa Digmasta, verkkolehdistä, e-aineistojen koekäytöstä, SAMKin julkaisuista, Urkundista ja verkossa olevista opinnäytetöistä. Kirjastosalissa oli esillä SAMKin julkaisuja tutustuttaviksi ja mukaan otettaviksi sekä näyttely Porin murteesta.

Näyttely pyrki valaisemaan Porin murteen olemusta suomentamalla porilaisia sanoja ja sanontoja sekä kertomalla hieman siitä, miten Porin murretta puhutaan ja miten lauseita muodostetaan. Porin murteeseenhan on oleellisesti vaikuttanut ruotsin kieli, joten porilaisista sanoista oli suomennosten lisäksi esillä myös niiden ruotsinkieliset vastineet.

Näytteille oli laitettu myös porilaista murrekirjallisuutta sekä Porin murretta kuvaavia sanakirjoja. Murretekstien tuottajana Porissa on kunnostautunut etenkin Porin työväenopiston alainen murrepiiri, joka on kokoontunut jo 25 vuoden ajan. Piiriin kuuluu 15–20 jäsentä. Heidän uusin tuotoksensa on Porin murteen sanakirja Pootoora - sanakirja tuttuu porilaist vuodelta 2008. Murrepiirin vetäjän Ulla Leinon murretekstejä on luettavissa aina perjantaisin Uudesta Ajasta, porilaisesta paikallislehdestä.

Kirjan ja ruusun päivä yllätti kirjastolaiset menestyksellään. Erityisesti ilahdutti Tekniikan ja liiketoiminnan Porin yksikön henkilökunnan aktiivisuus, sillä päivän ohjelmassa oli paljon juuri henkilökunnalle suunnattua ohjelmaa.

Maiju, harjoittelija

E-kirja - voiko sitä lukea?

2009-05-11T14:40:00.013+03:00

Osallistuin 27.4.2009 STKS:n E-kirja-seminaariin Tieteiden talossa Helsingissä. Päivä oli tarkotettu päivitysseminaariksi jo kuusi vuotta sitten pidettyyn edelliseen vastaavaan seminaariin.

Päivän aikana eri kirjastosektorien ja kaupallisten toimijoiden joukko esitteli kokemuksiaan e-kirjoista ja/tai niiden käytöstä omissa kirjastoissaan. Erilaiset e-kirjan formaatit (mm. pdf, html, daisy, yms.) tulivat tutuksi päivän aikana. Käteviä ekirjojen lukulaitteita pääsimme katsomaan päivän viimeisessä esityksessä, ja siitä kuulemme varmaankin Lehtimarketin suunnalta vielä lisää.

Päivän parasta antia olivat eri kirjastosektoreiden pitkälle yhtenevät kokemukset kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä. Opiskelijakirjasto oli kirjannut oikein kurssikirjastrategiaansa e-kirjojen hankinnan aina, kun se vain on mahdollista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastolla on ollut oma e-kirja projekti, jonka tuloksia esiteltiin seminaarissa.

Päivän annin voi mielestäni kiteyttää kolmeen lauseeseen:

1) Kaikkien kirjojen, etenkään kotimaisten, hankinta e-kirjana ei ole edelleenkään mahdollista.

2) Jo hankittujen e-kirjojen löydettävyyttä on parannettava luetteloimalla ne kirjastotietokantaan.

3) Opiskelijat käyttävät e-kirjoja ja pitävät siitä, että ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Kannattaa tutustua seminaarin esityksiin, niistä saa paljon ideoita miten voisimme lisätä e-kirjojen käyttöä.

Urkund-koulutuksia

2009-05-06T14:01:00.002+03:00

Talvella käyttöömme hankitun Urkund -plagioinninvastaisen verkkopalvelun käyttäjäkoulutukset pyörähtivät käyntiin. Pelkästään kirjaston asia tämä ei onneksi ole, vaan meillä on muutaman hengen kouluttajatiimi kiertämässä maakuntaa toukokuussa ja uudestaan vielä elokuussa.

Koulutuksissa käsitellään aika tavalla keskustelevassa hengessä Urkundin lisäksi paljon muutakin opinnäytetöihin liittyvää. Theseus-verkkokirjasto on koplattu mukaan teemaan, joten verkkojulkaiseminen ja Open Access tulevat puheenaiheiksi luonnostaan. Opettajia tuntuu kiinnostavan kovasti Urkundin mahdollinen hyödyntäminen vaikkapa lähdeviitteiden tarkistustyökaluna ja sitä kauttahan saadaan osaltaan opinnäytetöiden laatuakin nostettua - johtuisikohan keskustelun viriäminen osaltaan kouluttajan näkökulmasta. Theseuksen osalta ikuisuuskysymyksenä on se, voidaanko sinne laittaa töitä pelkästään opiskelijoiden suostumuksen mukaan vai olisiko syytä rajata esim. arvosanojen mukaan. No, tuohan ei oikein istu OA-henkeen, joten ainakaan kirjastolla ei ole mitään syytä miettiä rajauksia, onneksi emme edes tiedä arvosanoja.

Yhtä kaikki, opinnäytetyö on iso osa opiskelua ja verkossa vapaasti nähtävät työt näkyvä näyteikkuna, joten kaikki keinot tason/laadun parantamiseksi on otettava käyttöön. Opinnäytetyöprosessistamme lisää SAMKin nettisivujen Opinnäytetyö-osiosta.

Jussi

Informaatiolukutaitoseminaari Tampereella 15.4.

2009-04-22T14:31:00.008+03:00

Tampereella pidettiin 15.4. Information literacy seminar, jossa Sonja Härkönen ja Nigel Morgan Cardiffin yliopiston kirjastosta kertoivat eläväisesti informaatiolukutaidon opetuksesta. Paikalla oli reilut 30 osallistujaa ja etenkin Tampereen kirjastot hyvin edustettuina.

Aluksi Sonja ja Nigel esittelivät itsensä ja organisaationsa käyttäen Pecha Kucha -formaattia, joka on hyvin visuaalinen ja hauska sekä auttaa esiintyjiä pysymään tiukasti aikataulussa :-). Sen jälkeen he kertoivat IL-opetuksesta Cardiffin yliopistossa. He esittelivät myös IL-työkalujaan, joista osa on suunnattu opettajille, osa opiskelijoille ja osa kirjaston henkilökunnalle. Keskiössä on tietysti IL-käsikirja, josta on valmistunut vastikään tuore suomennos. Muita työkaluja ovat mm. IL-materiaalien resurssipankki, josta informaatikot ja yliopiston henkilöstö voivat hyödyntää aineistoja opetuksessaan, IL-taitojen paketti etäopiskelijoille ja podcastit.

Sitten Nigel esitteli kefallonialaista metodia (minun piti nähdä ja kokea se itse ennen kuin se kunnolla aukeni minulle :-). Tämän metodin käyttö elävöittäisi paljon kirjastoesittelyjä. Sitä voi käyttää eri konteksteissa, ei vain kirjastoesittelyissä. Keskustelussa tuli joitakin vinkkejä eli kirjastoesittelyä varten voi tehdä yhden joukon kysymyksiä (joita osallistujat pääsevät esittelijöiltä kysymään), joissa voi aihealueesta riippuen olla hieman vaihtelua. Esittelyssä ei kannata käyttää yli 16:a kysymystä (seminaarissa 15.4. niitä oli kahdeksan). Jos ryhmä on pieni, ei kannata antaa kysymystä jokaiselle opiskelijalle, jottei tilanteeseen tulisi pakon tunnetta. Esittelyn pituus kannattaa pitää maksimissaan noin 40 minuutissa. Esiintyjää helpottaa diakartta, jossa diat on numeroitu. Painamalla esityksessä halutun dian numeroa ja Enter saadaan oikea dia nopeasti vastaukseksi osallistujan lukemaan kysymykseen.

Kahvitauon, jolla saimme nauttia mm. walesilaisista leivoksista (Welsh cakes), jälkeen Sonja kertoi IL-opetuksen erilaisista liittämistavoista muuhun opetukseen ja opiskelijoiden palautteesta. Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin myönteistä. IL-workshopeihin osallistuneet opiskelijat saivat tehtävistään myös parempia arvosanoja kuin niihin osallistumatta jättäneet opiskelijat. Keräämällä ja saamalla tällaista palautetta henkilöstöltä on IL-opetuksenkin tarpeellisuus ja hyöty helppo perustella.

Lopuksi oli workshop-osio, jossa pohdimme pienissä ryhmissä toimisivatko Pecha Kucha - ja Kefallonian metodit omissa organisaatioissamme ja miten voisimme niitä hyödyntää, ideoita kirjastoesittelyjen/IL-opetuksen piristämiseksi ja IL-opetuksen liittämisen/upottamisen (embedding) haasteita/ongelmia ja niiden voittamista. Kaiken kaikkiaan seminaari oli mielenkiintoinen ja antoisa :-).

Linda-päivä

2009-04-03T13:31:00.002+03:00

Osallistuin Linda-päivän viettoon Helsingissä.

Kovasti pahoiteltiin sitä, että Marc21 -projekti ei ollut sujunut toivotulla tavalla eri syistä johtuen. Pääosin käsiteltiin erilaisia Alephiin liittyviä havaintoja ja ongelmia, jotka eivät meillä ole ainakaan vielä ajankohtaisia, mm. tuplia (luetteloijat eivät olleet kovinkaan innostuneita siitä, että tuplien siivoustyö on siirtynyt KK:lta heille) ja tietueiden väärinyhdistymisiä. Kehitystyötä tehdään kuitenkin koko ajan ja uusi versio Alephista tulee yo-kirjastoille ensi kesänä. Amkien suhteen toivottiin että jo ensi vuoden alusta ensimmäiset amkit tulisivat mukaan (tai kaikki eivät sitä ehkä toivo, jotkut aleph-luetteloijat kai pelkäävät tason laskua??). Yleisestikin luettelointityön arvostusta ja ammattitaidon hallintaa perättiin, haluttiin lisäkoulutusta luetteloijille ja myös ajatus luetteloinnin suuremmasta keskittämisestä tuotiin esille.

Mielenkiintoisinta antia näin amk-näkökulmasta oli Lindan opacin esittely, ilme on modernimpi ja hakumahdollisuudet monipuolisemmat, sekä Marc21 -sovellusohjeen läpikäynti, jossa ei tosin tullut mitään olennaisen uutta esille. Ari Rouvari esitteli asiakasliittymäprojektia melko hengästyttävällä vauhdilla ja ilmoitti sellaisen harvinaisen seikan että jos projektin edetessä käy ilmi ettei siitä tulekaan onnistunutta lopputulosta sen voi OPM:n luvalla jättää kesken. Ei siis tarvitse väkisin väkertää loppuun asti, jos huomataan että susi tulee! Rouvari kumppaneineen tulee marraskuussa Satakunnan kirjastopäivään esittelemään ko. projektia.

Ja Onnea Annelille (Korhoselle)! Hän sai Linda-mitalin, ei tosin päässyt itse paikalle sitä vastaanottamaan.

Anne

Kirjaston tavoitekuvaa rakentamassa

2009-03-30T11:11:00.003+03:00

Meitä oli 16 aktiivista osallistujaa Markkinointi ja tiedottaminen kirjastoissa -koulutuspäivään Tampereella 10.-11.3.09. Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia vaihdettiin niin maakunta-, ammattikorkeakoulu- kuin erikoiskirjastojen henkilöstön kanssa. Toistaiseksi kirjastojen tiedotus- ja markkinointitehtävät näyttävät hoituvan enemmän ja vähemmän oman työn ohessa.

Kirjaston tavoitekuvaa voi rakentaa vaikkapa tilan kautta. Kirjasto on tila, jolla on tietty toimintakonsepti ja palvelukokonaisuus. Joissakin kirjastoissa palvelukokonaisuutta on laajennettu niin, että lainataan kävelysauvoja ja suksipaketteja. Miten on oman amk-kirjaston palvelukokonaisuuden laita, pitäisikö meidänkin tarjota kävelysauvoja tai miniläppäreitä lainaan?

Viestinnän avulla voimme tehdä osaamistamme näkyvämmäksi. Viestintästrategia on arjen apuväline, jolla voidaan vaikuttaa julkisuuskuvaamme. Viestintästrategialla haetaan suuntaviivoja toiminnalle ja vastauksia kysymyksiin: mihin ja miksi pyrimme ja miten sen saavutamme. Viestinnän keinoin voidaan parantaa myös työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Johdon tuki on välttämätön tässäkin asiassa.

Kirjaston tuote tuntuu olevan kunnossa, mutta näkyvyyttä pitäisi lisätä. Matkailualan yritykset tarjoavat valmiita matkailupaketteja erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Pitäisikö kirjastojenkin paketoida tietopaketteja yritysten, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön käyttöön? Kaikkea kaikille -aikakausi on auttamattomasti ohi. Nyt tarvitaan täsmämarkkinointia ja kimalletta kääreisiin, jotta saadaan se asiakaskin liikkeelle.

Sussa

Sisäinen auditointi

2009-03-25T14:30:00.004+02:00

Osana SAMKin laadunhallintajärjestelmää meillä tehdään säännöllisesti myös sisäisiä auditointeja. Maaliskuun puolivälissä auditoitiin kirjasto- ja tietopalvelut, ensimmäinen kerta monelle meistä. Auditoinnin kohteina oli viisi kirjastoamme Porissa ja Raumalla, mutta kyllähän nämä ovat hyvin yleistettävissä kaikkiin kirjastoihimme.

Yhteenvetona, että vahvuuksia oli enemmän kuin kehittämiskohteita ja poikkeuksia. Tämän perusteella menettelyohjeita ja yhteisesti sovittuja asioita noudatetaan siis kirjastoissa erittäin hyvin, mikä ei kyllä sinänsä ollut kummoinenkaan yllätys.

Vahvuuksina löydettiin ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, monipuolinen ammattitaito, verkostoituminen, asiakaslähtöisyys jne. Siis kaikkineen henkilökunta on ihan loistavaa. Kehittämiskohteita löydettiin jonkin verran, mm. tilat eivät ole ajan tasalla ja henkilökuntaa on liian vähän. Nuo vaikuttavat puolestaan muihin havaittuihin kehittämiskohteisiin (työtilat, aukioloajat), niin että tiukassa on korjaavat toimenpiteet, ainakin mietittävää riittää.

KKA:n auditoinnissa koko SAMKin tasolla läpäistiin kirkkaasti, jopa kohtalaisen hyvin arvosanoin. Raportti löytyy verkosta KKA:n sivuilta.

Jussi

Arpajaiset suoritettu

2009-03-09T15:45:00.002+02:00

Vuosittaiset tieteellisten kirjastojen arpajaiset eli siis tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilaston lukujen syöttämiset on meidän osalta nyt tehty. Tietojen syöttämisen jälkeen seuraa tietenkin tarkistusvaihe ja virallisesti v. 2008 tilastot julkistetaan 2.5.2009.

Tällä kerralla ei onneksi tullut isompia muutoksia tietojen keräämiseen, vaan tehtiin ihan edellisvuoden ohjeilla. Marc21-formaattiin vaihto kyllä aiheutti järjestelmästä saatavien tietojen kohdalla muutoksia, mutta ensikatselussa ei mitään dramaattista näyttäisi olevan. Talousluvut yms. on otettu joka vuosi samalla kaavalla, joten meidän kohdalla ne ovat vertailukelpoisia.

Se, missä tilastot heittävät, on sähköisten aineistojen käyttö. Vuosittain tulee paljon heilahteluja, kun FinELibin tilastoinneissa aineistojen kohdalla välillä saadaan tiedot yhteydenotoista ja taas seuraavana vuonna hakujen perusteella - näitä lukuja ei siis käytännössä voi käyttää kirjaston mittareina. Toinen ongelma on Tyrni-tietokannan tilastot, niissä oli uuden laskutavan mukaan jopa kymmenkertainen käyttö edellisvuosiin verrattuna. Tuo olisi tietenkin mairittelevaa, mutta en minä ihan täysin jaksa siihen uskoa vaan tilastossa on nyt vanhalla kaavalla otetut luvut, jotta olisi edes jotain vertailupohjaa menneisiin vuosiin.

Palataanpa asiaan toukokuun alussa, kun tilastot julkistetaan virallisesti.

Jussi

Uudet nettisivut

2009-02-25T13:49:00.002+02:00

Osana SAMKin visuaalisen ilmeen uudistamista myös kirjaston nettisivut saivat uuden ulkonäön - ja ainakin kirjaston tapauksessa myös sisältöä uudistettiin. Ihan kaikkea haluttua ei sivuille saatu, paljon uutta toki laitettiin näkyville jo tässä vaiheessa - edellisiin sivuihin verrattuna mm. lomakkeita ja chattia tuli mukaan.

Talven aikana tekstejä väännettiin monessa eri porukassa ja hyvinhän tässä aikataulussa pysyttiin kun yhdistettiin viisaat päät yhteen - aktivisteina kunnostautuivat erityisesti Harri ja Susanna. Toki paljon jäi vielä keskenkin ja uusien sivujen selaamisen/kommenttien jälkeen varmaan muutoksia tehdään vielä kevään aikana.

Sivujen teknisen toteutuksen teki Innofactor Oy. Järjestelmän mahdollisuuksissa ja rajoituksissa oli tietysti paljon opettelemista ja osin nielemistäkin, mutta eipä tästä mitään isoa jäänyt hampaan koloon. Rakenteeseen sun muihin tulee myöskin vielä viilauksia.

Jussi

Urkund käyttöön

2009-02-13T09:22:00.003+02:00

Joulukuussa ostettiin SAMKin käyttöön Urkund-plagioinninvastainen järjestelmä. Tällä on tarkoitus metsästää opinnäytetöistä (ja miksei muistakin raporteista) mahdollisesti löytyviä plagiaatteja. Urkundin käyttöönotto on siinä vaiheessa, että testimielessä on lähetetty tarkastettavaksi kymmenkunta opinnäytetyötä.

Homma toimii käytännössä näin: opinnäytetyö lähetetään ohjaavan opettajan henk.koht. Urkund-osoitteeseen sähköpostin liitetiedostona. Seuraavana päivänä tulee ohjaajalle viesti analyysin valmistumisesta ja linkki siihen. Urkundin sivuilla analyysit myös säilyvät ja niitä voi järjestellä haluamiinsa kansioihin yms.

Analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa ja jo tähän mennessä on selvinnyt, että Urkund löytää aika hyvin suomalaisissakin osoitteissa olevia töitä. Laitoin mm. kokeeksi yhden Theseuksessa olevan työn ja siitä löytyi 100 % vastaavuus, samoin löytyy (avoimesti) netissä olevia opintojaksoja ja muuta mielenkiintoista. Kirjastoihmisen silmin näkee oheistuotteena myös käytettyjen lähteiden tason ja lähdeviittausten oikeellisuuden- Wikipedia näyttää jylläävän (amk-opinnäytetyön kriteerit täyttävä lähde?).

Urkundin käyttöönotto etenee testausvaiheen jälkeen niin, että päävastuu on SAMKin opinnäytetyön kehittämisryhmällä ja opetusneuvostolla, kirjasto on enemmänkin konsultoivana asiantuntijana. Tällaisen ohjelman käyttöönotto yhdessä Theseuksen kanssa taitaa vaikuttaa aika moneen kohtaan opinnäyteprosessissa, joten asiat on syytä tehdä harkiten. Tämä kevät testataan ja syksystä lähtien otetaan laajempaan käyttöön, näin kai tämä menee.

Jussi

Satakunnan korkeakoulun kehittäminen

2009-01-30T12:20:00.002+02:00

Selvitysmies Markku Linnan raportti SAMKin ja koko Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämiseksi julkistettiin tänään.

Täytyy nyt rauhassa lukea koko raportti ennen isompia johtopäätöksiä, mutta pikaisesti silmäiltynäkin kirjaston näkövinkkelistä selvityksessä esitetään aika radikaaleja ehdotuksia: Porissa siirrytään yhdelle kampukselle, johon tulee niin molemmat SAMKin toimipisteet kuin Diakin Porin kirjasto ja Porin Yliopistokeskuksenkin kirjastot. Raumalla kirjastot muuttavat Satamakadulle yhden katon alle. Huittisista loppuu koulutus ja sitä myöten myös kirjasto, Kankaanpään kuvataide sen sijaan jää. Maakunnan korkeakoulukirjastojen tietokannat yhdistetään yms.

Ehdotuksiahan nämä vielä ovat ja nyt aletaan sitten katsoa, mitä näistä oikeasti toteutetaan. Lehtitietojen perusteella kaupungin edustajat jo epäilivät taloudellisten panostusten mahdollisuuksia - no meidän kohdallahan on jo totuttu siihen, että kaupungilta ei rahaa tipu.

Koko selvitys löytyy verkkoversiona SAMKin sivuilta ja toki myös Tyrni-tietokannasta.

Jussi

Luetteloinnin tiedotuspäivä

2009-01-27T12:58:00.002+02:00

Luetteloinnin tiedotuspäivä -tilaisuudessa Hesassa kuultiin hieman väliaikatietoja Marc21:stä. Korjattu suomennos tulee vielä tämän kuun aikana ja sovellusohjeesta ensimmäinen versio myös lähiaikoina. Linnea-luettelointiryhmän (keskeneräinen) sovellusohje ilmestynee Linnea2-sivuille helmikuussa ja lopullinen versio tullee kevään aikana.

Varsinainen tiedotuspäivän anti oli laihanlainen (sehän on tarkoitettu koko kirjastosektorille ja on siksi aika kaukana käytännön työstä): selostettiin mm. Fennican ongelmia Aleph-tallennuksessa sekä ONIX-formaattia (tarkoitettu julkaisijoiden ja kirjastojen yhteistyöhön). Enemmän kiinnosti sensijaan ISBD ja verkkojulkaisujen luettelointi (esim. KK ei tällä hetkellä käytä lainkaan 006-kenttää, kun on kyse verkkojulkaisusta) sekä RDA (uusi tulossa oleva luettelontistandardi, joka korvaa nykyisen AACR 2:n). Lisäksi vertailu YSA:n ja YSO:n välillä oli mielenkiintoinen, YSO on vielä osin raakile eikä päivityksiä ole tapahtunut vuoden 2005 jälkeen, joten sitä ei kannata vielä käyttää sisällönkuvailussa. Päivän esitykset löytyvät Kansalliskirjaston sivuilta.

Anne

Uusi vuosi ja uudet kujeet

2009-01-26T10:12:00.002+02:00

Jaha, uusi vuosi alkoikin hyvin vauhdikkaissa merkeissä konversion jälkipyykkiä siivotessa ja uusia nettisivuja miettiessä.

Konversion jälkeen oli hetken aikaa niin, että esim. nimeke-haku ei toiminut nettiliittymän puolella. Vaan indeksejä värkkäilemällä ne saatiin kuitenkin takaisin. Tällä kerralla KK:lta tuli aika selkeät ohjeetkin, tosin onnistuin kyllä saamaan tuplakontrollin sekaisin, mutta löytyihän siihenkin ratkaisu.

Kirjastoväen kesken pidettiin Marc-koulutuspäivä 20.1. Kyllä oli mukava perustella luetteloijille, miksi palattiin ajassa 20 vuotta takaisin ja ryhdyttiin taas tallentelemaan välimerkkejä yms. turhanpäiväisyyksiä. Ihan oikeasti, eikö tosiaankaan kirjastojärjestelmään saada automatiikkaa, joka lisäisi nuo? Eipä tuo edellinen formaattikaan niitä vaatinut, koska nettiliittymässä ne saa lisättyä. No, ymmärränhän minä että tietueiden vaihtomuoto on tärkeä, mutta ollaankos tässä nyt taas menty ojasta allikkoon.

Kirjaston uudet nettisivut julkistetaan joskus helmikuun loppupuolella, jolloin niistä sitten tarkemmin. Joka tapauksessa alustana on Innofactorin Prime-järjestelmä. Tuolla saa toteutettua jotain asioita fiksummin kuin ennen ja joitakin juttuja joudutaan ajattelemaan uudella tavalla.

Jussi

85574 Converted Records

2008-12-19T12:55:00.002+02:00

No niin, tietokanta on nyt sitten konvertoitu Marc21-formaattiin.

85574 bib-tietuetta laitettu uuteen uskoon. Nyt sitten odotellaan, että Kansalliskirjaston teknoihmiset importeeraavat tietueet Tyrniin.

USEMARCON v3.12 started at Fri Dec 19 11:24:32 2008
85574 Converted Records: 85574 without error and 0 with error(s)

Holdingseille tehtäneen talven aikana muokkauksia, koska niitähän ei nyt tässä yhteydessä konvertoitu ... ja tietenkin tammikuussa siivotaan tietokannasta yllätyksenä löytyviä virheitä... web-liittymää ... indeksejä ...

Tammikuussa sitten uudella formaatilla, aloitetaan kuitenkin koko väen koulutuspäivällä, jotta saadaan tutustuttua kimpassa Marciin.

Jussi

Lontoon Online 2008 messuilla

2008-12-19T12:44:00.017+02:00

Online 2008-messut Olympia Grand Hallissa olivat tänäkin vuonna mielenkiintoiset. Kuuntelimme luentoja mm. kirjaston strategisesta suunnittelusta. Paikan päällä oli todella paljon yleisöä, hallissa kaikui jatkuva korvia huumaava puheen sorina. Suosituimpiin luentoihin oli jopa kymmenien metrien jonot. Esimerkiksi ”20 search tips in 30 minutes”, oli niin varattu jo 20 minuuttia ennen varsinaisen session alkamista, että emme päässeet mukaan. Näytteilleasettajia oli lukuisia ja nähtävänä oli paljon mielenkiintoista materiaalia. Tuttuja nimiä olivat mm. Taylor&Francis, Oracle, ProQuest ja Dawson. Näyttelyalueella kierteli myös ”Super Librarian.

Tapasimme messuilla myös Emeraldin Euroopan edustajan Jennifer Hughesin. Hän kertoi, että on jo käynyt Suomessa ja on tulossa taas keväällä, jolloin hän mahdollisesti tulisi järjestämään meille Emeraldin käyttäjäkoulutusta. Messuilta saimme uusia ideoita omaan työhön ja kehittämiseen. Kannattaa siellä kyllä käydä!

Olo Lontoossa oli todella turvallisen tuntuista, poliiseja pyöri paljon kaupungilla. Syytä ihmetellessämme saimme kuulla tiistaina, Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleezza Rice oli tullut Lontooseen tapaamaan Britannian ulkoministeri David Milibandia, ja vierailun takia kaupungissa oli tehostettu turvajärjestelyjä. Keskiviikkona puolestaan kaupungilla liikkuvat kuninkaalliset ja poliitikot laittoivat liikennejärjestelyt kokonaan uusiksi. Itse kuningatar Elisabeth oli aamupäivällä matkalla avaamaan parlamenttia, ja osa kaupungin kaduista oli kokonaan suljettu liikenteeltä. Puolen päivän aikaan näimmekin Buckinghamin palatsin läheisyydessä kuninkaalliset hevosvaunut palaamassa kotiin kaupungilta. Liikennejärjestelyjen takia kiertoajelumme venyi lopulta peräti neljän ja puolen tunnin mittaiseksi.

Ohjelmaamme kuului myös vierailu London College of Communicationissa. Tapaamisen isäntänä toimi Mr Ray Delahunty, joka työskentelee yliopistossa Voyagerin pääkäyttäjänä. Hän oli kiinnostunut Tyrni-tietokannastamme ja erityisesti web-liittymästä. Harrin avustuksella hän onkin viritellyt uusia kuviota heidän tietokantaansa.

Vierailun ehdoton kohokohta oli tutustuminen Stanley Kubrick-näyttelyyn ja arkistoihin. Tekijänoikeudellisista syistä emme valitettavasti saaneet valokuvata näyttelyyn kuuluneita esineitä ja dokumentteja. Arkistossa pääsimme tutustumaan Hohto -ja Kellopeliappelsiini-elokuvien alkuperäisiin kuvausmateriaaleihin. Hohto-elokuvasta näimme mm. paperipinkan, jonka päänäyttelijä Jack Nicholson oli kirjoittanut täyteen lausetta ”All work and no play makes Jack a dull boy”. Yliopiston Kubrick-tutkija esitteli meille myös elokuvan pienen Danny-pojan kuvausasuja. Pienen toppatakin vetoketjussa oli vieläkin jäljellä elokuvassa käytettyä tekolunta.

Vierailu jatkui kirjastokierroksella. Tilat oli jaettu kahteen osaan: toisessa osassa opiskelijat voivat keskustella vapaasti, tehdä ryhmätöitä ja vaikka syödä omia eväitään. Toinen osa kirjastosta on pyhitetty perinteiselle ”hiljaiselle” toiminnalle. Kirjaston kokoelma on mittava, niteitä on yhteensä n. 110 000 kpl. Verrattuna suomalaisiin tieteellisiin kirjastoihin oppilaitoksen kirjasto ei ole ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä. Tämä on ymmärrettävää, koska opiskelijoita on todella suuri määrä eikä henkilökunnalla välttämättä olisi resursseja palvella ulkopuolisia asiakkaita. Kirjastokierroksella kiinnitimme huomiota asiakaspäätteiden valtavaan määrään; kirjaston tiloissa oli yhteensä n. 600 tietokonetta, yksi 15 opiskelijaa kohden. Turvajärjestelyt sielläkin olivat tosi tarkat, sisään pääsi vain kulkukortilla.

Matkajärjestelyt sujuivat hyvin ja liikkuminen kaupungilla onnistui helposti. Lisäksi sää suosi meitä koko matkan ajan, ja aurinkokin pilkahteli välillä taivaalta. Erikseen on vielä mainittava, että lontoolaiset olivat todella kohteliaita ja avuliaita.

Matkalla olleet Tarja ja Katja.

Turun amkin kirjaston vieraana

2008-12-17T22:21:00.003+02:00

Käytiinpä sitten 12.12. oikein joukolla kylässä naapurissa, elikkä siis Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa.

Viralliseen ohjelmaan sisältyi vierailu Turun uudessa kaupunginkirjastossa ja sen jälkeen yhteisen lounaan lisäksi seminaari. Ohjelma oli kohtalaisen vapaamuotoista, joskin asiapitoista: samkilaisten kokemuksia auditoinnista, Turun korkeakoulukirjastojen kehittämishanke sekä syksyn kestopuheenaihe Theseus. Tärkeintä antia taisi kuitenkin olla kuulumisten vaihto ja tuttujen tapaaminen - itse asiassa ehdimme omankin kirjaston sisällä tapaamaan toisiamme ihan liian harvoin.

Tapaamisen järjestelyistä Eijalle Turkuun ja Katjalle SAMKiin. Ensi vuonna sitten turkulaiset Satakuntaan!

Jussi

Jupiteriin ja takaisin

2008-12-11T09:34:00.006+02:00

Marraskuisessa aamuhämärässä bussi lähti kohti Helsinkiä ja Jupiteria. STKS:n IL-ryhmän 27.11.2008 järjestämä Kohti Jupiteria? IL OPSiin -seminaari ei jättänyt kysymysmerkkejä, se paremminkin vahvisti huutomerkkejä. Tällä tiellä ollaan oltu meillä SAMKissa jo kymmenkunta vuotta, ollaan ehkä päästy polusta maantielle, välillä vedetty valtatietäkin. Joskus on polttoaine loppunut ja ollaan jääty vähäksi aikaa tien viereen, toisaalta välillä päästelty ylinopeuttakin ja ohitellen. Menty kummiskin.

Aamupäivän loistavat puheenvuorot opiskelijan arjesta, muuttuneesta opettajuudesta ja ohjauksen tärkeydestä antoivat pohtimisen aihetta, mitä näistä voimme oppia omaan työhömme ja oppilaitokseemme? Kirjaston ja opettajakunnan yhteistyön merkitys korostuu entisestään, mm. nykyisen moduuliopetuksen, PBL-opetuksen ja verkko-opetuksen kautta. Tämä tuli varsin kattavasti esille meidän oman Kaisankin esityksessä. Ja Rauma kans :)

Päivin blogin luentolinkkeineen - kiitos siitä Päivi :) - laitoinkin heti talomme opettajakunnalle ja muulle henkilöstölle tiedoksi. Toivottavasti joku muukin kuin minä valaistui, yhteistyössä ja opettamisessa riittää aina kehittämistä, valmiita ei olla ikinä. Opiskelijat ovat meidän kaikkien asiakkaita, heidän tarpeensa, asiantuntijuuden kehittyminen ja oppiminen on meidän yhteinen asia.

Päivän ohjelma luentomateriaaleineen löytyy http://www.helsinki.fi/infolukutaito/seminaarit/IL2008.htm

Elina, päivässä mukana myös Kaisa ja Katrin

Theseus-verkkokirjasto

2008-12-08T18:41:00.002+02:00

AMK-kirjastojen yhteistuumin rakentamassa Theseus-verkkokirjastossa ollaan SAMKin osalta siinä pisteessä, että likimain kaikki vanhat työt on tallennettu ja nyt siirrytään ajantasaiseen tallennukseen. Tähän mennessä olemme tallentaneet 550 opinnäytetyötä, joista vanhimmat on vuodelta 2006.

Prosessi etenee käytänössä niin, että painetun työn tullessa kirjastoon perätään myös sähköiseen julkaisemiseen suostumus. Tuon jälkeen kirjastoväki tallentaa työn Theseukseen ja linkittää sen omassa Tyrni-tietokannassamme olevan painetun opinnäytetyön luettelointiin. Kun kerran kunnollista muutakaan hakumahdollisuutta ei ole (Nellistä ei tähän ole!), niin tuo on meidän asiakkaillemme helpoin tapa törmätä opinnäytetöiden kokotekstiversioihin. Koska SAMKissa tullaan tästä eteenpäinkin luetteloimaan painetut opinnäytetyöt Tyrni-tietokantaamme, ei meillä ole mitään syytä muuttaa nykyistä käytäntöä. Mietitään asiaa uudestaan sitten, jos talossa tehdään jotain muunlaisia päätöksiä.

Vielä kun saataisiin muidenkin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä Theseukseen ...

Jussi

Ei kai taas ... Marc21

2008-11-28T15:03:00.003+02:00

Nyt kun lopullinen (viimeisin?) versio Usemarconista tuli jakoon, niin ajettiin taas kerran tietokannan konversio. Nyt näyttää ihan hyvältä, kun ei tullut enää yhtään virheilmoitusta! Tokihan tässä on vielä edessä muutamia pieniä siivousoperaatioita, mutta isompaa hätää ei näyttäisi olevan.

Tällä hetkellä mennään siis sillä oletuksella, että 19.12. lopetetaan luettelointi ja sujautetaan konversio menemään. Tammikuun alusta pääsemme sitten kokeilemaan uudella luettelointiformaatilla töiden sujumista. Tarkoitus olisi käydä Marc21:tä läpi porukalla, yhdessä pähkäilemällähän sitä saadaan enemmän aikaiseksi.

Sinänsä kyllä olen pitkin syksyä miettinyt, että minkä ihmeen takia me kirjastoissa käytämme järjettömän paljon työaikaa Marceihin sun muihin luettelointeihin, kyllä ne aineistot saataisiin tarjolle jollain nykyaikaisillakin menetelmillä ja standardeilla. Mehän toimimme edelleen ikään kuin kirjaston tehtävä olisi tuottaa mahdollisimman laadukkaita kortistoluetteloita!

Jussi

Kirjasto siellä missä asiakkaatkin

2008-11-10T12:06:00.005+02:00

Niinhän se on, että kirjaston pitäisi olla mukana siellä missä asiakkaammekin liikkuvat. Varttuneemmallekin väelle tekee ihan terää tutustua Facebookiin ja Deliciousiin yms. sosiaalisen verkon välineisiin. Mene ja tiedä, onko näistä mitään isompaa iloa ammattilaisille, mutta ehkä sentään joku asiakkaistamme voi löytää kirjaston tai SAMKin tuotakin kautta.

SAMKin kirjasto on nyt myös jollain profiilina Facebookissa. Kokeiluahan tämä vielä pitkälti on, mutta voihan tuonne jotain sisältöäkin laittaa ajan myötä, jos tarvetta tuntuisi ilmenevän. Tyrni-kokoelmatietokannan Facebook-kelpoinen hakuliittymä löytyy myös tuolta samalta profiilisivulta. Facebook tietenkin edellyttää kirjautumista, niinkuin yleensäkin nämä sosiaalisen verkon palvelut.

Kirjaston sivuilla olevien tietokantalistojen linkitykset (etusivulta klikkaa "Tiedonhaku") menevät tällä hetkellä Deliciousiin värkätyn listauksen kautta. Hakumahdollisuuksia siellä ei juuri ole, mutta nettisivuille tuollaisten upottaminen on kohtalaisen yksinkertaista. SAMKin nettisivujen suur-uudistuksen yhteydessä loppuvuodesta täytyykin sitten katsoa, miten tuo suhteutuu uuden julkaisujärjestelmän tarpeisiin. Kokeiluna kuitenkin ihan mielenkiintoinen. Harrihan näitä pääasiassa on viritellyt, sinne suuntaan kiitoksia.

Ja seuraavaksi Meebolla "Kysy kirjastosta-palvelu" pystyyn kirjaston sivuille...

Jussi

Triangelipäivät 2008

2008-11-04T10:50:00.004+02:00

Triangelipäiviä vietettiin tänä vuonna Turussa 29.-31.10. Esitykset tulevat ajan myötä verkkoon, tässä kuitenkin jotain muistumia päivien kulusta.

Nelli-päivään en osallistunut. Muutamissa esityksissä, mm. ExLibriksen Oren Beit-Arie kertoi mielenkiintoisia visioitaan tulevaisuuden kirjaston tarpeista. Orenin yksi pääasia oli "meet-users-where-they-r" eli siis kirjastojen on mentävä sinne, missä asiakkaatkin ovat. Tarvitaan uusia palveluja, räätälöintiä jne. siis jotakuinkin sosiaalisen median käytäntöjä olisi omaksuttava kirjastoissa. Ylipäänsä järjestelmien kehittämisessä asiakaslähtöisyys olisi vihdoinkin otettava ihan oikeasti lähtökohdaksi - nykysysteemit ovat kieltämättä kirjasto- tai tekniikkalähtöisiä, tästä puhuttiin mm. Kansalliskirjaston asiakaskäyttöliittymän esittelyssä. Hauska esimerkki tästä tulikin päivien lopuksi, kun Aleph-Lindan tulevaa käyttöliittymää esiteltiin - salissa ketään ei tuntunut kiinnostavan esitelty "googlemainen" yhden rivin hakulomake vaan heti piti alkaa vaatimaan monimutkaisempia, ammattilaisille tarkoitettuja hakuja. Hoh hoijaa, siinä se asiakasnäkökulman ajattelu taas puhkesi kukkaan.

Paluumatkalla laitettiinkin bussissa kirjastollemme profiili ja ryhmä Facebookiin, vaan siitä myöhemmin lisää.

Jussi

Jussi

Oi, kirjoja :-)!

2008-10-29T12:13:00.005+02:00

Löytyi ylenpalttisesti tänäkin vuonna Helsingin kirjamessuilta (23.-26.10.2008). SAMKin kirjastosta Katrin ja minä kävimme messuilla YK:n päivänä eli perjantaina 24.10. Kiitokset Katrinille vielä kerran kyydistä ja matkaseurasta! Perille löysimme viimein onnellisesti, vaikka navigaattori ohjasikin meitä Pasilan asemesta keskustaan - mahtoiko kone tulkita Messuaukion Asema-Aukioksi tms. Messukeskuksen pysäköintialueella navigaattori pyysi tekemään U-käännöksen, mutta onneksi olimme jo löytäneet perille perinteisesti navigoimalla :-).

Messuilla oli mukavaa, noin neljä tuntia tulin kierrelleeksi Messukeskuksessa, mikä tuntui sitten jaloissa ja lompakossakin :-). Paljon kiinnostavia teoksia jäi valitettavasti myös ostamatta, koska kassini olivat jo hankittujen kirjojen ja levyjen painosta koetuksella. Niin innokkaasti kiertelin, että ohjelmatarjonnasta ehdin seurata vain klo 14 alkanutta Viihdekeskus nimeltä Eduskunta -tilaisuuden loppupuolta. Ammatilliseen käyttöön haalin kirjaesitteitä ja niiden perusteella tulikin jo tilattua hieman aineistoa omaan kirjastotoimipisteeseen. Messut keräsivät tänä vuonna yli 69000 kävijää eli vilkasta oli. Suosittelen kirjojen ystäville!

Jussin pyynnöstä lyhyet messumatkakuulumiset kirjoitti,
Irina

Marc21-konversion kokeiluja taas kerran

2008-10-28T14:11:00.003+02:00

Tällä kerralla kokeilin holdings-tietueiden siirtoa ulos tietokannasta ja konversion tekemistä Usemarconilla, import-vaihe jäi vielä kokeilematta.

Marc21-konversion toteuttaminen amk-kirjastoissa näyttäisi toteutuvan tällä tavalla:

- kirjastot ottavat exportilla tietueensa ulos tietokannasta (sekä bibit että holdingsit)
- kirjastot ajavat Usemarconilla konversion
- kirjastot laittavat konvertoidun tiedoston Armakselle sovittuun hakemistoon ennen joulua
- Armas-palvelin poissa käytöstä 22.12.2008 - 6.1.2009 (clientit ja WebVoyage)
- Kansalliskirjaston Voyager-toimisto tekee Marc-importin
- CSC/ExLibris poistaa nykyiset indeksit ja luo uudet tilalle
- kirjastot laittavat WebVoyagensa kuntoon

Holdings-tietueiden osalta konversiopaketti tuli aika hiljattain ja ehdin vasta nyt ensimmäistä kertaa kokeiluihin. SAMKin tietokannasta löytyi 126 893 holdings-tietuetta. Datan uloslukuun meni aikaa alle 10 minuuttia. Tuon jälkeen tein konversion Usemarconilla, siihen meni työasemallani aikaa 4 minuuttia. Yhtään erroria ei löytynyt, warning-osastolle tuli sen sijaan viestejä 014-kentistä, joita meille tuli pari vuotta sitten tietokantoja yhdistettäessä. No, tuon kentän poistaminen on tietenkin aika yksinkertainen juttu. Tietueiden vieminen takaisin tietokantaan onnistunee mfhd-id:n perusteella tehtävän import rulen kanssa, täytyypä kokeilla seuraavaksi, josko indeksi 001A olisi se oikea.

Usemarconin .rul -tiedostoa selailemalla näkyi muuten, että holdingseihin tehdään vain vähäisiä muutoksia eli tämä on se helpompi osuus konversiosta.

Jussi

Ota selvää -päivä SAMKin kirjastossa

2008-10-03T13:28:00.009+03:00

8.10. otetaan kirjastossamme selvää koekäytössä olevista aineistoista, pääosin e-kirjoja:

- EuroMonitor (- 2.11.)
- MyiLibrary (- 31.10.)
- WSOY Pro (käyttäjätunnuksen ja salasanan saa kirjastosta)
- Wiley-Blackwell e-books
- MarketLine (- 10.10.)
- Theseus-verkkokirjasto
- Springer e-books
- Ovid e-books (- 31.10.)
- Thieme Electronic Book Library

Jussi

Porin kaupunginkirjasto 150 vuotta

2008-10-03T11:03:00.002+03:00

Naapurimme ja yhteistyökumppanimme, Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto, täyttää tänään 150 vuotta. Historiaan voi tutustua tästä!

Onnittelut!

Jussi

Theseus-verkkokirjasto

2008-09-26T12:23:00.008+03:00

Theseus-verkkokirjasto alkaa olla siinä kunnossa, että rohkenemme esitellä sitä asiakkaillemme ihan julkisesti. 8.10. pidetään SAMKin kirjaston toimipisteissä OtaSelvää -päivä, jonka yhtenä teemana on Theseuksen esittely.

Meidän tapamme tallentaa viitteitä Theseukseen on toistaiseksi tämä: palvelimellamme on opinnäytetöitä vuodesta 2006 alkaen. Näistä siirräämme Theseukseen ne, joiden tekijät ovat antaneet julkaisemiseen suostumuksensa. Syksyn aikana yksi osa-aikainen työntekijämme tekee päätyönään viitteiden tallennuksia. Theseuksesta syntyvä URN-osoite (esim. tällainen) linkitetään tallennuksen jälkeen myös Tyrni-tietokannassamme olevaan painettuun opinnäytetyöhön, näin asiakkaat löytävät molemmat versiot samalla haulla (ja näyttää tältä). Tästä tallennusprosessista on tehty tallennusta ja Tyrni-luettelointia silmälläpitäen ohjeistus, jota opiskelemme koko kirjastoväen kesken vielä lokakuun aikana.

Jussi

Marc21-konversion kokeiluja

2008-09-18T09:35:00.006+03:00

Konversion lähestyessä teimme Tyrni-tietokannassamme pieniä kokeiluja aineistojen ulos- ja sisäänluvusta. Esittelin konversion käytännön toimia myös AMK-kirjastonjohtajien kokouksessa Hämeenlinnassa 17.9. Koeaineistomme sisälsi 10 000 tietuetta ja ne otettiin tietokannasta ulos ja vietiin sisään harjoitustietokantaan. Vertailun vuoksi otettiin kaksi otosta, tietokannan vanhimmat ja toisaalta uusimmat tietueet, uusimmissahan on mukana tiivistelmiä yms. Vanhimpien tietueiden ryhmässä tiedoston koko oli 7 Mt ja uusimpien 16 Mt.Tuplakontrollissa katsottiin vain bib_id:tä ja uusi tietue korvasi vanhan.

Tietueiden ottaminen ulos tietokannasta vei MarcExportilla vain pienen hetken. Tuo ei siis aiheuta ongelmia, eikä myöskään seuraava vaihe eli tietueiden konvertointi Usemarconilla Marc21Finistä Marc21:een.

Kriittinen kohta onkin tietueiden vienti takaisin tietokantaa Import-toiminnolla. Ensimmäinen testi tietokannan vanhimmilla tietueilla kesti 20 minuuttia ja uusimmilla 65 minuuttia. Pari tuntia myöhemmin sama ajo uusilla tietueilla vei 50 ja seuraavana päivänä 34 minuuttia. Ajoon kuluvaan aikaan vaikuttaa ilmeisesti siis huomattavan paljon palvelimella tapahtuva muu liikenne. Testin jälkeen huomattiin kuitenkin (kiitos Kansalliskirjaston fiksun väen), että olimme tehneet tuossa import-vaiheessa samalla hakuindeksien regeneroinnin. Kun laittaa ajon ilman parametrejä, aika lyhenee huomattavasti, tuo isompi tiedosto menee läpi 7 minuutissa. Jos lasketaan, että meidän tietokannassamme on 150 000 bibiä, niin koko tietokannan konversion ehtii siis ainakin teoriassa tekemään yhden työpäivän aikana. Holdingsithan ovat niin paljon pienempiä tietueita, että niiden ajot kestävät huomattavasti vähemmän kuin bibien.

Mitä sitten käytännössä tapahtuu, kun kaikki muutkin ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat yhtä aikaa viemässä tietueitaan palvelimelle? Ja millä aikataulutuksella tietokantojen hakuindeksien regenerointi tehdään konversion jälkeen? Näistä ja monista muistakin käytännön asioista riittääkin sopimista siellä ja täällä syksyn kuluessa. Ohjeistustakin kaivataan, sitä taitaa tulla enemmälti lokakuun lopun Triangeli-päivistä lähtien.

Webbiliittymäkin täytyy päivittää heti konversion jälkeen, samoin uutuusluettelo ja julkaisuluettelo ja varmaan pitäisi opetella uuden formaatin mukaiset luettelointikäytännötkin ...

Jussi

Tietokantojen käyttöohjeita verkkoon

2008-09-18T09:35:00.003+03:00

Asiakkaiden toivomuskaivoon heittämissä toiveissa yksi tärkeimmistä taitaa olla tietokantojen käytön hankaluus. Yksi vastaus tuohon voisi olla tietokantojen käyttöohjeiden saaminen verkkoon.

Kirjastoomme hankittiin lisenssi Camtasia Studio -ohjelmaan ja Harri alkoi tietty innolla kokeilemaan sitä. Camtasialla saa tehtyä näppäriä ohjeita Flash- ja wmv-muodossa. Flashit on hiukan laadukkaampia, mutta wmv aukeaa varmemmin koneilla, kun Media Player taitaa tulla Windowsin mukana oletuksena. Onhan näitä toki muitakin vastaavia ohjelmia esim. Adobella, mutta Camtasiaan sattui olemaan SAMKin tietohallinnossa lisenssit jo muutenkin ja ohjeistustakin löytyi verkosta.

Näitä ohjeita alkaa tulla pikku hiljaa kirjaston nettisivuille, tällä hetkellä muutama ensimmäinen löytyy toistaiseksi You Tubesta. Eipä muuta kuin kiitetään Harria, odotellaan lisää ohjeistuksia ja asiakkaiden palautetta.

Jussi

Kansallinen ontologiakirjastopalvelu ONKI julkistettu

2008-09-13T21:47:00.015+03:00

Perjantaina 12.9. Teknillisellä korkeakoululla julkistettiin semanttiseen webiin liittyvä ONKI-ontologiakirjastopalvelu. Ohjelmasta löytyy tarkempia tietoja ja linkkejä sovelluksiin. Tilaisuuden esitykset tullevat myöhemmin hankkeen sivuille. Lisätietoa kansallisesta semanttisen webin sisältöinfrastruktuurista löytyy tilaisuudessa jaetusta artikkelista. Ohjelma oli runsas, seuraavassa joitakin pikaisia poimintoja.

ONKIn koekäyttöä kaivataan eli kaikki kiinnostuneet kokeilemaan - voit toimia tiedon hakijana, indeksoijana ja/tai kehittäjänä. Luetteloivia kirjasto- tietopalveluammattilaisia kiinnostanee etenkin ONKIin perustuva YSA. Nykyisen verkko-YSAn ohjelmisto on vanhentunut ja vaikeasti ylläpidettävissä, ja se on korvattava uudella ohjelmistolla. Uusi ja vanha YSA toimivat verkossa rinnakkain ainakin vuoden 2008 loppuun asti. Rinnakkaiselo alkaa, kun ONKI-YSA on Kansalliskirjaston näkökulmasta kunnossa. Kansalliskirjastosta tiedotettaneen vielä erikseen, kun ONKI-YSA on täysin ajantasainen ja uusimpien asiasanojen pieni päivitysviive ratkaistu.

ONKI-palvelin voidaan integroida käsitevalitsimella (widget) omaan kirjastojärjestelmään. Esim. YSA:n käsitevalitsin vaikutti kiinnostavalta. Kirjaston atk-nörteille kehotettiin kertomaan tästä, täten siis tätä blogia seuraavia kirjastojen atk-nörttejä on asiasta infottu :-).

Selaimen kirjanmerkkien (tilkkujen) yhteisöllinen jakopalvelut Tilkut mahdollistaa "taggaamisen" semanttisesti. Tämä auttaa ison tagi-pilven järjestämisessä. Tilkut on Firefox-selaimeen asennettava skripti. Merkattavalta sivulta valitaan haluttu teksti, joka tilkutetaan. Palvelun ohjevideosta löytyy lisätietoa.

Iltapäivällä oli TerveSuomi-palvelun prototyypin julkistamistilaisuus. Portaaliin tulee enemmän aineistoa, kun se virallisesti julkistetaan helmikuussa 2009.

Lisätietoa semanttisesta webistä kiinnostuneille löytyy Semantic Computing Research Groupin sivuilta.

Pikaisesti kirjoitteli
Irina V.

IGeLU 2008

2008-09-12T13:21:00.005+03:00

IGeLU -konferenssi eli Ex Libriksen asiakkaiden tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Espanjassa Madridissa 8.-10.9. Ohjelman esitykset tulevat aikanaan webbisivuille, mutta tässä nyt jotain päällimmäisiä havaintoja. Tiivistelmän olen laittanut sivuillemme.

Osallistuin konferenssiin Amkit-konsortion tekniikkaryhmän kanssa, meidän lisäksi oli myös muutama muu amk- sekä yo-kirjastojen edustaja ja Kansalliskirjaston vahva joukko.

SFX, MetaLib ja Voayger ovat niitä Ex Libriksen ohjelmia, joita meidänkin kirjastossa on käytössä. SFX jatkanee entisellä linjallaan, MetaLibiin tulee ehkäpä vuoden kuluttua isojakin muutoksia tai ainakin sitä rakennetaan uudempien ohjelmien arkkitehtuurille. Tämähän sopii hyvin Kansalliskirjaston suunnitelmiin suomalaisten muistiorganisaatioiden yhteisestä asiakasliittymästä, jonka yhtenä ohjelmistovaihtoehtona on juuri Ex Libriksen Primo.

Voyagerista tulee ensi vuonna versio 7.1, joka sisältää ainakin lupausten mukaan sellaisia ominaisuuksia, että periaatteessa asiakkaat voisivat maksaa myöhästymismaksunsa verkkopankkien kautta - nähtäväksi jää. Kesällä julkaistu 7.0 -versio on kuitenkin ollut käyttäjienkin mielestä edeltäjiään parempi ja vähemmän bugeja sisältävä eli parempaan suuntaan ollaan menossa. Voaygerin tulevaisuutta hahmoteltiin versioon 9 eli vuoteen 2012 saakka. Mitä tuon jälkeen seuraa, onkin sitten ihan toinen juttu. Ex Libris on joka tapauksessa kehittelemässä uuden sukupolven kirjastojärjestelmää, joka korvaisi nykyiset Voyagerin ja Lindan käyttöön tulevan Alephin.

Ex Libriksen tuotteita näköjään käytetään myös Aasiassa, siitä antoi esimerkin Yonsein yliopiston kirjasto. Siellä on melkoisen mielenkiintoisia sovelluksia Samsungin tuella ja omien sekä Ex Libriksen ohjelmien avulla. Eipä tuota esitystä voinut kuin kateellisena katsella ja miettiä samalla omien kirjastojemme uudistusprojekteja.

Ensi vuoden IGeLU järjestetäänkin sitten Helsingissä, siellä lienee entistäkin vahvempi suomalaisedustus.

Jussi

Vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjä

2008-08-22T13:05:00.004+03:00

SAMKissa valitaan vuosittain Vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjä. Yrityskiihdyttämöhän on palvelu, jonka kautta opiskelijat saavat apua yrityksen perustamisessa ja toiminnan alkuvaiheissa.

Tällä kerralla palkittiin Hannu Esko, joka opiskeli aikanaan Kuvataide Kankaanpäässä. Hannu on sarjakuvien yms. lisäksi suunnitellut myös tässäkin blogissa näkyvän SAMKin kirjastokortin.

Onnea vain Hannulle!

Jussi

Visuaalisen ilmeen uudistamista

2008-08-22T12:52:00.003+03:00

Ihan näinä hetkinä saadaan SAMKille uusi visuaalinen ilme, eli logo ja värimaailma jne. pistetään uusiksi. Tuon takia myös Tyrni-kokoelmaluettelo saa uuden värityksen, joka noudattelee tuota uutta ilmettä. Henkilöstön julkaisuluettelo Juolukassa on jo näkyvillä uudet värit.

Nettisivuille vaihdetaan tässä vaiheessa väritys, muuten sivut uusitaan perinpohjaisesti ennen vuoden loppua. Sivujen uudistuksen projektissa kirjastokin on (onneksi?) tällä kerralla vahvasti mukana, ainakin pysytään ajan tasalla.

Jussi

Still alive ja taas Voyagerista jotain

2008-08-15T09:51:00.002+03:00

Vaikka pyhästi ajattelin ennen kesää, että Voyagerista kirjoittelu saa nyt riittää, niin tässä sitä taas ollaan!

Voyagerin 7-versio julkistettiin heinäkuun lopussa. Vaikka Suomessa se tuleekin käyttöön ilmeisesti vasta kesällä 2009 (vuodenvaihteessa kun on Marc-konversio), niin katselin dokumentointia läpi ja löytyihän sieltä muutama mielenkiintoinen muutos. Tässä on näitä ihan lyhyesti:

Webbiliittymiä tulee kaksi erilaista, Classic (nykyinen) ja Tomcat-versio. Tomcat-versio näyttää paljon modernimmalta ja siinä on paljon enemmän muokkausmahdollisuuksia. Version vaihdoksen yhteydessä pitänee valita, kumpaan liittymään meidän konffaukset siirtyvät, nuo ajetaan eri skriptillä. Kumpaakin voidaan kyllä käyttää rinnakkain (riippuu varmaan meidän tapauksessa myös CSC:stä). Tästä varmaan tehdään yhteinen päätös Suomessa, kunhan tuohon uuteen versioon päästään ylipäätänsä tutustumaan. Tomcat-versiossa muokattavia tiedostoja on ilmeisesti huomattavasti nykyistä vähemmän. Seuraava versio (Voyager 8.0) ei sitten enää sisälläkään Classic-webbiliittymää. Tomcat-versiossa on kyllä sellainen ikävä bugi, että IE 6 ei toimi kunnolla, IE7 ja Firefox 2 on tuetut selaimet. Meillä näyttäisi tällä erää IE 6:n osuus yhteyksistä olevan Google Analyticsin perusteella alle neljäsosa, vuoden päästä oletettavasti paljon pienempi.

Clienteihin on tulossa kaikenlaista mukavaa toiminnallisuutta (pientä):ISBN-tarkistus, suppressointi, tietueiden yhdistäminen, windowsin näppäinkomentojen toimiminen entistä useammassa kohdassa. Clientien asennukseen tulee uusi vaihtoehto Windows installer, Oracle 10 raportteja varten, palvelimellahan tuo jo onkin. MS Access 2007 on tuettu versio.

Näistä kuuluu varmasti lisää syksyn IGeLUn jälkeen, sinne suuntaa myös Amkit-konsortion tekniikkaryhmä.

Jussi

Kesätauko

2008-06-27T15:27:00.001+03:00

Tämä blogi hiljenee nyt muutamaksi viikoksi. Palataan kirjoitteluun taas elokuussa.

Jussi

Asiakastyytyväisyyskysely 2008

2008-06-18T12:49:00.003+03:00

Keväällä 2008 järjestettiin ammattikorkeakoulukirjastojen yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. SAMKin kirjaston osalle tuli 289 vastausta, mikä oli suurinpiirtein sama kuin edellisellä kerrallakin. Vastanneista suurin osa oli amk-opiskelijoita, toimipisteistämme ylivoimaisesti aktiivisimpia olivat Huittisten opiskelijat.

SAMKin osalta kyselyn tulokset noudattivat samoja päälinjoja kuin amkeilla yleensäkin: tärkeimmäksi koettiin henkilökunnan palveluhalukkuus (tärkeys 4,7 asteikolla 1-5), tämän kohdalla myös koettu onnistuminen oli hyvä 4,6. Muita tärkeiksi koettuja asioita olivat Palvelu kokonaisuudessaan (tärkeys 4,6 / onnistuminen 4,1) ja painetut aineistot (tärkeys 4,6 / onnistuminen 4,1). Suurin kuilu koetun tärkeyden ja onnistumisemme välillä oli lainattavan aineiston riittävyydessä (4,5 / 3,5), samoin webbisivujen selkeydessä, kokoelmahaun helppoudessa ja e-palvelujen käyttöohjeissa oli kohtalaisen iso kuilu.

Vapaamuotoista palautetta tuli niukasti, pääasiassa kommentoitiin aukioloaikoja ja tilojen ahtautta. Näistä varsinkaan tilojen ahtauteen ei ole luvassa nopeita parannuksia, aukioloaikoihin pyritään vaikuttamaan henkilöstön resurssien rajoissa.

Seuraava asiakastyytyväisyyskysely järjestettäneen 2010.

Kesäkoulu 2.0

2008-06-06T11:54:00.004+03:00

Kirjaston henkilöstö osallistui melkein täysilukuisena KesäKoulu 2.0:aan. Aiheenamme oli tällä(kin) kerralla INFORMAATIOLUKUTAITO.

Kokoonnuimme Kankaanpäässä ja opettelimme porukalla verkko-opetuksen perusteita (kiitos Kirsti J-K) ja Moodlen käyttöä, taisipa päivän aikana tulla lupauduttua tekemään myös opettajille suunnattu informaatiolukutaidon verkkokurssikin.Iltapäivän ryhmätöissä mietittiin oman alan opetuksen perusteita. Päivä taisi loppua kesken, kun päästiin vasta raapaisemaan pintaa ja kesän ajaksi jäikin testikurssin harjoittelua ja IL-materiaalin lukemista yms... Yhdessä jatkamme samalla teemalla taas elokuussa, KesäKoulu 2.1 Huittisissa.

Jussi

Theseus

2008-06-03T12:52:00.003+03:00

Nyt saatiin Iisakin kirkko harjakaisvaiheeseen ts. Theseus-verkkokirjasto on siinä vaiheessa, että ensimmäinen sähköinen opinnäytetyömme on tallennettu verkkokirjastoon.

Theseus on osa ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistä Open Access -hanketta. Verkkokirjastoon on tarkoitus tulla kaikkien amkien opinnäytetyöt sähköisinä kokoteksteinä. Hanke alkoi jo 2007 ja pitkällisen alkuvirittelyn jälkeen saatiin hyvään vauhtiin tänä keväänä ja nyt siis päästään vihdoin kokeilemaan tallennusta. Verkkokirjastoon pääsee alkuvaiheessa vain kirjastoväki syöttämään töitä, mutta myöhemmin tarkoituksena olisi saada opiskelijat itse tiedontuottajiksi.

Syöttö tuntui toimivan ihan fiksusti ja lomakkeet olivat kerrasta kohtalaisen selkeitä, pientä hiomista toki on vielä edessä. Tällä hetkellä URN-linkitys ei jostain syystä toimi, eli en voi vielä laittaa tähän linkkiä tietokannastamme malliksi - lisätään kunhan viritykset on tehty.

Jussi

Juridica

2008-05-16T15:25:00.002+03:00

Hankimme asiakkaidemme käyttöön Juridican verkkokirjoja. Tällä erää valikoimaamme kuuluu seitsemän kirjaa, lisää tulee lähiaikoina. Lisenssi on vuodeksi kerrallaan, nykyinen on näppärästi seuraavan lukuvuoden loppuun.

Verkkokirjat toimivat nyt SAMKin verkossa ja niitä pääsee lukemaan useampikin yhtä aikaa. Etäkäyttö ei toimi ihan vielä, jostain syystä kotimaisten aineistojen kanssa joutuu aina takkuamaan Proxy-palvelimen määritysten kanssa. Linkittelen kirjoja Tyrni-tietokannan kautta sitä mukaa, kun aikaa riittää ja linkitykset alkavat toimia.

Kirjojen formaatti on FlashPaper, joka on ainakin minulle ihan uusi tuttavuus - pääasia on kuitenkin, ettei sitä varten tarvitse asennella koneelle mitään uusia lukuohjelmia tyylinn ebrary reader.

Jussi

Patentit tiedonlähteinä

2008-05-13T12:03:00.005+03:00

Olin Helsingissä Patentti- ja rekisterihallituksen Patentit tiedon lähteinä koulutuksessa 17.4.2008. Pitkästä aikaa todella hyödyllinen kurssi, jonka antia on helppo hyödyntää sekä kirjaston päivittäisessä opastuksessa että tiedonhankinnan opetuksessa. Erityisesti kurssista on hyötyä tekniikan opetuksessa, mutta tiesittekö, että patenttitietokannoista voi olla hyötyä myös kilpailijaseurannassa ja/tai markkinoinnissa? Tämäkin asia tuli selville kurssin aikana.

Kurssin aluksi saimme perehdytyksen patenttien sielunelämään: mitä tietoja niistä löytyy, missä erityisesti näitä tietoja voi hyödyntää, paljonko patenttihakemuksia tehdään Suomessa ja maailmalla ja monta muuta hyödyllistä asiaa. Erityisesti meille painotettiin, että pk-yritykset eivät tiedä tai ymmärrä patenttien merkitystä tuotekehityksessään tai kilpailijaseurannassaan. Patentithan sisältävät kaikkien patentoitujen tuotteiden valmistusohjeet, joiden mukaan ammattimiehen pitäisi patentoitu tuote pystyä valmistamaan. Tätä tietoa kaikki kirjastolaiset voisivat viedä eteenpäin!

Varsinkin tiedonhaun kannalta kurssi oli suunniteltu todella hyvin. Opimme mistä patenttitietoa voi hakea, mitkä ovat oleellisimmat tiedot patenteissa ja miten tietokannat toimivat. Lisäksi kurssiin kuului harjoituksia, joiden pohjalta on helppo lähteä jatkossa hakeamaan patenttien sisältämää tietoa. Tähänkin tiedonhakuun liittyy sama fakta kuin mihin muuhun aineistoon hyvänsä: tietoa ei löydä, jos ei tee hakuja ja opi tekniikkaa. Patentti-ja rekisterihallituksessa on onneksi neuvontapalvelu, josta voi aina kysyä apua ongelmallisissa tilanteissa.

Listaan tähän vielä muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä, joita voitte käydä katsomassa mielenkiintonne mukaan.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Patentti opas patentin hakijalle

Teollisoikeudet yrityksen voimavarana - verkkokurssi (vaatii rekisteröitymisen, mutta on maksuton)

Espacenet- tietokanta (patenttien haku)

Kamapankki

2008-04-30T15:26:00.003+03:00

Kokeilemme vaihteeksi yhteistyötä taas yhden SAMKin toiminnon kanssa, nimittäin viestinnän. Ainakin muutamiin kirjaston toimipisteisiin on tulossa myyntiin SAMKin mainoskamaa.

Aloitamme nyt ensi alkuun yhdestä Porin kirjastosta, syksystä lähtien olisi tarkoitus laajentaa myyntiä muuallekin. Mitään laajamuotoista toimintaa tästä tuskin tulee, enemmänhän tämä on pientä nappikauppaa ja (vaihto-?)opiskelijoiden palvelemista, ja tokihan tuosta saadaan joku uusi kävijäkin kirjastoon, samoin hiukan mainosta (ja kirjastoväelle lisää työtä). Syksyllähän tuon sitten paremmin näkee, kun saadaan hommat pyörimään.

Tähän mennessä olemme myyneet kirjastopaitoja yms., nyt tulee kaikennäköistä muutakin pientä kamaa tarjolle. Teoriassa voisimme olla myös jonkinlainen pikkuvarasto ympäri Satakuntaa oleville toimipisteille, että saavat jakaa yllätysvieraille SAMK-muistoja. Nimenmuutos kirjasto- ja krääsäpalveluiksi on harkinnassa.

Tuo kuvan kirjastokassi osoittautui heti suosituksi ja ovathan opiskelijat kasseja vuosien varrella aika usein kyselleetkin. Eihän kasseja tietenkään ole vielä ehditty jakamaankaan kuin pariin kirjastoomme, mutta eiköhän tässä kesään mennessä saada edistystä silläkin rintamalla.

Eipä sitten muuta kuin hyvää vappua!

Jussi

Sukellus kirjasto 2.0 -ilmiöön Turku 3.-4.4.2008

2008-04-17T09:18:00.027+03:00

Suomen Turku esitteli parhaita puoliaan, kun Åbo Akademi järjesti symposiumin, jossa pohdittiin kirjastojen uutta, yhteisöllistä ja osallistavaa toimintatapaa. Aurinko paistoi ja tunnelma oli kansainvälinen. Symposiumin osallistujat ja luennoitsijat tulivat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Yhteisenä kielenä oli englanti ja saimmekin kahden päivän aikana kunnon kielikylvyn.

Torstai aloitettiin työpajoilla, joissa tarkasteltiin kirjasto 2.0:n hyötyjä ja haittoja. Pienryhmien keskusteluissa mietittiin miten uusia toimintatapoja voidaan käyttää kirjastoissa esim. facebook tapahtumien markkinoinnissa.

Iltapäivän käynnisti Kari A. Hintikka Jyväskylän yliopistosta. Hän kertoi puheenvuorossaan kollektiivisesta älystä, kuinka sitä käytetään esimerkiksi rikosten selvittämisessä. James Surowiecki, Tim O’Reilly ja muutamat muut web 2.0:n gurut tulivat päivän aikana tutuiksi. Useassa puheenvuorossa pohdittiin lähteiden luotettavuutta, miten varmistaa luotettavuus kun kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.

Aira Lepik Tallinnan yliopistosta alusti aiheesta verkostomarkkinointi ja kirjasto 2.0. Webin yhteisöllisyys luo väyliä kirjastojen verkostomarkkinoinnille. Sosiaalisen webin uusi toimintakulttuuri vaatii myös kirjastonhoitajilta uudenlaista ammatillista identiteettiä ns. kirjastonhoitajuus 2.0. Kim Holmberg Åbo Akademista esitteli Second Life –virtuaalimaailmaa, jossa voi luoda oman roolihahmon avatarin. Lounaalla todettiinkin, että ehkä tapaamme second life:ssa, ja siellähän olen se vaalea kaksikymppinen.

Symposiumin ohjelma, tuttuja kasvoja sekä päivän luentopohjat löytyvät osoitteesta library2pointoh.fi. Kaksipäiväinen tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty, esiintyjien puheenvuorot olivat ajatuksia herättäviä ja tunnelma iltaohjelmineen miellyttävän vuorovaikutteinen. Sukellus kirjasto 2.0 –ilmiöön oli elämys, missä kohtasivat keskiaikainen Turku ja kirjaston tulevaisuus.

Päivitetty
Susanna

Google Books Tyrnissä ja Nellissä

2008-04-11T15:40:00.007+03:00

Kokoelmatietokanta Tyrnistä ja myös SAMKin Nellistä löytyy joidenkin (lähinnä ulkomaisten) kirjojen kohdalta linkkejä Google Booksiin. Google Booksista löytyy kustantajasta riippuen kansikuvia, sisällysluetteloita yms. tietoa, laajimmillaan koko teos voi löytyä sähköisenä, katso esimerkiksi teos Software engineering tai Parnerships in family care. Nellissä on Google Booksin lisäksi linkkejä myös Library Thingiin. Tyrnin Google Books -linkitys on kopioitu Lindasta, joten kiitos vain Kansalliskirjaston nörteille. Meillähän oli varsin helppo (?) työ lisätä palvelimelle muutamia valmiita tiedostoja, kun itse skripteihin ei tarvinnut juurikaan kajota.

Kotimaista aineistoa ei vielä kovin paljoa löydy Google Booksista, mutta ehkäpä sitäkin alkaa pikku hiljaa ilmestymään. Google Booksista voi lukea enemmän vaikkapa Kirjastoelämää-blogista.

Jussi

Linda (Alina??)

2008-04-11T12:51:00.003+03:00

Saatiin sitten vihdoinkin Kansalliskirjastosta päätös nykymuotoisen Lindan loppumisesta. Tuleva yhteisluettelo toteutetaan Aleph Central Catalogue -sovelluksella. Syksystä lähtienhän tuota jo ehdittiin testata, ja ilmeisesti havaittiin sen verran hyväksi että alusta päätettiin muuttaa. Aikataulullisesti muutos toteutetaan joulukuussa 2008 samanaikaisesti Marc 21-konversion kanssa.

Käytännössähän merkittävin muutos (paitsi että tuplat pienenevät ja saadaan muutenkin siistimpi yhteisluettelo) taitaa olla se, että Alephissa luetteloidaan suoraan yhteisluetteloon ja omiin tietokantoihin lisätään vain holdings-tietueet. Luetteloinnissa käytetään käsittääkseni jatkossakin Voyagerin clienteja, eli siinä mielessä työ ei muutu.

Ammattikorkeakoulukirjastojen kohdalla Lindan alustan muuttuminen ei tarkoita mitään radikaalia, paitsi että webbiliittymän ulkonäkö muuttuu, jos muuttuu. Kuinkahan muuten tuon jälkeen tapahtuu webbiviritysten kanssa, vieläkö saamme skriptejä Kansalliskirjastosta? Mehän poimimme nytkin luettelointitietueita Lindasta, jatkossa vain eri nimisestä yhteisluettelosta. Amk-kirjastojen liittymistä Lindan sisällöntuottajiksi taidetaankin pohtia sitten ensi vuonna.

Jussi

Marc 21-jatkuu

2008-04-03T08:50:00.003+03:00

Jostain syystä tuleva Marc 21-konversio on jäänyt kaivertamaan.

Tähän asti asiaa on puitu lähinnä luetteloijien piirissä, teknisestä puolesta vastaavat ovat jääneet aika lailla paitsioon. Yhteisen kirjastopalvelimemme (Linnea2, Amkit, Nelli, CSC) laatupalaverissa mietiskeltiin hiukan, mitä tuo oikein tekniseltä kannalta tarkoittaa. Palvelimen kannalta tuo aiheuttaa paljon liikennettä, kun 50-60 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua siirtävät tietueitansa ulos ja sisään. Lainaanpa tässä röyhkeästi Kansalliskirjastossa tehtyjä epävirallisia laskelmia: Yhden tietueen koko on 700 tavua. Miljoona bib-tietuetta ulostuvat muutamassa minuutissa, konversioon menee Usemarconilla pari tuntia.

Eihän yhden tietokannan siirto tietenkään hirveästi palvelinta ruuhkauta, mutta konversion jälkeen tietokannoille on tehtävä myös index regen ja oletettavasti myös exLibriksen on käytävä sorkkimassa indeksejä. Ajastetut ajot myös pois päältä konversion ajaksi. Tuohon samaan syssyyn kun vielä viritellään Lindaa Alephin pohjalle, niin aika kuormahan siitä palvelimelle syntyy.

Tietokantojen käyttäminen on tietenkin kiellettyä/mahdotonta konversion aikana. Parin viikon käyttökatkos on siis tiedossa, ehkä. Kun ottaa huomioon exLibriksenkin roolin (siellähän ei perinteisesti joulun aikoihin tehdä näitä hommia) ja sen, että ylläpitäjistäkin osa olisi mielellään lomalla joulun aikoihin, niin onhan tuossa aikamoinen aikataulutus tiedossa!

Ja konversion jälkeen aletaan opetella uusia luettelointitapoja jne...

Jussi
"luottavaisin mielin kuitenkin, kunhan tässä nyt kevätväsymystä ehkäisen"